M184

Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3977

  1. Asia tietysti tärkeä mutta minusta tuolla ei nyt hoppua ole.

    Minusta suurin uhka näin tavallisen tallaajan näkökulmasta on yhä paheneva jengirikollisuus. Nyt pitäisi tehdä monien viranomaisten yhteistyönä toimia jolla varmistetaan ettei olla luisumassa Ruotsin tielle.

    Lisäksi en usko että tässä mailmantilanteessa saadaan aitoa keskustelua vaan edessä on lähinnä huutokauppa jossa kilpaillaan kuka lupaa suorittaa tämän nopeimmin. Vaikea nähdä puheenvuoroja jossa koitettaisiin miettiä olisiko tällä kaksoiskansalaissuudella jotakin voitettavaa tai vaihtoehtoisesti liennyttävää vaikutus suhteessa niihin maihin joilla tätä ei ole käytössä.

    Kiireellisyydestäkään en nyt ihan tiedä. Yleensähän asiat meillä kyllä kestävät melko kauan mutta kyllähän pandemia ja Nato-keskustelu osoittivat että parlamenttaarisia päätöksiä pystytään tekemään hyvinkin nopealla aikataululla jos asia koetaan tärkeäksi.

    Sitten tietysti tuo valinta joko tai niin jos samalla vaihtavat nimensä niin paremminhan sulautuvat joukkoon. Toki viranomaisilla on tieto mutta perinteinen naapurikyttäys muuttuu kovasti hankalammaksi.
  2. No harmaassa vaiheessa voidaan mennä pakettiautolla miltei perille mutta toisitilanteessa me jalkaudutaan kauempana kohteesta ja auto sitten vain jää itsekseen odottamaan, Molemmissa tapauksissa kohteeseen mennään täydellä porukalla.

    Toinen vaihtoehto on että ollaan järeämmällä kalustolla jolloin meillä on parempi suoja ja tukiase käytössä. Niihin laitteisiin tarvii jo pidemmän koulutuksen.

    Eli kyllä olisi Norpalle tilausta
  3. Kyllähän Aaltola oikeassa mielestäni on. Kutsunnat kaikille. Minusta vain palveluspituuksissa voisi olla enemmänkin vaihtelua ja myös henkilöillä jotka eivät kelpaa sodan ajan tehtäviin voisi olla lyhyt koulutus harmaan vaiheen tehtäviin.

    Koska Norppa nyt on saanut täällä huomiota niin saakoon vielä nyt lisää. Jos tuntuu että häntä ei voisi laittaa sodassa lähelle rintamaa voisi hän harmaan vaiheen aikana olla isona apuna esim jalkaväkiryhmälle mikäli osaa ajaa autoa ja käyttää puhelinta. Esim kuukauden koulutus autolla ajamisesta ryhmän tukena ja viestivälineiden käyttö. Auttaa kummasti kun yksi taistelijoista ei ole ratin takana vaan ryhmä voi kokonaisuutena toimia.
    Ihan sama minkä kokoista kahvakuulaa saa ilmaan jos vaan rattia jaksaa pyörittää ja puhelimen tangettia painaa niin se rittää.
  4. Kyllä ainakin kärkikolmikkoon kuuluu myös zen cafe-Mies jonka ympäriltä tuolit viedään.
  5. Eihän tuo ihmisen arvosta mitään kerro mutta ,toisin kuin asiantuntijalla, minulle se on arvottava tekijä. Eihän seksikumppanien määrä yleensä tule esille kuin toisen kertomana joten itse ainakin lähden siitä että tämän viestin tarkoitus on kertoa yleensäkin seksuaalisesta aktiivisuudesta.

    Vaikka ko henkilö haluaisikin parisuhteen ja harrastaa seksiä yhden kumppanin kanssa niin meidän arvot suhteessa seksiin olisivat liian erilaiset. Itse kun toivoisin painopisteen olevan käsikkäin/sylikkäin olossa kun taas toinen haikailee sisäkkäinolosta niin en oikein osaa nähdä meille pitkää tulevaisuutta.
  6. of-tili käyttöön ja livelähetyksiä tekemään niin potentiaaliset ostajat näkevät miten työ edistyy.

    Jos tuntuu että luomisen tuska vain yltyy niin pois vaan ansiotyöstä ja taitelija-apurahaa hakemaan.
  7. Jos nykyinen ei eroa historiasta niin vaihteluväli on sitten turpasaunasta avioliittoon.

    Jos kosketus on nipistys, tai vaikka puraisu, joka aiheuttaa kipua niin todennäköisesti tilanne alkaa voimakkaalla kirosanalla eikä desibelit varmaan hetkeen laske.

    Jos kyseessä puristelu, hively, silittely tai vastaava joka ei aiheuta kipua niin todennäköisesti käännyn ja kysyn rauhallisesti että oliko kyykky mennyt perille; tämä siis riippumatta koskettelijan sukupuolesta, iästä, ihonväristä tms. Yleensä tuohon kun odotetaan jotakin sponttaanimpaa reaktiota niin oma toimintani todennäköisesti aiheuttaa suuren pettymyksen.
    Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin sillä minusta tuollainen toiminta on yksiselitteisesti tuomittavaa ja sen kyllä tuon esille. Jos tuolla rauhallisella toiminnalla pääsee keskusteluun niin kyllä toinen ymmärtää tehneensä väärin ja saan mahdollisesti jopa anteeksipyynnön.

    Voin ehkä olla vähän naivi mutta jotenkin haluan uskoa että tuollainen keskustelu toimii pidemmän päälle rakentavammin kuin se että portsari nakkaa pihalle.
  8. Hyvää synttäriä ja arvokasta vanhenemista.

    Pahoittelut positiivissävyisestä avautumisesta mutta nämä vapaat ovat menneet mukavasti. Pari päivää ollaan setämiesporukassa talkoiltu ja kerätty rahaa jotta tulevilla sukupolvilla on mahdollisuuksia urheilla ja liikkua.
    Kompostori tuli hommattua joten elokapinakaan ei sitten tule tukkimaan minuun pihaani. Hiukan turhanoloinen hankinta yhden ihmisen talouteen mutta ollaan nyt kehityksessä mukana.
    Huomenna töihin ja jos vanha kaava toistuu niin työkaveri lähtiessään toivottaa työn iloa johon vastaan että kahdeksan tuntia aikaa etsiä.
  9. Oikeistohallituksen teot ja seuraukset nähdään aikanaan mutta tässä tapauksessa uudistus meni kyllä viher-vasemmiston piikkiin; toki myös keskustan.
  10. Mikäli meidän tilanteesta ymmärsin niin suurin osa oli henkilöitä jotka olivat työmarkkinatuen ulkopuolella. Suurin osa taisi saada toimeentulotukea.

    Jotakin meidän byrokratiasta kertoo se että vaikka summa on sama niin termi jolla avustusta kutsutaan pitää olla eri.

    työttömyysetuus, saat kulukorvauksen
    toimeentulotuki, saat toimintarahaa
  11. En minäkään noihin numeroihin osaa vastata mutta käsittääkseni homma menee niin että jos olet työmarkkinoiden käytettävissä niin ensisijaisesti olet te-toimiston asiakas. Siellä tehdään arvio sinun kyvystäsi osallistua jatkossa töihin tai koulutukseen.
    Jos te-toimiston näkemys on että sinulla ei ole edellytyksiä työhön tai koulutukseen niin siirryt sosiaalipuolelle. Jos kärjistän niin tämän tarkoitus on enemmän ihmisten arkeen palamisen helpottaminen kuin mikään työperäinen asia.

    Jos on pitkään ollut työttömänä niin saattaa olla että putki on hirttänyt päälle tai iskeä masennus jolloin aika vaikea tosta vaan palata entiseen. Ei meilläkään edellytetty mitään varsinaista työpanosta vaan ateria oli kiitos siitä että jaksoi aamulla nousta ja tulla paikalle.
  12. Onhan se myönnettävä että lapsia puistossa leikittäessä varmaan isänä ihan positiivista huomiota sai. Jos jalustalle olisi nostettu niin varmaan useampi äiti olisi jutuille tullut. Vahva epäilys s omasta roolistani oli sellainen että iskä tuonut lapset puistoon kun äiti siivoaa, kokkaa tai on töissä. Harvempi varmaan mietti minua lähivanhemman roolissa.

    Sitten on hyvä muistaa että eivät nämä kyseenalaistamiset ole aina mitään pahantahtoisia vaan ihan aitoja huolestumisia jos esim perheen työjako ole ennestään tuttu.

    Mitä jalustalle nostamiseen noin yhteiskunnan kannalta tulee niin vuodesta 1946 on jaettu Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitaleja kultaristein perusteena merkittävä kasvatustyö. Sen on saanut kerran mies.
  13. Miesten arvostuksesta ehkä enemmän kertoo se kun vertaa uutisointia miestenpäivän ja naistenpäivän osalta sekä myös tyttöjen ja poikien päivän tekstejä.
    Samoin sitä voi miettiä mies-ja naisjärjestöjen valtionrahoituksen tai puoluetuen jakoperusteiden mukaan.

    Työelämä on sitten minusta hieman monisäikeisempi juttu. Tuohon kun liittyy vahvasti myös koulutus. Arvostetaanko poikia vähemmän koska valitsevat ammattikoulun; tätäkin voi olla että leimataan kunnianhimottomiksi. Itse kuitenkin oletan että koulutus itsessään nähdään arvokkaana ja sitä kautta se arvostus tulee eri ammatteihin.

    Olen joskus SAK;n kokouksissa hieman kyseenalaistanut tiettyjen liittojen toimintaa näköalattomuudesta. Meillä puhutaan työvoimapulasta naisvaltaisilla aloilla joten olisiko liikaa pyydetty isommasta kamppanjasta jossa todetaan että Ollikin voi opettaa ja Seppo saattohoitaa. Jotakin vastaavia on ehkä joskus ollutkin mutta kun tiedossa oli että sote ajetaan maaliin niin uudelle kampanjalle olisi ehkä ollut tilausta.
    Olen vuosien saatossa pyrkinyt saamaan muitakin kuin miehiä kiinnostumaan metallialasta. Saavutukset on olleet vaatimattomat.
    Toki hyvä että ihmiset hakeutuvat töihin josta ovat kiinnostuneet mutta vaihtoehtoja olisi myös syytä pitää esillä.

    Tuohon laajempaan muuttoliikkeeseen en oikein jaksa uskoa. Koulutus ja työpaikat ovat jakaantuneet sen verran voimakkaasti niin että pidempää koulutusta vaativien ammattihenkilöiden koulu ja työpaikat ovat isoissa keskuksissa. Näiden lisäksi sinne keskittyy myös palvelusektori. Poikkeuksena ehkä rakentaminen mutta se on ala jonne lähdetään reissuhommiin kauempaakin.
    Arvostus yleensä maaseutua ja miehiä kohtaan nousee esiin kun kansanedustajan näkemys on tyyliin "...ainoa syy muuttaa maalle on insesti ja maalla ei kukaan kuule, kun vaimo huutaa apua." Valitettavasti tällaiset negatiiviset lausahdukset jäävät elämään ja melko paljon saa tästä poikkeavia ajatuksia tulla että kompensoi tämän kommentin.

    "Tuleekohan tässä 10-20 vuoden kuluessa taas paluu vanhaan, jolloin miesten arvo yhteiskunnassa nousee?" En usko, luulen että me on hävitty tämä taistelu.
    Työelämää kun miettii niin yhä etenevä automaatio vähentää teollisuuden ja rakentamisen työpaikkoja. Robotit tekee talot elementeistä ja jos lehtitiedot pitää paikkansa niin esim Raahesta lähtee vihreän siirtymän vuoksi 1500-2000 työpaikkaa teollisuudesta. Käytännössä kuolinisku tuolle alueelle.
    Uskon myös että perhepolitiikassa tullaan tekemään radikaaleja ja nopeitakin muutoksia ja villi veikkaus on että ns "Unkarin malli" jossa äidit saavat tuloverohelpotuksia on vahvoilla. Ilmeisesti bkt ja syntyvyys ovat tuolla kehittyneet myönteiseen suuntaan mutta mitä se on tarkoittanut miesten osalta niin se ei minulle ole selvinnyt.

    Se että kirjoitin tuonne että on hävitty tämä taistelu perustuu pitkälle siihen että yhä suurempi osa ei pärjää ja ne jotka pärjää pärjäävät oikeinkin hyvin. Tämä siis taloudellisesta näkökulmasta että arvostuksesta esim koulutukseen peilaten. 10-20 vuotta on lyhyt aika muttaa esim koulutusjärjestelmää ja vaikka perhepolitiikka muuttuisi ja onnistuisi niin vaikutukset olisivat ylisukupolvisia.
    Sanotaan 50-vuotta niin tilanne voi olla taas eri mutta sen tilanteen saa tänne päivittää sitten joku muu
  14. 50 on minulla tullut täyteen ja kyseessä minua viitisen vuotta nuorempi tapaus. Sen verram toki keskustelu kehittyi mankeloinnin suhteen että tämä ko henkilö alkoi pestä lakanoitaan taloyhtiön tiloissa koska siellä oli myös mankeli.

    Johtuen vaikeasta henkilövajauksesta ko sektorilla lastensuojelu/sosiaalitoimi tekivät päätöksiä myös erotilanteessa. Mitään ongelmaa ei koskaan ole ilmennyt ja kaikki meni siihen asti mutkattomasti kunnes virkailijat tajusivat että lapset jäävät isälle.
    Silloin alkoi minun kyseenalaistamiseni kykyyn hoitaa lapsiani. Ei siinä mitään sillä olin varautunut tilanteeseen ja luettelin kaikki vikolla tehdyt ruuat ja kotitoimet.
    En tiedä luulivatko jo neuroottiseksi mutta aivan sama se minulle; lopputulos jossa lapset jäivät minulle molempien vanhempien ja lapsien toiveesta oli pääasia.
  15. Jos tuolla nyt jonkun vankilakierre saadaan poikki niin hyvä asia ja kannattaa tuolla linjalla jatkaa.

    Tuo ajatus ettei Martat tule k&k- miehiä neuvomaan on ihan kysymys jota sietää vähän pohtia. Jos mietitään karkea jako siten että k&k on muurien ulkopuolella ja toiset sisäpuolella niin onhan tavoitettavuus eri luokkaa. Vankilassa on helppo kasata porukka yhteen mutta k&k-miesten paimentaminen onkin eri juttu. Ovelta ovelle kierto ei oikein toimi ja vaikea on laittaa pystyyn jotakin herätysjuhlien kaltaista tapahtumaa pystyyn.
    Siksi olen joskus miettinyt että vastaavat taidot pitäisi opettaa jo peruskoulussa. Ruuanlaitto, muut kotityöt, itsestään huolehtiminen jne. Lisäksi ea-taitoja, taloudenpitoa yms perusasioita joita arkielämässä tarvitaan. Samoin ymmärrys miten yhteiskunta pyörii esim poliittisen päätöksenteon, työmarkkinoiden tai ihan liikennesääntöjen mukaan. Ne jotka myöhemmin tarvitsevat derivointia tai Ruotsin kielioppia opiskelkoon peruskoulun jälkeen mutta minusta peruskoulun päätyttyä arjen perusasiat olisi hyvä olla kaikkien hallussa.

    Itsellä taas on kokemus että naisten lähtökohta miehiä kohtaan on arjen perusasioista puhuttaessa "syyllinen kunnes toisin todistetaan". Sen verran hanakasti treffeillä ja keskusteluissa tuntuu tulevan kommentteja siihen suuntaan. Arkielämänsä Martoille tuntuu olevan tärkeää että verhot on silitetty. Kyllähän minä siis vinkkejä otan vastaan ja mielelläni uusia niksejä koitan mutta sitten kun kysyy että kääriikö lakanat muoviin kosteuden tasoittamiseksi ennen mankelointia niin kiusaantunut hiljaisuus laskeutuu.

    En minä noista niin huolissani ole jos arkielämässä tai treffeillä yritetään minua painaa alas tai itseä nostaa jalustalle mutta se tuntuu häiritsevän että tämä on viranomaistenkin näkemys. En tiedä moniko äiti joutuu lastensuojelussa selittämään miten hoitaa perheen ruokahuollon tai vaatetuksen/hygieniat mutta en ole ainoa isä joka tämän selityksen on joutunut esittämään.

    Voi tietysti olla että nämä kokemukseni ovat osittain sukupolvisiakin mutta jos miettii stereotyyppistä suhtautumista niin monelleko tuli mieleen otsikon "Martat opettavat vangeille arjen taitoja...." että kyseessä voisivat olla myös naisvangit.
  16. Toivotaan että keskustelu vain tuntui ystävästäsi pahemmalta kuin se todellisuudessa oli tarkoitettu. Kun menette hakemaan lemmikkiä niin pari pussia kissan-/koiranruokaa lahjuksena mukaan. Helpottaa keskustelun avautumista.
    Lisäksi tietysti on mukava lukea että ystävälläsi on sinun kaltainen tuki ja turva johon voi tukeutua kun on vaikeaa. Tuollainen ystävyys on äärettömän arvokasta.

    Jos palautetta harkitsette niin koittakaa selvittää onko kysessä vapaaehtoistoiminta, palkkalistoilla olevia tai mahdollisesti esim tukityöllistettyjä. Jos on esim tukityöllistettyjä niin ehkä kaupungilla/kunnassa voisi sitten miettä onko valinat osuneet nappiin. Muuten en ehkä palautetta laittaisi.

    Kun sitten lemmikki on taas kotona niin ehkä kannattaa hetkeksi istahtaa ja miettiä asiaa. Saattaa olla että juuri karkaaminen on sitten katkaissut kamelin selän ja vähän nopeasti on noussut ajatus luopumisesta. Luopuminen on tietysti yksi vaihtoehto mutta jos niihin ongelmiin joita lemmikki on tuonut olisi löydettävissä ratkaisu niin kääntyisikö homma eri asentoon. Lemmikki ei enää kuormittaisi vaan toisi iloa ja elämäniloa ystävääsi.
    Kuitenkin jos on sirutuksenkin antanut tehdä niin kyllähän se kertoo halusta pitää lemmikki.
  17. Kuulemma muistutan Pekka Poutaa.

    Itse haluaisin muistuttaa Anders Adlercreutz:a
  18. Kyllähän keskustelu olisi tuosta näkökulmasta toisaalta ihan tervetullut. Jos miettii vaikka kansallismielisyyden näkökulmasta tuota aikaa kun monet pienet valtiot itsenäistyivät, ei pelkästään naapurissa vaan myös esim entisen Jugoslavian alueella tai Tsekkoslovakian hajoaminen.
    Noissa vain nuo tapahtumat helposti vyöryvät hallitsemattomasti joten ennustettavuus on aika heikko, Tietysti jos haetaan juurisyitä hajoamisille niin ennustettavuus kyllä paranee.

    Itse ottaisin tähtäimeen vuoden 2014 ja Krimin miehityksen. Suomen ja meidän politikkojen roolia voisi pohtia mutta ennenkaikkea koko eu:n toimia asian suhteen.
  19. Minusta ei ja siihen on kolme syytä.

    - Tämä menee helposti henkilövainoksi. Pitäisi myös kaivaa se tieto ja ympäristö mikä on ollut tämän toiminnan tai tekojen taustalla. Uskon että tätä käytettäisiin enemmän poliittisena lyömäaseena kuin haluna tutkia historiaa.

    - Meillä on jo jonkun verran lustraatioitu Suomen yhteyksiä aikanaan natsi-Saksaan. Pitäisikö samalla myös samalla tavalla sitten käydä myös sisällissodan henkilöt läpi?
    Vuonna 1966 tuli voimaan puoluetuki, tällä katkaistiin ulkopuolelta tullut vaikuttaminen eduskunnan työskentelyyn. Aika paljon pitäisi kaivaa ihmisiä esiin jotka vaikuttivat politiikkaan oikealla ja vasemmalla.

    - Kun näitä aletaan tutkimaan niin väistämättä sivutaan vakoilua ja esim supon arkistoja. Tieto on vakoilussa kauppatavaraa ja muiden maiden vastaavien tahojen on pystyttävä luottamaan että annettu tieto pysyy myös salassa. Jos nämä alkavat vuotamaan niin vaikea on meidän vakoiluverkoston enää hankkia tietoja,
  20. Tekemättä mitään vesistön äärellä on kyllä taitolaji. Moni muukin on todennut että se on nimenomaan järvi se elementti. Itselle taas se on nimenomaan meri ja varmaan johtuu osittain siitä että sen läheisyydessä olen aina asustellut.

    Nykyään on myös joet tulleet vesistöiksi joiden varrella viihdyn. Oikeastaan sama olenko yksin Jyrävän kosken varrella tai Turussa istumassa Aurajoen rannalla, taustalla ihmisten ryntäillessä jokilaivoihin.

    Luonnossa ehkä minulle ykköspaikkoja ovat kuitenkin suot. Joskus ottanut saappaat pois jaloista, pistänyt kintut turpeeseen ja istunut katsomassa kun mitään ei tapahdu.

    Kiva lukea että sinäkin olet löytänyt oman "pesän" luonnosta eli paikan jossa voi vaan olla ja ladata akkuja.
    21. 25 / 199
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt