- Tubettaja joo, mutta elinkeino on vähän eriasia. Videoiden tekeminen ja niiden julkaisu ei sellaisenaan luo tuloa.
- Ainakin ennen oli.
- Lapsuus on sitä, jolloin ollaan vanhempien huostassa ja huollossa. Kun kodista muutetaan pois, ei se ole mikään kodin laajentaminen muiden kansalaisten kustannuksella. Toisin sanoen, ei ole mitään syytä, että muut maksavat ulkoistetun lastenhuoneen kulut lapsen kodin ulkopuolella. Lähtökohtaisesti tuloa saadaan työstä tai pääoman korkoina taikka elatusapuna. Ei ole mitään syytä opettaa nuoria käytäntöön, että elämänsä voi rakentaa avustusten varaan, elleivät nuoren vanhemmat halua avustaa häntä elämänsä loppuun asti.
Asuminen maksaa, eikä se maksa siksi, että joku haluaa riistää asukkaita. Asuminen maksaa, koska seinät ja katto eivät ilmesty tyhjästä eikä asunto lämpene ilman jonkun työtä, ja siitä toisen tekemästä työstä pitää maksaa. - Onhan se loogista kuulua vientialalla ja palkkahybriksessä liittoon, jonka mielestä valtion pitäisi määrätä tuotannosta, palkoista ja hinnoista.
- Työssä oleminen ei ole este hakea jotain muuta työpaikkaa.
- Johan taas pystytettiin ihan oma tuulimylly, jota vastaan sitten hyökätään koko surullisen ritarin voimalla.
- Jos ei ole minkäänlaisiin töihin päässyt opiskeluaikana, ei silloin ole kunnolla yrittänytkään. Tottakai jokainen haluaisi oman alansa töihin, mutta työtä on muuallakin, ja opiskelijan kannalta ikävästi se työ on usein jotain muuta kuin oman alan työtä.
Missään tapauksessa ei pidä tuudittautua siihen, että tutkinto toisi työpaikan. Tutkinnon kanssa kilpailet kaikkien muiden kanssa, joilla on sekä tutkinto että työkokemusta. Opiskellessakin on tärkeää tehdä jotain työtä ainakin lomien aikana. Olipa se sitten alan työtä taikka jotain muuta.
Tutkinnon suorittanut, mutta täysin vailla työkokemusta oleva, on kuitenkin paremmassa asemassa verrattuna henkilöön, joka on täysin vailla mitään työkokemusta ja ilman minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta. Tutkinto tarkoittaa, että henkilöllä on kykyä saavuttaa itselle asetettuja tavoitteita, olivatpa nämä tavoitteet itse taikka jonkin toisen asettamia. Sama koskee stressinsietokykyä, sillä työelämässä on usein monenlaista painetta, jota oppii esimerkiksi opiskelun suorituspaineisessa ympäristössä, mutta ei ollessaan jouten. - Jos tarjolla on nuorta työvoimaa, joka jaksaa ilman tukirankoja, ja jos toisaalta on yhteiskunta joka maksaa kaikille, jotka eivät enää jaksa, ei työnantajan kannata investoida tukirankatekniikkaan.
- Ei täällä kukaan työttömiä vihaa. Kaikki siihen viittaavat lausumat täällä ovat provokatiivisiksi tarkoitettuja taikka sitten vastareaktioita provokaatioihin, joissa mukamas työttömät kertovat työttömyyden ihanuudesta.
- Voimme vain kysyä.
- Työtön maksoi ruokansa sinulta otetuilla verorahoilla. Siis toisin sanoen, ne rahat eivät olleet enää sinun, ne oli otettu sinulta laillisesti ja myös laillisesti annettu työttömälle. Ottaessasi työttömän ruuat, et ottanut mitään, mikä olisi millään tavalla sinun. Sinä siis varastit, ehkä jopa ryöstit. Veroja ei suoranaisesti oteta sinulta, sinä maksat ne vastikkeeksi yhteiskunnan palveluista. Työttömän tukeminen on juuri yksi niistä yhteiskunnan palveluista, joita sinäkin verorahoilla maksat. Logiikkasi mukaan voisit ensin maksaa pitseriassa pitsan ja sen jälkeen mennä pitserian omistajan perässä tukkumyymälään ja ottaa hänen "sinun" rahoillasi maksamat ostokset itsellesi.
- Henkilö on saattanut olla opiskelijana 10 vuotta ilman työhistoriaa, jos opiskelua ei työhistoriaksi lasketa. Tämä 10 vuoden opiskelu voisi koostua parista vuodesta täysin väärällä alalla amiksessa ilman minkäänlaista harjoittelua, josta siirrytty 18 vuotiaana lukioon, jota käyty 4 vuotta, jonka jälkeen yliopistoa 6 vuotta. Yliopisto-opinnoissa työharjoittelua ei useinkaan vaadita, joten mahdollista suorittaa ilman sitä. Näin henkilö olisi vastavalmistunut maisteri 28 v. ilman päivääkään työkokemusta. Onko hänellä paremmat mahdollisuudet saada työtä kuin 10 vuotta mitään tehneellä ikäkumppanilla, ehkä ei. Mutta lähtökohtaisesti hän on tehnyt jotakin, mikä osoittaa jonkinlaista stressinhallintakykyä ja päämäärätietoisuutta omien tekojensa suhteen. Lisäksi on tietysti tutkinnon myötä tullut teoreettinen osaaminen. Näin ollen mahdollisuus työllistymiselle on olemassa.
- Rakennusmestarikoulutuksessa hankalinta on varmaankin matematiikka, jos lukiotaustaa ei ole. Matematiikka on kuitenkin opittavissa. Ja varsinkin, jos lukiomatikan osaaminen ei ole koulutuksen edellytys, voit pyytää opettajaa selittämään matikan tavalla, että sinäkin ymmärrät sen.
Työssäkäyminen ja opiskelu samaan aikaan on aina haaste. Aiotko olla töissä illat ja opiskellat päivät vai toisinpäin, yhteensovittaminen on haaste, jopa mahdottomuus. Sen sijaan viikonloppuina voi työskennellä, kuten myös koululomien aikana. Tukiakin kannattaa kysellä.
Mitä aikaisempiin arvosanoihisi tulee, en olisi niistä kovinkaan huolissani. Olet työssäsi jo omaksunut alan ammattilaisen logiikan, mikä on paljon. - Itseasiassa, kun lasketaan työttömät mamut tilastoista pois, Suomen työttömyyslukemat eivät ole mitenkään poikkeukselliset.
- Työilmapiirin luominen alkaa sinusta itsestäsi. Ei siitä, mitä vaadit muilta oman mukavuutesi lisäämiseksi.
- Sama toiminta jatkuu, mutta koska määrärahoja leikattiin, ei kaikille enää riitä maksaa 9€ /päivä.
- Pitää ehkä muuttaa Thai-maahan, jotta tulisi sieltä palkatuksi marjanpoimijaksi Suomeen.
- Se taito on Suomessa opittu jo 1980-luvulla. Ajan myötä se taito on jalostunut ja periytynyt jälkikasvulle niin työttömillä kuin kansaa edustavillakin.
- Totta kai voi haastattelussa tai vakavammassa neuvottelussa ehdottaa palkkatoivettaan suurempaa summaa. Työhakemus palkkatoiveineen ei ole tarjous, jolla sitoudut johonkin. Työsopimuksen allekirjoituksella vasta sitoudut. Kannattaa toki selvittää alan keskimääräinen aloittajan palkka ja vedota taitoon ja kokemukseen, jos sellaista on, ja ehdottaa sen mukaista palkkaa.
- Mielenkiintoista.
www.mielenkiintoista.fi