RaamattuOnTotuus

Vapaa kuvaus

Aloituksia

722

Kommenttia

3711

  1. 1. Näytäpä molokki esimerkki prokaryootista, jolla ei ole epigenomia.
    2. RNA ennen DNA:ta, tuon ajatuksen on jokainen vakavasti otettava tiedemies hylännyt.
    3. Yksisoluiset joutuvat erilaisten haitallisten ympäristötekijöiden uhreiksi päivittäin. UV-säteily, taustasäteily, jne. Ilman korjausentsyymejä ensimmäinen kuvitteellinen solu olisi menehtynyt tunnissa.

    Bye bye Darwin.
  2. http://1.bp.blogspot.com/-_TPDY8E7pPM/UM3i_kM0WrI/AAAAAAAABAs/xMj9d3ATnKo/s1600/Flying+Fish+4.jpg

    Ihan mielenkiintoista pohdintaa. Mutta kyllä Jumala on luonut lentokalatkin, eivätkä ne silti ole kehittyneet linnuiksi. Jokaisella eliöllä on ekologisen varioitumisen rajat.

    p.s. Lentokalat ovat muuten eläviä fossiileja...
  3. Älykäs suunnittelija antoi sinullekin vapauden valita. Teemme valintoja joka päivä ja kannamme valinnoistamme vastuun. Hän kutsuu sinuakin valitsemaan oikein.
  4. Ja kun makroevoluutiosta ei ole ainuttakaan tieteellistä havaintoa eikä todistetta, niin mitenköhän havainto lainkaan tukisi ajatusta makroevoluutiosta? Jokaisen eliöryhmän varioiutumiselle on tarkasti säädetyt rajat, jotka löytyvät säätelyverkostosta. Informaationhallintasäänöt eivät tee makroevoluutiota mahdolliseksi. Tämä on molykyylibiologinen fakta.
  5. No selitäpä meille miten toimii mekanismi, jossa yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi tuottaa tuhansia erilaisia proteiineja. Kuinka monta geeniä oikeastaan osallistuukaan ko. tehtävään?
  6. Sinulla ei valitettavasti ole mitään käsitystä siitä, mikä on geeni. Mutaatio jossain geenissä ei yleensä saa muuta aikaan kuin ongelmia. Sen sijaan kaikki luonnossa tapahtuvat ekologiseen adaptoitumiseen ja ekologiseen varioitumiseen liittyvät muutokset perustuvat mekanismeihin. Myös emäsparien muutokset. Solu on mahdollisesta muutoksesta täysin tietoinen, muuten se ei laske mRNA-säiettä ulos tumasta. Geenit eivät siis muovaa soluja, vaan solut muovaavat geenejä. Solut yhdessä ohjaavat adaptiivisia mekanismeja.
  7. Junk-dna eli roska-dna -teoria kun poistuu, niin lääketiede menee suurella harppauksella eteenpäin.
  8. Kyllä kaiketi kasvit selviävät yhden päivän itämisvaiheessa ilman auringonvaloa? Raamatusta löydät myös, kuka on valkeus.
  9. Olen käsitellyt aihetta osittain aiemminkin ja tullut siihen tulokseen, että darwininsirkut ovat käytännössä samaa lajia:
    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14191754/darwininsirkut-ja-koirarodut
  10. Aloittaja on täysin oikeassa. Evoluutioteoriaa ei voi tieteellisesti todistaa eikä sitä voi havainnoida luonnossa. Jos evolutionistit yrittävät turvautua miljooniin vuosiin, niin kannattaa muistaa, että luonnossa on jo noin 10 miljoonaa evoluutiobiologien määrittämää eliölajia. Tuosta määrästä luulisi olevan helppoa löytää esimerkkejä makroevoluutiosta tai informaation lisääntymisestä. Mutta totuus on, että voimme havainnoida ainoastaan nopeasti tapahtuvaa lajinsisäistä varioitumista, aivan kuten koirien kohdalla tapahtuu.

    Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset mm. yksinkertaisimman mahdollisen elävän solun 'rakentamisesta' ovat vahvistaneet näkemystä, jonka mukaan solu ei ole voinut kehittyä asteittain, vaan se on kerralla luotu valmiiksi kokonaisuudeksi.

    Hienoa, että ihmiset ovat heränneet huomaamaan evoluutioteorian valheellisuuden. Tämäkin palsta on kummasti piristynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Vastarinta on herännyt ja rintama laajenee. Lähestymme aikaa, jolloin evoluutioteoria tullaan vakavasti kyseenalaistamaan ja tämä tulee positiivisesti vaikuttamaan koko länsimaiseen kulttuuriin ja koulutukseen. Lääketiede tulee menemään isoja harppauksia eteenpäin, koska evoluutioteoria ei ole enää sotkemassa tieteellistä tutkimusta.
  11. On käsittämättömän epäloogista väittää tuota satunnaiseksi mutaatioksi, koska nähtävillä on jo selkeä yhteys ravintotottumuksiin.

    Nyt kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että jos vanhemmat ja mahdollisesti heidänkin vanhempansa ovat pitkään olleet kasvissyöjiä, niin tällainen muutos genomissa asettuu vakaaksi. Se on osoitus solun energiataloudesta. Ennen geenisekvenssimuutosta genomissa on todennäköisesti ollut korkeita metylaatiotasoja. Kun metyloitumista on jatkunut riittävän kauan ja riittävällä tasolla, ulottuu muutos lopulta sekvenssitasolle.

    Herääkö mitään ajatuksia siitä, että metyyliryhmät ovat CH3 -sidoksia ja emäsparimuutoksen saa aikaan yksi ainut vetyatomin siirtyminen? Onko kukaan tutkinut ylimetylaation (over methylation) ja emäsparimuutoksen mahdollista korrelaatiota?
  12. Tämä pitää paikkansa. Sisiliskot sopeutuivat uuteen ympäristöön ja uteen ravintoon ja niiden sisäelimiin todellakin tuli adaptiivinen muutos muutamassa sukupolvessa. Todistaa älykkäästä suunnittelusta.
    http://news.nationalgeographic.com/news/2008/04/080421-lizard-evolution.html
  13. http://phys.org/news/2016-02-food-affect-genes-yeast-case.html

    Ravinto muuttaa genomia.
  14. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19693691

    Mekanismi on hyvin samankaltainen, kuin ihmisen laktoosi-intoleranssin aiheuttama muutos, jossa MCM6 -geenin hienosäätö vaikuttaa vaihtoehtoisen silmukoinnin avulla LCT-geenin toimintaan.
  15. Näin se on evolutionistienkin alettava myöntämään, että genomin muutosten taustalla on ravinto. Ja vaivihkaa termi 'satunnainen mutaatio' on vaihdettu muotoon 'mutaatio'. On hyvin loogista tehdä johtopäätelmä, että ravinto todellakin muovaa eliöiden genomia. Ja kun näin tapahtuu, on selvää, että taustalla on älykäs mekanismi.

    Esim. neandertalinihmisen (joka on geneettisesti 99.84 prosenttisesti identtinen meidän kanssamme) morfologisten erovaisuuksien takana on ollut erilainen ravinto:
    https://www.sciencedaily.com/releases/2016/03/160329132245.htm

    Geenien säätelyä tuo joka tapauksessa on. Muutoksesta on tullut varsin pysyvä, mutta ei peruuttamaton. Kyseinen muutos vaikuttaa FADS2 -geenin hienosäätöön vaihtoehtoista silmukointia käyttäen.

    http://www.human.cornell.edu/bio.cfm?netid=ksk25

    "My research focus is functional characterization of desaturase genes (FADS1, FADS2 and FADS3). Cloning of desaturase genes into expression vectors, expression of transgenes in yeast, and mammalian cells, analysis of fatty acids by GC/MS-MS and GC-FID, live cell imaging and localization studies by GFP-tagging, RNA-Seq, gene knock-down RNAi assays, understanding alternative splicing of FADS genes and characterization of Fads3 knock-out mice."

    Olen jo pitkään puhunut ekologisen adaptoitumisen aiheuttamista eriasteisista muutoksista genomissa ja tässä on nyt erinomainen esimerkki vakaimmasta muutoksesta genomissa. Peruuttamaton se ei kuitenkaan ole. Kiitos molokille, kun tuet aloituksellasi Älykästä Suunnittelua. Alat vähitellen oppia.
  16. Neandertalinihmisen KOKO genomin samankaltaisuus on 99.84% meidän genomimme kanssa.
  17. Päivän paras omaan jalkaan ampuminen. Nobel-raati nimenomaan kertoo siitä, että päivittäin yli 10 000 spontaania muutosta kohdistuu soluihimme UV-säteilyn, taustasäteilyn, kopiointivirheiden, ympäristömyrkkyjen ja monien muiden tekijöiden vaikutuksesta. Ja silti solumme kestävät nämä rasitukset, koska korjausmekanismit toimivat niin hienosti. Silti genomimme on säädetty rappeutumaan. Ihmiskunnan elinikä on suunnittelijan toimesta määritetty.

    Satunnaiset mutaatiot eivät ole luonnon biodiversiteetin takana. En tunne ainuttakaan tapausta, jossa satunnainen mutaatio olisi saanut aikaan jotain hyödyllistä. Tunteeko kukaan muukaan?

    Neandertalinihmisten genomi on 99.84 % samanlainen meidän genomimme kanssa.
    Meidän genomimme on 99.6 % samanlainen toistemme kanssa.
    Tätä faktaa kannattaa hieman pohtia.
  18. Laktoosin sietäminen ihmisillä on epigeneettinen muutos. Voit tutkia, mitkä geenit ovat muutokseen osallisia. Vilkaise sen jälkeen esim. refgene -sivustolta kyseisten geenien speksit. Huomaat, että jokaisen ihmisen adaptiiviseen evoluutioon liittyvällä geenillä on vahva CpG -alue, joka siis metyloituu helposti, saaden geenin vaimentumaan/aktivoitumaan.

    Kaikki adaptiiviset muutokset perustuvat Jumalan luomiin älykkäisiin mekanismeihin. Satunnaiset mutaatiot eivät ole luonnon biodiversiteetin takana.
  19. Lähempänä? Onhan se banaanikärpäsenkin genomi 62-prosenttisesti samanlainen ihmisen genomin kanssa. Banaanin kanssa olemme 50-prosenttisesti samaa tekoa. Evolutionistit eivät ymmärrä mikä on geeni.
  20. En mielelläni käyttäisi termiä lajiutuminen ollenkaan ja sen vuoksi on huono ilmaus, että lajiutuminen heikentää geenipoolia. Mekanismi menee mielestäni näin päin:

    Eliöt joutuvat sopeutumaan muuttuneeseen elinympäristöön, jossa merkittävimmät muuttuvat tekijät ovat ravinto ja ilmasto. Kun ravinto muuttuu yksipuoliseksi tai sellaiseksi, että eliöllä on voimakas tarve adaptoitua esim. lievästi myrkyllisten kasvien käyttöön ravintona, aiheuttaa tämä geenien ja histonien metyloitumista, mikä puolestaan saa aikaan geenien vaimentumista. Eliö voi valita kromosomeistaan geenialleelin, jota se käyttää adaptoitumiseen. Kerrallaan voi kuitenkin olla toiminnassa vain rajoitettu määrä geenialleeleja. Mikäli jokin geenialleeli ei ole käyttökelpoinen, niin se metyloituu ja vaikenee. Solussa oleva mekanismi siis merkitsee sellaisia geenejä epigeneettisillä markkereilla, jotka ovat epäsopivia kyseisiin olosuhteisiin. Lisääntyminen sellaisen lajin (rodun) kanssa, jolla on vähemmän metylaatiotasoja genomissa, saa aikaan sen, että jälkeläiset ovat sopeutumiskykyisempiä kuin epigeneettiseen pullonkaulaan ajautunut edeltäjänsä.

    Histonien metylaatiot ovat myös epigeneettisiä markkereita ja ne liittyvät paitsi geenien säätelyyn, niin ennen kaikkea kromatiinin rakenteeseen. Histonien metylaatio vaikuttaa olevan yhteydessä myös kromosomien pakkautumiseen, mistä olen kirjoittanut. Tässä vaiheessa eliön ulkomuoto eli fenotyyppi on todennäköisesti jo muuttunut niin paljon, että tiede tekee lajimäärityksen (turhan). Kun kromosomin pakkautuminen jatkuu riittävän monta sukupolvea, niin jossain vaiheessa kromosomikirjanpito pudottaa turhat kromosomit pois. Kromosomierot aiheuttavat usein lisääntymisesteen, mikä on riittävä peruste lajiutumiselle.

    Punaketun kohdalla uskoisin, että sopeutuminen on tapahtunut siten, että sen edeltäjälajit ovat käyneet epigeneettisen pullonkaulan läpi, jolloin lajin kromosomit ovat pakkautuneet ja lopulta osa pudonnut käytöstä pois. Nykyiset olosuhteet punaketulle ovat ravinnon ja ilmaston puolesta otolliset, eli sillä on käytössään monipuolista ravintoa ja ilmasto on sille sopiva.
    21. 182 / 186
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt