- Jahah..nyt alat niputtaa minua yhteen monien muidenkin "neuvojien" kanssa.
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että olen elänyt aika kauan ja aika moni asia, josta kirjoitan, saattaa olla myös ihan omaa kokemustani, kantapään kautta oppimaani? Ja jos pohdiskelen jotain, se ei suinkaan tarkoita, että haluaisin neuvoa, haluan jakaa vain pohdintojani. Ja jos joku saa siihen jotain kosketuspintaa , hyvä niin, ja jos ei saa, hyvä niinkin.
Itselläni oivallukset elämästä ja itsestäni ovat aika usein tulleet juuri vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kun pohdintoja jaetaan, saattaa jokin asia kolahtaa ja huomaakin löytäneensä vastauksen asiaan, jota on saattanut pohtia pitkäänkin.
Jos sinua nämä "neuvomiset" närästävät, sepä sopii myös hyvin. Tai voit hypellä ylikin, ihan miten haluat, mikä palvelee sinun tarpeitasi parhaiten. - Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, eikö?
- Koska kitkerää, tulkinta.
- Oikeastaanhan sinä vastasit taas siitä näkökulmasta, että toiset odottavat sinulta...entä sinä itse?
- Kun kirjoitetussa tekstissä alkaa havaita vaikka ärtymystä, kannattaa miettiä onko se havainto vai tulkinta.
- No se mahtipontisuus on siellä sinun korviesi välissä, se on sitä tulkintaa.
- Hmyy...mistäköhän se voisi johtua, että koet kommenttini hyökkäyksenä...pitääpä pohtia asiaa.
- En siis huomannut siinä kommentissa mitään mikä koskisi sinua.
Mutta annetaan olla, kun on vaikea ymmärtää, on vaikea ymmärtää ja joskus taitaa riittää se , että itse ymmärtää mitä on sanonut. - Ahaa...no nyt minä ymmärrän!
Sinun ymmärtääksesi minä esitin varman ja ehdottoman väitteen sanomalla taidan...?
Se selittääkin aika paljon. - Ok. Sehän taitaa riittää, että itse ymmärtää. Keskustelu etenee siten loistavasti. Ei ainakaan pala hihat!
- On helppo ymmärtää, että uskot noin. Tulkitset niin paljon ja tulkintoihisi et tarvitse tosiasioita, mielikuvituksesi riittää ja se tuntuu olevan vilkas.
- Nyt on kyllä pakko sanoa, että loistavasti kirjoitettu ja johdateltu tarina ketsupista. Aivan loistava!
- Niinpä.
- Taidan ymmärtää elämästä vähintään saman verran kuin sinä.
- Et halua selventää?
- Olisi mielenkiintoista tietää millaisista luvuista puhutaan, kun puhutaan nyt näistä raiskausista , joissa tahto on ollut epäselvä. Siis kun jälkikäteen käy ilmi, ettei toinen olekaan halunnut.
- Luitko vain ketsuppiosion?
- En oikeastaan ymmärtänyt mitä sanoit.
En löytänyt siitä mitään sinun näkökulmastasi, voi johtua siitä, etten ymmärtänyt sisältöä. - Tuleeko sinulle mieleen mitään omasta näkökulmastasi, jos ajattelet aloitusta?
- Anonyyminä kirjoittelussa onkin se hyvä puoli, ettei koskaan tiedä kuka anonyymiteetin takana on. Onko hän sama , joka kirjoitti edellisen kommentin vai onko hän joku toinen.
On hieno asia, että haluat kertoa mitä minusta ajatellaan. Tai siis mitä sinä ajattelet, arvostan rehellisyyttäsi.