Venäjä on rauhaa rakastava maa, lue alta miten?

Barbaariryzzät rakastavat vain sotaa ja tappamista.

Semmoistahan se kun ei ole minkäänlaista edes alkeellista moraalia,
eikä venäläisillä ole.

1714 Venäjä hyökkäsi Ruotsiin (Hailuoto)
1808 Venäjä hyökkäsi Ruotsiin (Ahvenkoski, Elimäki)
1941 Venäjä hyökkäsi Suomeen

Usan piällikkö; " luulen, että herra Puuttin haluaa rauhaa".

Ei kai noita syyttä ryssiksi kutsuta?

Muista, että Saksa hyökkäsi ensin Puolaan ja N:liittoon. On sinulla vähän hakusessa nuo historiatiedot.

1953 neuvostovenäjä käytti sotilaallista voimaa kansannousussa kommunistisessa Itä-Saksassa:
"Neuvostoliitto puuttui tapahtumien kulkuun julistamalla 17. kesäkuuta 1953 maahan poikkeustilan. Neuvostoliitto käytti asevoimia tilanteen rauhoittamiseksi ja laittoi liikkeelle 16 divisioonaa ja 20 000 sotilasta. Seuranneissa kahakoissa kuoli 513 saksalaista, joista 116 oli SED:n puoluetoimitsijoita, ja 1 838 haavoittui. Vangittujen määrä nousi tuhansiin (5 100 vangittua), kuolemanrangaistus palautettiin käyttöön ja pikaoikeus teloitti suuren määrän ihmisiä (106 teloitettua). Vankeusrangaistuksiin tuomittiin 1 200 mielenosoittajaa".

Kaikkiin näihin hyökkäyksiin Neuvostoliitto/Venäjä oli vain yksikertaisesti pakoitettua, vaikka se ei olisi halunnut, koska, koska, no no kyllä niihin aivan varmasti oli syy muualla kuin Neuvostoliitossa/venäjässä. No ihan varmasti oli, niin...

olipa mitätön sotahistoria, USA lyö tuon kymmenkertaisesti, nytkin vuoden sisällä se on hyökännyt Jemeniin, Iraniin, Venezuelaan, Nigeriaan, rahoittanut ja aseistanut israelia Gazan kansanmurhassa, uhannut Grönlantia ja Kuubaa sotilaallisesti ja juuri nyt uhkaa hyökätä toisen kerran Iraniin. Aseistaa taustalla Taiwania.

Ryzzä on ryzzä vaikka voissa paistaisi....

Evakon sanonta. Oletko evakko???

Venäläisillä täysin moraalittomilla roistoilla on taas mennyt kaalikeitto ja vodka väärään kurkkuun kun sodan vuosipäivänä kerrotaan ikäviä totuuksia Venäjästä.

Venäjä on sotarikollinen terroristinen roistovaltio. Läpimätä sontatunkio täynnä sivistymättömiä ja moraalittomia barbaareja. Joita johtaa sivistymätön ja moraaliton Kalsarimyrkyttäjän barbaari, joka on kansainvälisesti etsintäkuulutettu sotarikollinen.

Venäjä on mätäpaise joka levittää pelkkää mätää ympärilleen.

​Tuon listan mukaan hyökkäyksiä on aloitettu lähes jokaisena vuosikymmenenä. 1980-luku on ainoa poikkeus, jolloin uutta hyökkäystä ei aloitettu – tosin silloin Neuvostoliitto oli kiinni jo vuonna 1979 alkaneessa Afganistanin sodassa.
​Miksi 1980-luku oli "väliin jäänyt vuosikymmen" uusien hyökkäysten osalta?
​Pysähtyneisyyden aika (1980–1985): Alkuvuosina Neuvostoliittoa vaivasi johtajuustyhjiö. Leonid Brežnev oli jo sairas, ja hänen jälkeensä vallassa kävivät vain lyhyet hetket ennen kuolemaansa Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Tätä ”gerontokratian” aikaa vitsailtiinkin usein valtiollisten hautajaisten sarjaksi.
​Sotilaallinen ja taloudellinen suo: Vaikka uusia hyökkäyksiä ei aloitettu, -80-luku oli yksi verisimmistä juuri Afganistanin sodan takia. Neuvostoliitto menetti siellä yli 14 000 sotilasta, mikä söi valtion kassaa valtavasti. Samaan aikaan talous alkoi sakata ja valtio murentua sisältäpäin. Uuteen suursotaan ei yksinkertaisesti ollut varaa.
​Puolan kriisi (1980–1981): Neuvostoliitto oristeli Puolan suuntaan ja keskitti joukkoja rajalle, mutta päätti lopulta jättää hyökkäämättä pelätessään länsimaiden pakotteita ja Afganistanin kaltaista kuluttavaa sotaa.
​Uudistusten aika (1985–): Tullessaan valtaan Mihail Gorbatšov ymmärsi, ettei maa selviä ilman sisäisiä uudistuksia (perestroika). Hän keskittyi purkamaan kylmän sodan jännitteitä, solmimaan asesopimuksia USA:n kanssa ja vetämään joukot pois Afganistanista.
​1990-luvun alku kuitenkin osoitti, kuinka nopeasti tilanne muuttui Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Kun keskushallinto mureni, syntyi useita konflikteja, joihin uusi Venäjän valtio sekaantui lähes välittömästi:
​1992 Moldova (Transnistria): Venäjän 14. armeija puuttui sotaan, mikä johti alueen jäämiseen Venäjän kontrolliin "jäätyneenä konfliktina".
​1992 Georgia (Abhasia ja Etelä-Ossetia): Venäjä tuki separatisteja, mikä loi pohjan myöhemmälle vuoden 2008 sodalle.
​1994 & 1999 Tšetšenia: Venäjän sisäiset sodat muistuttivat täysimittaista hyökkäyssotaa siviiliuhreineen ja kaupunkien tuhoamisineen.
​On siis aika hurjaa huomata, että heti kun tuo 1980-luvun "suvanto" ja Afganistanin sodan uupumus päättyi, hyökkäystoiminta jatkui lähes välittömästi uudella vuosikymmenellä.

​Historia näyttääkin tarjoavan varoituksen nykyiseen Ukrainan sotaan.
Venäjän historiassa sotilaallinen 'suvanto' ei ole tarkoittanut rauhanomaisuutta, vaan se on usein ollut seurausta siitä, että valtio on uuvuttanut itsensä edellisessä konfliktissa.
​1980-luku opettaa, että kun autoritaarinen järjestelmä ylikuluttaa resurssinsa pitkittyneeseen sotaan (kuten Afganistanissa), se johtaa lopulta sisäiseen murenemiseen ja taloudelliseen romahdukseen. Nykyinen tilanne Ukrainassa muistuttaa monella tapaa tätä: jos hyökkääjä ei kykene saavuttamaan tavoitteitaan nopeasti, sota muuttuu kulutussodaksi, joka syö maan tulevaisuuden paukkuja vuosikymmeniksi eteenpäin.
​Varoittava viisaus onkin tässä: Rauha, joka syntyy vain uupumuksesta, on usein vain väliaikainen hengähdystauko. Kuten 1990-luvun alun tapahtumat osoittivat, heti kun voimat palautuvat tai valtarakenne muuttuu, vanhat aggressiot voivat leimahtaa uudelleen. Jotta historia ei toistaisi 1900-luvun veristä kaavaa, ei riitä, että hyökkäykset pysähtyvät resurssipulaan – tarvitaan todellinen muutos niissä rakenteissa, jotka tekevät hyökkäämisestä jatkuvan kierteen jokaiselle vuosikymmenelle.