- Mutta tämähän kertoo juuri siitä perustavanlaatuisesta jumalakuvien välisestä erosta, joka vallitsee ateistin ja kristityn välillä. Sinun mielestäsi "ihminen ei ole missään mielessä varteenotettava versio jumalasta", mutta Jeesus oli täysin toista mieltä. Hän jopa väitti itse olevansa tuo Jumala! Ei ihme, että ristiinnaulittiin. Täysin pöyristyttävä ja järjenvastainen väite.
- Tarkoitan Jumalaa filosofisena käsitteenä eli tuonpuoleisena persoonallisena olentona, jonka uskotaan olevan kaiken olemassaolon alkuperä. On hyvin tavanomaista kirjoittaa Jumala isolla alkukirjaimella, siinä ei ole mitään ihmeellistä eikä moitittavaa.
Sanoin, että analogiasi ei toimi, koska kovinkaan moni kristitty ei edes tiedä mikä tai kuka on Muluku, joten heille ei ole piirtynyt mitään mulukukuvaa. Jumalasta (käsitteenä) sen sijaan tietää jokainen ateisti ja jokaisella ateistilla on joku jumalakuva, jonka he sitten kiistävät. - Mutta sinä kuvittelet Jumalan tietynlaiseksi, jonka vuoksi olet ateisti. Sinun mielestäsi Jumala on mielikuvitusolento, jolle voi keksiä "mitä tahansa ominaisuuksia loputtomasti", enkä ihmettele, jos et sellaiseen usko. Sen sijaan kristillisessä ajattelussa Jumalaa heijastaa puolestaan toinen ihminen, koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihminen ei heijasta Jumalaa todellakaan täydellisesti tai ongelmitta, mutta hän kuitenkin heijastaa. Eri jumalakuvat eivät siis ole ainoastaan ihmisten mielen sisältöjä vaan ne ovat eri ihmisiä, sillä ihminen itse on todella tuo kuva Jumalasta, riippumatta siitä onko sitten teisti vai ateisti.
- Ensinnäkin syyllistyt taas "änkyrä vänkyrä" ateistien tavanomaiseen syndroomaan: käsitesekaannukseen. Saunatonttu on pihakoriste. Nyt ei kuitenkaan puhuta saunatontuista vaan Jumalasta, jolla tarkoitetaan ihmisen ja universumin Luojaa. Koita keskittyä aiheeseen vaikka tiedän, että vaikeaahan se on kun on joulukin jo noin lähellä.
Toisekseen oletat virheellisesti, että kristillisestä jumalakuvasta ei ole mitään näyttöä tai todisteita. Kristillisessä ajattelussahan nimenomaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, eli ihminen = jumalakuva. Toisin sanoen ihminen on itse tuo jumalakuva, koko olemuksellaan ja persoonallaan. Siten kristillisestä Jumalasta tai jumalakuvasta on olemassa juuri se näyttö, että ihminen on olemassa. Sen parempaa näyttöä voi tuskin kukaan tarjoilla. Eihän kukaan epäile omaa olemassaoloaan. - Ihmiset ovat riidelleet ja riitelevät paljon muustakin kuin vain uskonnollisista jumalakuvaan liittyvistä ongelmista. Ja uskonnollisten erimielisyyksienkin takana on usein ollut vielä jokin muu perimmäisempi syy, kuten sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus. Monet riidat johtuvat myös yksinkertaisesti siitä, että ihmiset ovat erilaisia. Erilaisuus synnyttää vieraantumista ja vieraantuminen saa aikaan vihaa, riitaa, pelkoa ja katkeruutta. Näitä kehityskulkuja vastaan taisteleminen on aina vaikea ja pitkällinen prosessi eikä se välttämättä koskaan tässä maailmanajassa tule valmiiksi.
- Käsitteille on aina joku määrätty sisältö. Jumala ja joulupukki eivät ole keskenään synonyymeja. Jos laitan jumalakuvan tilalle joulupukin, kyseessä olisi käsitesekaannus.
Uskottava jumalakuva on mielestäni sellainen, joka vastaa ihmisen kokemusta todellisuudesta. Minun mielestäni Jeesus on kaikista varteenotettavin "versio" Jumalasta, mistä kertoo myös kristinuskon suhteellisen menestyksekäs historia. Jeesuksen Jumala ei ole sellainen etäinen, pilven reunoilla nököttävä, joulupukkiakin muistuttava partaveijari vaan ihka aitoa "lihaa ja verta". Jumalan valtakunta ei ole myöskään tuonpuoleisessa vaan "sisäisesti meissä". Voiko tämän lähemmäksi inhimillistä kokemusta tulla? - Jos kysyt kaupungilla jokaiselta vastaan tulevalta ihmiseltä heidän kuvaansa Mulukusta, tuskin kovinkaan moni ymmärtää mistä puhut. Muluku on hyvin marginaalinen alkuperäiskansojen luojajumala, jota kovin harva varsinkaan täällä kylmässä Pohjolassa tuntee. Sen sijaan Jumala on universaali käsite, jonka periaatteellisen sisällön jokainen ihminen tajuaa. Analogiasi ei siis tässä suhteessa toimi.
- >>Matteuksen evankeliumi:
25:46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."<<
Niin, tässä puhutaan kuolemanjälkeisestä elämästä eli sitten vasta kuoleman jälkeen voidaan joutua sinne rangaistukseen, ei se kuolema itsessään ole mikään rangaistus vaan luonnollinen seuraus solujen rajallisesta jakautumiskyvystä.
Toisekseen, en minä ole väittänyt, ettei Raamatusta löydy lainkaan käsitettä "rangaistus", joten ihan turhaan yrität läiskiä kaikilla noilla raamatunjakeillasi naamaani ikään kuin joku hurskas pappismies saarnapulpettinsa takaa. Väitän ainoastaan, että rangaistusta ei löydy käsitteenä missään kohtaa luomis- ja syntiinlankeemuskertomusta. Jumala ei rankaissut Aadamia ja Eevaa kuolemalla kielletyn hedelmän syönnin jälkeen. Sellainen väite, joka olettaa toisin, on täyttä puppua ja Raamatun tekstin vääristelyä. - Jos siinä on joku vähänkään järkevä ihminen paikalla, niin varmasti tuleekin puuttumaan asiaan tuolla kuvaamallasi tavalla. Jos ei, niin sopii kysyä, miksi lapsi on ylipäänsä jätetty yksin pedofiilin kanssa?
- Ja tämä oli siis minun kommenttini. Puhelin hölmö ei ollut kirjautunut.
- Koitappas sanoa jotain fiksumpaa ensi kerralla. Ai niin, mutta älykkyytesi ei taida olla kauheasti alakoulun vekaraniekkaa korkeammalla tasolla. ;)
- Laskeppa montako kertaa noissa jakeissa esiintyy sana "rangaistus". Se lukumäärä saattaa olla yhtäsuuruinen älykkyysosamääräsi kanssa.
- Lueppa Raamattuasi ensin kunnolla, ennen kuin alat sillä kenenkään päätä lyömään. Missähän kohtaa luomiskertomusta tai ylipäänsä muuallakaan Raamattua sanotaan, että Jumala "sääti rangaistukseksi kuoleman"? Siis painotan tässä sanaa "rangaistus". Missä kohtaa sanotaan, että Jumala olisi ylipäänsä rangaissut paratiisissa ihmistä millään tavalla? Minäpä kerron: Ei niin missään! Luomiskertomuksesi on ihan täyttä soopaa ja oman pääsi keksintöä eikä mitään muuta. Ei ole kovin järkevää kaivaa Raamatusta ensin esiin vääriä väittämiä ja sitten hyökätä niiden avulla jotain kristinuskon kuvitteellista versiota vastaan. Kannattaisi lukea se luomiskertomus ensin kunnolla läpi ja miettiä asiaa vasta sen jälkeen.
- Kysyt kyllä kovia juttuja ja olen erittäin iloinen siitä! Käsitänkö oikein, että mainostat siis omaa blogiasi? Jos kyllä, niin siinä tapauksessa voisin alkaa seuraamaankin sitä! Tai no, miksi en tietysti muutenkin.
Joka tapauksessa esität kyllä hyviä ajatuksia, mutta niihin paneutuminen vaatisi enemmän aikaa eikä se ole ehkä tämän keskustelukerran tavoite. Sitä paitsi, enhän välttämättä ole edes kovinkaan eri mieltä kanssasi! Jätän asian kuitenkin toistaiseksi sikseen muhimaan ja odottamaan parempaa käsittelyn hetkeä. Kiitos keskustelusta ja linkeistä! Uskon ja toivon, että törmäämme toisiimme jatkossakin ja teologinen keskustelu näiden mielenkiintoisten aiheiden ja kysymysten tiimoilta voi jatkua! - Mutta nimitystä "uskovainen" käytetään usein myös halveksivasti.
- Kiitos, tämä kommentti lämmitti mieltäni. Kerrankin älyllistä ja varteenotettavaa keskusteluseuraa, jota kyllä välillä näiltä palstoilta tuntuu uupuvan. Tykkään!
Näin nopeasti tulee mieleen vain Jeesuksen sanat: "Autuas se, joka uskoo vaikka ei näe." Minun mielestäni kristinuskon usko on syvällisempää uskoa kuin vain se älyllinen "tieto" siitä, että Jumala on olemassa. Jeesus ei opettanut niinkään tiedollisia asioita uskosta Jumalaan (esim. "Tietäkää se, tämä ja tuo") vaan TEKEMÄÄN hänen taivaallisen Isänsä tahdon. Toisin sanoen Jeesus ennen kaikkea opettaa uskomaan hänen SANOJANSA ja NOUDATTAMAAN niitä. Jos uskoo jonkun sanaan, niin siihen tavallaan implisiittisesti sisältyy myös kyseisen sanan noudattaminen, siis sikäli kun kyseessä on joku käyttäytymistä ohjaava normi. "Tietämiseen" ei kuitenkaan vielä liity puhutun sanan normatiivista sisäistämistä tai edes tosiasiallista uskomista (tiedät vain, että joku on sanonut näin, mutta et välttämättä usko siihen tai noudata sen mukaisia ohjeita).
Onko tämä sitten reilua ja tasapuolista kohtelua kaikkia kohtaan? Mielestäni meidän ajassamme on huomattavasti paremmat välineet päästä käsiksi Jeesuksen sanoihin ja oppia noudattamaan niitä. Kysehän ei ole ainoastaan siitä, että me näkisimme ylösnousseen Herran ja uskoisimme siihen, että joku on noussut kuolleista. Sen lisäksi pitäisi myös uskoa Jeesuksen opetuksiin ja noudattaa hänen käskyjään. Tässä suhteessa on mielestäni uskomisen kannalta aivan sama, luemmeko sanan Raamatusta vai kuulemmeko sen reaalitilanteessa Jeesukselta ja liittyykö siihen "pelastavia ihmeitä". Ja koska nykyajan teknologian aikakaudella pääsemme salamannopeasti käsiksi Raamattuun, niin sanan "kuuleminen" on tullut tavallaan helpommaksi.
Se, minkä kautta pelastus sitten kristinuskon mukaan tulee, onkin hieman toinen ja hankalampi kysymys. Esittämäsi aihe on kovin laaja ja vaatisi siten aikaa syvällisempään tutkimiseen. En lähde kumminkaan tässä yhteydessä sen enempää purkamaan näitä kristinuskon pelastukseen liittyviä näkemyksiä. Kiitos kuitenkin linkistä! Jätän ilman muuta välilehden auki. - Kiitos sinulle, arvostan kommenttiasi toden teolla.
- Ja viikon "vulgaarinen kommentti" -palkinto lähtee käyttäjälle... Anonyymi! Onneksi olkoon! Hienosti suoritettu!
- Voi hyvät hysteeriset! Kyllä se on valitettavasti ihan sinun logiikkasi tässä keskustelussa, joka jumittaa ja tyrmää oman älykkyytesi. Olet tuonut todella vahvasti esiin, kuinka sinulla on vain pakkomielteinen tarve osoittaa, että omat ennakkoluulosi minun keskustelun motiiveistani ovat oikeassa. Sinun kanssasi on mahdotonta käydä älyllistä keskustelua, koska asetat ennakkoluuloja minun näkemyksiäni vastaan ennen kuin olemme mistään edes keskustelleet. Minun toimintaani sinä et ole kuitenkaan näillä palstoilla aiemmin nähnyt, joten voit minun puolestani jatkaa puljaamista ja sönköttelyä ihan itseksesi.
- Se on hauska kun puhut "kiljuttelusta" ja "törpöttelystä", mutta et itse osallistu älylliseen keskusteluun juuri lainkaan.