santtu_1975X

Vapaa kuvaus

Aloituksia

91

Kommenttia

5649

  1. 40€ SRAM:n perus PC 850 ketjuista ja lukosta, noh kaikki on kallista kun väärästä paikasta ostaa...

    Bike Discountilla PC850 ketju näyttäisi olevan 11,59€ ja siihen sopiva ketjulukko 0,83€...
    (tuolta tietysti kannata pelkästään noita ostaa, mutta hinta-ero paikalliseen kivijalkaan on järkyttävä...)
  2. Eli sinulla siis liitin tyylin Shimanon Quick-link ( https://bike.shimano.com/fi-FI/technologies/details/quick-link.html ) taikka esim SRAM:n tain KMC.n vastaava.
    Sehän tosiaan asennetaan "molemminpuolin" ketjua että molemmat tapit lukittuvat vastapuolen levyyn. Mikäli ketjun kulkusuunta on merkittynä, niin sitä noudatettava, muuten liittämisessä ei mitään erikoista, eli vanhan tappiliitoksen ohje ei tässä tapauksessa päde mitenkään vaan kyse on toisesta liitostekniikasta.
  3. https://www.bike24.fi/tuotteet/472011?sku=1609240&gad_source=1&gad_campaignid=22382487520&gbraid=0AAAAA-9MJd5z1IWcJc6tCl1XwEXvuv1Hc&gclid=Cj0KCQjwyvfDBhDYARIsAItzbZHLdfI-ZEvxP9YEqvOADtLT_GCJH3rc1G1eUlJAqebbxO4hqywsj40aAheSEALw_wcB

    Tuosta ENVE:ltä tuolainen 350gr. maantiekeula.
    Siellä 400gr. kantimissa nykyiset maantiekeulat levyjarrukiinnityksillä ja läpiakselilla, Kun nuo vannejarrulliset QR akseliset kevyimmillään siellä 3xxgr. luokissa.
  4. Silti sitä ajetaan polkupyörillä ja siinä runko joutuu erittäin kovalle rasitukselle. Ja runkomateriaaleista tässä keskustelussa nimenomaan on kyse.

    Eli jos jokumateriaali (Esim. hiilikuitu) kestää DH pyörään kohdistuvat rasitukset, niin se materiaalinen kestää sitä muissakin pyörissä.
    Sitten on kyse enään vain suunnittelusta sekä rungon valmistuksesta.

    Ja kuten on jo keskustelussa tullut ilmi, niin hiilikuiturunkoja on hyvin vähän missään muissa kuin harrastekäyttöön (maasto/maantie) allakoiduissa pyörissä.
    Hiilikuitusia etuhaarukuita nyt sitten on laajassa valikoimassa myös "tavallisia käyttöpyöriä".
  5. Niin, tuo DH esimerkkinä siitä minkälaista on kun pyörä/pyörän runko altustuu kaikista kovimmille käyttötarkoituksen mukaisille rasituksille. Ei ole mikään "isojen massoje" laji suomessa, kilpailukelpoisia lisenssikuskeja "muutamia satoja" ja aktiivisempi harrastajakunta lasketaan "muutamissa tuhansissa", mutta ei tarvitse mennä keski-eurooppaa pidemmälle kun puhutaan jo ihan kohtuullisen kokoisesta urheilulajista.

    Kun laajennetaan katsantoa tuonne maastopuolelle (Enduro/Trail/XC) niin sitten puhutaankin jo ihan toisenkokoisista harrastajamääristä pelkästään suomenkin osalta.

    Ja nythän kyse oli polkupyörien rinkomateriaaleista ja niiden kestävyydestä, niin tuota maastopuolta kun ei millään voi laskea pois keskustelusta, on se senverran iso osa HARRASTAJAKUNNASTA mitä pyöräilyn osalta suomessa puhutaan (eli jätetään työpaikka ja kauppa-ajot pois laskuista ja pyöräilyä katsotaan harrasteena).
  6. Väitätkö etteikö raju trail / DH ajo olisi kovinta mahdollista "rääkkiä" pyörälle mihin se voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä joutua?
    Tuollaisen pitkänamatkan ajoon tarkoitettu pyörä ja sen osat eivät kestäisi yhtä kunnon DH laskua taikka hyppyjä, mutta ne eivät tietänkään siihen ole millään tavalla tehtyjä (eivätkä trail/DH pyörät ole pitkänmatkan pyöräilyyn tarkoitetuja).
  7. Niin, siis kuten varmaan luit, niin olin korvaamassa MTB pyörän (jäykköperän) jousikeulaa jäykällä keulalla. Ja Hiilikuituiseen keulaa päädyin (joka yhä odottaa asennusta...)
  8. Itse viimesyksynä olin etsimässä jäykkää MTB etuhaarukkaa 27,5".
    Hiilikuituisten MTB haarukoiden paino vaihteli 450-750gr. välillä ja teräskset vaihtoehdot lähtivät sielä 1000-1100gr ylöspäin jatkuen aina johonkin 1.4 kg. asti.
    Painavimpien Hiilikuituversioidan ja kevyimpien teräsversioidan ero saattaisi olla ehkä se kolmasosa, mutta keskimääräiset painot ovat kyllä todella paljon kauempana toisistaa.

    Mutta taasen sai sen havaita että teräksisten MTB käyttöön tarkoitettujen haarukoiden tarjonta oli suhteellisen pientä.
  9. UV valohan on tosiaan iso ongelma Hiilikuidulle, mutta sen takia hiilikuitukomponentit ovatkin lähes aina maalattuja ja täten suojattuja tuolta UV:n vaikutukselta. Paljas Hiilikuiturunko tietysti olisi hyvin arka UV-valolle.

    Ja kuten sanottu, on turha vertailla omenoita ja appelsiinejä suoraan keskenään. On aivan sama mitä mieltä jostain runkomateriaalista periaatteessa oli jos/kun esimerkiksi alamäki ja trail pyörissä on runkovalinta tehtävä alumiinin ja hiilikuidun välillä koska muita materiaaleja ei käytännössä ole (joitakin pikkupajojen titaanirunkoja lukuunottamatta) ole tarjolla.
  10. Otetaan nyt tuo artikkeli tarkastelun alle.
    '
    https://hobbybiker.com/how-long-do-carbon-bike-frames-last/?origin=serp_auto
    Ja katsotaan mikä on artikkelin lopullinen johtopäätös:


    "If you’re looking for the best of the best
    Finally, if you are someone who likes to have the latest and greatest, then you have to look into getting a carbon bike frame.

    Conclusion
    In conclusion, carbon bike frames can last for a long time, with some lasting longer than their riders.
    With proper maintenance and regular inspections, you can really help extend the life of most carbon bike frames."
  11. Ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi suomi24:llä ei jostain sellaisesti kirjoiteta missä ei ole perää, tämäkö on se referenssi asiaan?

    Kuten sanoin, on materiaali mikä tahansa pyörän rungossa kun sitä rasittaa tarpeeksi pitkän aikaa niin se alkaa antamaan periksi.

    Yksi todella tärkeä asia polkupyörän rungon materiaalia valittaessa on se minkäalaisia muotoja materiaalistä tarvitsee tehdä. Teräs rungot ovat käytännössä pyöreästi putkesta valmistettuja runkoja joka ei ole missään nimessä edullisin runkomuoto silloin kun rungon tulee kestää kovia vaihtelevia rasituksia mitä kovassa maasto/alamäkiajossa runkoon syntyy iskijen ja hyppyjen voimasta. Esimerkiksi jousituksen toimiin kannalta on täkeää että runko mihin ne ovat kiinnitettyjä elää mahdollisimman vähän ajettaessa että ne toimisivat niissä tilanteissa kuten ne ovat suunnitelti. Esimerkisi jos takaiskunvaimentimien kiinnityspisteet elävät rungon "pehmayden" mukana niin se aiheuttaa takaiskunvaimennukselle ongelmia.
  12. Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

    Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

    Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.
  13. Tämähän on kaikkien teollisten prosessien kohdalla sama, tuottaa mahdollisimman tasalaatuista tuotetta.
    Hiilikuiturunkojen osalta se vaatii kalliita koneita joita huolletaan määrävälein, sekä osaavaa työntekijäkuntaa joilla on tarpeellinen aika käytössään eri työvaiheiden toteuttamiseen.

    Ja lopuksi kattava laadunvarmistus jossa varmistetaan että tehtaalta eteenpäin lähtee vain ehjiä runkoja ja mahdolliset valmistusvirheiset hylätään.

    Tämä vain tietysti johtaa siihen lopputulokseen jonka kaupassa voi hintalapusta huomata, eli laadukkaan hiilikuiturungon valmistus on kallista.
  14. Mutta varmastikkin osaat ymmärtää että tuo maasto/park/DH ajo on sitä rankinta käyttöä mihin polkupyörän runko voi käytössä joutua joten..?
  15. Mitä tarkoitat ”normaalilla” käytöllä?

    Hiilikuituista runkoa harvoin käytetään missään kaoppapyörässä sen hinnan takia, vähän hiilikuiturunkoiset pyörät löytyvät lähinnä harrastekäytöstä maastosta taikka maantieltä.
  16. Niin tuossa tutkimuksessa ei itseasissa sanota. Nopealla läpiluvulla tuosta tutkitusta rungosta oli löytynyt useita selkäitä VALMISTUSVIRHEITÄ jotka olivat todennäköisesti johtaneet rungon hajoamiseen ajossa. Eli kyseessä oli huonolaatuinen / vilmistusvirheinen runko.

    Hiilikuiturungon valmistus on aikaavievää, ammattitaitoa sekä hyvän konekannan vaativa valmistusprosessi joka johta siihen että lopputuote on suhteellisen hinnakas.
    Tässä sitten tullaan siihen että markkinoille aika-ajoin tulee valmistajia jotka haluavat oikoa valmistusprosessissa ja säästää kuluissa jolloin valmistusprosessista saattaa päästä läpoi viallasia sekävaarallisiakin tuotteita.
    Siksi ns."kiinan runkoihin" kannattaa suhtautua aina tietyllä varauksella (ja kyllä, maailman nykyaikaisimmat ja parhaat hiilikuiturunkojen valmistajat löytyvät Taiwanista).

    Eli hiilikuitu on mahtava materiaali, mutta sen työstäminen lopputuotteeksi on aikaavievää ja osaamista vaativaa.
  17. Jos menen lähimpaan Park:iin katsomaan kun väki hyppii isoja hyppyjä kovalla vaihdilla hyppyreissä, ajaa kivikoissa yms. niin kuinka pitkään minun pitää siellä katsoa että näen kun runko jollain kuskilla hajoaa? Niitähän pitäisi olla liukuhihnalta jos kirjoituksissasi on mitään perää (kaikki nuo Park:ssa olevat pyörät ovat joko alumiini taikka hiilikuiturunkoisia).
    Mutta mikä on todellisuus?
  18. Miksi siis noihin "rankimpiin" pyörälajeihin ei muuta kuin alumiiniä taikka Hiilikuitua ole tarjolla? (ja jokunen pienvalmistajan Titaaninen).

    Pitäisikö kyseinen harraste lopettaa kun kukaan ei teräsrunkoja noihin käyttöihin tee?
  19. Kerrotko teräsrunkoiset vakavampaan maastokäyttöön tarkoitetut pyörät?
    Surlyn Fatbike teräsrunko tulee mieleen mutta muuten..?
  20. Milenkiintoinen kirjoitus joka unohtaa tietyt faktat ihan kokonaan.

    Mikä on kovinta käyttöä mihin käytäänössä polkupyörät joutuvat? Ei se ei ole joku monttu ajo asfaltilla, ei lähellekkään.
    Se tulee harrastekäytössä maastossa kunnon enduro-ajo kivikoissa taikka juurakoissa taikka sitten vielä pykälää kovemmassa tilanteessa eli alamäkipyöräilyssä / Parkissa ajo.
    Ja mitä nämä kovimmassa mahdollisessa käyttörasituksessa olevat pyörät ovat runkomateriaaliltaan?
    Halvemman pään pyörät ovat alumiiniä ja kalliimpi pää hiilikuitua?
    Miten tämä voi olla mahdollista jos nuo materiaalit eivät mitään kestä ja kuski saa olla maksimissaan 40kg?
    Eli miksi kirjoituksesi ja todellisuus eivät kohtaa?
    21. 36 / 283
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt