Mielestäni kadonnutta muistia ei saa takaisin. Lääkityksellä voi hidastaa todetun taudin etenemistä, ei muuta.
Anon 13.59 kuvaamat unohtamiset luultavasti menevät normaalin ikääntymisen piikkiin.
Ainakin minulle ja omille ikätovereilleni ovat hyvinkin tuttuja. Mieleen palautuminen vaikeutuu siinä kuin mieleen painaminenkin.
Antti Hervosella oli lohdullinen anekdootti tästä: "ellei muista haarukan nimeä se ei hälyttävää, mutta ellei muista mitä sillä tehdään, voi jo huolestua"...))
Iltapäivää. Vähän tylsää kun on jo toinen päivä peräkkäin tätä epävakautta - sekä ilmoissa että omassa mielessä.
Ikävintä tässä sairaudessa on se, ettei oikein tunne olevansa kotona itsessään. Mieli ei pysy vakaana, vaikka liiat virikkeetkin ovat nyt poissa. Pojalle eilen kuvasin näitä oireita ja tulimme siihen, että jos olisin nuorempi ja kiinnostava tutkimuksen kohde, saattaisin saada montakin diagnoosia: kaksisuuntainen mielialahäiriö, epävakaa persoonallisuus, ahdistus/masennus-oireyhtymä. ADHD, Asperger...))
Tämä on siis olevinaan itseironiaa mutta aina totta toinen puoli. "Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän mielisairas, jokainen elää enemmän tai vähemmän unessa".
(Erich Fromm).
Tutumpi taitaa olla Sigmund Freudin määritelmä: "Ihminen on terve, jos hän pystyy tekemään työtä ja rakastamaan". Tähän haarukkaan taitavat useimmat täällä kirjoittavat mahtua - ainakin teksteistä päätellen, joten ei huolta..)) Tai no. Sen rakastamisen suhteen pitäisi ehkä tehdä varaus - kun itse sanakin on moniselitteinen.

Itse tykkään Idän ajattelusta peräisin olevasta määritelmästä: "Ihminen ei ole terve, ellei hän pysty tuntemaan ihmetystä ja kiitollisuutta". (Monesti siteeraamani määritelmä).

Tämmöistä joutavaa pyörittelyä minun aamuuni/päivääni mahtuu - paremman puutteessa. Tai no. Kun marjametsässä taas kirjasin tämän fyysisen rappeutumiseni tunnusmerkkejä päätin, että jäykkyydelle pitää nyt tehdä jotakin, kun sitä riittää aamun lisäksi koko päivälle. Lisäksi vasen reisi kipuilee. Limapussin tulehdus ?

Minulla on maalla tuttu, jolla on aina jokin uusi jippo, lääke tai liike, joka poistaa "kaikki" vanhuuden vaivat. Tällä kertaa se oli Carmolis-yrttitipat. Olin pitänyt niitä hengitysteiden avaajana, flunssalääkkenä, mutta vasta opin, että niitä voi käyttää myös ulkoisesti, lihaskipuihin, vatsakipuihinkin. Eilen illalla sivelin tippoja kipukohtiin ja yllätys, yllätys, sain helpotusta vaivoihini. Totta kai nämäkin tipat luetaan uskomushoitojen piiriin, mutta apteekki niitä kuitenkin myy. Lumevaikutus tai ei, mutta jos apua saan, otan sen vastaan.

Sel-la tuolla kirjoittikin, että kun kuulee muiden vaivoista, osaa suhteuttaa omansa paremmin ja ymmärtää, että "pieniä ovat silakat joulukaloiksi"..))
Ja vaikka meitä vanhoja aina syyllistetään jos vaivoistamme kerromme, niin kyllä katson, että se on meille kaikille suotava "ihmisoikeus" siinä kuin ilojenkin jakaminen ja onneton se, joka ei sitä helpotusta itselleen tai toisille suo.

"Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!" (Eeva Kilpi).
Makriina ja tepa. Kyllä te nyt olette sijaiskärsijöitä tämän villiintyneen joukon keskellä.
Sama tilanne kuin koulukiusatuilla, he joutuvat väistymään, kiusaajat saavat jäädä ja valita uuden uhrin. Merkeistä päätellen se saatan olla minä, jos rekatut kukin vuorollaan otetaan "erityisoperaation" kohteeksi.
Onhan tämä nyt kohtuutonta, että ystävällisyydestä rangaistaan ! Jokin virhearvio, väärä sanavalinta ja sinut "isketään iäksi". Normaaleilla käytöstavoilla varustettu kirjoittaja saa täällä sovitella sanojaan ja silti vedetään tilille tämän tästä, kun naama on laitettu muistiin.

Vaikea uskoa - enkä uskokaan - että tämä on 80+ -ikäisten kirjoittelualusta. Trollien puuhaa, ei elämää kokeneiden ja - nähneiden ikäihmisten keskustelupalsta. Luulisi jo ylläpidonkin puuttuvan asiaan, onhan heidänkin intressissään pitää palsta sellaisena, että siellä vallitsee edes alkeellinen sopu ja järjestys.
Ymmärrän, että sen verran virkeätä joukkoa näillä ikäpalstoilla kuitenkin kirjoittelee, ettei heidän elämänsä kaadu, vaikka palsta ajautuisi umpikujaan.
Etsivä löytää, mutta muiden menetysten lisänä palstan kaatuminen voisi kirpaista ainakin niitä, jotka ovat täällä viihtyneet, saaneet ystäviä, vertaistukeakin.
Tuskin nämä trollitkaan täällä voitonjuhlia viettäisivät kovin pitkään. Jos nykyiset maalitettavat poistuvat, heidän on pakko kääntyä toisiaan vastaan, koska rähinän määrä taitaa olla vakio ?
demeter1
Kiitos sinulle, Ano 9.13. tuestasi. Ilman Anojen tukea, en enää kirjoittaisi täällä, sen verran otti lujille tuo tapaus je ennen muuta sitä seurannut stalkkausjakso. Eihän se nyt maata kaatanut, eikä pahemmin edes haavoittanut, mutta tyrmistytti ja harmitti tietysti. Opiksi kai sekin oli tarkoitettu, enkä siitä kaunaa kanna, mutta en myöskään unohda.

Ajattelen, että tuo keskustelu joka asian ympärillä nyt käytiin, olisi puhdistanut ilmaa, mutta eilisistä viesteistä päätellen niin ei tainnut käydä.
Siksi en itse enää jaksa asiaa puida. Vaikka jossakin muualla asioista puhuminen voisi auttaa, täällä ei välttämättä niin käy vaan pikemminkin toisin päin. Valitettavasti.

Suurimpana syynä siihen näen tämän itse formaatin. Täältä kun puuttuvat kaikki keskustelua helpottavat "apuvälineet": emme näe toisiamme, ilmeitä, eleitä, kuule ääntä ja sen sävyjä. Ihme ettei väärinkäsityksiä ole tämän enempää..))

Vajavaisina ja sokkoina me täällä harhaillaan. Silti tahdon uskoa, että keskinäinen sopu ja ymmärrys on täälläkin mahdollinen, jos hyvää tahtoa löytyy riittävästi. Lasketaan sen varaan..))
demeter1