Kysymys oli osoitettu otto-villelle, jonka mukaan Viron ja Neuvostoliiton puolustussopimus oikeutti NL:n puna-armeijalle oikeuden toimia Viron maaperällä mielensä mukaan, ilman että olisi tarvinut edes tiedottaa Viron johdolle etukäteen omista toimistaan, luvasta nyt puhumattakaan. Terijoen hallituksen ja NL:n avnanto ja ystävyyssopimuksen II artikla on identtinen Viron vastaavan puolustussopmiksen artiklan kanssa, joten otto-villen siitä esitämän tulkinnan valossa voitaisiin tehdä samanlainen johtopäätös.

Huomattakoon, että o-v pitää kyseisen sopimuksen perusteella sanoa, mikä olisi ollut Suomen valtiollinen asema Neuvostoliittoon nähden ( uudet rajat, jossa Itä-Karjala olisi liitetty Suomeen ym.). Jostain syystä o.v on nyt vaiti.

En ota tämän keskustelun yhteydessä kantaa Suomen mahdolliseen NL:n liittämiseen, vaan tulkinta siitä, minkälainen asema puna-armeijalla olisi ollut Kuusisen hallitukseen nähden Suomessa. Luovutiko Kuusinen vastuun Suomen alueen puolustustamisen ja valvonnan kokonaan puna-armeijalle vai eikö.
otto-ville: " Eestin ja NL:n puolustsus-sopimuksessa NL:n eestiin sijoitettuja joukkoja ei alistettu eestin ilmavoimien ja eestin valtion alaisuuteen joten NL:n eestin sijoitetut sotavoimat säilyttivät toimintavapautensa."

* Toisin sanoen, NL ei ollut informoinut Viron johtoa muutuneesta tilanteesta, jonka vuoksi myöskään Tallinnan lennonjohdolla ei voinut olla minkäänlaista käsitystä siitä, mitä tulisi tapahtumaan. Annoit viimein vastauksen esittämääni kysymykseeni, kiitos siitä.

Mitä kyseiseen puolustussopimukseen ja liittolaisen armeijan toimintavapauteen tulee, niin yleensä liittolaiset informoivat toisiaan omista toimistaan. Jos siis NL:n ilmavoimat ja puna-armeija yleensä toimi omin nokkineen Viron maaperällä, niin se teki Virosta käytännössä vasaalivaltion.

Todennäköisesti myös Suomi olisi joutunut samanlaiseen asemaan, jos NL olisi edennyt Helsinkiin: Puna-armeija olisi toiminut omin päin kysymättä Kuusisen mielipidetä asiasta, joten Suomi taisteli todella itsenäisyydestä.

otto-ville (Suomen sinivalkoisesta käsikirjasta): "Siinä myös todetaan aivan yhtä yksiselitteisesti että oikealta ammutut kaksi sarjaa eivät vahingoittaneet Kalevaa,.."

* Ei todeta. Lentokone voi vahingoitua monella tavoin, myös siten että sitä ei huomata. Sanotaan vain että lento jatkui kahden oikealta ammutun konekiväärisarjan jälkeen, mutta vahingoitumisesta tai vahingoitumattomuudesta ei sanota sanakaan. Sitäpaitsi sarjatuli voi mennä ohi.