Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3584

  1. Eiköhän kohta tule sellainen perjantai että Rasmus onkin asemalla selvittämässä mahdollisesti ehkä sattunutta "liikennevahinkoa" ja pääsee vasta lauantaina ulos. Saa nähdä onko hänellä silloin tuuraaja.
  2. Onnittelut tunteesta, Itselle tulee vastaava tunne vaelluksella kun perille pääsy häämöttää. Toisaalta mielihyvän tunne mutta samalla hiukan tyhjä ja haikea olo kun kaikki lopulta konkretisoituu loppupisteeseen.

    En nyt kyllä koe elämässäni mitenkään onnistuneeni. Pari liittoa perhe-elämisineen toki mutta olen ne myös jotenkin onnistunut tuhoamaankin eli aika neutraali lopputulos. Lapset olen kuulemma onnistunut hyvin kasvattamaan mutta luulen että se kommentointi tulee siitä kun olen isä. Ottaisin enemmän tosissani jos olisivat myös kehuneet niitä ympärillä olleita äitejä.
    Ammattikoulupohjalta duunariksi ei nyt kyllä anna mitään onnistumisen tunteita, poislukien kyllä melko vahvan ammattiylpeyden ja taloudellista turvaa. Työsuojelupuolella joku sanoisi tuloksia onnistuneeksi mutta itse olen lähinnä ajatellut ne aina minimitasoksi.

    Tällä hetkellä en oikein saa mielihyvää mistään. Elämä noin periaatteessa ihan ok mutta kuitenkin elän kuin olisi käsijarru päällä. Käyn töissä koska työvuorolistassa niin lukee, käyn salilla/hiihtämässä/avannossa koska liikuntasuunnitelmassa lukee niin. Kotityöt samoin koska olen niin kirjannut kalenteriin. Olen enemmänkin hengissä/toimintakykyinen kuin että tuntisin eläväni.

    Hiukan kyyninen että elämästä enää ihanaa tulisi mutta toisaalta tässä vaiheessa elämää riittää että saisi nostettua tasolle tyydyttävä/välttävä ja ehkä jopa tasolle hyvä. Siihen ei nyt sitten kovin isoja tapahtumia tarvitse osua.
  3. Ainakin realisteja
  4. Onhan noista mieslapsista ollut kirjoittelua ja entisessä työpaikassakin naiset näitä juttuja nostivat esiin. Itselleni on jäänyt hieman epäselväksi miksi naiset kokee sen kotitöinä kun taas itse miellän ne ihan vaan arjen askareina.

    Töistä kun tuli kotiin niin pisti potut kiehumaan samalla kun laittoi pesukoneen hommiin. Kahvitkin ehti juomaan siinä ohessa samalla kun kattoi pöydän.
    Syödessä ehti jutella päivän kuulumiset jonka jälkeen tiskit koneeseen, Viiden jäljistä kaikki tehty. Nurmikon leikkuu ja lumen kolaus kävivät alkulämmöstä liikuntaharrastuksiin.
    Tiski-ja pyykkikoneen tyhjennys ei paljoa vie aikaa ja jos kerran viikossa on perussiivous eli imuroinnin lisäksi pestään lattiat ja saniteettitilat niin toisella kertaa riittää imurointi.

    Lisäksi meillä oli tapana sunnuntaisin iltapalalla perheenä jutella siitä mitä on tulossa tai mitä tarvitaan. Onko koulussa tulossa luistelua niin tiesi jo hakea luistimet valmiiksi jne eli mukavampi tehdä ennakoiden kuin viime hetken paniikissa.

    Minun puolesta nainen voi vaikka kutoa sukkaa, pelata tietokoneella tai autotallissa korjata autoja samalla kun minä teen kodin askareet. Kunhan puhuu ja kuuntelee, on läsnä ja lähellä sekä rakastaa minua ja ottaa vastaan minun rakkauteni niin se riittää.
    Ei meidän tarvi kotiaskareita jakaa, jaetaan iltakävelyt, sylikkäin istumiset, ehkä vaellukset tai matkat sekä sama vuode.