Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

7620

  1. Ihana kirjoitus, Ano 8.09, kiitos, kuten kaikki muutkin tähän ketjuun tulleet kirjoitukset. Ihan tuli hyvä mieli tästä ja virisi toivo siitä, ettei tämä palsta ole vielä "henkitoreissaan" kuten on ennustettu..))
    Erityisesti Anon 8.09 kirjoituksessa huomio kiinnittyi tähän:
    "Jos valtaosa olisi tulilintuja ja riikinkukkoja nostettaisiin varpunen framille".

    Meidän julkkisfilosofi Frank Martela ennustusti jokin aika sitten samaa: katsoi, että "erityiset, muista erottuvat" ovat jo niin yleisiä, että tulevaisuudessa "tavalliset" ovatkin erityisiä..))
    Ja onhan se ennustettu Isossa Kirjassakin: "viimeiset tulevat ensimmäisiksi"...

    Oli miten oli. Itse tahtoisin nähdä, että korostuneen yksilöllisyyden aika olisi väistymässä ja meitä kohdannet kriisit, kuten tässä mainittu Ukrainan sotakin, auttaisivat meitä näkemään
    että jokin tie on nyt kuljettu loppuun ja on aika valita uusi suunta.
  2. Saatatte olla oikeassa, Anot 17.50 ja 17.58. Kultuuri - mitä siihen siten sisällytetäänkin - on perinteisesti nähty sen "paremman väen" harrastuksena ja katsottu, että vain heillä on varaa siihen.
    Vähän olisin kuitenkin eri mieltä. On paljon mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria köyhänäkin. Meillä on ilmainen kirjastolaitos, telkkari taitaa olla jokaisessa taloudessa, pienituloisten (alle 14000/v), ei tarvitse edes maksaa Yle-veroa.
    Monet meistä ovat joidenkin eläkeläis- tai potilasjärjestojen jäseniä. Niiden kautta on tarjolla monenlaisia kulttuuririentoja, edullisesti, eikä museokorttikaan kovin kallis ole. Jos halukkuutta ja kekseliäistyyttä riittää, voi mielestäni harrastaa kulttuuria niin paljon kuin sielu sietää, jopa maaseudulla, missä tarjonta on tietysti vähäisempää, mutta musiikki, kuvataide ja teatteri elävät mielestäni hyvin sielläkin.
    Ei sovi myöskään unohtaa meidän käsityöperinnettä. Sen taitajia on täälläkin. Itse olisin mielelläni elvyttämässä jonkinlaista tarinankerrontaperinnettä - tai millä nimellä sitä kutsutaankin - suullista tai kirjallista. Ainakin kirjallisen perinteen osalta sukututkijat ja elämäkertakirjoittajat tekevät arvokasta työtä.
    Niin, että ehkä ei kannattaisi viljellä rikas/köyhä- vastakkainasettelua tässäkään. Voi muistaa vaikka Erno Paasilinnan aforismin (joka tietysti kokonaisuudessaan sisälsi sarkasmia):
    "Köyhäkin voi elää rikasta elämää....""
    demeter1
  3. Hyvin kuvattu, Ano 20.17. Ihminen, ainakaan suomenkielinen, ei ole kohta tavattavissa missään. Täällä meidän "palveluyhteiskunnassa".

    Eikö ihmisen identiteetti ole enää sidoksissa omaan äidinkieleen ? Että äidinkieli korvautuu kuin huomaamatta "kolmannella kotimaisella", englannilla. Onhan sitä jo väläytelty.
    Ja että kaupalliset yritykset ovat mukana tuossa hankkeessa. Rahalla ei ole kotimaata, mutta eipä taida olla kohta ihmisilläkään.

    Kyllä minusta palvelualalla työskenteleville vierasmaalaisille pitäisi asettaa edellytykseksi edes alkeellinen suomenkielen taito, myös heidän itsensä vuoksi. Johan onnistunut kotoutuminekin sitä vaatii.