- Suku Forumiin tullut asiantunteva ja selventävä kirjoitus asiasta. Googlatkaa Suku Forum ja sieltä sitten alempaa kohta DNA ja sukututkimus ja sieltä etnisyyslaskurit - eskimoa, intiaania, saamelaista? My Heritagella ei ole pohjoissiperialaista tai erikseen saamelaista etnisyyttä testatuissaan, joihin verrata suomalaisten tuloksia, sen takia tulee tuollaista mitä heillä on...
- Ettäs kehtaatkin kirjoitella tuollaista. Projektien vetäjät eivät saa mitään provikoita tms; toimivat ihan vapaaehtoispohjalla. Tämä ko. rouva taas ....
- Onko nyt kyse isä- vai äitilinjan haploryhmästä? Googlaa Eupedia haplogroups ja katso sitten ryhmäsi kartta ja mitä siitä kerrotaan. - Oletko liittynyt Finland DNA projektiin? Sivun kuvassa lukee JOIN, liity siitä. Sen keskusteluryhmässä voit kysyä haploryhmästäsi. Projektin tulosexcelistä voit katsoa, mistä päin Suomea muilla samaa haploryhmää olevilla on vanhin tiedetty suoran linjan esivanhempi. FTDNA:n tulossivulta voit katsoa haploryhmäosumasi sekä näiden sp-osoitteet, vanhin tiedetty esivanhempi ja mahdolliset sukupuut. Voit myös liittyä Facebookin Suomi Dna-ryhmään ja kysellä siellä, mitä tuloksesi tarkoittavat.
- Tämä on niin vaikea kysymys, että kysy Suku Forumin asiantuntijoilta. Vaatii rekisteröitymisen; viestitys näkyy netissä. Laita kysymykseesi, mitä vuosia asia koskee. Arkistojen Portin tuomiokirjat-kohdaltakaan ei asia selvinnyt. FT Tiina Miettinen pitää Helsingissä lauantaina 9.2. koulutuspäivän tuomiokirjojen käytöstä; katso Suomen Sukututkimusseura, koulutukset.
- Kun avaat Hiskin ao. seurakunnan kohdalta, niin avaa alhaalta linkki "Lisätietoja seurakunnasta". Siellä on mm. historiaa, kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi sekä pappisluettelot.
Ruskealan seurakunnassa oli Kontiolahti-niminen kylä, mikä oli eri asia kuin ennen Liperin seurakuntaan kuulunut Kontiolahden alue, josta muodostettiin sitten Kontiolahden srk. Kontiolahden historiakirjat (Hiskin kastetut, vihityt ja haudatut) alkavat vuodesta 1784, mutta rippi- ja lastenkirjat jo muutaman vuosikymmenen aikaisemmin, alueen vihityt löytää Liperin alta vuoteen 1783 asti. - Ruskeala oli ennen osa Kiteen seurakuntaa. - Hyvä nimimerkki Harkintaa; luepas uudestaan, mitä kirjoitin, ennenkuin rupeat syyttelemään väärän tiedon antamisesta. Teksti on niin kuin mitä Laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta, 621/1999, § 31 , sanotaan. "Syntymästä" -sanaa siinä ei ollut.
- Kysyppä jos paikallinen sukututkimusyhdistys ottaisi vastaan aineistoa tai osan siitä. Kuolleilla henkilöillä ei ole tietosuojaa;, vain kuolinsyyt ovat salassapidettävää terveystietoa , salassapitoaika 50 vuotta kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 100v, Mutta nuo paikallisen srk;n uudehkot kirkonkirjat ovat kyllä arveluttavia. Mitenkähän vaari oli saanut ne valokuvattua? Ehkä takavuosina, ennen julkisuuslakia (1999), käytäntö ao. srk:ssa oli "joustavaa".
- 1800-luvulta on tullut rippikirjojen huomautussarakkeessa jokin juttu vastaan: metelöity humalassa kirkossa ja jouduttu pariksi viikoksi vedelle ja leivälle, tms, Useimmiten rippikirjojen rangaistusmerkinnät koskevat paloviinan polttoa ja myyntiä. Seurakunnilla oli myös erityisiä rikoskirjoja (brottmålsböcker, B.B.), joihin merkitttiin rangaistuksia. - Mutta netissä julkisina olevat kirkonkirjat ovat yleensä 1850-1870-luvuille asti.
Kansalliskirjaston Historiallisessa sanomalehtiarkistossa olen nähnyt kyllä kaikenlaisia rikosjuttuja. Lehdet ovat netissä vuoteen 1929 asti, muutamat pitempäänkin. Nämä lehdet, pienpainatteet ym varmaan kiinnostaisivat oppilaitasi. - Elossa olevista tai noin "nuorista" henkilöistä ei saa laittaa nettiin henkilötietoja. Kysy väestörekisteristä. Seurakunta ei luultavasti anna tietoja, ellet ole lähisukulainen. Kansalliarkistokin on laittanut nettiin kuolleitten tietoja (esim. Kelan kortistot), vain jos kuolemasta on yli 50 vuotta.
- Hae vähän aikaisempia keskusteluja. Joulukuussa oli aiheesta juttua ja neuvoja.
- Suomen Sukututkimusseuran nettisivulla kohdassa Sukututkijan lähteet on esitelty, mistä kaikkea netistä löytyy; HISKI, kirkonkirjat jne. Osa on van jäsenille. Sama juttu Suomen Sukuhistoriallsen Yhdistyksen kanssa..
- Sukuaan tutkiville on usein alussa hankaluuksia päästä lähteisiin kiinni, koska netissä olevat kirkonkirjat ja Hiski-hakuohjelma ovat usein vain 1860-70 -luvuille asti. Liittymällä Suomen Sukututkimusseuran jäseneksi saa lukuoikeuden usein vuosien 1900 kirkonkirjoihin asti (vaihtelee).
Hiskin löytää googlaamalla Suomen Sukututkimusseura, historiakirjat, hiski. Kunkin seurakunnan kohdalla on alla linkki sivulle Lisätietoa seurakunnasta, josta löytyy tietoa srk:n historiasta, liitoksista ym. sekä kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi. Esim. Nilsiä-Lapinlahti-Varpaisjärvi -vaiheet.
Vanhoja käsialoja oppii pikkuhiljaa lukemaan, kun avaa aina haetun Hiski-tietueen vasemmalla puolella olevan luupin ja tarkastaa tiedot alkuperäislähteistä. Hiskissä on virheitä. Osa tiedoista puuttuu Hiskistä ja historiakirjoista (=syntyneet, vihityt, kuolleet).
Perinteisin neuvo on pyytää ao. seurakunnasta sukuselvitys. Lisäksi voi etsiä netistä, jos Genissä olisi tietoa; googlataan Geni nimi syntymävuosi. Nämä tiedot pitää toki tarkastaa. Hautakivikuviakin löytyy netistä, mutta niissä on usein virheitä.
Henkikirjat ovat lääneittäin netissä vuosilta 1809-1919. Niissä ovat henkirahaa maksaneet yli 15-vuotiaat. Ensin lääni, sitten kihlakunta, pitäjä, kylät ja talot, lopussa tilattomat ja Venäjällä passilla olevat ym. Nimen jälkeen on syntymävuosi. Aviovaimot säilyttivät oman isältään saamansa sukunimensä yleensä vielä 1900-luvun alkuun. Länsi-Suomea tutkiessa saa olla tarkkana; nimien lisänä olleet talojen ja torppien nimet vaihtuivat asuinpaikan mukaan. Johanssonit, Mattsonit ym. sekä -dotterit olivat patronyymejä, etunimen "osia", ei sukunimiä vielä 1800-luvulla.
Wikipediasta löytyy Suomen läänit ja kartasta voi katsoa mihin lääniin ao. pitäjä milloinkin kuului. Esim. Sotkamo kuului Oulun lääniin, nuo muut tässä keskustelussa mainitut Kuopion lääniin ja siellä Iisalmen kihlakuntaan, paitsi Kontiolahti ja Rääkkylä Liperin kihlakuntaan ja Pielisjärvi omaansa.
Nykyisin helpoimmin seurakuntien arkistoihin (1860/1870 -luvuille asti) ja henkikirjoihin (1919 asti) pääsee netissä Digihakemiston kautta. Googlaa siis Digihakemisto ja etsi sieltä ao. seurakunta ja ao. lääni. Henkikirjan alussa on yleensä hakemistosivu. Kuvat ovat Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta. Sieltä saat myös lähdeviitteet, josta voit kopioda Digitaaliarkiston kuvan, jota voi suurentaa.
Digihakemistoon on jo paljon kirjoitettu hakemistotietoja, kylien nimiä ym. Täydennä myös itse hakemiston tietoja; se helpottaa itseäsi tarkistuskierroksella ja muita.
Kirjastosta saa sukututkimusoppaita ja kursseille kannattaa osallistua. On myös nettikursseja. FB:ssa on alueellisia sukututkimusryhmiä. - Sähköpostia ei ole, mutta sivulta löytyi puhelinnumeroita. Sinne voi soittaa ilmaiseksi Suomi
( 358) 800102172 Su–To, 09:00 – 22:00 EEST & Pe 09:00 – 16:00 EEST Mutta yleensä soitto menee englanninkieliseen palvelunumeroon, jossa pyörii viesti, että soita uudemman kerran. Sivulla lukee, että soittaessa pyydetään antamaan tilitunnus (pitkä numerosarja). - Hei , testasin, onnistuu myös My Heritagen Family Tree Builderin kautta, Vie Gedcom löytyy vasemmasta yläkulmasta Tiedosto-valikosta. Siinä näköjään voi valita viekö sinne kaikki tai vain valitut henkilöt (testailin sinne asti) eikä elossa olevia henkilöitä ym. Samasta paikasta voi ladata toisen ohjelman sukupuun My Heritageen (tuo Gedcom).
- MH:n nettipuolella on ylävalikossa Sukupuu, siitä Hallinnoi puuta ja oikealta löytyy Lähetä GEDcomiin. Sitten vaan aloita lähetys. En tiedä, onnnistuuko mitenkään rajaus esim. vain suoriin linjoihin.
- Suomen Sukututkimusseura järjestää nyt helmi-maaliskuussa koulutusta sotilasasiakirjoista Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä yhden iltaluennon huhtikuussa Helsingissä. Googlaa Suomen Sukututkimusseura ja koulutukset. Heikki Vuorimies on julkaissut kirjan Ruotusotilaitten tutkiminen; siitä olisi varmaan apua. Vuorimiehen väitöskirja "Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaisotilaat..." löytyy netistä. - Voisikohan tämä Erkki-isä olla Ruotsista Suomeen siirretty sotilas? Näitä tuli Suomeen 1720-luvulla n. 2 400 kpl, joista puolet jäi tänne, perusti perheen jne. Onko miehesi siis Johan Bränin jälkeläisiä? Jos DNA-serkkutesti tuo kaukaisia osumia Ruotsista, niin voi hyvinkin olla kyseessä Ruotsista tuolloin siirrretty sotilas. Mutta ihan supisuomalaisetkin ruotusotilaat saivat ruotsinkielisen sotilasnimen. - Näköjään suoria linkkejä sisältävät vastaukset poistetetaan "sääntöjen vastaisina".
- Suku Forumilla on ollut kysymys Matts Ringstiernasta, katsoppa sieltä. Löytyy googlaamalla, otsikko on Vesilahden sotilaita. Vastauksena oli linkkejä sotilasrulliin. Jotta voisit niitä lukea, pitää olla SSHY:n jäsen; kannattaa muutenkin liittyä. Voit myös rekisteröityä Suku Forumiin ja laittaa oman kysymyksesi tuohon samaan ketjuun edellisen jatkoksi. Siellä on ihmisiä, jotka tietävät paljon.
Onko Matti jossain nettitiedossa Erichsson? - siitä saat isän etunimen, Erik , Erkki, Eerikki. Ringstierna oli ilmeisesti sotilasruodussa kulkeva sotilasnimi; ei osoita sukulaisuutta. Brän (Bränn) voi myös olla alkujaan sotilasnimi.
Netistä löytyi myös jotain tietoja Matista, muttei hänen vanhemmistaan. Nämä ulkolaiset sukututkimusohjelmat taitavat vaan laittaa vaimojen sukunimet tuohon virheelliseen os. tyttönimi -muotoon (alkoi vasta 1900-luvulla) ja lisätä patronyyminkin vielä siihen... ("os. Larsdotter Vattunen"). Tarkista itse kaikki alkuperäislähteistä; netti on täynnä virheitä.
Osa Vesilahden kirkonarkistoa on palanut 1868 ja Pirkkalakin on aika puutteellinen. Etsi siis myös henkikirjoista tietoja. Wikipediasta löydät Suomen läänit ja niiden kartat eri ajoilta. Vesilahti taisi kuulua pitkään Uudenmaan ja Hämeen lääniin, v. 1832 alkaen Hämeen lääniin. Googla Digihakemisto ja ao. läänin henkikirjat, niin löydät ne helpoimmin. Sitten pitää vielä selvittää, mihin kihlakuntaan Vesilahti kuului. Aikaisempia henkikirjoja löytyy Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä-nimellä. Mutta sotilaitten ei ennen tarvinnut maksaa henkiveroa eikä heitä aina listattukaan siitä vapautettujen joukkoon. - Olet ilmeisesti tilannut MH:ltä Prenium-tilin. Käy pankissa vaihtamassa luottokorttisi, jottei enää vuoden 2019 maksua mene siitä.
- Googlaa "HISKi historiakirjat" ja hae syntyneistä niin, että laitat isän ammatti-kohtaan "rys". Saat aika lailla venäläisiä sotilaita (esim. "Ryska dragoner") aviottomien lasten isiksi juuri Ison vihan ajalta. Saman voit laittaa vihityt-hakuun.
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1720-luvulla Suomeen siirrettiin n. 2 400 ruotusotilasta, joista noin puolet jäi tänne. Tästä voi lukea Heikki Vuorimiehen väitöskirjasta (2015) "Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaaat noin vuoteen 1760" - löytyy netistä pdf:nä. - Nämä sukunimet kannattaa katsoa Tuomas Salsteen mainiosta Sukunimi-infosta. Sieltä löytyy sekä Silvennoinen että Silventoinen. Katso Sukunimet aakkosjärjestyksessä, On kartalla syntymäpaikat 1884-1929 ja asuinpaikat 1939-58 sekä 2010 ym. - Pohjois-Karjalassa esiintyi 1700-luvulla myös muodossa Silvendoin.