Vapaa kuvaus

Aloituksia

4

Kommenttia

371

  1. "Siipisurfailua". Aina ilman ennakkovarausta. Useimmiten yksityismajoituksissa asustelimme omakotitalojen vieraskäyttöön tarkoitetuissa huoneissa. Joskus kyse oli erillisestä siipirakennuksesta, useimmiten pääasunnon yhteydessä olevasta huoneesta / -neista, joskus todella oh:n sohvasta. Kerran isäntäväki jopa muutti pihan perälle telttaan antaen koko talonsa meidän käyttöömme. Pöydälle varattua konjakkia en raaskinut juoda mutta isännän keittämää palinkaa kylläkin. Suklaa maistui vaimolleni ja penskoille joilla oli omat huoneet. Kyse oli tilanteesta jossa veimme unkarilaisen tytön kotiinsa Diosjönöön autolla Länsi-Euroopan kautta.

    Kielestä johtuen "siipisurfailu" rajoittuin Saksaan, Itävaltaan ja Unkariin ( saksa ja suomi ). Kielenä suomi? Ketskemetin luostarissa Kalevalan unkariksi kääntänyt Istvan pappi opetti suomea. Silloin vieraista kielistä Unkarissa käyttökelpoisin oli saksa. Ketskemetissä sen jälkeen suomi. Ilmeisesti pakkovenäjääkin olisivat ymmärtäneet.
    Muutaman kerran kävimme "surfailemassa" Ketskemetissä entisen edustuspainijan asunnossa. Heppu puhui alkeellista enkkua. Ukko antoi makuuhuoneensa käyttöömme . Hänen sisarensa vaihtoi lakanat päivittäin. Samoin tuoreet kukat.

    Vastavuoroisesti pidin mukanani sopivia liikelahjuksia. Puukoista spektroliittiin.
    Ensimmäisillä kerroilla kysyin majoituksen ja aamiaisen hintaa mutta ainostaan kahdesti se hyväksyttiin. Nekin Itävallassa.
  2. Vielä kerran Ruotsiin menosta. Menin 1964, Omalla kustannuksella Helsingin kautta Turkuun. Omalla kustannuksella kansipaikalla Tukholmaan. Omalla kustannuksella keskustyönvälitykseen.
    Sillä osoitettiin työpaikka Blekingessä. Sölvesborgissa syyläri- / lämmityslaitekenno tehtaalla. Sain junalitteran. Ensimmäiseksi yöksi oli varattu sohva olohuoneen nurkassa.
    Sen jälkeen sain ok:n yökerran huone- keittiöyhdistelmän ja maksoin vuokran ensimmäisestä päivästa alkaen.
    Yhtään helvetin ruuan murenta en saanut ilmaiseksi, eikä muutakaan hyysäämistä.
    Minusta on törkeää puhua meikäläisten työperäisestä siirtolaisuudesta samassa yhteydessä nykyisen matuvyöryn kanssa.
    Ruotsissa oli silloin TYÖVOIMAPULA.

    Slussenin no9in 50 suomalaista spurgua olivat pääasiallisia en finne igen aiheita.
    Töitä tehtiin pirukseen. Monet kahta työtä peräkkäin.
    Ei ollut sellaisia "suojaverkkoja" jotka olisivat edes houkutelleet loisimiseen, eikä ollut muutenkaan haluja.