demeter1

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

6837

  1. Meidän kirjapiirissä oli käsittelyssä Antti Malisen ja Tuomo Tammisen teos: Jälleenrakentajien lapset. Se kyllä osoitti todeksi kaiken tuon, mitä artikkelissakin on todettu, Ano 14.26: sodalla on pitkä varjo ja myös me sodan jälkeen syntyneet saatamme olla sodan vaurioittamia.
    Eikä ollut tajolla minkäänlaista traumaterapiaa. Viina taisi olla ainoa itsehoitolääke silloin ?
  2. 50000 ei kuulosta paljolta, ainakaan (lähes) unettoman yön jälkeen..)) Ainakin minulla mielensisältö on vilkkaimmillaan juuri silloin, kun portinvartijat ovat vapaalla.
    Eli päiväsaikaan on helpompi ohjailla liikennettä omassa päässä, painaa jarruakin.

    Viime yö oli siitä loistava esimerkki. Viikko oli ollut tapahtumarikas ja tutut rutiinit saivat väistyä. Kun vielä illalla katsoin Sofien valinnan, se oli selvästi liikaa. Olin tietysti nähnyt elokuvan aikaisemminkin, mutta silti " se meni tunteisiin" - kuten nykyisin sanotaan. Kun päähenkilö joutui valitsemaan kumman kahdesta pienestä lapsestaan antaa tuhottavaksi, voi kuvitella, että pahempaa ei äidille voi tapahtua.

    Kun vielä samanaikaisesti Putinista on annettu pidätysmääräys 16 000 ukrainalaislapsen kaappauksesta, ei voi edes todeta, että onneksi tuollaista ei enää tapahdu.

    Päähenkilöiden kaksoisitsemurhan jälkeen kolmas päähenkilö, heidän ystävänsä, koki kuitenkin mielestäni katharsiksen, tunnepohjaisen vapautumisen ja hyväksymisen ystäviensä ratkaisun kohdalla.

    Tahdon yleisemminkin uskoa, että vapautuminen ylivoimaisesta kuormasta on mahdollinen silloin kun ihminen laskee aseensa, myöntää avuttomuutensa ja suostuu siihen prosessiin, millä oma psyyke pyrkii tasapainon palauttamiseen.

    Makriina muistutti meitä talvisodan päättymisen ajankohdasta. Vaikka sodalla oli uhrinsa, sittenkin moni siitä selvisi ja pystyi jatkamaan elämäänsä, rakentamaan uutta.
    Sauli Niinistö nosti puheessaan esille sen, miten koko maailma on pystynyt yhdistämään voimansa Ukrainan auttamiseksi. Hyvän ja pahan taistelussa hyvä taitaa sittenkin voittaa...
  3. Kiitos palautteestasi, Ano 17.00. "Parempi laiha sopu, kuin lihava riita", sanottiin ennen ja kun ei itse ole kovin kilpailuhenkinen tuota linjaa on aika helppo noudattaa.
  4. Oliko tuo minulle, Ano 15.04 ? Oli tai ei, vastaan, koska tuollaisia luonnehdintoja on esitetty minusta ennenkin.
    Suuntaa ei ole, mutta yritän etsiä sitä..)) Olemalla avoin, "kuuntelmalla" eri mielipiteitä, eri näkemyksiä. Jos se on mielinkielin oloa, niin yritä kestää. Luontaisesta ystävällisyydestäni en myöskään aio luopua. Pahoittelen, jos se aiheuttaa sinulle epämukavuutta.
  5. Minä en ainakaan etsi (Ano 10.51) ystäviä, mutta arvostan ystävällisyyttä..)) Ja kokemukseni mukaan pitkä yhteinen historia tekee sen, ettei ihan suoralta kädeltä tule lytätyksi, kun entinen palstahistoria on tiedossa, hyvässä ja pahassa. Ehkä tuttuus on minulle turvallisuuskysymys, kuten Anoille on anonyymiys. Ja anonyyminä katson itsekin olevani mukana..))

    Eikä se tietenkään ole näin kategorista, Anojen keskuudessa on monia kirjoittajia, joiden tietämys ja elämänviisaus ovat sellaisia, että niistä olen voinut oppia paljon. Arvostus tulee palstakäyttäytymisesta ja viestin sisällöstä ei siitä, kirjoittaako nikillä vai ilman.

    Olen kyllä monesti pohtinut tuota samalla nimimerkillä kirjoittamista ja sitä, että se saattaa - ainakin joistakin palautteista päätellen - rajata muiden osallistumista, muodostaa sen paheksutun "sisäpiirin". Mutta kun se rekattuna kirjoittaminenkin on sääntöjen mukaan sallittua niin taidan jatkaa samalla linjalla..))

    Koen myös, että tunnistettavana on alttiina arvostelulle ja saattaa olla, että sen vuoksi yrittää punnita sanansa niin, ettei (tarpeettomasti) aiheuta pahaa mieltä toiselle eikä "pilaa sitä palstan ilmapiiriä"..))
  6. Tulipas tuo vastaus nyt kauas kohteestaan. Kiitos kaikille palautteista !
  7. Kuittaan viestisi, Ano 15.00/eilen..)) Noin minäkin asioiden kulun tulkitsin ja olen edelleen kiitollinen siitä tuesta, jonka aikanaan Anoilta (!) sain. Heikkohan minä..)) Ikuinen itse-epäilijä ainakin.
    Kateutta usein tarjotaan kun jotakin väärinymmärrystä/väärintulkintaa esiintyy. Sitä en oikein osaa itseeni sovittaa. Jos kateutta esiintyy, se kohdistuu mielestäni enempi siihen ilmiöön joka syntyy, kun kohdataan toinen ihminen, asetutaan hänen asemaansa, ymmärretään häntä. Jos itse kokee jäävänsä ilman tuota kokemusta, se pitää jotenkin selittää (ainakin itselleen). "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

    Tämä siis ei ole minkäänlainen sodanjulistus asianosaisille. Käsittääkseni kaikki ovat selvinneet, eikä haukku ole suurta haavaa tehnyt. Palomalle kiitokset yrityksestä toimia rauhanrakentajana. Omalta osaltani en ole palstaystävyyttä irti sanonut ja olen samaa mieltä siitä, että hänen ja minun välillä ei ole koskaan ollut isompaa konfliktia, vaikka asioista on välillä oltu eri mieltä. Palomalla on mielestäni poikkeuksellinen kyky vastaanottaa (perustelematontakin) kritiikkiä ja kärsivällisyyttä vastata siihen.

    Ymmärrän hyvin hänen turhautumisensa ja olen hänen puolestaan iloinen siitä, että hän saa ymmärrystä ja kannustusta kirjoitteluunsa muualta. Tämä palsta ei ole koko maailma..))
  8. Minä en ihan kovasti rajaisi keskustelua, Paloma. Maalituksen osalta tietysti, mutta anonyymiys keskustelussa vertautuu mielestäni siihen, että moni livessäkin puhuu vieraitten ihmisten kanssa, voi puhua ihan syvällisiäkin, mutta ei silti halua ruveta kamuksi eikä sitoutua sen enempään.
    Kai meitä on (ainakin) kahta sorttia: avoimia ja vähemmän avoimia, seurallisia ja vähemmän seurallisia. Eikä toinen ole toista kummempi.
    Jatkuvuutta minäkin kyllä pidän tärkeänä - siis omalla kohdallani. Ja tietysti sitä, että seisoo sanojensa takana. Ellei seiso, se on mielestäni sitä tuuleen huutamista..))
  9. Noin minäkin olen räknännyt ( Ano 12.13), 5-6 heitä/meitä taitaa olla ja totta kai he silloin pistävät silmään, ovat ikäänkuin kerjäämässä maalittamista - näin on ainakin todettu ja koettu..))
  10. Kielinero, Ano 11.42 ! Kyllä kielitaito on arvo minullekin, vaikka omani (se vähäinenkin) on rapistinut käytön puutteessa.
    Jännä juttu, nuo erilaiset lahjakkuudet meissä. Tunnen pari keksijää - siis ihan menestyneitä. Kummallakaan heistä ei ole kielitaitoa, mutta ovat pärjänneet ilman sitäkin.
    Muistaakseni Zelenskyikään ei puhu englantia (ainakaan virallisesti ja kovin hyvin) eikä hänenkään lahjakkuuttaan tiettävästi sovi epäillä.
  11. Kyllä minusta tuo on ihan tilastollinen - joskin yllättävä - tosiasia, että itsemurhia tehdään eniten keväällä ja syy voi hyvinkin olla tuo, minkä Ano 6.45 mainitsi.
    Kaikki ei aina mene niinkuin Strömsöössä, ainakaan kaikilla.

    Minulle kyllä kelpaa valo, valoisuus ja luonnon herääminen talviunesta.
  12. Talviajan päättymistä minäkin odotan, Neeasa. Kiusanteolta tuntuu tämä säiden sahaaminen, vuoroin lunta vuoroin vettä.
    Eilen aamulla odotti pihalla melkoinen yllätys: kevyt lumipeite maassa, alla jäätä ja aurauksen jäljiltä oli tontin rajalle ilmestynyt puolitoistametrinen lumipaasi, miten se pysyikin pystyssä ja se oli tietysti jäätynyt niin, ettei sitä saanut matalaksi ilman rautalapiota.
    Ensimmäistä (vai toista?..)) kertaa kysyin itseltäni, onko tämä enää näin vanhalle sopiva asumismuoto ?
    Omasta selviytymisestä voi tietysti iloita, mutta välillä täytyy ehkä punnita sitäkin, millä hinnalla tuo selviytyminen tapahtuu.
    Olemme ikätovereiden kesken toistaneet, että jos yhden päivän jaksaa olla aktiivinen, toimia
    entiseen malliin, seuraava päivä meneekin sitten ketuille, ei jaksa mitään.

    Tänään lienee taas se parempi päivä, rasvaa naamaan ja pihalle.
    Aurinkoista päivää kaikille !
  13. Hyvä kooste suomalaisesta puhekulttuurista..)) Minä ajattelen, että siitä voisi ainakin osia ottaa uudelleen käyttöön.
    Mielestäni puhetta on tässä ajassa liikaakin. Johtuneeko siitä, että kukaan ei kuuntele..))

    Anekdootti kertoo, että kun Lauri Viidalle kerrotiin miehestä, joka puhui sujuvasti viittä kieltä, hän kysäisi: "Ja oliko hänellä mitään sanottavaa" ?

    Niin että minusta puhuminen ei ole itsetarkoitus ja hyvä ohje lienee tämäkin:
    "Hiljaista ihmistä kannattaa kuunnella"...))
  14. Tuohan on minunkin (salainen) toiveeni, että käyttäisimme nimimerkkiä ja sillä tavoin erottautuisimme toisistamme ja uskoakseni ottaisimme myös enemmän vastuuta sanoistamme.
    Turha toive se tietenkin on, kun meillä on vapaus valita ja vähemmällä pääsee kun suojatuu ikävältä maalitukselta, jota suuri osa rekatuista on joutunut kokemaan.

    Olen kai myös tottunut nykykäytäntöön ja mielestäni suhtaudun samalla tavalla kaikkiin kirjoittajiin joskin on selvää, ettei Anonyymejä opi tuntemaan samalla tavoin kuin (samalla) nimimerkillä kirjoittavia.
  15. No katsos Neeasa, kun en koskaan ole ollut niin taitava kuski kuin sinä, niin minun täytyy turvautua muiden apuun..))
    Eilen oli tosiaan pääkaupunkiseudulla ennenkokematon lumimyrsky ja vielä liukkaus lisänä.
    Ja siellä mistä lähdin (l30 km) oli sää mitä parhain.
  16. Rehellinen puolue ja rehellinen ehdokas ? Mutta silloinhan voisin valita kenet tahansa..))
    Vai mainostaako joku itseään epärehellisenä ?
    Olin maalla katselemassa ja kuuntelemassa vaaliehdokkaita kun piti odottaa bussia. Vaikka jalkautumista pidetään hyvänä, minua ehdokkaat eivät oikein vakuuttaneet: joku valitti kun joutuu seisoskelemaan tuntikaupalla tyhjän panttina, kokeintaan jakamassa karkkeja, kahvia/mehua ja mitä kukin tahtoi tarjota. Jos keskustelua syntyy, se syntyy pohjalta: mitä ehdokkaalla on tarjolla juuri minulle (!).
    Toinen vaihtoehto tuntui olevan ehdokkaan monologi ja puolueohjelman esittely.
    Liberaalien nuori ehdokas oli kyllä vuorovaikutukseen kykenevä, mutta kun hän oli arvoliberaali ja minä arvokonservatiivi totesimme vain, että samaan me pyritään, yritetään eri tavoista huolimatta kunnioittaa toisiamme..))

    Niin, että kun tiedän ketä äänestän, minulle riitti. Vaalikoneellakin kävin, mutta ei natsannut. On se niin vaikeata kun on persumielinen vihervassari, joka kuntavaaleissa äänesti kristillisiä..))
  17. Kiitos kysymästä ! Sattuikin sopivasti kun olen maaltapaluun jälkeen ollut tavattoman "kiireinen" ja kun listaan tekemiseni pääsen (melkein) kehumaan itseäni..))

    Matkustaminen julkisilla käy kyllä työstä, kun matkan kesto henkilöautolla on puolitoista tuntia ja julkisilla siihen meni vaihto- ja odotusaikoineen viisi tuntia.

    Matka Onnibussilla maksoi 8 ja 10 euroa, 8 kilometrin taksimatka maksoi 25 euroa suuntaansa.
    Ymmärrän kyllä maalla asujien harmin julkisen liikenteen puuttumisesta.

    Talo oli kyllä pärjännyt hyvin ilman minuakin, mutta piha ei. Kevyt pakkaslumi, jos se jätetään kolaamatta, jäätyy sekin kokkareiseksi ja rautalapiolla oli töitä. Vajaan tunnin jaksoin siellä rehkiä. Lumen heittäminen korkean penkan päälle vaatii selän kiertoa, joka on kyllä hyväksi ilman kuormaa, mutta riskiliike kuorman kanssa - ainakin minulla.
    Vaadin itseäni muistamaan naapurin nuoren isännän, jolle lapioon tarttuminen ja kunnon repäisy koitui kohtalokkaaksi: menehtyi alle viisikymppisenä.
    Hänellä tosin oli synnynnäinen sydänvika, mitä ei kukaan ulkopuolinen edes tiennyt kun oli kaikin tavoin aktiivinen ja liikunnallinen.
    Vähän minusta vaatisi täsmennystä tuo hokema "liike on lääke", etenkin kun tiedetään, että polvi- ja lonkkaoperaatioon hakeutujista huomattavan suuri osa on nuoria ja liikunnallisia ihmisiä.

    Upea talvipäivä on kuitenkin tarjolla. Kyllä kelpaa.
    demeter1
  18. Minkälaista "sisäistä puhetta" käyt itsesi kanssa, kysyy aloittaja.
    Minulla on (edelleen) aika ankara yliminä, vaikka olen sentään jo oppinut tuota Ramoonan mainitsemaa armollisuuttakin.
    Aika ajoin kysyn, vaadinko itseltäni liikaa vai liian vähän, etenkin nyt on korona tuntuu pysyvän jotenkin hallinnassa ja oma toimintakyky näyttäisi olla entisenlainen tuon lonkkaoperaation jälkeen. Eli tuo eettinen imperatiivi määrittää edelleen aika paljon osallistumistani, kun en oikein osaa keskittyä vain omaan olooni. Voiko kukaan muukaan?
    Tässä maailmantilanteessa.

    Luin vuosia sitten Joachim Bodamerin kirjan (1966) "Ihminen vailla minuutta". Siinä jo ennakoitiin tätä informaatioähkyä ja sitä, miten se vaikuttaa meihin. Bodamer suositteli yhdeksi lääkkeeksi ajoittaista sivilisaatioaskeesia. Täälläkin moni kirjoittaja on kertonut harrastavansa sitä, ainakin aika ajoin.

    Eliaana kirjoitti näistä ihmisen mielenliikkeistä, että ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet taas koko olemukseen, kun ihminen on se "psykofyysinen kokonaisuus" - eikös se niin ollut ?
    Minulla se vain pakkaa olla niin, että tunne tulee ensin ja monessa tilanteessa on täysi työ saada tunne hallintaan, ettei se sumenna ajattelua..)) Onneksi ikä on hillinnyt myös tunteiden voimaa ja se on tehnyt mahdolliseksi tuon riittävän etäisyyden saamisen ja säilyttämisen hankalissa tilanteissa.
    Minulla muuten taitaa olla siinä "lukemattomien" kirjojen pinossa Ethan Krossin kirja "Sisäinen hälinä". Taitaa olla samasta aiheesta kyse. Palomakin joskus taisi kirjasta mainita, siteeratakin joitakin kohtia.
    demeter1
  19. Kuulin kutsusi, Ano 19.51/9.3..)) Meillä rekatuilla on se etu puolellellamme, että saamme aina tietää, koska meidät nimeltä mainitaan, hyvässä ja pahassa..))

    Kestoaihe taitaa olla tämä palstan tilan havainnointi. Ehkä se on tätä itseohjautuvuutta ja tilannekatsaus on välistä hyvinkin paikallaan. Ei kai sen aina riidan haastamista tarvitse olla, jospa se vain on sitä kissan nostamista pöydälle ?

    Olen ennenkin katsonut, että SkillaNin nojatuolin häviäminen heijastuu laajemmaltikin, koska ainakin minulle se edusti tiettyä jatkuvuutta ja eikö se ole sittenkin arvo meidän jatkuvaa muutosta suosivassa kultuurissa ?

    Voihan sitä tietysti osallistua keskusteluun kertaluontoisestikin ja sanoa sanottavansa ja ehkä se on näillä alustoilla juuri se "oikea tapa" olla mukana, kun kuitenkin usein kuullaan tuota mielipidettä, ettei palstaa pidä ottaa vakavasti. Minusta siinä kuitenkin menetetään mahdollisuus vertaistukeen, mitä tällainen ikääntyneiden palsta voisi parhaimmillaan tarjota,
    vaikka kyllähän täällä on lukemastani päätelleen ollut hyvinkin pyrkimystä virittää sen tyyppistä keskustelua, itse olen vain aika jähmeä asettumaan sellaiseen ilmapiiriin, josta puuttuu jatkuvuus. Kiitos kuitenkin niille ahkerille kirjoittajille, jotka tunnistettavina - anteeksi vain anot..)) - jatkavat ja pitävät yllä keskustelua.
    Enkä nyt taaskaan tahdo asettaa Anoja toisarvoisiksi, mutta tosiasia taitaa olla, että heidän valinnastaan johtuen tuo jatkuvuus ei samalla tavalla toteudu heidän kanssaan.

    Ja kuten sanottu, ei sen vertaisuuden, vertaistuen, tarvitse olla etukäteen määriteltyä, jokainen tietää että joskus oikeaan aikaan sanonut oikeat sanat, tulivat ne keneltä tahansa, voivat rakentaa ja kantaa meitä.
    demeter1
  20. Noin minustakin, Ano 8.52/eilen. Hän ei vain tainnut ottaa huomioon sitä, että toiveet ja todellisuus voivat sekoittua kuulijoiltakin. Jos maa on sotatilassa, siellä ei taida olla oikein otollinen ilmapiiri tuolle "keskustelulle", kun odotetaan konkreettista apua.

    Jos presidentille kuuluu ulkopolitiikan hoito YHDESSÄ valtioneuvoston kanssa, ei ole sopivaa sooloilla näin isossa asiassa. Toivottavasti seuraukset jäävät vähäisiksi, mitä en kyllä usko kun vaalien alla kärpäsestä tehdään helposti härkänen.
    21. 30 / 342
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt