- Vanhaa vitsiä tähän sovittaen:
"Mies kysyy: Mikä se sellainen lepso on?
Nainen: Me lesbot tykätään juoda kaljaa ja nuolla pillua.
Mies: no sellanen se lepsohan se minäkin sitten." :)
Niin kai minäkin sitten, vaikka en kaljasta niin välitäkään ;) - Sinä ilmeisesti olet nainen?
Seuranhaussa nainen on aivan eri tilanteessa kuin mies. Naiselle pääsääntöisesti riittää, kun jollakin tavalla osoittaa hyväksyvänsä miehen kiinnostuksen.
Naisen pitää vain valita kiinnostuneista sopivin.
Ehkä joku filmitähden näköinen mies on naisen kanssa samassa tilanteessa, mutta tälläinen tavallinen mies on altavastaajana.
Eräs nainen, joka tietää tilanteeni, sanoi mulle, että luonteeni ja ulkonäköni puolesta kelpaan kenelle tahansa, mutta itse olen asiasta kovasti eri mieltä.
Ehkä vaimoni vuosia jatkunut torjunta on romuttanut itsetuntoani ja se vaikuttaa mielipiteeseeni.
Mutta eipä mua kovin moni ole iskemäänkään alkanut.
Liikun jonkin verran paikoissa, joissa on mahdollisuus tavata naisia.
Esim. koiran kanssa lenkkeilen ja käyn koirapuistoissa, joissa yleensä on helppo löytää yhteinen jutunaihe naisten kanssa.
Ehkä jotkut baarit ja terassit olisi helpompia paikkoja seuranhakuun, mutta itse en niissä viihdy, kun en juurikaan alkoholia käytä.
Ehdotuksia sopivista paikoista otetaan vastaan :) - Ei sellaisen seksisuhteen löytäminen käy ihan noin vain.
Toisen osapuolen pitäisi ymmärtää ja hyväksyä tilanne, molempien pitäisi pitää toista haluttavana, toisen tunteminen ja luottamus toiseen tekisi suhteesta antoisan.
Ja pitäisi vielä asua melko lähekkäin, että suhteen luominen onnistuisi.
Helpommin sanottu, kuin tehty. - Esitän yhden tapauksen (omasta elämästäni) joka sopii tähän aiheeseen.
Avioliitossa mies haluaa seksiä joka päivä, vaimo suostuu vain kerran vuodessa. - Avioliitossa ainoa "kompromissi", on vaimon tahto.
Siihen on miehen mukauduttava. - Se on helppo :)
Esim. moottoripyörällä ajon jälkeen kun ottaa kypärän pois, niin ainakin itselläni oli aina "neljän tuulen tukka".
Lyhyenä se on aina "silittämättä siisti". - Tervetuloa vastentahtoisessa selibaatissa elävien kerhoon.
Itse olen kanssasi saman ikäinen ja käytännössä yhtä kauan ilman seksiä ollut mies.
Tosin 2,5 vuotta sitten sattui omituinen poikkeus, kun vaimoni jostain syystä suostui seksiin muutaman kerran. Sitä ennen ilman seksiä olin ollut n.7 vuotta.
Itse olen samoin miettinyt keinoja, jolla saisin tyydytettyä seksin ja läheisyyden tarpeen.
Ainakaan itselläni itsetyydytys ei tuo sitä helpotusta, jota kaipaan.
Ilmeisesti ero tai sivusuhde on sitten ne ainoat keinot ratkaisuksi.
Molemmissa on hyviä ja huonoja puolia
Eroamisessa mm. omaisuuden jakaminen, ihmissuhteet, lapset yms.
Sivusuhteessa pitää kestää omatunto, valehtelu omalle puolisolle, mahdollinen rakastuminen,toisen tunteet yms.
Vaikeita asioita. - Tuollaista lukiessa tunnen suurta kateutta.
Oma vaimoni ei ole koskaan ottanut suihin ja kädellään on kaluuni koskenut kaksi tai kolme kertaa.
Mutta mielellään hän oli suuseksin vastaanottajana, silloin kun vielä
seksiin suostui.
Eli useampi vuosi sitten. - Sori, mutta mulla ei ole kokemusta tilanteesta, jossa nainen haluaa, mutta mies ei.
Kokemusta on vain naisesta, joka ei halua koskaan. - Eli joka tapauksessa vika on miehen.
Jos mies ei halua tai kykene, syy on miehen.
Jos nainen ei halua, syy on miehen. - Silloinhan se on ihan OK, jos siitä kerrotaan etukäteen.
Mutta jos se "ei vaan huvita" ilmeneekin vasta sitten, kun on menty naimisiin, lapset on tehty, ostettu oma talo yms. - Mule vaimoni on sanonut, ettei halua seksiä missään muodossa, ei vaan huvita, on ollut hänen vastauksensa.
Tietenkin se on aiheuttanut riitoja ja kerran vaimoni totesi, että "jos sitä pillua niin haluat niin he muualta".
Olen usein miettinyt, että mitä tapahtuisi, jos sen todellakin tekisin.
Mutta kun olen useita vuosia ollut ilman seksiä ja läheisyyttä, niin jotenkin"pelkkä paneminen" ei ole se, mitä haluaisin.
En usko, että pelkkä seksi antaisi tyydytyksen myös suureen läheisyydenkaipuuseeni ja jotta se voisi toteutua, sen pitäisi olla oikea suhde.
Miks tän pitää olla näin vaikeeta? - Sen sietämiseen saattaa olla useita eri syitä.
Osa syistä on itsekkäitä, esim. elintaso, yhteiset ystävät, sukulaiset, yms.
Osa epäitsekkäitä, esim. lasten tämänhetkinen elämä, mahdollinen perintö, sukulaisiin muodostuneet "velvoitteet" yms.
Huonossakin liitossa pysymiseen on yllättävän monta syytä. - Uskallatko kertoa vähän yhteisestä menneisuudestä.
Kauanko olette olleet yhdessä? Koska hellyys loppui? Mitä oli ennen sitä? Yms.
Miten päädyitte yhteen, kun ilmeisesti haluatte suhteelta aivan eri asioita? - Päteekö tuo sama, samoin käyttäytyvään naiseenkin?
- Ja minä kun olen kuvitellut olevani poikkeuksellisen hellyydettömässä avioliitossa.
Vaimoni ei halua minun koskevan häneen ollenkaan ja vasta suunnilleen vuoden, olemme nukkuneet eri huoneissa.
Mutta ei meistä kumpikaan sentään ole öitä pois kotoa, muuten kuin jonkun poikkeuksellisen syyn takia.
Tiedän kyllä, kuinka tuo puolison kylmyys pikkuhiljaa kuihduttaa halun yrittää.
Itselläni se on kestänyt lähes 10 vuotta, mutta nyt se on jo lähes kokonaan lakannyt häiritsemästä.
Tietenkin tunnen mitä ilman jään, kun näen pareja jotka halaavat, suutelevat yms. asioita, joista itse voi vain haaveilla.
Kuinka se läheisyys teillä loppui?
Oliko siihen joku syy, tapahtuma, muutos elämäntilanteessa tms? - Mitäs jos on enemmän?
- Tykkään antaa.
On niin mahtavaa nähdä ja tuntea kun naisen kiihko kasvaa kasvamistaan ja lopulta saavuttaa orgasmin.
Se vaan on niin hieno tunne.
Enkä ole koskaan kokenut mitään huippuhyvää suihinottoa.
Tosin edellisestä suihinotosta on kulunut jo yli 20 vuotta. - Kiitos :)
Kyllä vaimoni tietää ja on jopa sanonut, että olen paras mahdollinen aviomies, mutta en hänelle.
Tuota loppua hän ei osaa selittää, mutta kertoi kemian puuttuvan.
Se on kuulemma asia, jota on tai ei ole. Meillä ilmeisesti sitten ei ole. - Jos silloin 10 vuotta sitten olisin tiennyt mitä tulee tapahtumaan, niin hetkeäkään epäilemättä olisin eronnut.
Mutta kun kaikki tapahtuu päivä kerrallaan. Päivistä tulee viikkoja, viikoista kuukausia ja kuukausista vuosia.
Aivan samoin on käynyt seksittömille ja vailla läheisyyttä oleville päiville.
Olen aina jaksanut toivoa, että huomenna kaikki.muuttuu. Vaimoni palaa naiseksi, johon aikoinaan rakastuin ja jonka kanssa rakastelimme.
Mutta sitä muutosta ei sitten koskaan ole tullut.
On tullut vain pettymyksiä turhista toiveista.
Kun ilta illan jälkeen toivoi ja pettyi, pikuhiljaa mieli katkeroitui ja lopulta olen oikeastaan lakannut odottamasta muutosta.
Olen siirtynyt nukkumaankin toiseen huoneeseen, aivan eri puolelle taloa (meillä on iso talo), jossa mikään ei muistuta vaimostani.
Täällä vietän iltaisin, ennen kun alan nukkumaan, aikaa omalla tavallani.
Kuten juuri nyt, kirjoittamalla tätä.
Nyt en juurikaan enää mieti tulevaa. Otan vain vastaan sen, mitä päivä tuo tullessaan.
Tuo ei tarkoita, että eläisin jotenkin ankeata elämää.
Nyt nautin monista muista asioista sen, mitä niistä saan.
Tietenkin hellyydettömyys kalvaa herkeämättä, mutta jotenkin sen olen onnistunut vielä hallitsemaan.
On vielä muitakin asioita, jotka ratlaisuuni on vaikuttaneet, mutta niitä en halua ihan näin yleisesti kertoilla.
Jos kiinnostaa, minulle voi kirjoittaa suoraan tän sivuston sähköpostiin.
Nimimerkkini ät suomi24 ja fi