suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. A.H.: Miksi sitten tähän asti on puhuttu miten N-liitto meinasi ihan tosissaan hyökätä Suomeen elokuussa -40 jos Molo pyyteli hyökkäyslupaa vasta marraskuussa?*

    Sitähän ei tiedetä oliko elokuussa hyökkäysuhka olemassa, mutta siihen aikaan tapahtui vaika mitä, kuten SN-Seura1:n julistukset tulossa olevasta pommituksista (elokuu nimenomaan mainitiin ajankohdaksi, jolloin pommeja putoilisi taivaalta). Maailmalla liikui myös huhuja N-liiton joukkojen liikeistä Suomen rajoilla jne.

    Ei siis mikään ihme, jos vähintään epäiltiin hyökkäysuhan olemassaoloa.

    Syy Molotovin hyökkäysluvan pyyntöön marraskuussa oli Pohjois-Suomessa olevat saksalaisten joukkojen kautakuljetukset. NL ei uskaltanut toimia, koska oli epävarma Saksan reaktiosta.

    A.H.: Päättäkää jo kujmpaa kuuta tulisi suosia oikeistopropagandassa, elokuuta vaiko marraskuua.*

    Mitään oikeistopropagandaa ei tässä yhteydessä ole, vaan keskustelua uhkaavasta tilanteesta. Naapurilla saatoi olla aikomus vallata Suomi jo elokuussa, mutta jostain syystä jätti sen tekemätä. kenties ajateltiin lykätä se joko syyskuulle tai vaikapa marraskuulle, mutta syyskuusta lähtien tilanne olikin muutunut.
  2. Anni Huttula: " Hitlerillä olisi ollut valta jo heti Talvisodan alettua pysäyttää neukun hyökkäys."

    Olen tässä asiassa Huttulan kanssa samaa mieltä ja juuri se tekee talvisodasta laitoman, koska NL kävi sitä Natsi-Saksan suojeluksessa. Älä kuitenkaan ymmärrä korostustani väärin: N-liiton sodan aloitaminen ilman sodan julistusta ja vastoin hyökkäämättömyyssopimusta oli itsessään vailla kansainvälisen oikeuden tukea. Talvisodan rikollista luonneta lisää kuitenkin salainen etupiirisopimus, josta ilmenee että NL hyökkäsi Suomen kimppuun fasismin siipien suojissa.

    Sen sijaan on väärin sanoa, että oltaisiin "pesemässä Hitleriä lunta valkoisemmaksi". Hitler ei ole kenenkään isänmaallisen suomalaisen idoli, jota haluaisi puhdistaa. Sen sijaan yritys pestä Stalin ja NL puhtaaksi talvisotasyyllisyydestä on outo juttu. Mitä tarkoitusperiä sellainen palvelee?
  3. Koeta nähdä asiaa tältä kannalta:

    Suomi oli ollut itsenäinen valtio ja Karjala osa Suomea 20 vuotta (1920-1940).

    Suomen Karjala ehti kuulua N-liittolle vain 18kk (1940-41).

    Eikö rajojen pysyvyyden kannalta tarkastellen ajan pituudella ole merkitystä?
  4. Miksi NL suostui laitomaan kaupankäyntiin Saksan kanssa? Vai meinaatko, että N-liittolla oli oikeus ostaa, mutta Saksalla ei ollut oikeuta myydä muita valtioita?

    Miksi yrität vapautaa Stalin vastuusta?
  5. Platonovin faktat ovat aivan hyviä ja tarjoaa vahvan pohjan torjuntavoitto-keskustelulle. On ironista, että jatkosota oli ensimmäinen sota, jossa neuvostohistoria antoi tunnustusta suomalaiselle soilaalle ja soilasjohdolle. Mutta aikaa kutakin.
  6. En tarkoitanut jälleensyntymistä, vaan sitä, että olemme voineet käydä enkeleinä maan päällä tuomassa jollekin kuolevaiselle sanoman taivaalta tai muuta vastaavaa. Kyse ei siis ollut maan päällisestä eletystä elämästä.
  7. Itä-Karjalan alueta ajteltiin todella voitavan pitää neuvotteluvalttina v.1939 rajojen takaisin saamiseksi. 1943 Suomi esitti Itä-Karjalaa juuri siinä mielessä, että se olisi antanut N-liitolle mahdollisuuden suostua Tarton rajoihin menetämättä suurvallan arvovaltaa. Esitämällä Suomelle "ehtona" v.1939 rajat olisi saanut näyttämään siltä, että pieni Suomi joutui perääntymään suurvallan edessä ja "tyytymään" alkuperäisiin rajoihin.

    Se on kuitenkin varmaa ettei sota-aikana voitu ilmoittaa etukäteen suostumista v.1940 rajoihin, koska se olisi voinut johtaa suurvallan taholta pitempiin meneviin vaatimuksiin arvovallan säilytämiseksi tai sen korostamiseksi.

    Valitettavasti Paasikivi ei ymmärtänyt tätä seikaa, vaan puhui "posiitivisten" ehdotusten esitämistä aivan kuin sotaa ei olisi ollutkaan.
  8. Pitäisi kuitenkin muistaa, että John Kennedy ei ollut operaation alkuunpanija, vaan siitä pääti edellinen presidentti, jolloin valmis operaatio vain lankesi uudelle miehelle.
  9. vinguvalle sanoisin, että nykyinen Suomen alue koostuu Ruotsille aikanaan kuuluneista lääneistä, joten sillä perusteella voidaan Viipurin sanoa kuuluneen Suomeen.

    Viipuri kuului myös Turun hiipakuntaan 1600-luvulle asti, jolloin Kustaa Vaasa perusti oman Viipurin hiipakunnan. Koska Uusimaa, Häme ja Savo kuuluivat Turun hiipakuntaan, niin niistä käytettiin silloin nimitystä Suomi tai Finland.

    Toiseksi, Viipuri ja Karjalan Kannas liitettiin Suomeen v.1812 ja vahvistettiin Tarton rauhansopimuksessa v.1920. Tarton raja sai vahvistuksen v.1932 hyökämäättömyyssopimuksessa. Siten Viipuri oli osa Suomea 128 vuotta kun Suomi oli taas Venäjään liitettynä ainoastaan 108 vuotta. (Porvoon valtiopäivät v.1809-itsenäisyysjulistus 1917.)

    Näin ollen Karjala kuului Suomeen kauemmin kuin Suomi venäjälle.
  10. Viipuri kuului 1200-luvulta lähtien Ruotsin yhteyteen ja siten oli Suomen alueta. Sitä ennen Karjalan heimo eli itsenäistä elämää eivätkä kuuluneet sen enempää Novgorodille kuin millekään muullekaan.
  11. Onpas erikoista asettaa saksalaiset lähteet kyseenalaiseksi kun taas suomalaiset pöytäkirjat Suomen ja N-liiton v.1939-44 käydyistä neuvoteluista pidetään riitävinä todisteina Neuvostoliiton tarkoitusperistä. Esimerkiksi Paasikivi lainaa v.1939-40 käytyjen neuvottelujen pöytäkirjoja osoitakseen Stalinin linjana olleen vain Leningradin turvallisuus. Mutta kun viitataan saksalaiseen pöytäkirjan pohjalta Molotovin sanomisiin niin ne eivät olekaan luotettavia, koska ei ole julkaistu venäläistä versiota. käydyistä keskusteluista.

    Jos saksalainen pöytäkirja poikeaa siitä, mitä Molotov on todella sanonut, niin miksi Venäjä ei ole julkaisut Molotovin raporttia samasta asiasta?

    Siksi, että Molotovin raportti vain vahvistaisi saksalaisen pöytäkirjan sisällön. Muuta johtopäätöstä asiasta ei voi tehdä.
  12. Nyt pitää oikaista Töllinkorvan vääriä käsityksiä.

    Ensimmäiseksi, Suomi ei lähtenyt talvisotaan, vaan joutui siihen. Poliitinen johto ei uskonut sodan syttymiseen, mikä oli yhtenä tekijänä tiukalle linjalle.

    Sen sijaan NL lähti soidellen sotaan kuvitellessan voivansa helposti saada Suomi vallatuksi. Oli oikein kansanhallitus nimitetty sitä varten.

    Sodan lopputulos ei myöskään mennyt aivan pieleen, koska mitään ennako-odotuksia ei ollut. Itsenäisyys säilyi, vaika Suomen piti valloittaa kahdessa viikkossa, joten Neuvostoliiton kohdalla sota meni pahastikin pieleen. Sai ainoastaan 10% alueesta, joka oli M-R-sopimuksessa luvatu Saksan puolelta Neuvostoliitolle. Suomelle se oli tietenkin raskas menetys, mutta NL:lle vähäinen saalis.

    " Entäpäs jos olisi suostuttu N-liiton vaatimuksiin, mitä siitä olisi seurannut. Ehkä uusia vaatimuksia, ehkä ei. Kukaan ei sitä tiedä."

    Nykyisin tiedetään, että YYA-sopimus N-liiton kanssa olisi tuonut puna-armeijan ilmavoimiat Suomen maaperälle Karjalan Kannakselle. Tuskin NL olisi luopunut siitä tavoiteesta, vaan pyrkinyt jollain konstilla siihen. Tulee mieleen lisävaatimukset.

    " Nythän N-liiton arvovalta tavallaan vaati hyökkäystä koska pieni maa ei suostunut mihinkään myönnytyksiin vaikka Saksa oli saanut vaatimuksensa läpi Itävallan ja Tsekkoslovakian suhteen suuremmitta mutinoita."

    Mikään arvovalta ei vaatinut Stalinia hyökkäämään Suomeen. N-liitto itse aiheuti itselleen arvovaltaongelman julkaisemalla Suomelle esitetyt aluevaatimukset. Toinen koski Stalinia henkilökohtaisesti, koska ryhtyi itse johtamaan käytyjä neuvotteluita N-liiton puolelta. Epäonnistuminen Suomen kohdalla ei antanut ulkopuolisille erityisen hyvää käsitystä Stalinin neuvottelutaidosta.

    " Mutta jos Suomi olisi suostunut alueluovutuksiin niin N-liiton olisi ollut paljon vaikeampaa perustella maailmalle hyökkäystään ja ainakin olisi voitettu aikaa."

    Ei Neuvostoliiton tarvinnut selitellä maailmalle Baltian maiten ja Bessarabian liitämistä v.1940 koska Hitler oli antanut siihen vapaat kädet etupiirisopimuksessa ja maailman huomio oli kiinityny länsirintaman tapahtumiin toukokuu-elokuun aikana. Suomi olisi ollut samassa tilanteessa.

    En ymmärrä mitä hyötyä "lisäajan voittamisella" olisi ollut kun väistämätön miehitys ja itsenäisyyden menetys olisi ollut kuitenkin edessä.

    Muuten, kokemu talvisodasta nimenomaan sai Hitlerin muutamaan mielensä niin että ei hyväksynyt enää uutta sotaa Suomen ja N-liiton välillä. Ilman talvisotaa Hitler olisi todennäköisesti antanut Stalinin toimia, koska ei olisi osanut odottaa pitkää ja Saksan edulle vahingollista sotaa, vaan oletanut Suomen miehityksen tapahtuvan helposti.
  13. Saatiin me torjuntavoitto sotakorvauksissakin. NL nimitäin alensi sotakorvauksien maksun Suomen osalta.
  14. Kumman kirkon opin noudattaminen on "oikeellinen"? Molemmat eivät voi olla, koska toinen ei hyväksy paavia koko kristikunnan johtajaksi, eikä toinen taas piispojen tasa-arvoa.
  15. Kuuban ohjus-kriisi sai alkunsa, kun NL oli sijoitamassa ydinohjuksia Kuubaan. Asia paljastui amerikkalaisille tiedustelukoneiten saamien kuvausten perusteella. Ilmakuvissa näkyi rakenteilla olleita ohjus-siiloja. Ensin NL kiisti niiden olemassaolon (Kansan Uutisten säestyksellä), mutta kun se ei autanut, niin oli pakko vetää ohjukset pois ydinsodan vältämiseksi.

    NL ulkomisniste Kosygin valtiovierailun yhteydessä presidentti John Kennedylle ettei NL tekisi mitään Yhdysvaltojen etuja vastaan. Moinen valehtelu järkyti John Kennedya (ohushankeista oltiin jo tietoisia), mikä sai USA:n omaksumaan tiukan linjan asiassa.

    U-2 vakoilukoneen alasampuminen Kuuban ilmatilassa oli vain kriisin sivujuoni, joka oli kylläkin vähällä johtaa vastatoimiin, mutta amerikkalaiset pitivät pään kylmänä.
  16. Hans oli Saksan kansalainen, joten oli kohtuulista ja oikein, että oman maan tuomioistuin langetti tuomion, joka vastaa ainakin Suomessa noudatettavaa käytäntöä.

    " Tuomiot olisivat olleet oikeampia ja tunnustuksetkin parempia."

    Stalinin oikeudenkäynneissä piti tunnustaa sellaistakin, mihin ei ollut syyllinen. Tai sitten Hansenia olisi painostettu antamaan väärän todistajalausunnon jostain muusta asiasta.
  17. Olisikohan syyt seuraavat: Puola ja tsekkoslovakia olivat muodostaneet Ranskan ja Englannin kanssa ns. pikku-enenten, eli yhteisen liittoutuman Saksaa vastaan. Siksi Münchenin rikkomus koski Britanniaa ja Ranskaa.

    Toisena syynä oli Saksan aktiivinen toiminta v.1938-39. NL ei ollut erityisen aktiivinen, jonka vuoksi sen laajentumista ei osatu pelätä.
  18. Onko lasten syntymäkin syntiä?
  19. Suomi oli jo itsenäinen valtio siinä vaiheessa, kun Mannerheim matkusti Vaasaan. Se, miksi venäläinen sotaväki salli suojeluskuntien perustamisen, niin se selityy samalla kuin se, että sallitiin punakaartien perustaminen v.1918.
  20. " Kykenikö Venäjä tuottamaan erittäin taitavia kenraaleja?"

    Kyllä kykeni hyvällä koutuksella.

    " Mitäs Venäjän mollaajat tähän sanoo."

    En lukeutu Venäjän "mollaajiin", mutta huomautaisin, että Neuvostoliiton puna-armeijan taso laski, kun Stalion ryhtyi puhdistamaan armeijaansa. Siitä oli seurauksena kaksi asiaa:

    A. NL ei kyenyt valtaamaan Suomea talvisodass 1939-40.

    B. Saksan armeijan yllättävä menestyminen v.1941-42.
    21. 31 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt