Mihin ateisti uskoo?

Yleensä ateismi määritellään negatiivisesti: ateisti on henkilö, joka EI usko Jumalan olemassaoloon. Mutta entä jos määriteltäisiin ateismi kerrankin positiivisuuden kautta - asioina, joihin ateisti varmasti ainakin uskoo!

Ei voida sanoa, että ateisti ei usko mihinkään. Jos ateisti ei uskoisi mihinkään, niin silloin hän ei uskoisi myös siihenkään, että ei usko mihinkään. Päädytään siis sisäiseen ristiriitaan. Johonkin on ateistinkin siis uskottava. Ateisti on siis yhtä lailla "uskovainen" siinä missä kaikki muutkin, mutta suhteessa mihin? Miten ateistin usko voitaisiin määritellä positiivisen "ateisti uskoo..." -määritelmän avulla? No niin, alkakaahan kakistaa.

170

282

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ateismi on jumalhahmojen olemassa oloon uskomisen puuttumista.

      Ei muuta.

      Eihän ateismi ole kuin pieni, mitätön piirre ihmisessä, joka muutoin yksilönä toimii ja uskoo miten ja mihin haluaa.

      • Eli ateisti uskoo jumalhahmojen olemassaolon puuttumiseen tässä maailmassa. Voidaanko siinä tapauksessa ateismia kuitenkaan määritellä itsenäisesti? Jos ateismi on jumaluskon puutetta, silloinhan sen sisältö määrittyy ainoastaan teismin kautta. Siis ainoastaan teismin olemassaolo voi oikeuttaa ateismin olemassaolon. Olenko oikeassa?

        Sanot myös, että ateismi on vain pieni ja mitätön piirre ihmisessä. Entä jos ateisti uskoo, että toisten ihmisten rajaton hyväksikäyttö on oikein, koska hän ei joudu siitä tämän- eikä (varsinkaan) tuonpuoleiseen vastuuseen? Onko silloin ateismi vain pieni ja mitätön piirre yksilössä?


      • SkinnyG kirjoitti:

        Eli ateisti uskoo jumalhahmojen olemassaolon puuttumiseen tässä maailmassa. Voidaanko siinä tapauksessa ateismia kuitenkaan määritellä itsenäisesti? Jos ateismi on jumaluskon puutetta, silloinhan sen sisältö määrittyy ainoastaan teismin kautta. Siis ainoastaan teismin olemassaolo voi oikeuttaa ateismin olemassaolon. Olenko oikeassa?

        Sanot myös, että ateismi on vain pieni ja mitätön piirre ihmisessä. Entä jos ateisti uskoo, että toisten ihmisten rajaton hyväksikäyttö on oikein, koska hän ei joudu siitä tämän- eikä (varsinkaan) tuonpuoleiseen vastuuseen? Onko silloin ateismi vain pieni ja mitätön piirre yksilössä?

        Ateisimia ei missään tapauksessa saisi ottaa niin vakavasti kuin uskontoja! Uskonnot ovat mahdollistaneet aivan hirvittävän sorron ja ihmisten hyväksikäytön, kun on oletettu kuviteltuja auktoriteetteja, joiden palvomiseen ja heiltä käskyjä ottamaan ovat jotkut korottaneet itsensä olemaan parempia kuin toiset ihmiset.

        Paljon murhetta ja kärsimystä on ihmiskunnalle siitä seurannut...


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Eli ateisti uskoo jumalhahmojen olemassaolon puuttumiseen tässä maailmassa. Voidaanko siinä tapauksessa ateismia kuitenkaan määritellä itsenäisesti? Jos ateismi on jumaluskon puutetta, silloinhan sen sisältö määrittyy ainoastaan teismin kautta. Siis ainoastaan teismin olemassaolo voi oikeuttaa ateismin olemassaolon. Olenko oikeassa?

        Sanot myös, että ateismi on vain pieni ja mitätön piirre ihmisessä. Entä jos ateisti uskoo, että toisten ihmisten rajaton hyväksikäyttö on oikein, koska hän ei joudu siitä tämän- eikä (varsinkaan) tuonpuoleiseen vastuuseen? Onko silloin ateismi vain pieni ja mitätön piirre yksilössä?

        ”Eli ateisti uskoo jumalhahmojen olemassaolon puuttumiseen tässä maailmassa.”

        Tuo on niin sanottua positiivista tai vahvaa ateismia.

        Ateistiksi lasketaan myös yleisesti henkilö, joka ei usko jumaliin - hän voi sanoa vain, ettei tiedä. Itseasiassa hyvin harva ateisti väittää tietävänsä, ettei jumalia voi olla. Mutta epäuskolle voi olla useita eri tasoja.

        Ateisti sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa eri asioita. Jos on epäselvää, niin parempi puhua sanan sisällöstä.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Ateisimia ei missään tapauksessa saisi ottaa niin vakavasti kuin uskontoja! Uskonnot ovat mahdollistaneet aivan hirvittävän sorron ja ihmisten hyväksikäytön, kun on oletettu kuviteltuja auktoriteetteja, joiden palvomiseen ja heiltä käskyjä ottamaan ovat jotkut korottaneet itsensä olemaan parempia kuin toiset ihmiset.

        Paljon murhetta ja kärsimystä on ihmiskunnalle siitä seurannut...

        Olet kaiketi oikeassa, että uskonnot ovat "mahdollistaneet" hirvittäviä vääryyksiä. Samaa voitaisiin toisaalta väittää myös ateismista. Uskoisin kuitenkin, että mitä tahansa maailmankatsomusta on täysin mahdotonta pitää vastuussa mistään pahuudesta. Paljosta murheesta ja kärsimyksestä on vastuussa vain ja ainoastaan se, joka on kyseisen pahuuden aiheuttanut, eli ihminen.

        Ideologiaa on turha syyttää, koska ideologioilla ei ole itsessään mitään kykyä toteuttaa vääryyttä. Ja sitä paitsi, ideologiatkin ovat viime kädessä täysin ihmisistä riippuvaisia. Joten se, että uskontojen seurauksena on ollut paljon pahuutta ja vääryyttä tuskin vaikuttaa millään tavalla ateismin tai teismin totuusarvoon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ”Eli ateisti uskoo jumalhahmojen olemassaolon puuttumiseen tässä maailmassa.”

        Tuo on niin sanottua positiivista tai vahvaa ateismia.

        Ateistiksi lasketaan myös yleisesti henkilö, joka ei usko jumaliin - hän voi sanoa vain, ettei tiedä. Itseasiassa hyvin harva ateisti väittää tietävänsä, ettei jumalia voi olla. Mutta epäuskolle voi olla useita eri tasoja.

        Ateisti sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa eri asioita. Jos on epäselvää, niin parempi puhua sanan sisällöstä.

        Vielä ei ole kukaan kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus. Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan. Ateismi ei ole itsenäinen maailmankatsomus vaan ainoastaan teismiä vastaan esitetty protesti. Ateismi on siis riippuvainen teismistä, toisin sanoen uskosta Jumalan olemassaoloon! Paradoksaalista, eikö totta?


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Vielä ei ole kukaan kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus. Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan. Ateismi ei ole itsenäinen maailmankatsomus vaan ainoastaan teismiä vastaan esitetty protesti. Ateismi on siis riippuvainen teismistä, toisin sanoen uskosta Jumalan olemassaoloon! Paradoksaalista, eikö totta?

        << ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus. >>

        Ei siinä mitään tarvitse vastustaa.

        En minä sinänsä vastusta saunatonttujakaan vaikken niihin usko.

        Olen myös asaunatonttuisti.

        << Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan. >>

        Juuri näin. Niin kauan kun jumalauskomus on jonkinlaisessa merkittävässä asemassa yhteiskunnassa, on merkittävää määritellä myös se, ettei tuollaisin jumaliin usko, siis ateismi. Juuri siksi on mieletöntä määritellä asaunatonttuismi, koska saunatonttuihin ei enää uskota. Onneksi sivistysvaltiot ovat menossa melkoisella vauhdilla kohti tilannetta, jossa myös jumalat jäävät uskomuskulttuurista pois. Sittenhän kaikki ovat ateisteja (kuten nyt ovat asaunatonttuisteja), mutta silloin tämän nimeäminen ei enää ole relevanttia. Mutta kuten tuossa jo sanottiin, ateistille tuo ateismi on suunnilleen yhtä merkittävä maailmankuvallinen toteamus kuin se, ettei usko saunatonttuihin. Ei tuokaan nyt ihan hirveästi minua liikuta, etten usko johonkin saunatonttuun. Yhtä vähän liikuttaa jokin toinen mielikuvitushahmo, esim. jumala tai ufomies.

        << Paradoksaalista, eikö totta? >>

        Ei oikeastaan. Se riippuu siitä, että yhteiskunnassa on osa, jotka moiseen mielikuvistusotukseen uskovat. Silloin pitää olla nimitys sellaisille, jotka eivät jaksa korvaansa lotkauttaa tuollaiselle.

        << Entä jos ateisti uskoo, että toisten ihmisten rajaton hyväksikäyttö on oikein, koska hän ei joudu siitä tämän- eikä (varsinkaan) tuonpuoleiseen vastuuseen? Onko silloin ateismi vain pieni ja mitätön piirre yksilössä? >>

        Niin no, voihan tuollaista ajatusleikkiä käyttää vaikka joulupukista, että jos ei usko joulupukkiin ja risuihin, niin voi olla rajattoman tuhma koko vuoden. Edelleenkään se, ettei usko joulupukkiin, ei vaan ole muuta kuin mitätön piirre yksilössä: ei vaan korvaansa lotkauta jollekin joulupukkiuskolle. Harvoinpa sitä joulupukkiin tai jumalaan uskomattomuudella perustellaan jotain joukkosurmia (että melko vitun kaukaa noita kuvitelmiasi esittelet - ja tietysti omasta uskovan näkökulmasta, joka ei vaan yksinkertaisesti taivu tajuamaan, ettei ateistit toimi samalla helvettipelon aiheuttamalla pakolla - vaan arvot on täysin toisella pohjalla).


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Vielä ei ole kukaan kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus. Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan. Ateismi ei ole itsenäinen maailmankatsomus vaan ainoastaan teismiä vastaan esitetty protesti. Ateismi on siis riippuvainen teismistä, toisin sanoen uskosta Jumalan olemassaoloon! Paradoksaalista, eikö totta?

        Kyllä. Olet täysin oikeassa. Jos ei olisi teistisiä uskontoja ja uskomuksia, niin ei olisi ateismiakaan. Ateismi on täysin riippuvaista teismistä ja uskonnoista. Ateismi on protesti teismiä ja deismiä vatsaan eikä sillä ole mitään muuta funktiota kuin vastustaa näitä.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Eli ateisti uskoo jumalhahmojen olemassaolon puuttumiseen tässä maailmassa. Voidaanko siinä tapauksessa ateismia kuitenkaan määritellä itsenäisesti? Jos ateismi on jumaluskon puutetta, silloinhan sen sisältö määrittyy ainoastaan teismin kautta. Siis ainoastaan teismin olemassaolo voi oikeuttaa ateismin olemassaolon. Olenko oikeassa?

        Sanot myös, että ateismi on vain pieni ja mitätön piirre ihmisessä. Entä jos ateisti uskoo, että toisten ihmisten rajaton hyväksikäyttö on oikein, koska hän ei joudu siitä tämän- eikä (varsinkaan) tuonpuoleiseen vastuuseen? Onko silloin ateismi vain pieni ja mitätön piirre yksilössä?

        Ateismi määritellään teismin kautta.
        Ei siinä sen kummempaa ja paradoksaalista ole.
        Sanoo sen jo sanakin.

        Ja voihan se jumaluskoinen hyväksyä ja tehdäkin hyväksikäyttöä.

        Ja yleensä ottaen teismiä on muutakin kuin kristinuskoa.
        Ja kristinuskoa on ja on ollut varsin moneen lähtöön.
        Ja kristittyjen jumaliin on monenlaista uskoa.
        Jos määritellään uskomisien kautta, niin kristittyjen pääjumalaa Jumaalaakin on kovin suuri määrä.

        Kla


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Vielä ei ole kukaan kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus. Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan. Ateismi ei ole itsenäinen maailmankatsomus vaan ainoastaan teismiä vastaan esitetty protesti. Ateismi on siis riippuvainen teismistä, toisin sanoen uskosta Jumalan olemassaoloon! Paradoksaalista, eikö totta?

        ”ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus.”

        Isäni ei usko Jumalaan, muttei hän tästä puhu juuri koskaan. Hän ei tuo ateismiaan esille tai vastusta teismiä millään tavalla. Onko hän mielestäsi ateisti?

        ”Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan.”

        Tietysti ateismi (eli se ettei uskottaisi jumaliin) olisi tästä riippumatta, mutta ”ateisti”-sana olisi tarpeeton.


      • Anonyymi kirjoitti:

        << ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus. >>

        Ei siinä mitään tarvitse vastustaa.

        En minä sinänsä vastusta saunatonttujakaan vaikken niihin usko.

        Olen myös asaunatonttuisti.

        << Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan. >>

        Juuri näin. Niin kauan kun jumalauskomus on jonkinlaisessa merkittävässä asemassa yhteiskunnassa, on merkittävää määritellä myös se, ettei tuollaisin jumaliin usko, siis ateismi. Juuri siksi on mieletöntä määritellä asaunatonttuismi, koska saunatonttuihin ei enää uskota. Onneksi sivistysvaltiot ovat menossa melkoisella vauhdilla kohti tilannetta, jossa myös jumalat jäävät uskomuskulttuurista pois. Sittenhän kaikki ovat ateisteja (kuten nyt ovat asaunatonttuisteja), mutta silloin tämän nimeäminen ei enää ole relevanttia. Mutta kuten tuossa jo sanottiin, ateistille tuo ateismi on suunnilleen yhtä merkittävä maailmankuvallinen toteamus kuin se, ettei usko saunatonttuihin. Ei tuokaan nyt ihan hirveästi minua liikuta, etten usko johonkin saunatonttuun. Yhtä vähän liikuttaa jokin toinen mielikuvitushahmo, esim. jumala tai ufomies.

        << Paradoksaalista, eikö totta? >>

        Ei oikeastaan. Se riippuu siitä, että yhteiskunnassa on osa, jotka moiseen mielikuvistusotukseen uskovat. Silloin pitää olla nimitys sellaisille, jotka eivät jaksa korvaansa lotkauttaa tuollaiselle.

        << Entä jos ateisti uskoo, että toisten ihmisten rajaton hyväksikäyttö on oikein, koska hän ei joudu siitä tämän- eikä (varsinkaan) tuonpuoleiseen vastuuseen? Onko silloin ateismi vain pieni ja mitätön piirre yksilössä? >>

        Niin no, voihan tuollaista ajatusleikkiä käyttää vaikka joulupukista, että jos ei usko joulupukkiin ja risuihin, niin voi olla rajattoman tuhma koko vuoden. Edelleenkään se, ettei usko joulupukkiin, ei vaan ole muuta kuin mitätön piirre yksilössä: ei vaan korvaansa lotkauta jollekin joulupukkiuskolle. Harvoinpa sitä joulupukkiin tai jumalaan uskomattomuudella perustellaan jotain joukkosurmia (että melko vitun kaukaa noita kuvitelmiasi esittelet - ja tietysti omasta uskovan näkökulmasta, joka ei vaan yksinkertaisesti taivu tajuamaan, ettei ateistit toimi samalla helvettipelon aiheuttamalla pakolla - vaan arvot on täysin toisella pohjalla).

        Sanot, että ateismi ei vastusta teismiä. Samalla kuitenkin väität, että on parempi kun jumalat jäävät uskomuskulttuurista pois. Mitä muuta tämä sitten on, jos ei teismin vastustamista?

        Toisekseen väität, että usko Jumalaan tai jumaliin olisi jäämässä sivistysvaltioista pois. Suosittelisin kuitenkin tutustumaan hieman aatehistoriaan ja tilastotieteeseen, koska tämä väite ei pidä lainkaan paikkaansa. Päinvastoin, teismin määrä on ollut nykyaikana vain kasvussa ja ennemmin ateismi on potenut henkistä kriisiä.

        Kolmannekseen on otettava kantaa naurettavaan saunatonttuiluusi, jota näkyy näillä palstoilla kyllä valitettavan usein. Usko saunatonttuihin ei ole näet millään tavalla analoginen jumalauskon kanssa. Saunatonttuihin uskominen ei ole ollut koskaan maailmanhistoriassa sillä tavoin merkittävä ilmiö, että sitä olisi ollut syytä tutkia tai edes harkita sen tutkimista. Sen sijaan teismin kulttuurihistorialliset vaikutukset ovat olleet massiiviset ja ovat sitä yhä tänäkin päivänä, halusitpa sitä tai et. Jo historian aamuhämärästä alkaen teismi on muovannut ja uudistanut ihmiskunnan historiaa ja kehityskulkua aina nykypäivään asti lukemattomilla eri tavoilla. Ja teismin voima näkyy yhä edelleen nykyaikana monilla eri tavoilla. Joten taidat olla vain sinä tässä se uskomaton saunatonttu, joka keksii näitä mielikuvitustarinoitaan omassa ateistisessa pikku päässään oman pikku ateistisen harhankuvitelmansa tueksi ja lohduksi.

        Neljänneksi et mielestäni onnistunut mitenkään kumoamaan ajatusleikkiäni esimerkilläsi joulupukista. Tarkoitushan oli osoittaa, ettei ateismi ole välttämättä vain pieni ja mitätön piirre yksilössä. Eikö epäusko joulupukkiin ole aika merkittävässä ja määrittelevässä roolissa, jos yksistään se rohkaisee olemaan rajattoman tuhma läpi koko vuoden?

        Lopuksi olet myöskin sitä mieltä, että esitän kuvitelmia omasta uskovan näkökulmastani. Missään vaiheessa en ole kuitenkaan väittänyt olevani uskova sen enempää kuin ateistikaan. Sinulle tulisi varmaan täysin shokkina, jos kertoisin, että en usko juuri minkään sortin jumalolentoihin tai taruhahmoihin. Olen tässä keskustelussa esittänyt vain mielipiteitä ja koetellut niiden kestävyyttä. Siinä kaikki.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ateismi määritellään teismin kautta.
        Ei siinä sen kummempaa ja paradoksaalista ole.
        Sanoo sen jo sanakin.

        Ja voihan se jumaluskoinen hyväksyä ja tehdäkin hyväksikäyttöä.

        Ja yleensä ottaen teismiä on muutakin kuin kristinuskoa.
        Ja kristinuskoa on ja on ollut varsin moneen lähtöön.
        Ja kristittyjen jumaliin on monenlaista uskoa.
        Jos määritellään uskomisien kautta, niin kristittyjen pääjumalaa Jumaalaakin on kovin suuri määrä.

        Kla

        Mutta eikö ateismi ole juuri sen myöntämistä, että teismillä on joku todellinen kohde johon se viittaa? Jos teismi ei viittaisi mihinkään todelliseen kohteeseen, ei olisi tarvetta myöskään ateismille.

        Samoin vaikkapa käsitteiden seksuaalisuus ja aseksuaalisuus välillä. Seksuaalisuus viittaa johonkin kohteen todelliseen luontoon. Jos ei olisi seksuaalisuutta ja sellaista todellisuutta, jossa seksuaalisuus on totta, ei olisi tarvetta myöskään käsitteelle aseksuaalisuus.

        Toisin sanoen tätä samaa periaatetta soveltaen voitaisiin myös todeta, että jos ei olisi teismiä ja sellaista todellisuutta, jossa teismi on totta, ei syntyisi ateismiakaan. Paradoksaalista kyllä, ateismi näyttää siis vahvistavan, että teismi on totta tai ainakin sen, että se kohde, mihin teismi viittaa (eli Jumala) on todellinen tai mahdollinen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ”ateismia näyttäisi määrittävän vain yksi ainut tekijä: nimittäin teismin vastustus.”

        Isäni ei usko Jumalaan, muttei hän tästä puhu juuri koskaan. Hän ei tuo ateismiaan esille tai vastusta teismiä millään tavalla. Onko hän mielestäsi ateisti?

        ”Näyttää siltä, että jos teismiä ei olisi, niin ei olisi ateismiakaan.”

        Tietysti ateismi (eli se ettei uskottaisi jumaliin) olisi tästä riippumatta, mutta ”ateisti”-sana olisi tarpeeton.

        Isäsi on kyllä ateisti. Teismin "vastustaminen" on siinä mielessä ehkä vähän hankala termi kuvaamaan ateismia kokonaisuudessaan, vaikka se varmasti usein älyllisissä keskusteluissa onkin sitä. Teismin "vastakkaisuus" on varmasti täsmällisempi ateismin määritelmä, mutta kuten todettua, ateismi ei määrity siten itsenäisenä katsantokantana vaan ainoastaan teismistä riippuvaisena näkemyksenä. Ateistiksi tulee vasta, kun joku uskoo jumalaan tai itse hylkää oman jumalauskonsa, mikä on sikäli minusta vähän hassua. Herää vain tietty ajatus, että teismin täytyy olla varsin varteenotettava ja vaikutusvaltainen näkemys, jos monet ihmiset kokevat tarpeelliseksi määrittää itsensä ateisteiksi.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Mutta eikö ateismi ole juuri sen myöntämistä, että teismillä on joku todellinen kohde johon se viittaa? Jos teismi ei viittaisi mihinkään todelliseen kohteeseen, ei olisi tarvetta myöskään ateismille.

        Samoin vaikkapa käsitteiden seksuaalisuus ja aseksuaalisuus välillä. Seksuaalisuus viittaa johonkin kohteen todelliseen luontoon. Jos ei olisi seksuaalisuutta ja sellaista todellisuutta, jossa seksuaalisuus on totta, ei olisi tarvetta myöskään käsitteelle aseksuaalisuus.

        Toisin sanoen tätä samaa periaatetta soveltaen voitaisiin myös todeta, että jos ei olisi teismiä ja sellaista todellisuutta, jossa teismi on totta, ei syntyisi ateismiakaan. Paradoksaalista kyllä, ateismi näyttää siis vahvistavan, että teismi on totta tai ainakin sen, että se kohde, mihin teismi viittaa (eli Jumala) on todellinen tai mahdollinen.

        >> Jos teismi ei viittaisi mihinkään todelliseen kohteeseen, ei olisi tarvetta myöskään ateismille. <<

        Teistisiä jumalia on useita tuhansia ja ne kaikki on ihan pikkuisen totta, että saisit ateismista uskonnon.
        Hallelujaa!


      • Anonyymi kirjoitti:

        >> Jos teismi ei viittaisi mihinkään todelliseen kohteeseen, ei olisi tarvetta myöskään ateismille. <<

        Teistisiä jumalia on useita tuhansia ja ne kaikki on ihan pikkuisen totta, että saisit ateismista uskonnon.
        Hallelujaa!

        Ei kiitos, en ole pyytänyt tekemään ateismista uskontoa. Kyllähän niitä jumalia on varmasti tuhansia ihmisten mielikuvissa, niin kuin on mielipiteitäkin. Ihmisten jumalakuvia on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Se, onko yksikään niistä totta tai vastaavatko ne sitten todellisuuden kanssa, jää nähtäväksi.


      • SkinnyG kirjoitti:

        Ei kiitos, en ole pyytänyt tekemään ateismista uskontoa. Kyllähän niitä jumalia on varmasti tuhansia ihmisten mielikuvissa, niin kuin on mielipiteitäkin. Ihmisten jumalakuvia on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Se, onko yksikään niistä totta tai vastaavatko ne sitten todellisuuden kanssa, jää nähtäväksi.

        Jumalia on kymmeniä tuhansia. Eikö olekin luonnollista, että hän, joka johonkin jumalaan uskoo, uskoo jumalansa olevan olemassa?

        Uskonnoissa usko yleensä samaistetaan tietoon. Uskovainen yleensä siis _tietää_ oman jumalansa olevan olemassa, ja muiden jumalien yleensä ei, mutta ei välttämättä: kuten ihmisiä on monenlaisia, on myös sekä uskontoja, joilla on useita jumalia että uskontoja, jotka kertovat muitakin, ulkopuolisia jumalia olevan olemassa.

        Monoteisti on hyvin lähellä ateistia uskoessaan vain yhteen jumalaan enemmän.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Jumalia on kymmeniä tuhansia. Eikö olekin luonnollista, että hän, joka johonkin jumalaan uskoo, uskoo jumalansa olevan olemassa?

        Uskonnoissa usko yleensä samaistetaan tietoon. Uskovainen yleensä siis _tietää_ oman jumalansa olevan olemassa, ja muiden jumalien yleensä ei, mutta ei välttämättä: kuten ihmisiä on monenlaisia, on myös sekä uskontoja, joilla on useita jumalia että uskontoja, jotka kertovat muitakin, ulkopuolisia jumalia olevan olemassa.

        Monoteisti on hyvin lähellä ateistia uskoessaan vain yhteen jumalaan enemmän.

        Kyllä, tämähän ei ole vain luonnollista vaan suorastaan loogista ja välttämätöntä. Älykäs vastaus, hyvä veli!

        Monoteismi on toden totta vain yhden askeleen päässä ateismista, siinä osut toden teolla naulan kantaan. Kristinusko on ollut kuitenkin siinä mielessä kekseliäs monoteistinen uskonto, että se on triplannut tämän etäisyyden ateismiin kolminaisuusopin avulla. Triplaa koko potti! Jumala on yksi, mutta kolmessa eri persoonassa. Joten ähäkutti kaikki ateistiset tuhoamisyritykset! (Puhun nyt ainoastaan retorisesti, en siis kirjaimellisesti)

        Olen kuitenkin kanssasi eri mieltä siitä hyvä veli, että uskonnoissa usko samaistettaisiin tietoon. Esimerkiksi kristinuskossa ei esiinny tällaista samaistamista. Uskova ei missään nimessä tiedä Jumalan olemassaoloa vaan uskoo siihen. Raamatussa Jeesus kehottaa aina uskomaan, ei tietämään. Jeesus kehottaa aina joko "Uskokaa" tai "Kuulkaa!", mutta ei koskaan "Tietäkää!". Usko Jumalaan ei siten ole samanlainen tiedollinen tosiasia, kuten vaikkapa usko lähimmäisen olemassaoloon eikä ole tarkoituskaan olla. Näin ainakin kristillisessä viitekehyksessä.


      • Anonyymi

        Kiitos, että kirjoitat täällä. Olisipa sinun kaltaisiasi keskustelevia uskovaisia enemmän niin ei olisi ainaista riitelyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, että kirjoitat täällä. Olisipa sinun kaltaisiasi keskustelevia uskovaisia enemmän niin ei olisi ainaista riitelyä.

        Monien Raamatun henkilöiden ei tarvinnut "uskoa" siihen, että Jumala on olemassa. He näkivät Jumalan tai tämän lähettämän enkelin tai kuulivat hänen äänensä (puheensa).

        2Moos 24:9 Ja Mooses ja Aaron, Naadab ja Abihu ynnä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta nousivat vuorelle.
        24:10 Ja he näkivät Israelin Jumalan; ja hänen jalkainsa alla oli alusta, niinkuin safiirikivistä, kirkas kuin itse taivas.

        Laitoin tuon yhden kohdan esimerkiksi siitä, että Jumala on todellakin nähty, vaikka Ut:ssa sanotaan, että kukaan ei ole häntä nähty eikä voikaan nähdä, koska hän on näkymätön. (Joh 1:18; 1Tim 6:13-16)

        Tähän on annettu selityksenä se, että ihmiset eivät näheet itseään Jumalaa vaan hänen lähettämänsä enkelin, joka edusti häntä ja toimi hänen nimessään. (vrt. 2Moos 3:15; 5Moos 34:10; Apt 7:20-40) No, tämä on sivuseikka.

        Niiden Raamatun henkilöiden ei siis tarvinnut "uskoa" Jumalan olemassa oloon, jotka näkivät hänet, hänen lähettämänsä enkelin tai kuulivat hänen äänensä ja jopa keskustelivat Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin (Mooses, Aabraham)!

        Heille riitti se, että he pitivät totena omat havaintona ja niin he TIESIVÄT sen, että Jumala on olemassa ja onpa vielä se ainoa tosi Jumala, joka on kaiken luonut!

        Kristityiltä vaaditaan evankeliumin totena pitämistä. Apostoleilta sitä ei vaadittu, kun pidetään evankeliumin tärkeinpänä sisältönä Jeesuksen heräämistä ylös kuolleista. Apostolit eivät uskoneet siihen väitteeseen, mutta pitivät totena omat havaintonsa, kun näkivät ylösnousseen Herran. He siis TIESIVÄT, että Jeesus on herännyt kuolleista, sen sijaan että heidän olisi pitänyt uskoa siihen väitteeseen. Muilta sitä uskoa nyt sitten vaaditaan ja pidetään sitä jopa pelastumisen ehtona?

        Reilua ja tasapuolista sekä yhdenvertaista ihmisten kohtelua?

        Ei tietenkään, mutta mitäpä se kristittyä uskovaista liikuttaisi, mitä ehtoja pelastumiselle Jumala ja kristityt ovat kunakin aikakautena ihmisille asettaneet!

        https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2019/07/03/totena-pitaminen-ja-pelastus/

        Jos lukijaa kiinnostaa tietää se, mitä Raamatussa näistä asioista sanotaan ja miten kristityt uskovat, niin kannattaa lukea tuo teksti. Ei sovi herkkähipiäisille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, että kirjoitat täällä. Olisipa sinun kaltaisiasi keskustelevia uskovaisia enemmän niin ei olisi ainaista riitelyä.

        Kiitos sinulle, arvostan kommenttiasi toden teolla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monien Raamatun henkilöiden ei tarvinnut "uskoa" siihen, että Jumala on olemassa. He näkivät Jumalan tai tämän lähettämän enkelin tai kuulivat hänen äänensä (puheensa).

        2Moos 24:9 Ja Mooses ja Aaron, Naadab ja Abihu ynnä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta nousivat vuorelle.
        24:10 Ja he näkivät Israelin Jumalan; ja hänen jalkainsa alla oli alusta, niinkuin safiirikivistä, kirkas kuin itse taivas.

        Laitoin tuon yhden kohdan esimerkiksi siitä, että Jumala on todellakin nähty, vaikka Ut:ssa sanotaan, että kukaan ei ole häntä nähty eikä voikaan nähdä, koska hän on näkymätön. (Joh 1:18; 1Tim 6:13-16)

        Tähän on annettu selityksenä se, että ihmiset eivät näheet itseään Jumalaa vaan hänen lähettämänsä enkelin, joka edusti häntä ja toimi hänen nimessään. (vrt. 2Moos 3:15; 5Moos 34:10; Apt 7:20-40) No, tämä on sivuseikka.

        Niiden Raamatun henkilöiden ei siis tarvinnut "uskoa" Jumalan olemassa oloon, jotka näkivät hänet, hänen lähettämänsä enkelin tai kuulivat hänen äänensä ja jopa keskustelivat Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin (Mooses, Aabraham)!

        Heille riitti se, että he pitivät totena omat havaintona ja niin he TIESIVÄT sen, että Jumala on olemassa ja onpa vielä se ainoa tosi Jumala, joka on kaiken luonut!

        Kristityiltä vaaditaan evankeliumin totena pitämistä. Apostoleilta sitä ei vaadittu, kun pidetään evankeliumin tärkeinpänä sisältönä Jeesuksen heräämistä ylös kuolleista. Apostolit eivät uskoneet siihen väitteeseen, mutta pitivät totena omat havaintonsa, kun näkivät ylösnousseen Herran. He siis TIESIVÄT, että Jeesus on herännyt kuolleista, sen sijaan että heidän olisi pitänyt uskoa siihen väitteeseen. Muilta sitä uskoa nyt sitten vaaditaan ja pidetään sitä jopa pelastumisen ehtona?

        Reilua ja tasapuolista sekä yhdenvertaista ihmisten kohtelua?

        Ei tietenkään, mutta mitäpä se kristittyä uskovaista liikuttaisi, mitä ehtoja pelastumiselle Jumala ja kristityt ovat kunakin aikakautena ihmisille asettaneet!

        https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2019/07/03/totena-pitaminen-ja-pelastus/

        Jos lukijaa kiinnostaa tietää se, mitä Raamatussa näistä asioista sanotaan ja miten kristityt uskovat, niin kannattaa lukea tuo teksti. Ei sovi herkkähipiäisille.

        Kiitos, tämä kommentti lämmitti mieltäni. Kerrankin älyllistä ja varteenotettavaa keskusteluseuraa, jota kyllä välillä näiltä palstoilta tuntuu uupuvan. Tykkään!

        Näin nopeasti tulee mieleen vain Jeesuksen sanat: "Autuas se, joka uskoo vaikka ei näe." Minun mielestäni kristinuskon usko on syvällisempää uskoa kuin vain se älyllinen "tieto" siitä, että Jumala on olemassa. Jeesus ei opettanut niinkään tiedollisia asioita uskosta Jumalaan (esim. "Tietäkää se, tämä ja tuo") vaan TEKEMÄÄN hänen taivaallisen Isänsä tahdon. Toisin sanoen Jeesus ennen kaikkea opettaa uskomaan hänen SANOJANSA ja NOUDATTAMAAN niitä. Jos uskoo jonkun sanaan, niin siihen tavallaan implisiittisesti sisältyy myös kyseisen sanan noudattaminen, siis sikäli kun kyseessä on joku käyttäytymistä ohjaava normi. "Tietämiseen" ei kuitenkaan vielä liity puhutun sanan normatiivista sisäistämistä tai edes tosiasiallista uskomista (tiedät vain, että joku on sanonut näin, mutta et välttämättä usko siihen tai noudata sen mukaisia ohjeita).

        Onko tämä sitten reilua ja tasapuolista kohtelua kaikkia kohtaan? Mielestäni meidän ajassamme on huomattavasti paremmat välineet päästä käsiksi Jeesuksen sanoihin ja oppia noudattamaan niitä. Kysehän ei ole ainoastaan siitä, että me näkisimme ylösnousseen Herran ja uskoisimme siihen, että joku on noussut kuolleista. Sen lisäksi pitäisi myös uskoa Jeesuksen opetuksiin ja noudattaa hänen käskyjään. Tässä suhteessa on mielestäni uskomisen kannalta aivan sama, luemmeko sanan Raamatusta vai kuulemmeko sen reaalitilanteessa Jeesukselta ja liittyykö siihen "pelastavia ihmeitä". Ja koska nykyajan teknologian aikakaudella pääsemme salamannopeasti käsiksi Raamattuun, niin sanan "kuuleminen" on tullut tavallaan helpommaksi.

        Se, minkä kautta pelastus sitten kristinuskon mukaan tulee, onkin hieman toinen ja hankalampi kysymys. Esittämäsi aihe on kovin laaja ja vaatisi siten aikaa syvällisempään tutkimiseen. En lähde kumminkaan tässä yhteydessä sen enempää purkamaan näitä kristinuskon pelastukseen liittyviä näkemyksiä. Kiitos kuitenkin linkistä! Jätän ilman muuta välilehden auki.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Kiitos, tämä kommentti lämmitti mieltäni. Kerrankin älyllistä ja varteenotettavaa keskusteluseuraa, jota kyllä välillä näiltä palstoilta tuntuu uupuvan. Tykkään!

        Näin nopeasti tulee mieleen vain Jeesuksen sanat: "Autuas se, joka uskoo vaikka ei näe." Minun mielestäni kristinuskon usko on syvällisempää uskoa kuin vain se älyllinen "tieto" siitä, että Jumala on olemassa. Jeesus ei opettanut niinkään tiedollisia asioita uskosta Jumalaan (esim. "Tietäkää se, tämä ja tuo") vaan TEKEMÄÄN hänen taivaallisen Isänsä tahdon. Toisin sanoen Jeesus ennen kaikkea opettaa uskomaan hänen SANOJANSA ja NOUDATTAMAAN niitä. Jos uskoo jonkun sanaan, niin siihen tavallaan implisiittisesti sisältyy myös kyseisen sanan noudattaminen, siis sikäli kun kyseessä on joku käyttäytymistä ohjaava normi. "Tietämiseen" ei kuitenkaan vielä liity puhutun sanan normatiivista sisäistämistä tai edes tosiasiallista uskomista (tiedät vain, että joku on sanonut näin, mutta et välttämättä usko siihen tai noudata sen mukaisia ohjeita).

        Onko tämä sitten reilua ja tasapuolista kohtelua kaikkia kohtaan? Mielestäni meidän ajassamme on huomattavasti paremmat välineet päästä käsiksi Jeesuksen sanoihin ja oppia noudattamaan niitä. Kysehän ei ole ainoastaan siitä, että me näkisimme ylösnousseen Herran ja uskoisimme siihen, että joku on noussut kuolleista. Sen lisäksi pitäisi myös uskoa Jeesuksen opetuksiin ja noudattaa hänen käskyjään. Tässä suhteessa on mielestäni uskomisen kannalta aivan sama, luemmeko sanan Raamatusta vai kuulemmeko sen reaalitilanteessa Jeesukselta ja liittyykö siihen "pelastavia ihmeitä". Ja koska nykyajan teknologian aikakaudella pääsemme salamannopeasti käsiksi Raamattuun, niin sanan "kuuleminen" on tullut tavallaan helpommaksi.

        Se, minkä kautta pelastus sitten kristinuskon mukaan tulee, onkin hieman toinen ja hankalampi kysymys. Esittämäsi aihe on kovin laaja ja vaatisi siten aikaa syvällisempään tutkimiseen. En lähde kumminkaan tässä yhteydessä sen enempää purkamaan näitä kristinuskon pelastukseen liittyviä näkemyksiä. Kiitos kuitenkin linkistä! Jätän ilman muuta välilehden auki.

        On totta, että Jeesus ei vaatinut seuraajiltaan niinkään totena pitämistä kuin tekoja ja asetti ne teot tai tekemättä jättämiset pelastumisen ehdoksi (esim. Matt 25).

        Se, mitä Jeesus todella sanoi, ei ole vain meidän tiedossamme. Evankeliumit sisältävät väitetysti Jeesuksen sanoja ja tekoja, mutta ne ovat ristiriidassa keskenään. Erityisesti Johanneksen evankeliumi poikkeaa paljon synoptisista evankeliumeista tapahtumajärjestyksen, sisällön ja kristologian osalta. Voidaanko siihen luottaa?

        https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2018/02/04/onko-raamatun-kirjoituksia-muokattu/

        Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumin mukaan, että opetuslapset saavat kaiken, mitä he pyytävät Isältä rukouksessa (anomalla ja vetoamalla Jumalaan Jeesuksen nimessä). Tämä ei pidä paikkaansa. Jumala ei anna edes kaikkia hänen tahtonsa mukaisia asioita sitä pyytäville puhumattakaan siitä, että antaisi asioita, jotka eivät ole hänen tahtonsa!

        http://www.kolumbus.fi/~w462389/oppi/rukous-3.htm

        Mitä hyötyä on rukouksesta? Mietipä sitä ja toimi sen mukaan, mikä on järkevää ja millä on vaikutusta asioihin. Eikö Jumala tee joka tapauksessa oman tahtonsa ja päätöksensä mukaisia asioita, vaikka sitä ei häneltä pyydettäisi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        On totta, että Jeesus ei vaatinut seuraajiltaan niinkään totena pitämistä kuin tekoja ja asetti ne teot tai tekemättä jättämiset pelastumisen ehdoksi (esim. Matt 25).

        Se, mitä Jeesus todella sanoi, ei ole vain meidän tiedossamme. Evankeliumit sisältävät väitetysti Jeesuksen sanoja ja tekoja, mutta ne ovat ristiriidassa keskenään. Erityisesti Johanneksen evankeliumi poikkeaa paljon synoptisista evankeliumeista tapahtumajärjestyksen, sisällön ja kristologian osalta. Voidaanko siihen luottaa?

        https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2018/02/04/onko-raamatun-kirjoituksia-muokattu/

        Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumin mukaan, että opetuslapset saavat kaiken, mitä he pyytävät Isältä rukouksessa (anomalla ja vetoamalla Jumalaan Jeesuksen nimessä). Tämä ei pidä paikkaansa. Jumala ei anna edes kaikkia hänen tahtonsa mukaisia asioita sitä pyytäville puhumattakaan siitä, että antaisi asioita, jotka eivät ole hänen tahtonsa!

        http://www.kolumbus.fi/~w462389/oppi/rukous-3.htm

        Mitä hyötyä on rukouksesta? Mietipä sitä ja toimi sen mukaan, mikä on järkevää ja millä on vaikutusta asioihin. Eikö Jumala tee joka tapauksessa oman tahtonsa ja päätöksensä mukaisia asioita, vaikka sitä ei häneltä pyydettäisi?

        Kysyt kyllä kovia juttuja ja olen erittäin iloinen siitä! Käsitänkö oikein, että mainostat siis omaa blogiasi? Jos kyllä, niin siinä tapauksessa voisin alkaa seuraamaankin sitä! Tai no, miksi en tietysti muutenkin.

        Joka tapauksessa esität kyllä hyviä ajatuksia, mutta niihin paneutuminen vaatisi enemmän aikaa eikä se ole ehkä tämän keskustelukerran tavoite. Sitä paitsi, enhän välttämättä ole edes kovinkaan eri mieltä kanssasi! Jätän asian kuitenkin toistaiseksi sikseen muhimaan ja odottamaan parempaa käsittelyn hetkeä. Kiitos keskustelusta ja linkeistä! Uskon ja toivon, että törmäämme toisiimme jatkossakin ja teologinen keskustelu näiden mielenkiintoisten aiheiden ja kysymysten tiimoilta voi jatkua!


    • Anonyymi

      Olisipa hauska kuulla mihin muuhun esimerkiksi kristitty uskoo kuin Jumalan olemassaoloon.

      Thronos

      • Kristitty uskoo varmasti ainakin seuraaviin asioihin:
        - Jumalan armoon ja rakkauteen
        - Jumalan toimintaan ja persoonalliseen läsnäoloon maailmassa
        - Jeesukseen historiallisena henkilönä
        - Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen
        - Jeesuksen ihmisyyteen ja jumaluuteen
        - Jeesukseen ihmiskunnan ainoana Pelastajana ja Vapahtajana
        - Raamattuun Jumalan pyhänä kirjana
        - Pyhään Henkeen

        Siinä noin keskeisimpiä mainitakseni.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Kristitty uskoo varmasti ainakin seuraaviin asioihin:
        - Jumalan armoon ja rakkauteen
        - Jumalan toimintaan ja persoonalliseen läsnäoloon maailmassa
        - Jeesukseen historiallisena henkilönä
        - Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen
        - Jeesuksen ihmisyyteen ja jumaluuteen
        - Jeesukseen ihmiskunnan ainoana Pelastajana ja Vapahtajana
        - Raamattuun Jumalan pyhänä kirjana
        - Pyhään Henkeen

        Siinä noin keskeisimpiä mainitakseni.

        Kiitos vastauksesta.
        Tarkoitin kuitenkin sitä että mihin esim. kristitty uskoo jumaluskonsa lisäksi. Siis mihin jumaluskoon liittymättömään asiaan?

        Thronos


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta.
        Tarkoitin kuitenkin sitä että mihin esim. kristitty uskoo jumaluskonsa lisäksi. Siis mihin jumaluskoon liittymättömään asiaan?

        Thronos

        Armolahjat ovat myös totta. Niitä ei tule ilman uskoa. Uskon vain rukouksrn kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Armolahjat ovat myös totta. Niitä ei tule ilman uskoa. Uskon vain rukouksrn kautta.

        Tarkoitan mihin jumaluskoon liittymättömään asiaan. Uskotko että jos vedellä täytetyn jääpalapussin laittaa (toimivaan) pakastimeen yöksi niin se jäätyy?


      • Hyvä kysymys. Voisin miettiä ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
        Kristitty uskoo...
        - hyvyyteen
        - totuuteen
        - lähimmäisen rakkauteen
        - vapauteen
        - tasa-arvoon
        - oikeudenmukaisuuteen
        - maapallon pyöreyteen

        Tässä taas muutamia mainitakseni. Kelpaavatko? Lisääkin voisi keksiä, jos halutaan pysyä siis nimenomaan jumaluskon "ulkopuolella". Tokihan nämäkin näkemykset jollakin tapaa nojaavat kristityn käsitykseen Jumalasta tai ne voidaan ainakin pyrkiä oikeuttamaan uskolla Jumalaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitan mihin jumaluskoon liittymättömään asiaan. Uskotko että jos vedellä täytetyn jääpalapussin laittaa (toimivaan) pakastimeen yöksi niin se jäätyy?

        Näkisin, että jääpalapussin kohdalla on kyse pikemminkin tiedollisesta asiasta. Uskon ja tiedän kokemuksesta (!), että jääpalapussi jäätyy toimivan pakastimen sisällä yön aikana.

        Sen sijaan jumalauskoon liittyvissä asioissa ei kyse ole aina kokemukseen perustuvasta tiedollisesta varmuudesta. Esimerkiksi usko kuolemanjälkeiseen elämään ei sisällä tiedollista varmuutta vaan perustuu yksinkertaiseen uskoon. Kenelläkään ei ole kokemuksen tuomaa tietoa siitä, onko kuoleman jälkeen elämää vai ei. Kukaan ei koe kuolemaa kuin kerran eikä pysty siten ennen sitä asiaa kunnolla varmistamaan. Siksi kristitty ei sano kuolemanjälkeisestä elämästä "tietävänsä" sitä todeksi vaan ainoastaan "uskovansa" sen todeksi.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Hyvä kysymys. Voisin miettiä ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
        Kristitty uskoo...
        - hyvyyteen
        - totuuteen
        - lähimmäisen rakkauteen
        - vapauteen
        - tasa-arvoon
        - oikeudenmukaisuuteen
        - maapallon pyöreyteen

        Tässä taas muutamia mainitakseni. Kelpaavatko? Lisääkin voisi keksiä, jos halutaan pysyä siis nimenomaan jumaluskon "ulkopuolella". Tokihan nämäkin näkemykset jollakin tapaa nojaavat kristityn käsitykseen Jumalasta tai ne voidaan ainakin pyrkiä oikeuttamaan uskolla Jumalaan.

        Maapallon pyöreyteen uskominen on mielestäni eri asia kuin nuo muut. Uskot että maapallo on pyöreä ja sehän on (lähes). Mutta mitä tarkoittaa esim. "uskon vapauteen"?
        Siis uskotko että vapaus vallitsee maailmassa joka paikassa ja jokaisen ihmisen ja eläimen kohdalla? Uskotko todella? Vai uskotko vain että vapautta on ylipäätään olemassa? Mitä tarkoittaa "uskon vapauteen"?


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Näkisin, että jääpalapussin kohdalla on kyse pikemminkin tiedollisesta asiasta. Uskon ja tiedän kokemuksesta (!), että jääpalapussi jäätyy toimivan pakastimen sisällä yön aikana.

        Sen sijaan jumalauskoon liittyvissä asioissa ei kyse ole aina kokemukseen perustuvasta tiedollisesta varmuudesta. Esimerkiksi usko kuolemanjälkeiseen elämään ei sisällä tiedollista varmuutta vaan perustuu yksinkertaiseen uskoon. Kenelläkään ei ole kokemuksen tuomaa tietoa siitä, onko kuoleman jälkeen elämää vai ei. Kukaan ei koe kuolemaa kuin kerran eikä pysty siten ennen sitä asiaa kunnolla varmistamaan. Siksi kristitty ei sano kuolemanjälkeisestä elämästä "tietävänsä" sitä todeksi vaan ainoastaan "uskovansa" sen todeksi.

        Siinäpä se.
        Voin puhua vain omasta puolestani mutta minä uskon vain sellaisiin asioihin joihin minulla on kokemusperäistä tai muulla vastaavalla tavalla perusteltua syytä uskoa. Moniin (lähes kaikkiin) muihin asioihin nähden olen avoimin mielin. Valamiehistö on ulkona, niin sanoakseni. Odotan mitä ilmenee.

        Sisäisesti ristiriitaisiin asioihin minun on hyvin vaikea ellei mahdoton uskoa. Sellainen on esimerkiksi Raamatun Jumala.
        Kaikkivaltias joka epäonnistuu lähes kaikessa mitä yrittää. Maailmankaikkeuden luoja joka näpertelee viitantupsujen ja koristepienojen kanssa eikä osaa antaa anteeksi tappamatta jotakuta.
        Minä olen hoitanut akvaarioitani monin verroin suunnitelmallisemmin, menestyksekkäämmin ja laupeammin kuin Jumala on Raamatun mukaan hoitanut maailmaa. Ja tehnyt sen oman työni ohessa - enkä ole edes kaikkivaltias.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Maapallon pyöreyteen uskominen on mielestäni eri asia kuin nuo muut. Uskot että maapallo on pyöreä ja sehän on (lähes). Mutta mitä tarkoittaa esim. "uskon vapauteen"?
        Siis uskotko että vapaus vallitsee maailmassa joka paikassa ja jokaisen ihmisen ja eläimen kohdalla? Uskotko todella? Vai uskotko vain että vapautta on ylipäätään olemassa? Mitä tarkoittaa "uskon vapauteen"?

        Ensinnäkin tahdon korostaa, että olen esittänyt tässä vain mielipiteitä, en siis liioin omaa näkemystäni. Olen siis siinä mielessä neutraali tässä keskustelussa, että en ole väittänyt uskovani varsinaisesti mihinkään vielä.

        Jos puhutaan vapaudesta, niin mietin ennen kaikkea mielen vapautta. Voidaan ajatella, että meillä on vapaus nimenomaan uskoa vapaasti siihen, mihin haluamme. Kristitty voi myös uskoa, että meillä on vapaus hyvyyteen ja pahuuteen. Ihminen voi siis esimerkiksi vapaasti mielensä mukaan valita, toteuttaako hyvän vai pahan teon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä se.
        Voin puhua vain omasta puolestani mutta minä uskon vain sellaisiin asioihin joihin minulla on kokemusperäistä tai muulla vastaavalla tavalla perusteltua syytä uskoa. Moniin (lähes kaikkiin) muihin asioihin nähden olen avoimin mielin. Valamiehistö on ulkona, niin sanoakseni. Odotan mitä ilmenee.

        Sisäisesti ristiriitaisiin asioihin minun on hyvin vaikea ellei mahdoton uskoa. Sellainen on esimerkiksi Raamatun Jumala.
        Kaikkivaltias joka epäonnistuu lähes kaikessa mitä yrittää. Maailmankaikkeuden luoja joka näpertelee viitantupsujen ja koristepienojen kanssa eikä osaa antaa anteeksi tappamatta jotakuta.
        Minä olen hoitanut akvaarioitani monin verroin suunnitelmallisemmin, menestyksekkäämmin ja laupeammin kuin Jumala on Raamatun mukaan hoitanut maailmaa. Ja tehnyt sen oman työni ohessa - enkä ole edes kaikkivaltias.

        Sanot suhtautuvasi lähes kaikkiin asioihin avoimin mielin. Entä äskettäin mainitsemani kuolemanjälkeinen elämä? Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että kuoleman jälkeen on elämää? Voisitko uskoa siihen, vaikka sinulla ei ole siitä mitään kokemusperäistä tietoa? Kumpaan on mielestäsi hyödyllisempää uskoa: siihen ettei kuoleman jälkeen ole elämää vai siihen, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu?

        Toisekseen puhut syvästä epäuskosta sisäisesti ristiriitaisiin asioihin. Et ole kuitenkaan onnistunut vielä osoittamaan, kuinka Raamatun Jumala on ristiriitainen. Eikö Kaikkivaltiaalla ole kaikki valta myös epäonnistua? Miten määrittelet epäonnistumisen tässä suhteessa ylipäänsä? Entä mistä päättelet, ettei Jumala osaa antaa anteeksi tappamatta jotakuta? Sinusta on ehkä hoitamaan pientä akvaariotasi, mutta entäpä kaikkia meren kaloja? Puhumattakaan ihmisistä.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Hyvä kysymys. Voisin miettiä ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
        Kristitty uskoo...
        - hyvyyteen
        - totuuteen
        - lähimmäisen rakkauteen
        - vapauteen
        - tasa-arvoon
        - oikeudenmukaisuuteen
        - maapallon pyöreyteen

        Tässä taas muutamia mainitakseni. Kelpaavatko? Lisääkin voisi keksiä, jos halutaan pysyä siis nimenomaan jumaluskon "ulkopuolella". Tokihan nämäkin näkemykset jollakin tapaa nojaavat kristityn käsitykseen Jumalasta tai ne voidaan ainakin pyrkiä oikeuttamaan uskolla Jumalaan.

        Jos totta puhutaan, niin kristitylle on opetettu kuva hyvästä ja rakastavasta jumalasta, jonka uskova tuo sitten sisälle Raamattuun ja väittää siellä esiintyvän hirmuhallitsijan, murhamiehen ja sadistin olevan hyvä ja rakastava isä. Ei hyvä. Ei totuudessa pysymistä, ei totuutta. Epätosia väitteitä ja valhetta. Kristinuskoa.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Ensinnäkin tahdon korostaa, että olen esittänyt tässä vain mielipiteitä, en siis liioin omaa näkemystäni. Olen siis siinä mielessä neutraali tässä keskustelussa, että en ole väittänyt uskovani varsinaisesti mihinkään vielä.

        Jos puhutaan vapaudesta, niin mietin ennen kaikkea mielen vapautta. Voidaan ajatella, että meillä on vapaus nimenomaan uskoa vapaasti siihen, mihin haluamme. Kristitty voi myös uskoa, että meillä on vapaus hyvyyteen ja pahuuteen. Ihminen voi siis esimerkiksi vapaasti mielensä mukaan valita, toteuttaako hyvän vai pahan teon.

        Ihmisillä on rajoitettu vapaus ajatella, puhua ja toimia.

        Rajoitettu sen vuoksi, että ihminen on rajallinen olento, jonka rajallinen tietoisuus ja kyky rajoittaa häntä. Ympäristötekijät ja ulkopuolisen maailman vaikutus rajoittavat ihmistä sisäisten rajoitteiden lisäksi.

        Ihmisillä on sisäinen oikeudentaju, joka on suurissa asioissa kutakuinkin samanlainen, mutta voi vaihdella kansakunnittain perinteen vuoksi. Sivistyneestä maailmasta tietämättömät villit ihmiset voivat pitää hyväksyttynä naapurikylien ja niiden naisten ryöstöä ja ulkopuolisten tunkeutujien tappamista, mutta sivistyneet ihmiset pitävät niitä asioita pahoina.

        Hyvän ja pahan määritteleminen on siten riippuvaista ihmisen sisäisen oikeudentajun lisäksi yhteisön normeista ja tavoista. Mitään absoluuttista hyvää ja pahaa ei tämän perusteella ole olemassa.

        Niin sanotut Jumalan käskyt ovat nekin kaikki ihmisten kautta tulleita ja moralisoivat ihmisen käytöstä, joka on evoluution tulosta. Jos valehtelu, varastaminen, naisten ryöstö, raiskaaminen ja tappaminen parantavat kelpoisuutta, niin ihminen toimii siten ja on toiminut ajattelematta toimivansa moraalisesti väärin. Vasta uskonnot toivat moraalisen ajattelun ja ne syntyivät luultavasti vasta noin 10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.

        Yksi syy, miksi uskonnot syntyivät, on oikeudenmukaisuuden vaatimus. Koska pahat ihmiset eivät saa aina rangaistusta tässä ajassa, alettiin uskoa tietäjien ja noitien keksimiin jumaliin, jotka tuomitsevat ihmisiä vielä kuoleman jälkeen tekojen mukaan. Hyvät saavat silloin palkinnon ja pahat rangaistuksen.

        Kun kansojen johtajat yhtyivät "profeettojen" ja "pappien" (poppamiehet, noidat, shamaanit, tietäjät,..) puheisiin ja kansa uskoi heitä, niin kansaa oli myös helpompi hallita ja käyttää hyväksi. Lupaamalla niitä näitä saatiin kansa uhraamaan jumalille ja antamaan lahjoja tietäjille (ja johtajille näiden kautta). Helppoa veronkantoa!


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Sanot suhtautuvasi lähes kaikkiin asioihin avoimin mielin. Entä äskettäin mainitsemani kuolemanjälkeinen elämä? Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että kuoleman jälkeen on elämää? Voisitko uskoa siihen, vaikka sinulla ei ole siitä mitään kokemusperäistä tietoa? Kumpaan on mielestäsi hyödyllisempää uskoa: siihen ettei kuoleman jälkeen ole elämää vai siihen, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu?

        Toisekseen puhut syvästä epäuskosta sisäisesti ristiriitaisiin asioihin. Et ole kuitenkaan onnistunut vielä osoittamaan, kuinka Raamatun Jumala on ristiriitainen. Eikö Kaikkivaltiaalla ole kaikki valta myös epäonnistua? Miten määrittelet epäonnistumisen tässä suhteessa ylipäänsä? Entä mistä päättelet, ettei Jumala osaa antaa anteeksi tappamatta jotakuta? Sinusta on ehkä hoitamaan pientä akvaariotasi, mutta entäpä kaikkia meren kaloja? Puhumattakaan ihmisistä.

        ”Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että kuoleman jälkeen on elämää?”

        Kokemus on osoittanut, että kuolleet pysyvät kuolleena. Hautausmaalle voi mennä katselemaan.

        Sinä taidat puhua pikemminkin tietoisuuden kuolemattomuudesta? Tietoisuus vaikuttaisi olevan täysin aivojen toimintaan sidottu ja tuhoutuneet aivot eivät enää ajattele. Näin ollen näen, ettei ole perustetta pitää kuoleman jälkeistä ajattelua edes mahdollisena.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Kristitty uskoo varmasti ainakin seuraaviin asioihin:
        - Jumalan armoon ja rakkauteen
        - Jumalan toimintaan ja persoonalliseen läsnäoloon maailmassa
        - Jeesukseen historiallisena henkilönä
        - Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen
        - Jeesuksen ihmisyyteen ja jumaluuteen
        - Jeesukseen ihmiskunnan ainoana Pelastajana ja Vapahtajana
        - Raamattuun Jumalan pyhänä kirjana
        - Pyhään Henkeen

        Siinä noin keskeisimpiä mainitakseni.

        Silkkaa hyvyyttäni yritän silloin tällöin opastaa hihhuleita ajattelun vaikealle polulle:

        Kaikkivoivaksi, kaikkitietäväksi, rakkaudeksi mainittu jumala, joka sallii mm. miljoonien viattomien lasten kärsimyksen ja kuoleman, on sanoinkuvaamattoman perverssi olio eikä ansaitse kunnioitusta saati palvontaa, on hän olemassa tai ei.

        Hihhuli ei halua tämmöisiä kärsimyksiä ja kuolemia miettiä vaan ryntää selittämään, että pahuus, saatana jne. tulivat maailmaan, koska ihminen käytti väärin jumalalta saamaansa vapaata tahtoa. Jos ihminen vapaan tahtonsa aiheuttaman pahuuden käsittää, hän alkaa rukoilla jumalalta pelastusta jne.

        Selkeää, uskottavaa? No, hihhulin voidaan huomata ajattelevan, että vapaata tahtoa joko on tai ei, se on absoluutti, jolloin vapaan tahdon omaava ihminen pystyy tahtomaan periaatteessa mitä tahansa. Mutta todellisuudessa ihmisen vapaa tahto on tietenkin aina rajattu, esim. keskiajan ihmisellä ei ollut mitään realistista mahdollisuutta tahtoa itselleen sähköpostia, facebook-tiliä tms.

        Mitä tämä seikka merkitsee? Koska ihmisen vapaa tahto on väistämättä rajallinen, niin jumala olisi epäilemättä voinut halutessaan rajata ihmisen vapaan tahdon myös siten, että ihminen pystyisi hankkimaan oppiläksynsä synnistä, pahuudesta jne. ilman, että esim. miljoonien viattomien lasten täytyy sen takia kärsiä ja kuolla. Näin ei jumala kuitenkaan halunnut. (Lue hihhuli tämä uudestaan ja yritä ajatella.)

        Ateismiin johtavat päätelmät ovat tästä eteenpäin helppoja, mutta hihhulin pitää sen sijaan alati velloa jumalan tutkimattomissa teissä, salatuissa tarkoitusperissä ja sen semmoisissa, kun hän yrittää selittää asiat itselleen parhain päin. En kadehdi hihhuli surkeaa kohtaloasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että kuoleman jälkeen on elämää?”

        Kokemus on osoittanut, että kuolleet pysyvät kuolleena. Hautausmaalle voi mennä katselemaan.

        Sinä taidat puhua pikemminkin tietoisuuden kuolemattomuudesta? Tietoisuus vaikuttaisi olevan täysin aivojen toimintaan sidottu ja tuhoutuneet aivot eivät enää ajattele. Näin ollen näen, ettei ole perustetta pitää kuoleman jälkeistä ajattelua edes mahdollisena.

        Olet todennäköisesti oikeassa. Ihmisen tietoisuus on sidottu terveiden aivojen ja ruumiin toimintoihin (aistit, hermoradat,..) eikä tietoisuutta ole ilman näitä.

        Hedelmöitynyt tsygootti ei ole tiettävästi tietoinen itsestään ja ympäristöstään.

        Sikiön tietoisuus rajoittuu aivojen ja ruumiin kehityksen tasoon. Samoin vauvojen ja kieltä osaamattomien pienten lasten.

        Ihmisen tietoisuuden tasot vaihtelevat riippuen valveillaolemisesta, unesta, tajuttomuudesta tai nukutuksesta. Kliinisesti kuolleen ihmisen tietoisuus katoaa iäksi ja ajaksi noin kolmessa minuutissa. Jos joku onnistutaan elvyttämään sitä ennen, ei kyse ole kuolemasta vaan sitä lähellä olevasta rajatapauksesta, johon voi liittyä luonnollisista syistä johtuvia kokemuksia elämän jatkumisesta ruumiin ulkopuolella (NDE Kuolemanrajatapaukset).

        Mitä kristinuskoon tulee, niin kuolemanrajatapaukset ovat todiste Raamattua vastaan. Yksikään tapaus ei ole vastannut Jeesuksen sanoja Rikas mies ja Lasarus kertomuksessa. (Luuk 16:19-31) Se kertomus ei siis vastaa sitä, mitä ihmisille todellisuudessa tapahtuu kuoleman jälkeen. Se kertomus on todistetusti juutalaisten fariseusten taikauskoa. Nämä saivat taikauskoiset näkemyksensä Babylonian pakkosiirtolaisuudessa.

        Helvetin historia tunnetaan, samoin uskomukset liittyen ihmisen elämän jatkumiseen ruumiin kuoleman jälkeen. Ne ovat alkuisin muinaisen Babylonian mysteeriuskonnosta (Gilgamesh eepos ja Inannan manalanmatka). Sieltä ne uskomukset levisivät aina Egyptiin asti, jossa uskonto kehittyi ja mukaan tuli moraalisen tuomion aspekti.

        Uskonnot kehittyivät tämän jälkeen rinnan ja osittain toisistaan riippumattomalla tavalla (Kreikan mytologia, Rooman uskonto, zarathustralaisuus, juutalaisuus). Ne saivat tietysti vaikutteita toisiltaan, koska tieto levisi kansojen vaelluksen ja kaupan myötä. Katolinen helvettioppi on kehittynyt muoto sitä edeltäneistä pakanallisista uskomuksista. Se ei ole Jumalan ilmoittama totuus niin kuin ei sielun kuolemattomuuden oppikaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos totta puhutaan, niin kristitylle on opetettu kuva hyvästä ja rakastavasta jumalasta, jonka uskova tuo sitten sisälle Raamattuun ja väittää siellä esiintyvän hirmuhallitsijan, murhamiehen ja sadistin olevan hyvä ja rakastava isä. Ei hyvä. Ei totuudessa pysymistä, ei totuutta. Epätosia väitteitä ja valhetta. Kristinuskoa.

        Suosittelisin kyllä perehtymään teologiaan hieman tarkemmin, koska esittämäsi karikatyyri ei löydä perustelujaan kristinuskosta vaan ainoastaan omasta hölynpölystäsi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisillä on rajoitettu vapaus ajatella, puhua ja toimia.

        Rajoitettu sen vuoksi, että ihminen on rajallinen olento, jonka rajallinen tietoisuus ja kyky rajoittaa häntä. Ympäristötekijät ja ulkopuolisen maailman vaikutus rajoittavat ihmistä sisäisten rajoitteiden lisäksi.

        Ihmisillä on sisäinen oikeudentaju, joka on suurissa asioissa kutakuinkin samanlainen, mutta voi vaihdella kansakunnittain perinteen vuoksi. Sivistyneestä maailmasta tietämättömät villit ihmiset voivat pitää hyväksyttynä naapurikylien ja niiden naisten ryöstöä ja ulkopuolisten tunkeutujien tappamista, mutta sivistyneet ihmiset pitävät niitä asioita pahoina.

        Hyvän ja pahan määritteleminen on siten riippuvaista ihmisen sisäisen oikeudentajun lisäksi yhteisön normeista ja tavoista. Mitään absoluuttista hyvää ja pahaa ei tämän perusteella ole olemassa.

        Niin sanotut Jumalan käskyt ovat nekin kaikki ihmisten kautta tulleita ja moralisoivat ihmisen käytöstä, joka on evoluution tulosta. Jos valehtelu, varastaminen, naisten ryöstö, raiskaaminen ja tappaminen parantavat kelpoisuutta, niin ihminen toimii siten ja on toiminut ajattelematta toimivansa moraalisesti väärin. Vasta uskonnot toivat moraalisen ajattelun ja ne syntyivät luultavasti vasta noin 10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.

        Yksi syy, miksi uskonnot syntyivät, on oikeudenmukaisuuden vaatimus. Koska pahat ihmiset eivät saa aina rangaistusta tässä ajassa, alettiin uskoa tietäjien ja noitien keksimiin jumaliin, jotka tuomitsevat ihmisiä vielä kuoleman jälkeen tekojen mukaan. Hyvät saavat silloin palkinnon ja pahat rangaistuksen.

        Kun kansojen johtajat yhtyivät "profeettojen" ja "pappien" (poppamiehet, noidat, shamaanit, tietäjät,..) puheisiin ja kansa uskoi heitä, niin kansaa oli myös helpompi hallita ja käyttää hyväksi. Lupaamalla niitä näitä saatiin kansa uhraamaan jumalille ja antamaan lahjoja tietäjille (ja johtajille näiden kautta). Helppoa veronkantoa!

        Mielestäni vapaus voidaan sisältää ihmisen rajallisiin kykyihin. Tietenkään vapaus ei tarkoita sitä, että voin vapaasti ajatella vaikkapa vieraalla kielellä, josta en tunne sanaakaan. Vapaus ei tarkoita myöskään sitä, että voin lentää, koska yhtäkkiä vaan päätän niin. Tottakai vapaus on rajoitettu meidän inhimillisiin kykyihimme. Kuitenkin inhimillisten kykyjemme asettamien rajojen puitteissa me olemme vapaita. Voin alkaa opettelemaan vierasta kieltä, jos haluan niin. Olen myös vapaa suunnittelemaan lentokoneen, jos tahdon lentää.

        Toisin sanoen kaikki kuviteltavissa olevat asiat ovat vapaasti meidän ajateltavissamme. Samoin kaikki käytännössä mahdolliset teot ovat meidän vapaasti toteutettavissamme. Näitä ei minun mielestäni rajaa mikään. Toki yksilön vapautta voidaan rajoittaa monin eri tavoin, mutta lähtökohtaisesti jokainen ihminen on vapaa omien kykyjensä ja rajojensa puitteissa. Vapaus on siten hyvä ja tärkeä arvo, jota tulee suojata.

        Sanot myös, että mitään absoluuttista hyvää tai pahaa ei ole olemassa. Mikä tekee kuitenkaan eron "absoluuttisen" tai "ei-absoluuttisen" hyvän ja pahan välillä? Jos annat vauvalle tuttipullon, eikö se ole hyvää? Ja jos vauvalla on juuri ehdoton tuttipullon tarve, niin eikö se tee siitä silloin juuri "absoluuttisen" hyvää, sen sijaan, että antaisit vauvalle vaikkapa vain karkin tai käärmeen?

        Toteat myös, että yksi syy miksi uskonnot syntyivät, oli oikeudenmukaisuuden vaatimus. Se on kuitenkin vain "yksi syy" monien joukossa, ja varsin mitätön uskontojen syntyyn vaikuttanut tekijä. Uskontojen syntymiseen vaikuttaneet syyt ovat kovin moniselitteisiä ja laajoja, eikä niitä voida pelkistää jonkin yhden syntyyn vaikuttaneen tekijän varaan varsinkaan silloin, jos se ei ole edes kovin merkittävä tekijä. Samoin se, että uskontojen avulla on hallittu ja käytetty ihmisiä hyväksi on vain sen yksi ulottuvuus, sen pimeä puoli niin sanotusti. Maailmassa on tuskin yhtään ideologiaa, joka olisi säilynyt siinä mielessä "puhtaana". Sinulla näyttää olevan kuitenkin pakonomainen tarve korostaa yksipuolisesti juuri uskontojen negatiivisia puolia, ikään kuin mitään positiivista puolta ei olisi olemassakaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ”Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että kuoleman jälkeen on elämää?”

        Kokemus on osoittanut, että kuolleet pysyvät kuolleena. Hautausmaalle voi mennä katselemaan.

        Sinä taidat puhua pikemminkin tietoisuuden kuolemattomuudesta? Tietoisuus vaikuttaisi olevan täysin aivojen toimintaan sidottu ja tuhoutuneet aivot eivät enää ajattele. Näin ollen näen, ettei ole perustetta pitää kuoleman jälkeistä ajattelua edes mahdollisena.

        Mikä kokemus? Kenen kokemus? Taidat puhua nyt kokeellisesta luonnontieteestä. Mikään tieteellinen koe ei voi kuitenkaan todistaa, mikä on subjektin kokemus kuoleman jälkeen. Eihän kokeellinen luonnontiede voi paljastaa edes ihmisen kaikkia subjektiivisia mielentiloja silloin, kun tämä on elossa. Ainoastaan subjektin oma kokemus ja kertomus voi paljastaa hänen mielensä todellisen sisällön. Jos filosofian kauaskantoinen ajatus sielusta pitää paikkaansa, niin silloin ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä on täysin mahdollinen. Mikään tieteellinen näyttö ei estä uskomasta siihen niin kauan, kun mikään empiirinen koe ei pysty tavoittamaan ihmisen tietoisuutta, eikä siten myöskään kuolemanjälkeistä tietoisuuden tilaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Silkkaa hyvyyttäni yritän silloin tällöin opastaa hihhuleita ajattelun vaikealle polulle:

        Kaikkivoivaksi, kaikkitietäväksi, rakkaudeksi mainittu jumala, joka sallii mm. miljoonien viattomien lasten kärsimyksen ja kuoleman, on sanoinkuvaamattoman perverssi olio eikä ansaitse kunnioitusta saati palvontaa, on hän olemassa tai ei.

        Hihhuli ei halua tämmöisiä kärsimyksiä ja kuolemia miettiä vaan ryntää selittämään, että pahuus, saatana jne. tulivat maailmaan, koska ihminen käytti väärin jumalalta saamaansa vapaata tahtoa. Jos ihminen vapaan tahtonsa aiheuttaman pahuuden käsittää, hän alkaa rukoilla jumalalta pelastusta jne.

        Selkeää, uskottavaa? No, hihhulin voidaan huomata ajattelevan, että vapaata tahtoa joko on tai ei, se on absoluutti, jolloin vapaan tahdon omaava ihminen pystyy tahtomaan periaatteessa mitä tahansa. Mutta todellisuudessa ihmisen vapaa tahto on tietenkin aina rajattu, esim. keskiajan ihmisellä ei ollut mitään realistista mahdollisuutta tahtoa itselleen sähköpostia, facebook-tiliä tms.

        Mitä tämä seikka merkitsee? Koska ihmisen vapaa tahto on väistämättä rajallinen, niin jumala olisi epäilemättä voinut halutessaan rajata ihmisen vapaan tahdon myös siten, että ihminen pystyisi hankkimaan oppiläksynsä synnistä, pahuudesta jne. ilman, että esim. miljoonien viattomien lasten täytyy sen takia kärsiä ja kuolla. Näin ei jumala kuitenkaan halunnut. (Lue hihhuli tämä uudestaan ja yritä ajatella.)

        Ateismiin johtavat päätelmät ovat tästä eteenpäin helppoja, mutta hihhulin pitää sen sijaan alati velloa jumalan tutkimattomissa teissä, salatuissa tarkoitusperissä ja sen semmoisissa, kun hän yrittää selittää asiat itselleen parhain päin. En kadehdi hihhuli surkeaa kohtaloasi.

        Jaahas, ja parahin hihhulihan se taitaakin saapua sieltä itse viimein lavalle. Bravo! Eikös se ole niin, että joka toista haukkuu, on se itse!

        Vai niin, että Jumala on taas ateistin maailmankuvassa vastuussa kaikesta pahuudesta. Olipa taas uutta. Mutta eihän sitä jumalaa ateistin mukaan ole! Siispä syy lankeaa jumalattomassa maailmassa lopulta kaikkien niiden ateistin kohtalontovereiden harteille, jotka ovat pahuudellaan kärsimyksen aiheuttaneet. Voi harmi, mites tässä nyt näin kävi? Jatketaanko vielä hiukan lisää toistemme parjaamista ja sen yläkerran pilven reunalla loikoilevan parrakkaan mielikuvitusukon lapsellista syyttelyä vai aletaanko pikkuhiljaa jo katsomaan toisiamme silmiin ja itseämme myös peiliinkin, aikuistumaan ja ottamaan vastuuta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olet todennäköisesti oikeassa. Ihmisen tietoisuus on sidottu terveiden aivojen ja ruumiin toimintoihin (aistit, hermoradat,..) eikä tietoisuutta ole ilman näitä.

        Hedelmöitynyt tsygootti ei ole tiettävästi tietoinen itsestään ja ympäristöstään.

        Sikiön tietoisuus rajoittuu aivojen ja ruumiin kehityksen tasoon. Samoin vauvojen ja kieltä osaamattomien pienten lasten.

        Ihmisen tietoisuuden tasot vaihtelevat riippuen valveillaolemisesta, unesta, tajuttomuudesta tai nukutuksesta. Kliinisesti kuolleen ihmisen tietoisuus katoaa iäksi ja ajaksi noin kolmessa minuutissa. Jos joku onnistutaan elvyttämään sitä ennen, ei kyse ole kuolemasta vaan sitä lähellä olevasta rajatapauksesta, johon voi liittyä luonnollisista syistä johtuvia kokemuksia elämän jatkumisesta ruumiin ulkopuolella (NDE Kuolemanrajatapaukset).

        Mitä kristinuskoon tulee, niin kuolemanrajatapaukset ovat todiste Raamattua vastaan. Yksikään tapaus ei ole vastannut Jeesuksen sanoja Rikas mies ja Lasarus kertomuksessa. (Luuk 16:19-31) Se kertomus ei siis vastaa sitä, mitä ihmisille todellisuudessa tapahtuu kuoleman jälkeen. Se kertomus on todistetusti juutalaisten fariseusten taikauskoa. Nämä saivat taikauskoiset näkemyksensä Babylonian pakkosiirtolaisuudessa.

        Helvetin historia tunnetaan, samoin uskomukset liittyen ihmisen elämän jatkumiseen ruumiin kuoleman jälkeen. Ne ovat alkuisin muinaisen Babylonian mysteeriuskonnosta (Gilgamesh eepos ja Inannan manalanmatka). Sieltä ne uskomukset levisivät aina Egyptiin asti, jossa uskonto kehittyi ja mukaan tuli moraalisen tuomion aspekti.

        Uskonnot kehittyivät tämän jälkeen rinnan ja osittain toisistaan riippumattomalla tavalla (Kreikan mytologia, Rooman uskonto, zarathustralaisuus, juutalaisuus). Ne saivat tietysti vaikutteita toisiltaan, koska tieto levisi kansojen vaelluksen ja kaupan myötä. Katolinen helvettioppi on kehittynyt muoto sitä edeltäneistä pakanallisista uskomuksista. Se ei ole Jumalan ilmoittama totuus niin kuin ei sielun kuolemattomuuden oppikaan.

        Milläköhän tavalla kuolemanrajatapaukset ovat todisteita Raamattua vastaan? Ikään kuin koko Raamattu lepäisi noiden viittaamasi Luukkaan evankeliumin 12 jakeen varassa. En edes ymmärrä miten päin luet tuota kertomusta niin, että muka NDE kokemukset todistaisivat sitä vastaan. Eihän siinä opeteta mistään muusta kuin siitä, että kuolemasta ei auta kenenkään tulla maan päälle käännyttämään ihmisiä ja varoittelemaan läheisiä helvetin tuskista. Jos ihmiset eivät kuuntele lakia ja profeettoja, eivät he suostu uskomaan, vaikka joku kuolleista nousisi ylös.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Milläköhän tavalla kuolemanrajatapaukset ovat todisteita Raamattua vastaan? Ikään kuin koko Raamattu lepäisi noiden viittaamasi Luukkaan evankeliumin 12 jakeen varassa. En edes ymmärrä miten päin luet tuota kertomusta niin, että muka NDE kokemukset todistaisivat sitä vastaan. Eihän siinä opeteta mistään muusta kuin siitä, että kuolemasta ei auta kenenkään tulla maan päälle käännyttämään ihmisiä ja varoittelemaan läheisiä helvetin tuskista. Jos ihmiset eivät kuuntele lakia ja profeettoja, eivät he suostu uskomaan, vaikka joku kuolleista nousisi ylös.

        Rippileirille pappi opetti, että NDE:t ovat vain hallusinaatioita ja Raamatun mukaisesti ihminen herää vasta Jeesuksen toisen tulemisen aikaan.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Jaahas, ja parahin hihhulihan se taitaakin saapua sieltä itse viimein lavalle. Bravo! Eikös se ole niin, että joka toista haukkuu, on se itse!

        Vai niin, että Jumala on taas ateistin maailmankuvassa vastuussa kaikesta pahuudesta. Olipa taas uutta. Mutta eihän sitä jumalaa ateistin mukaan ole! Siispä syy lankeaa jumalattomassa maailmassa lopulta kaikkien niiden ateistin kohtalontovereiden harteille, jotka ovat pahuudellaan kärsimyksen aiheuttaneet. Voi harmi, mites tässä nyt näin kävi? Jatketaanko vielä hiukan lisää toistemme parjaamista ja sen yläkerran pilven reunalla loikoilevan parrakkaan mielikuvitusukon lapsellista syyttelyä vai aletaanko pikkuhiljaa jo katsomaan toisiamme silmiin ja itseämme myös peiliinkin, aikuistumaan ja ottamaan vastuuta?

        Joriset ”elämänfilosofioitasi” mutta argumentoinnista et tajua mitään. Olet siis tavanomainen palstahihhuli, uudella nikillä ehkä liikkeellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joriset ”elämänfilosofioitasi” mutta argumentoinnista et tajua mitään. Olet siis tavanomainen palstahihhuli, uudella nikillä ehkä liikkeellä.

        Ja näin alkaa sitten henkilöön kohdistuva kritiikki kun mielipiteillä ei osata enää argumentoida. Näin lähti kyllä anonyymiltä käyttäjältä viimeinenkin pieru aivoista. Hyh hyh...


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Sanot suhtautuvasi lähes kaikkiin asioihin avoimin mielin. Entä äskettäin mainitsemani kuolemanjälkeinen elämä? Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että kuoleman jälkeen on elämää? Voisitko uskoa siihen, vaikka sinulla ei ole siitä mitään kokemusperäistä tietoa? Kumpaan on mielestäsi hyödyllisempää uskoa: siihen ettei kuoleman jälkeen ole elämää vai siihen, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu?

        Toisekseen puhut syvästä epäuskosta sisäisesti ristiriitaisiin asioihin. Et ole kuitenkaan onnistunut vielä osoittamaan, kuinka Raamatun Jumala on ristiriitainen. Eikö Kaikkivaltiaalla ole kaikki valta myös epäonnistua? Miten määrittelet epäonnistumisen tässä suhteessa ylipäänsä? Entä mistä päättelet, ettei Jumala osaa antaa anteeksi tappamatta jotakuta? Sinusta on ehkä hoitamaan pientä akvaariotasi, mutta entäpä kaikkia meren kaloja? Puhumattakaan ihmisistä.

        Minulla on avoin mieli kuolemanjälkeisen elämän suhteen. Heti kun näen siitä riittäviä todisteita uskon sen olevan mahdollista. Vielä niitä todisteita ei ole ollut.
        En usko asioihin sen mukaan mikä on hyödyllistä. Uskon asioihin jotka vaikuttavat minusta uskottavilta. Eli asioihin joihin tosiasiat viittaavat ja joista on todisteita.
        Mutta kyllä minua hieman säälittävät ihmiset jotka elävät koko elämänsä luullen tämän olevan vain murheen laakso ja tosielämän alkavan vasta kuoleman jälkeen.
        Jumala on sisäisesti ristiriitainen koska hän on itsensä kanssa eri mieltä Raamatun mukaan.
        Voihan olla että hän pystyy antamaan anteeksi noin vain - siis puhun kuvitteellisesta Jumalasta - mutta mitä on sitten puhe uhrista joka vaadittiin ihmisten syntien pois pesemiseksi? Jos uhria ei tarvita koko Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli turha. Vai huvikseenko Jumala sen teki vaikka olisi voinut antaa ihmisille anteeksi tuosta vaan? Ja miksi anteeksianto ei riitä vaan pitää vielä pakottaa itsensä uskomaan epäuskottavia asioita ja palvomaan verenhimoista vihanhallintaongelmista kärsivää löperöä megalomaanikkoa?

        Jos pelkkänä ihmisenä pystyn hoitamaan akvaariota paremmin kuin Jumala maailmaa niin kaikkivaltiaana ja kaikkitietävänä kyllä selviäisin merellisestä kalojakin, ja merinisäkkäät plus nilviäiset siihen päälle.
        Esimerkiksi en laittaisi akvaarioon kalanruokaa jota kalat eivät saisi syödä jotta voisin sitten rankaista niitä ja niiden jäljeläisiä hamaan tulevaisuuteen asti jos ne kuitenkin syövät. Enkä ole ikinä odottanut kalojen palvovan minua, edes viis veisaavan minusta. Enkä ole rankaissut kaloja siitä etteivät palvo minua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on avoin mieli kuolemanjälkeisen elämän suhteen. Heti kun näen siitä riittäviä todisteita uskon sen olevan mahdollista. Vielä niitä todisteita ei ole ollut.
        En usko asioihin sen mukaan mikä on hyödyllistä. Uskon asioihin jotka vaikuttavat minusta uskottavilta. Eli asioihin joihin tosiasiat viittaavat ja joista on todisteita.
        Mutta kyllä minua hieman säälittävät ihmiset jotka elävät koko elämänsä luullen tämän olevan vain murheen laakso ja tosielämän alkavan vasta kuoleman jälkeen.
        Jumala on sisäisesti ristiriitainen koska hän on itsensä kanssa eri mieltä Raamatun mukaan.
        Voihan olla että hän pystyy antamaan anteeksi noin vain - siis puhun kuvitteellisesta Jumalasta - mutta mitä on sitten puhe uhrista joka vaadittiin ihmisten syntien pois pesemiseksi? Jos uhria ei tarvita koko Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli turha. Vai huvikseenko Jumala sen teki vaikka olisi voinut antaa ihmisille anteeksi tuosta vaan? Ja miksi anteeksianto ei riitä vaan pitää vielä pakottaa itsensä uskomaan epäuskottavia asioita ja palvomaan verenhimoista vihanhallintaongelmista kärsivää löperöä megalomaanikkoa?

        Jos pelkkänä ihmisenä pystyn hoitamaan akvaariota paremmin kuin Jumala maailmaa niin kaikkivaltiaana ja kaikkitietävänä kyllä selviäisin merellisestä kalojakin, ja merinisäkkäät plus nilviäiset siihen päälle.
        Esimerkiksi en laittaisi akvaarioon kalanruokaa jota kalat eivät saisi syödä jotta voisin sitten rankaista niitä ja niiden jäljeläisiä hamaan tulevaisuuteen asti jos ne kuitenkin syövät. Enkä ole ikinä odottanut kalojen palvovan minua, edes viis veisaavan minusta. Enkä ole rankaissut kaloja siitä etteivät palvo minua.

        "Minulla on avoin mieli kuolemanjälkeisen elämän suhteen. Heti kun näen siitä riittäviä todisteita uskon sen olevan mahdollista..." Tämän kirjoitti Thronos.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Jaahas, ja parahin hihhulihan se taitaakin saapua sieltä itse viimein lavalle. Bravo! Eikös se ole niin, että joka toista haukkuu, on se itse!

        Vai niin, että Jumala on taas ateistin maailmankuvassa vastuussa kaikesta pahuudesta. Olipa taas uutta. Mutta eihän sitä jumalaa ateistin mukaan ole! Siispä syy lankeaa jumalattomassa maailmassa lopulta kaikkien niiden ateistin kohtalontovereiden harteille, jotka ovat pahuudellaan kärsimyksen aiheuttaneet. Voi harmi, mites tässä nyt näin kävi? Jatketaanko vielä hiukan lisää toistemme parjaamista ja sen yläkerran pilven reunalla loikoilevan parrakkaan mielikuvitusukon lapsellista syyttelyä vai aletaanko pikkuhiljaa jo katsomaan toisiamme silmiin ja itseämme myös peiliinkin, aikuistumaan ja ottamaan vastuuta?

        Jokainen hihhuli, jolle olen tämän argumentin esittänyt, ei pysty muuhun kuin itkupotkuraivoon, he menevät täysin sekaisin, aivan kuten sinä. Ymmärrän sinua hyvin. Et ymmärrä mitään ”kaikkivoipuuden” tai ”vapaan tahdon” käsitteistä, mutta olet sitonut psyykesi hyvinvoinnin kuvitelmaan taivaallisesta papasta, jonka rakastavassa povessa kyhjötät. Hirveä ajatella, että tämmöinen pappa - jos siis olisi olemassa - on viime kädessä vastuussa kaikesta pahasta. Reaalimaailmassa pahasta ovat kuitenkin vastuussa sitä tekevät ihmiset. Niin ateistit kuin kaikki muutkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on avoin mieli kuolemanjälkeisen elämän suhteen. Heti kun näen siitä riittäviä todisteita uskon sen olevan mahdollista. Vielä niitä todisteita ei ole ollut.
        En usko asioihin sen mukaan mikä on hyödyllistä. Uskon asioihin jotka vaikuttavat minusta uskottavilta. Eli asioihin joihin tosiasiat viittaavat ja joista on todisteita.
        Mutta kyllä minua hieman säälittävät ihmiset jotka elävät koko elämänsä luullen tämän olevan vain murheen laakso ja tosielämän alkavan vasta kuoleman jälkeen.
        Jumala on sisäisesti ristiriitainen koska hän on itsensä kanssa eri mieltä Raamatun mukaan.
        Voihan olla että hän pystyy antamaan anteeksi noin vain - siis puhun kuvitteellisesta Jumalasta - mutta mitä on sitten puhe uhrista joka vaadittiin ihmisten syntien pois pesemiseksi? Jos uhria ei tarvita koko Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli turha. Vai huvikseenko Jumala sen teki vaikka olisi voinut antaa ihmisille anteeksi tuosta vaan? Ja miksi anteeksianto ei riitä vaan pitää vielä pakottaa itsensä uskomaan epäuskottavia asioita ja palvomaan verenhimoista vihanhallintaongelmista kärsivää löperöä megalomaanikkoa?

        Jos pelkkänä ihmisenä pystyn hoitamaan akvaariota paremmin kuin Jumala maailmaa niin kaikkivaltiaana ja kaikkitietävänä kyllä selviäisin merellisestä kalojakin, ja merinisäkkäät plus nilviäiset siihen päälle.
        Esimerkiksi en laittaisi akvaarioon kalanruokaa jota kalat eivät saisi syödä jotta voisin sitten rankaista niitä ja niiden jäljeläisiä hamaan tulevaisuuteen asti jos ne kuitenkin syövät. Enkä ole ikinä odottanut kalojen palvovan minua, edes viis veisaavan minusta. Enkä ole rankaissut kaloja siitä etteivät palvo minua.

        Kiitos Thronos! Tykkään kyllä elävästä kielestäsi ja sarkastisesta huumoristasi. Se oli kerrassaan hauskaa ja viihdyttävää luettavaa!

        Mutta siirrytään sitten itse asiaan.

        Ensinnäkin mikä todiste olisi sinulle riittävä kuolemanjälkeisestä elämästä? Jokin tieteellinen koe? Vaiko kenties se, että joku tulisi takaisin kuolemanjälkeisestä elämästä ja kertoisi sinulle siitä? Voisitko todella uskoa, etteivät nämä todistusyritykset ole vain keinotekoisia valheita ja yrityksiä manipuloida sinua? Parhaimmassakaan tapauksessa et voisi kuitenkaan olla varma siitä, mitä juuri sinulle tulee lopulta kuoleman jälkeen tapahtumaan, ennen kuin koet sen itse. Joten eikö tiedollisen varmuuden etsiminen tämän kysymyksen suhteen ole aika turhaa?

        Toisekseen mainitset, että Jumala on sisäisesti ristiriitainen. Tahtoisin kyllä nähdä yhdenkin kohdan Raamatusta, jossa Jumala niin sanotusti väittelee ja on eri mieltä itsensä kanssa. Tämähän olisi aivan huippu ja ennenkuulumaton eksegeettinen löytö, jos se vain pitää paikkaansa!

        Miksi luulet, että se oli Jumala, joka ristiinnaulitsi Jeesuksen? Eikös Jeesusta ristiinnaulinneetkaan roomalaiset ja fariseukset? Ja toisekseen mistä olet saanut päähäsi, että Jumala tarvitsee uhria anteeksiantamiseen? Tämähän näyttäytyy vain juutalaisena tapana ja käsityksenä Jumalasta, mutta Jeesus teki koko juutalaisen syntiuhrikäytännön ristinkuolemallaan tarpeettomaksi, eikä sitä siksi enää käytetty, kun kristinusko sai alkunsa.

        Sinulla näyttää olevan myös käsitys siitä, että Jumala odottaa palvontaa ja että Hän rankaisee jokaista, joka ei Häntä palvo. Kyseessä taitaa olla kuitenkin oman mielikuvituksesi tuote, koska missään kohtaa Raamattua ei tällaista vaatimusta Jumalan palvomisesta löydy. Lisäksi ei ole mitään kohtaa Raamatussa, jossa Jumala erityisesti rankaisisi sen tähden, ettei Häntä palvota. Näkemyksesi perustuvat siis puhtaasti vain omille harhaluuloillesi, jotka ovat täysin vailla teologista näyttöä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen hihhuli, jolle olen tämän argumentin esittänyt, ei pysty muuhun kuin itkupotkuraivoon, he menevät täysin sekaisin, aivan kuten sinä. Ymmärrän sinua hyvin. Et ymmärrä mitään ”kaikkivoipuuden” tai ”vapaan tahdon” käsitteistä, mutta olet sitonut psyykesi hyvinvoinnin kuvitelmaan taivaallisesta papasta, jonka rakastavassa povessa kyhjötät. Hirveä ajatella, että tämmöinen pappa - jos siis olisi olemassa - on viime kädessä vastuussa kaikesta pahasta. Reaalimaailmassa pahasta ovat kuitenkin vastuussa sitä tekevät ihmiset. Niin ateistit kuin kaikki muutkin.

        Jaahas, taas näitä. Olisikohan sinulla tuttipullon aika? Alkaa jo iltaväsymyskin näköjään iskeä.


      • Anonyymi

        "Toisekseen mainitset, että Jumala on sisäisesti ristiriitainen. Tahtoisin kyllä nähdä yhdenkin kohdan Raamatusta, jossa Jumala niin sanotusti väittelee ja on eri mieltä itsensä kanssa. Tämähän olisi aivan huippu ja ennenkuulumaton eksegeettinen löytö, jos se vain pitää paikkaansa!"

        Psa. 145:9 "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa."
        1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
        Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."
        Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."
        Jer. 13:14 "Ja minä murskaan heidät, toisen toistansa vastaan, sekä isät että lapset, sanoo Herra. Minä en sääli, en säästä enkä armahda, niin että jättäisin heidät hävittämättä."
        1. Sam. 15:3 "Näin sanoo Herra Sebaot: Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."
        Naah. 1:2,6 "Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen ... Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä."
        Hoos. 14:1 "Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Jaahas, taas näitä. Olisikohan sinulla tuttipullon aika? Alkaa jo iltaväsymyskin näköjään iskeä.

        ”Teologisesta näytöstä” pöpöttäjä... 🤪😂


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Jaahas, taas näitä. Olisikohan sinulla tuttipullon aika? Alkaa jo iltaväsymyskin näköjään iskeä.

        Kyllä sinusta poju tulee kiukkuinen, kun lässytyksiäsi hiukan puhkoo... olet taas tämmöinen kapakkafilosofin hihhuliversio.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sinusta poju tulee kiukkuinen, kun lässytyksiäsi hiukan puhkoo... olet taas tämmöinen kapakkafilosofin hihhuliversio.

        Enhän minä ole mitenkään kiukkuinen. Taidat olla vain itse, kun luet tekstiäni tuohon äänensävyyn. Minä yritän vain hoitaa niin kuin äiti pientä lastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sinusta poju tulee kiukkuinen, kun lässytyksiäsi hiukan puhkoo... olet taas tämmöinen kapakkafilosofin hihhuliversio.

        Kun suurin osa tänne tulevista uskovaisista ei keskustele, haluat ajaa sellaisen pois joka keskustelee? Älä jaksa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun suurin osa tänne tulevista uskovaisista ei keskustele, haluat ajaa sellaisen pois joka keskustelee? Älä jaksa.

        SkinnyG keskustelee kuten kapakkafilosofi, joo. Eli tennistä ilman rajoja ja verkkoa.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Enhän minä ole mitenkään kiukkuinen. Taidat olla vain itse, kun luet tekstiäni tuohon äänensävyyn. Minä yritän vain hoitaa niin kuin äiti pientä lastaan.

        Tuota... missä on äidin vastaus tämmöisiin ”kaikkivoipuuden” ja ”vapaan tahdon” kysymyksiin, esimerkiksi? Siellä ne vakavat ongelmat ovat, jos joku tosissaan yrittää olla. Aloit vain kiljua hysteerisenä asian vierestä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Toisekseen mainitset, että Jumala on sisäisesti ristiriitainen. Tahtoisin kyllä nähdä yhdenkin kohdan Raamatusta, jossa Jumala niin sanotusti väittelee ja on eri mieltä itsensä kanssa. Tämähän olisi aivan huippu ja ennenkuulumaton eksegeettinen löytö, jos se vain pitää paikkaansa!"

        Psa. 145:9 "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa."
        1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
        Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."
        Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."
        Jer. 13:14 "Ja minä murskaan heidät, toisen toistansa vastaan, sekä isät että lapset, sanoo Herra. Minä en sääli, en säästä enkä armahda, niin että jättäisin heidät hävittämättä."
        1. Sam. 15:3 "Näin sanoo Herra Sebaot: Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."
        Naah. 1:2,6 "Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen ... Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä."
        Hoos. 14:1 "Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."

        Herran pieksut! Apua! Mitä sinä oikein laitoit? Eihän tuommoisia kohtia voi olla Raamatussa! Eihän tämä ole edes todellista, minun uskoni on nyt kokonaan pilalla! Mitä minä nyt teen? En ollut moiseen edes valmistautunut! Voi äitimaa, auta!

        No niin, eiköhän jätetä leikki sikseen. Luulitkohan tosiaan, että tämä on jotenkin järkyttävää tietoa? Tai teologian alalla jotain uutta? Tai että nämä kohdat jotenkin kumoaisivat teismin tai kristinuskon? Aika erikoista siinä tapauksessa, jos ateistin pitää perustella oma näkemyksensä Raamatulla. Luulin, että ateisti ei nimenomaan usko Raamattuun juuri pätkän vertaakaan!

        No, mennään kuitenkin asiaan.

        Ensinnäkään mitään ristiriitaa ei ole havaittavissa. Jumala ei ole noiden raamatunkohtien perusteella sisäisesti mitenkään ristiriitainen. Voidaan korkeintaan vain todeta, että Jumalan tunne-elämä on kovin ailahtelevainen, jossa Jumalan tunteet voivat helposti keikkua yhden yön aikana äärilaidasta toiseen. Voi Jumala parkaa. Kukahan Jumalaa auttaisi? Olisikohan terapiasta Hänelle apua?

        No niin, leikki taas sikseen.

        Toisekseen, mitä nämä kohdat mielestäsi kertovat sen ajan kontekstista? Ne kertovat sen, että siihen aikaan maailmassa oli ainakin kymmenkertaisesti enemmän sotia, väkivaltaa, valheita ja pahuutta kuin missään Game of Thrones sarjassa ikinä. Kyllä siinä äärimmäisen pahuuden melskeessä mahtoi Herra Sebaotkin muutaman kerran oikein tulistua!

        Vai kuinka?

        Ei asia taida olla ihan näinkään yksinkertainen. Katsoppas kun ei Raamatusta heijastu ainoastaan sen ajan henki vaan myös sen ajan kirjoittajien henki. Ja nyt kyseessä ei ole mikään yliluonnollinen Jumalan Pyhä Henki, joka käyttää avutonta ihmisparkaa surutta hyväkseen Pyhän Kirjan tuotannon välineenä aivan kuin jotain aivotonta kirjoituskonetta. Sen sijaan kyseessä on ihan oikea sen ajan henkilö ihan omine ajatuksineen ja kokemuksineen. Uskoisitko? Oletko koskaan miettinyt, että kyseessä voisi olla ihan oikeasti sen ajan ihmisen oma kokemus Jumalasta ja uskonnollinen tulkinta häntä ympäröineistä tapahtumista? Voisitko uskoa, että Raamattu, kristittyjen Pyhä Kirja, olisi todellakin aikaansa sidottu tuotos, joka sisältää paljon vanhentuneita ja vääristyneitä teologisia käsityksiä ja uskonnollisia tulkintoja Jumalasta?

        Luulisi, että varsinkaan ateistille tämän näkemyksen todeksi uskominen ei tuottaisi lainkaan hankaluuksia. Päinvastoin, sehän olisi suorastaan luonnollista. En näkisi ateistilla olevan mitään syytä tai vaikeutta olla riisumatta Raamattua sen pyhyydestä ja todeta, että se on ihan tavallisten kuolevaisten kirjoittama epätäydellinen kokoelma uskonnollisesti sekavia kirjoja. Vai oletko kenties sitä mieltä, että tämä on jopa niin radikaali näkemys, ettei kukaan järkevä kristittykään voisi sitä koskaan omaksua?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun suurin osa tänne tulevista uskovaisista ei keskustele, haluat ajaa sellaisen pois joka keskustelee? Älä jaksa.

        Älä huoli veli tai sisko rakas. Ei minua ole kukaan täältä ajamassa vielä vähään aikaan minnekään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        SkinnyG keskustelee kuten kapakkafilosofi, joo. Eli tennistä ilman rajoja ja verkkoa.

        Taidat vain itse olla kapakassa kun noin myöhään kirjoittelet. Toisekseen en edes pidä tenniksestä, joten ihan turhaan hassuttelet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuota... missä on äidin vastaus tämmöisiin ”kaikkivoipuuden” ja ”vapaan tahdon” kysymyksiin, esimerkiksi? Siellä ne vakavat ongelmat ovat, jos joku tosissaan yrittää olla. Aloit vain kiljua hysteerisenä asian vierestä.

        Käy nyt hyvä lapsi jo nukkumaan kerrankin ajoissa. Ei ne kysymykset katsos inttämällä vastauksia löydä. Ja edelleenkin suosittelen lämpimästi lukemaan kommenttini ihan normaalilla äänenpainolla. Turhaan niitä siellä pään sisälläsi kiljuskelet.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Käy nyt hyvä lapsi jo nukkumaan kerrankin ajoissa. Ei ne kysymykset katsos inttämällä vastauksia löydä. Ja edelleenkin suosittelen lämpimästi lukemaan kommenttini ihan normaalilla äänenpainolla. Turhaan niitä siellä pään sisälläsi kiljuskelet.

        Näin siis kirjoittelee henkilö klo 1:36. Tuota aikaisemmin on pitänyt suoltaa puoli tuntia itsekseen roskaa ulos. Olisikohan ollut kännit päällä ja heittänyt arvionti muiden läsnäolosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin siis kirjoittelee henkilö klo 1:36. Tuota aikaisemmin on pitänyt suoltaa puoli tuntia itsekseen roskaa ulos. Olisikohan ollut kännit päällä ja heittänyt arvionti muiden läsnäolosta.

        Puhui "kiljuskelusta", mutta taisi tarkoittaa "kiljuttelua"...

        on tunnettu fakta, että uskiksilla on tapana törpötellä ja kirjoitella tälle palstalle yömyöhään kännipäissään...

        ei liene kovin pieleen mennyt arvaus, että jopa yli puolet uskiksia harjoittaa tuota tapaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhui "kiljuskelusta", mutta taisi tarkoittaa "kiljuttelua"...

        on tunnettu fakta, että uskiksilla on tapana törpötellä ja kirjoitella tälle palstalle yömyöhään kännipäissään...

        ei liene kovin pieleen mennyt arvaus, että jopa yli puolet uskiksia harjoittaa tuota tapaa?

        Ihan turha tuollaista on arvuutella, miksi joku kirjoittaa myöhällä. Yöllä voi kirjoitella vaikka syöpäpotilas, kolmivuorotyöntekijä tai nörtti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näin siis kirjoittelee henkilö klo 1:36. Tuota aikaisemmin on pitänyt suoltaa puoli tuntia itsekseen roskaa ulos. Olisikohan ollut kännit päällä ja heittänyt arvionti muiden läsnäolosta.

        Aikuisilla on lupa valvoa toisin kuin äidin pikku lapsilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhui "kiljuskelusta", mutta taisi tarkoittaa "kiljuttelua"...

        on tunnettu fakta, että uskiksilla on tapana törpötellä ja kirjoitella tälle palstalle yömyöhään kännipäissään...

        ei liene kovin pieleen mennyt arvaus, että jopa yli puolet uskiksia harjoittaa tuota tapaa?

        Se on hauska kun puhut "kiljuttelusta" ja "törpöttelystä", mutta et itse osallistu älylliseen keskusteluun juuri lainkaan.


    • Anonyymi

      Ateisti uskoo, että Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa ja että luomista ei ole tapahtunut.

      Ateisti uskoo, että Jumalan tai jumalien olemassa olo ja luominen ovat mahdotonta ollakseen totta.

      Ateisti uskoo, että universumi on syntynyt sattumalta itsestään tyhjästä tai lähes tyhjästä, joka on käytännössä "ei mitään" ja "olematon", koska universumia edeltävässä "todellisuudessa" ei ollut aikaa, avaruutta eikä materiaa, joka olisi mahdollistanut ajan kulun ja tapahtumat ajan kuluessa.

      Kvanttifluktuaatiota ei ole voinut tapahtua ateistien mukaan (agnoskepon määrittelemän ehdottoman totuuden mukaan) ennen inflatonikentän romahdusta ja niinpä kvanttifluktuaatio sisältyy universumin arvioituun 13,82 miljardiin vuoteen eikä mitään ole ollut sitä ennen - paitsi ehkä multiversumi ja kvanttimeren poreilua, josta näitä universumeja putkahtaa esiin tuon tuostakin AJASSA ja AJAN KESTÄNEEN kvanttifluktuaation jälkeen!

      Aikaa kuluu kvanttifluktuaatiossa.

      ”But there is a catch; these particles are created in particle and anti-particle pairs. They live only for a short instance of time until they destroy each other, popping in and out of existence. The higher the energy of the particle, the lesser time it can exist.”

      ”Mutta tässä on juju; nämä hiukkaset syntyvät hiukkas- ja antihiukkaspareina. Ne elävät vain lyhyen ajan, kunnes ne tuhoavat toinen toisensa, tullen olevaisiksi ja kadotakseen heti sen jälkeen. Mitä suurempi hiukkasen energia on, sitä vähemmän aikaa se voi olla olemassa.”

      On täysin mahdotonta, että jotakin tapahtuisi ilman, että aikaa kuluu. Miten joku ateisti voi olla niin tyhmä, että luulee jotakin tapahtuvan ilman että aikaa kuluisi?

      • Anonyymi

        "Ateisti uskoo, että Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa ja että luomista ei ole tapahtunut."

        Voi uskoa tai sitten ei. Tämä on sinulle monesti selitetty, mutta et ole oppimiskykyinen.

        "Ateisti uskoo, että Jumalan tai jumalien olemassa olo ja luominen ovat mahdotonta ollakseen totta."

        Tiedät että tämä ei ole totta, joten tiedät valehtelevasi.

        "Ateisti uskoo, että universumi on syntynyt sattumalta itsestään tyhjästä tai lähes tyhjästä, joka on käytännössä "ei mitään" ja "olematon", koska universumia edeltävässä "todellisuudessa" ei ollut aikaa, avaruutta eikä materiaa, joka olisi mahdollistanut ajan kulun ja tapahtumat ajan kuluessa. "

        Väärin vieläkin. Yritä uudestaan.


      • Anonyymi

        "On täysin mahdotonta, että jotakin tapahtuisi ilman, että aikaa kuluu. Miten joku ateisti voi olla niin tyhmä, että luulee jotakin tapahtuvan ilman että aikaa kuluisi? "

        Mietipä kuinka tyhmä sinä olet, kun teet sellaisia oletuksia että ateistit uskoisivat johonkin tuollaiseen. En ole koskaan edes miettinyt mitään kvanttifluktuaatioita, miten voisin niistä uskoa mitään. :D

        Nämä pahimmat fundikset ovat kyllä aika huvittavan pelleä sakkia. Tietysti ikävää, että heidän ainoa aseensa on valheet. Tosiasioillahan he eivät mihinkään pääse.


      • Anonyymi

        Kvanttilomittuminen säilyttää tilan kun sr pn luotu. Etäisyys ei ongelmsa.


      • Anonyymi

        ”Ateisti uskoo, että universumi on syntynyt sattumalta itsestään tyhjästä tai lähes tyhjästä”

        Emme usko.


    • Anonyymi

      Uskon siihen, että Amiga oli ylivertainen tietokone arkkitehtuurinsa puolesta ja nykyinen kehitys tietokoneissa on valitettavan jäykän tehokeskeinen.

      Uskon, että olen paremmassa fyysisessä suorituskunnossa kuin suurin osa ikäisistäni suomalaismiehistä.

      Mitähän muuta vielä?

      • Nämä ovat erittäin hyviä ja toki terveitäkin uskomuksia. Mutta millä tavalla ne liittyvät ateismiin tai määrittelevät itseäsi ateistina? Yhtä hyvin kuka tahansa muu voisi uskoa noihin asioihin hylkäämättä kuitenkaan uskoansa Jumalaan.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Nämä ovat erittäin hyviä ja toki terveitäkin uskomuksia. Mutta millä tavalla ne liittyvät ateismiin tai määrittelevät itseäsi ateistina? Yhtä hyvin kuka tahansa muu voisi uskoa noihin asioihin hylkäämättä kuitenkaan uskoansa Jumalaan.

        Taidat olla oivalluksen äärellä.

        Thronos


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Nämä ovat erittäin hyviä ja toki terveitäkin uskomuksia. Mutta millä tavalla ne liittyvät ateismiin tai määrittelevät itseäsi ateistina? Yhtä hyvin kuka tahansa muu voisi uskoa noihin asioihin hylkäämättä kuitenkaan uskoansa Jumalaan.

        En oikeastaan edes ajattele itseäni ateistina muualla kuin täällä suomi24:lla. Ateismi ei ole mitenkään minua määrittelevä juttu, enemmänkin se on vain se että en usko yhdenlaisiin asioihin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En oikeastaan edes ajattele itseäni ateistina muualla kuin täällä suomi24:lla. Ateismi ei ole mitenkään minua määrittelevä juttu, enemmänkin se on vain se että en usko yhdenlaisiin asioihin.

        Mielenkiintoista. Entä jos väitän, että teismi on puolestaan hurjasti ihmistä määrittelevä "juttu"? Yksilön elämä muuttuu radikaalisti teismin myötä. Siinä tapauksessa myös ateismi määrittelee yksilöä hurjasti, koska se kieltää teismissä vaikuttavan muutoksen. Toisin sanoen ateismi on myös hurjan määrittelevä "juttu", koska se torjuu tältä pohjalta elämän radikaalin muutoksen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taidat olla oivalluksen äärellä.

        Thronos

        Olemme toivon mukaan kaikki.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Mielenkiintoista. Entä jos väitän, että teismi on puolestaan hurjasti ihmistä määrittelevä "juttu"? Yksilön elämä muuttuu radikaalisti teismin myötä. Siinä tapauksessa myös ateismi määrittelee yksilöä hurjasti, koska se kieltää teismissä vaikuttavan muutoksen. Toisin sanoen ateismi on myös hurjan määrittelevä "juttu", koska se torjuu tältä pohjalta elämän radikaalin muutoksen.

        Teistiksi kääntyminen ja teistinä oleminen saa ihmiset tekemään kaikenlaista pahaa eikä lainkaan hyvää.

        Tämä on ateistien yleinen uskomus ja heidän mukaansa "tieteellisesti todistettu fakta".

        Revi siitä sitten huumoria...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teistiksi kääntyminen ja teistinä oleminen saa ihmiset tekemään kaikenlaista pahaa eikä lainkaan hyvää.

        Tämä on ateistien yleinen uskomus ja heidän mukaansa "tieteellisesti todistettu fakta".

        Revi siitä sitten huumoria...

        Ei pidä paikkaansa. Elämä on paljon monimutkaisempaa.

        t. ateisti


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Mielenkiintoista. Entä jos väitän, että teismi on puolestaan hurjasti ihmistä määrittelevä "juttu"? Yksilön elämä muuttuu radikaalisti teismin myötä. Siinä tapauksessa myös ateismi määrittelee yksilöä hurjasti, koska se kieltää teismissä vaikuttavan muutoksen. Toisin sanoen ateismi on myös hurjan määrittelevä "juttu", koska se torjuu tältä pohjalta elämän radikaalin muutoksen.

        Ei se minulla ainakaan uskoni loppuaikoina ollut mitään sen kummempaa se teismi kuin nykyään ateismikaan. Uskoin vaan jonkinlaiseen Jumalaan ja siinä se. Se, että usko loppui oli osittain tämän palstan ansiota. En muuttunut mitenkään ihmisenä.

        Teismi oli minullekin yhdessä elämänvaiheessa erittäin määrittelevä tekijä. Se tempasi mukanaan. Tein paljon erittäin huonoja päätöksiä jälkikäteen ajateltuna sen takia, että uskoin todella vahvasti. Uskoin valetieteeseen, samanlaisia juttuja kuin kreationistit usein uskovat ja pilasin niillä elämääni. Käytin kohtuuttomasti aikaa asioihin, joilla ei ole mitään merkitystä. Annoin vähäisestä käytössäni olevasta rahasta lahkolle, joka petti lupauksensa ja jonka ulkokultaisen käytöksen alla muhi mätäpaiseita.

        Kärsin sen ajan päätöksistä varmasti hautaan asti.

        Teismiäkin on monenlaista, ei parane sanoa että teismi on hyvin määrittelevää kaikille. Jos alkaisin yht'äkkiä uskoa johonkin jumalaan ei se vaikuttaisi oikeastaan mihinkään. En enää voisi luottaa samanlailla "opetukseen" kuin joskus luotin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se minulla ainakaan uskoni loppuaikoina ollut mitään sen kummempaa se teismi kuin nykyään ateismikaan. Uskoin vaan jonkinlaiseen Jumalaan ja siinä se. Se, että usko loppui oli osittain tämän palstan ansiota. En muuttunut mitenkään ihmisenä.

        Teismi oli minullekin yhdessä elämänvaiheessa erittäin määrittelevä tekijä. Se tempasi mukanaan. Tein paljon erittäin huonoja päätöksiä jälkikäteen ajateltuna sen takia, että uskoin todella vahvasti. Uskoin valetieteeseen, samanlaisia juttuja kuin kreationistit usein uskovat ja pilasin niillä elämääni. Käytin kohtuuttomasti aikaa asioihin, joilla ei ole mitään merkitystä. Annoin vähäisestä käytössäni olevasta rahasta lahkolle, joka petti lupauksensa ja jonka ulkokultaisen käytöksen alla muhi mätäpaiseita.

        Kärsin sen ajan päätöksistä varmasti hautaan asti.

        Teismiäkin on monenlaista, ei parane sanoa että teismi on hyvin määrittelevää kaikille. Jos alkaisin yht'äkkiä uskoa johonkin jumalaan ei se vaikuttaisi oikeastaan mihinkään. En enää voisi luottaa samanlailla "opetukseen" kuin joskus luotin.

        Eli onko niin, että nimenomaan käytäntö ja kokemus ovat lopulta johtaneet sinut ateismiin, ei älyllinen päättely?


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Eli onko niin, että nimenomaan käytäntö ja kokemus ovat lopulta johtaneet sinut ateismiin, ei älyllinen päättely?

        Kyllähän se ajattelu ja uskonnon tutkiminen vaikutti tajuamaan, että ei ole mitään kunnon syitä uskoa jumaliin. Ei todisteita, ei moraalisia syitä. Omat huonot kokemukset eivät siihen ajatteluun niin paljon vaikuttaneet. Kaikki tavat millä pyrin itseni vakuuttamaan teismistä osoittautuivat syvällisemmän tutkimisen perusteella oljenkorsiksi ja umpikujiksi.

        Kokemus vaikutti vain siihen tunnesiteen katkeamiseen. Täällä oli sopivasti teistejä, joilla oli tarve valehdella ateisteista että ryhdyin miettimään miksi näin on. Tajusin, että heillä on epätoivoinen yritys säilyttää omaa heikkoa uskoaan kuten minullakin oli.

        Se, että minua täällä käskettiin tappamaan itseni tai sanottiin, että en ole koskaan aidosti uskonut Jumalaan kun olen siitä voinut luopua ovat vain piste iin päällä. Sen jälkeen en ole enää jumalia tarvinnut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän se ajattelu ja uskonnon tutkiminen vaikutti tajuamaan, että ei ole mitään kunnon syitä uskoa jumaliin. Ei todisteita, ei moraalisia syitä. Omat huonot kokemukset eivät siihen ajatteluun niin paljon vaikuttaneet. Kaikki tavat millä pyrin itseni vakuuttamaan teismistä osoittautuivat syvällisemmän tutkimisen perusteella oljenkorsiksi ja umpikujiksi.

        Kokemus vaikutti vain siihen tunnesiteen katkeamiseen. Täällä oli sopivasti teistejä, joilla oli tarve valehdella ateisteista että ryhdyin miettimään miksi näin on. Tajusin, että heillä on epätoivoinen yritys säilyttää omaa heikkoa uskoaan kuten minullakin oli.

        Se, että minua täällä käskettiin tappamaan itseni tai sanottiin, että en ole koskaan aidosti uskonut Jumalaan kun olen siitä voinut luopua ovat vain piste iin päällä. Sen jälkeen en ole enää jumalia tarvinnut.

        Tämä kaikki on tietysti hyvin ikävää kuultavaa. En toivoisi, että ketään kohdeltaisiin tuolla tavalla valehtelemalla ja herjaamalla. Se on auttamatta väärin, riippumatta siitä, onko kyseinen henkilö teisti vai ateisti.

        Saisinko kuitenkin kysyä, mikä olisi sinun mielestäsi semmoinen kunnon syy uskoa Jumalaan? Minkälaisia todisteita tai moraalisia syitä kaipaat?


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Tämä kaikki on tietysti hyvin ikävää kuultavaa. En toivoisi, että ketään kohdeltaisiin tuolla tavalla valehtelemalla ja herjaamalla. Se on auttamatta väärin, riippumatta siitä, onko kyseinen henkilö teisti vai ateisti.

        Saisinko kuitenkin kysyä, mikä olisi sinun mielestäsi semmoinen kunnon syy uskoa Jumalaan? Minkälaisia todisteita tai moraalisia syitä kaipaat?

        Olen teismiä tutkinut vuosikymmeniä ja suurimman osan tästä ajasta olen ollut joko teisti tai halunnut pysyä teistinä, enkä ole löytänyt mitään syytä uskoa yhteenkään jumalaan tai Jumalaan. Tietysti uskoin ja halusin uskoa Jumalaan, mutta mitä enemmän tutkin sitä vähemmän uskoin Jumalaan.

        Mitä enemmän tiesin uskontojen historiasta ja nykytilanteesta, sitä vähemmän uskoin teismin tekevän ihmisistä moraalisempia hyvällä tavalla. Moraalisempia uskontoja on olemassa, mutta ne ovat aina pienempiä uskontoja, jotka yleensä vainotaan aggressiivisempien uskontojen tieltä pois, koska niissä keskitytään olemaan hyviä ihmisiä eikä puolusteta omia maita tarpeeksi.

        Talibanit räjäyttelevät buddha-patsaat, pakistanilaiset hävittävät jainalaiset temppelit, turkkilaiset tuhoavat armenialaiset kirkot, kristityt ja muslimit tuhoavat tulitemppelit, saudiarabialaiset estävät ahmadien pääsyn pyhiinvaellukselle, luterilaiset vainoavat kastajia... historia on täynnä tätä jo pelkkien uskontojen osalta. Eiväthän ihmiset muutenkaan mitään pulmusia ole, mutta nämä ovat uskontojen motivoimaa pahaa.

        Olen käynyt vaihtoehtojakin läpi. Lukenut apokryfistä kirjallisuutta, tutustunut juutalaisuuteen, islamiin, muihin uskontoihin. Tämänkin takia on usein turhauttavaa keskustella, koska moni ei ole nähnyt mitään vaivaa näkemystensä laajentamiseksi. Kellään ei ole tarjota mitään faktoihin perustuvaa, harvoin edes mitään uutta mitä en olisi harkinnut jo.

        Hyvää oloa on kyllä tarjolla ja dogmeja, jos sellaista kaipaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen teismiä tutkinut vuosikymmeniä ja suurimman osan tästä ajasta olen ollut joko teisti tai halunnut pysyä teistinä, enkä ole löytänyt mitään syytä uskoa yhteenkään jumalaan tai Jumalaan. Tietysti uskoin ja halusin uskoa Jumalaan, mutta mitä enemmän tutkin sitä vähemmän uskoin Jumalaan.

        Mitä enemmän tiesin uskontojen historiasta ja nykytilanteesta, sitä vähemmän uskoin teismin tekevän ihmisistä moraalisempia hyvällä tavalla. Moraalisempia uskontoja on olemassa, mutta ne ovat aina pienempiä uskontoja, jotka yleensä vainotaan aggressiivisempien uskontojen tieltä pois, koska niissä keskitytään olemaan hyviä ihmisiä eikä puolusteta omia maita tarpeeksi.

        Talibanit räjäyttelevät buddha-patsaat, pakistanilaiset hävittävät jainalaiset temppelit, turkkilaiset tuhoavat armenialaiset kirkot, kristityt ja muslimit tuhoavat tulitemppelit, saudiarabialaiset estävät ahmadien pääsyn pyhiinvaellukselle, luterilaiset vainoavat kastajia... historia on täynnä tätä jo pelkkien uskontojen osalta. Eiväthän ihmiset muutenkaan mitään pulmusia ole, mutta nämä ovat uskontojen motivoimaa pahaa.

        Olen käynyt vaihtoehtojakin läpi. Lukenut apokryfistä kirjallisuutta, tutustunut juutalaisuuteen, islamiin, muihin uskontoihin. Tämänkin takia on usein turhauttavaa keskustella, koska moni ei ole nähnyt mitään vaivaa näkemystensä laajentamiseksi. Kellään ei ole tarjota mitään faktoihin perustuvaa, harvoin edes mitään uutta mitä en olisi harkinnut jo.

        Hyvää oloa on kyllä tarjolla ja dogmeja, jos sellaista kaipaa.

        Herätyskristillisyyden vaikutus kääntyneisiin on selvästi todettavissa. Elämäntavat, käytös ja arvomaailma muuttuvat parempaan suuntaan.

        On siis puppua väittää, ettei mikään "uskonto" tarjoa moraalisesti korkeaa tai parempaa vaihtoehtoa joillekin ihmisille. Tietenkään sellaisen ihmisen ei tarvitse kääntyä pois pahuudestaan, joka elää jo valmiiksi hyvien tapojen mukaan ja käyttäytyy hyvin.

        Millaiset elämäntavat ja arvomaailma ovat sitten "hyviä"?

        Se on kiistanalainen asia, niin että kristittyjen elämäntapa ja arvot ovat ateistien mielestä pahat, ja päinvastoin. Ei tietenkään kaikissa asioissa, mutta esimerkiksi sukupuolikäyttäytymisessä, päihteiden käytössä, rehellisyydessä (ateistit pitävät valehtelua hyveenä, joka osoittaa ihmisen olevan älykäs, mutta totta puhuva ja rehellinen ihminen on heidän mielestään tyhmä), suhteessa varkauksiin ja näpistelyyn (amispojat varastavat ja näpistelevät, jos eivät pelkää kiinnijäämistä), väkivaltaan (amispojat ihannoivat väkivaltaa ja kerskaavat jo peruskoulussa tapahtuneista väkivallan teoista) ja väkivaltaviihteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Herätyskristillisyyden vaikutus kääntyneisiin on selvästi todettavissa. Elämäntavat, käytös ja arvomaailma muuttuvat parempaan suuntaan.

        On siis puppua väittää, ettei mikään "uskonto" tarjoa moraalisesti korkeaa tai parempaa vaihtoehtoa joillekin ihmisille. Tietenkään sellaisen ihmisen ei tarvitse kääntyä pois pahuudestaan, joka elää jo valmiiksi hyvien tapojen mukaan ja käyttäytyy hyvin.

        Millaiset elämäntavat ja arvomaailma ovat sitten "hyviä"?

        Se on kiistanalainen asia, niin että kristittyjen elämäntapa ja arvot ovat ateistien mielestä pahat, ja päinvastoin. Ei tietenkään kaikissa asioissa, mutta esimerkiksi sukupuolikäyttäytymisessä, päihteiden käytössä, rehellisyydessä (ateistit pitävät valehtelua hyveenä, joka osoittaa ihmisen olevan älykäs, mutta totta puhuva ja rehellinen ihminen on heidän mielestään tyhmä), suhteessa varkauksiin ja näpistelyyn (amispojat varastavat ja näpistelevät, jos eivät pelkää kiinnijäämistä), väkivaltaan (amispojat ihannoivat väkivaltaa ja kerskaavat jo peruskoulussa tapahtuneista väkivallan teoista) ja väkivaltaviihteeseen.

        "ateistit pitävät valehtelua hyveenä"

        Pitäisikö minun nyt siis kiittää sinua valheestasi? En kiitä, koska vihaan valehtelijoita. Tiedän kyllä kuka sinä olet, olet juuri se joka käski minun tappaa itseni kun olin vielä tunteellisesti kiinni teismissäni. Voisin kyllä kiittää siitä sinua.

        Vieläkö valehtelet olevasi islam-expertti ja paatunut ateistikin, agnostikko ja kreationisti? Huomaan sinun viestejäsi täällä usein.


      • Anonyymi

        Miksi et muuten G4G kirjoita enää omalla nimimerkilläsi? Kolkuttiko poliisi ovellesi vai mitä kävi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ateistit pitävät valehtelua hyveenä"

        Pitäisikö minun nyt siis kiittää sinua valheestasi? En kiitä, koska vihaan valehtelijoita. Tiedän kyllä kuka sinä olet, olet juuri se joka käski minun tappaa itseni kun olin vielä tunteellisesti kiinni teismissäni. Voisin kyllä kiittää siitä sinua.

        Vieläkö valehtelet olevasi islam-expertti ja paatunut ateistikin, agnostikko ja kreationisti? Huomaan sinun viestejäsi täällä usein.

        En ole valehdellut. Olen ehkä hieman kärjistänyt tai tulkinnut vapaasti ateistien väitteitä. He nimittäin ovat sitä mieltä - tutkimuksiin perustuen - että valehtelu on osoitus älykkyydestä ja rehellisyys tyhmyydestä! Moraalia valehtelu ei näiden ateistitutkijoiden mielestä millään tavalla mittaa!

        On tunnettu fakta, että luonnossa elävät eläimet hyötyvät valehtelusta, varastamisesta, naaraiden ryöstöstä, kilpailevien urosten ja näiden pentujen tappamisesta, ja reviirin valtauksesta jopa tappamalla lajikumppaneita!

        Tämän perusteella ja ateistien tavat sekä ajatukset tuntien on luonnollista olettaa, että valehtelu on ateistien mielestä hyve sen sijaan, että se olisi moraalisesti tuomittava paha tapa. Ateistithan valehtelevat ja vääristelevät totuutta tuon tuostakin, joten eikö sekin todista heidän pitävän valehtelua hyveenä?

        En ole koskaan käskenyt toista ihmistä tappaa itsensä tällä palstalla tai muilla foorumeilla. Sekoitat minut nyt johonkin toiseen henkilöön. Olen tosin voinut leikilläni joskus jotakin sellaista livenä tutuille sanoa, mutta niitä sanoja on ollut mahdotonta ymmärtää väärin, koska olemme nauraneet heti perään koko asialle ja tienneet sen vitsiksi. Palstalla en ole muistaakseni sellaista huumoria viljellyt, vaikka voihan se olla, että erehdyn.

        Saatan esimerkiksi sanoa kristitylle, että eikö heidän kannattaisi tappaa itsensä, jotta pääsisivät heti Herran tykö ja kärsimys loppuisi siihen paikkaan: edessä olisi vain ikuinen onni, ilo, rauha, lepo ja rakkaus?!

        Tai sanon, että eikö kehitysmaiden nälkäänäkevien lasten pitäisi antaa kuolla nälkään sen sijaan, että autettaisiin heitä ja niin he kasvaisivat "vastuulliseen ikään" ja joutuisivat helvettiin pakanauskontonsa vuoksi? Monet kristityt luulevat, että nämä pakanoiden lapset pääsevät automaattisesti taivaaseen, jos kuolevat ennen vastuulliseen ikään ehtimistä, joten sellaisten auttaminen ja hengissä pitäminen on mitä suurinta raakuutta sen sijaan, että olisi hyväntekemistä - näiden kristittyjen oman teologian mukaan!

        En ole ollut koskaan kristitty, muslimi tai ateisti. Olen ollut syntymästäni ja lapsuudestani saakka agnostikko. En ole ikinä uskonut mihinkään tai keneenkään, enkä aio uskoakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole valehdellut. Olen ehkä hieman kärjistänyt tai tulkinnut vapaasti ateistien väitteitä. He nimittäin ovat sitä mieltä - tutkimuksiin perustuen - että valehtelu on osoitus älykkyydestä ja rehellisyys tyhmyydestä! Moraalia valehtelu ei näiden ateistitutkijoiden mielestä millään tavalla mittaa!

        On tunnettu fakta, että luonnossa elävät eläimet hyötyvät valehtelusta, varastamisesta, naaraiden ryöstöstä, kilpailevien urosten ja näiden pentujen tappamisesta, ja reviirin valtauksesta jopa tappamalla lajikumppaneita!

        Tämän perusteella ja ateistien tavat sekä ajatukset tuntien on luonnollista olettaa, että valehtelu on ateistien mielestä hyve sen sijaan, että se olisi moraalisesti tuomittava paha tapa. Ateistithan valehtelevat ja vääristelevät totuutta tuon tuostakin, joten eikö sekin todista heidän pitävän valehtelua hyveenä?

        En ole koskaan käskenyt toista ihmistä tappaa itsensä tällä palstalla tai muilla foorumeilla. Sekoitat minut nyt johonkin toiseen henkilöön. Olen tosin voinut leikilläni joskus jotakin sellaista livenä tutuille sanoa, mutta niitä sanoja on ollut mahdotonta ymmärtää väärin, koska olemme nauraneet heti perään koko asialle ja tienneet sen vitsiksi. Palstalla en ole muistaakseni sellaista huumoria viljellyt, vaikka voihan se olla, että erehdyn.

        Saatan esimerkiksi sanoa kristitylle, että eikö heidän kannattaisi tappaa itsensä, jotta pääsisivät heti Herran tykö ja kärsimys loppuisi siihen paikkaan: edessä olisi vain ikuinen onni, ilo, rauha, lepo ja rakkaus?!

        Tai sanon, että eikö kehitysmaiden nälkäänäkevien lasten pitäisi antaa kuolla nälkään sen sijaan, että autettaisiin heitä ja niin he kasvaisivat "vastuulliseen ikään" ja joutuisivat helvettiin pakanauskontonsa vuoksi? Monet kristityt luulevat, että nämä pakanoiden lapset pääsevät automaattisesti taivaaseen, jos kuolevat ennen vastuulliseen ikään ehtimistä, joten sellaisten auttaminen ja hengissä pitäminen on mitä suurinta raakuutta sen sijaan, että olisi hyväntekemistä - näiden kristittyjen oman teologian mukaan!

        En ole ollut koskaan kristitty, muslimi tai ateisti. Olen ollut syntymästäni ja lapsuudestani saakka agnostikko. En ole ikinä uskonut mihinkään tai keneenkään, enkä aio uskoakaan.

        Olet sinä selittelyn mestari. Kaikelle epärehellisyydelle mitä harrastat, löytyy jokin porsaanreikä omassa mielessäsi.


      • Anonyymi

        Puhupa pukille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhupa pukille.

        En ole hyvissä väleissä Teemun kanssa, joten enpä taida puhua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet sinä selittelyn mestari. Kaikelle epärehellisyydelle mitä harrastat, löytyy jokin porsaanreikä omassa mielessäsi.

        Miten sellainen ihminen voisi olla epärehellinen, joka ei ole koskaan valehdellut tai varastanut mitään?


    • Anonyymi

      Sinänsähän tuo ateismi kertoo tyhmyydestä. Mutta ihminen on tyhmä. EI se ole yllätys.
      Ateisti saattaa uskoa lottovoittoon, huomisen tapahtumiin, henkisiin yhteyksiin ja vaikka mihin, jopa tieteeseen, joka muuttuu koko ajan.
      Että ateismi uskonto on ehkä sellainen adhd uskonto, joka sekoilee lyhyt ikäisyytensä vuoksi koko ajan.
      Kun koko elämä on oikeasti kaaosta, ateismi uskoo siihenkin, mutta hän on vaurioitunut jotenkin sisäisesti, että ei tunne eikä usko siihen, kuka hänet on luonut.
      Onko ateismi pahuuden uhri?
      Onko ateisti se, kenet on syrjään siirretty vapaasta elämästä? Onko hän sidottu pois?
      Jumalaan uskominen ei maksa mitään. Jumala on maailman herra. Jumalaa ei omista kukaan. Jumala on vapaus.
      Pahuus on kovasti tätä vastaan ja haluaa itselleen voimaa syrjässä olevista yms.
      Mietin että eikö ateisti saa ajatella asioita. Estetäänkö häntä vapaasta ajattelusta?
      Kuka sen aiheuttaa ja tekee näille ihmisraasuille?

      • Anonyymi

        En näe noin ja olen uskova. Ateisti on ihminen siinä missä uskovainenkin. En pidä heitä tyhminä.
        En pidä siittä, että ihmisiä haukutaan tyhmiksi vaikka me kaikki olemme vajavaisia.

        Jonkin käytös voi olla tyhmää jos se ei johda mihinkäön rakenravaan ja tuo käytös johtuu ihmisen vajavaisuudesta mutten pidä siittä, että ihmistä haukutaan.

        En myöskään pidä ateisteja raasuina automaattisesti sen takia koska ovat ateisteja.

        Täällä palstalla on ilmeisesti ihan käytäntö puolin ja toisin alentaa ja haukkua. Vihon viimeinen paska kattila.


      • Anonyymi

        Jumalaan uskominen maksaa ilmeisesti käytöstavoissa jonkin verran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumalaan uskominen maksaa ilmeisesti käytöstavoissa jonkin verran.

        Ei vaan se on inhimillistä ja jokaiselle ihmiselle ominaista käytöstä riippumatta siittä mihin uskoo. Ateistit täällä haukkyvat todella lujaa.

        Se kertoo vain ihmisen rajallusuudesta ja kykenemättömyydestä hallita omia impulsiivejään tai haluamattomuudesta.

        Tuo ei liity uskontoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan se on inhimillistä ja jokaiselle ihmiselle ominaista käytöstä riippumatta siittä mihin uskoo. Ateistit täällä haukkyvat todella lujaa.

        Se kertoo vain ihmisen rajallusuudesta ja kykenemättömyydestä hallita omia impulsiivejään tai haluamattomuudesta.

        Tuo ei liity uskontoon.

        Minä olen ihan normali ihminen. Älykkyys os on jotaon 130 ja uskon Kristuksern. S 1990. Olenko pönttö. En varmasti ole. KiitoS koti.


      • Anonyymi

        Heusru, Rumala, Jamala , Leesus mutta kuka on Kristuksern.?

        Lamala the Kamala - piinasi suomea 1990 vuonna

        Säkkukutka kaataa piiensäsoittajat ja evankelistat


      • Anonyymi

        Ateismi on järjen tai sen käytön puutetta.


      • Anonyymi

        Hyvä kuulla lisää lässytystä vääräuskoisista.


      • Anonyymi

        Te jehovat olette kyllä kaikkein ikävystyttävimpiä pölvästejä.


    • Anonyymi

      Miksi ateisti erityisesti suuttuu kun tulee puhe Jeesuksesta ja Jumalasta. Jopa kummituksiin ja paramormaalikokemuksiin ateisti voi suhtautua ilman vihaa ja hyökkäystä. Mikä kristinuskossa raivostuttaa!

      • Anonyymi

        Miksi myös kristityt raivostuvat niin helposti, vaikka vaan sanoo ettei usko mihinkään jumalaan? Ei luulisi olevan ongelma, mutta totuus on toinen!


      • Anonyymi

        Kummankaan ei tarvitse suuttua. Otetaan ihan rauhallisesti.

        t. ateisti


    • Anonyymi

      Ateisti uskoo perusteluihin eli argumentteihin. Pitää olla hyvä ja looginen syy ja perustelu miksi johonkin kannattaisi uskoa. Jumalien olemassa olon puolesta ei uskottavia ja hyviä perusteluja ole esitetty.

      Kun kysytään uskotko tähän tai tuohon, niin loogista on esittää vastakysymys: miksi uskoisin?
      Uskotko Einsteinin kaavaan e=mc^2? Miksi uskoisin? Koska ydinvoimalat näyttävät juuri tuon kaavan mukaan tuottavan energiaa. Siis uskon.

      • Anonyymi

        Niin.
        Pitää olla myös syy olla uskomatta.
        Kun ottaa maantieteellisesti lähimmän uskonnon, eli kristinopin, niin sitä hiukan vilkaistessakin selviää melkoisen omituinen uskonto jossa ei ole järjen häivääkään monine jumalineen.
        Sitten hiukan vähemmän omituisista uskonnoista Islamin, niin se on vaan jotenkin kovin epämiellyttävä ja uskovat vieläkin enemmän vastenmielisiä kuin kristityt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin.
        Pitää olla myös syy olla uskomatta.
        Kun ottaa maantieteellisesti lähimmän uskonnon, eli kristinopin, niin sitä hiukan vilkaistessakin selviää melkoisen omituinen uskonto jossa ei ole järjen häivääkään monine jumalineen.
        Sitten hiukan vähemmän omituisista uskonnoista Islamin, niin se on vaan jotenkin kovin epämiellyttävä ja uskovat vieläkin enemmän vastenmielisiä kuin kristityt.

        "Pitää olla myös syy olla uskomatta."

        Ei tarvitse. Se, että ei ole syytä uskoa on syy olla uskomatta.

        Vain mielikuvitus on rajana jos luetteloidaan asioita joiden olemassa olemattomuutta ei ole perusteltu, mutta joiden olemassa oloon ei ole mitään syytä uskoa. Mars-planeetalla olevat muinaisen kulttuurin rauniot, Saturnusta kiertävä humanoidien sateliitti, kuun pimeällä puolella oleva kuunatsien tukikohta, kheopsin pyramidin alle haudattu tuhansien kilojen painoinen smaragdi jne jne.


      • Uskosi liittyy siis vahvasti asioiden perusteluihin. Voisitko kuitenkaan koskaan kuvitella uskovasi mitään täysin intuitiivisesti, siis ilman mitään selkeitä ja loogisia perusteluja tai todisteita?


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Uskosi liittyy siis vahvasti asioiden perusteluihin. Voisitko kuitenkaan koskaan kuvitella uskovasi mitään täysin intuitiivisesti, siis ilman mitään selkeitä ja loogisia perusteluja tai todisteita?

        Sillä tavallahan moni tekee, fiiliksillä valitaan uskonto, vaihdetaan uskontoa tai perustetaan uusia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sillä tavallahan moni tekee, fiiliksillä valitaan uskonto, vaihdetaan uskontoa tai perustetaan uusia.

        Fiilikselläkö tosiaan? Eli fiiliksellä kun vaan jotain uutta aloittaa, niin saa heti miljoonia seuraajia? Niinkö? Näinkö yksinkertainen paikka tämä maailma todella on? Miksi en ole sitä heti tajunnut?!


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Fiilikselläkö tosiaan? Eli fiiliksellä kun vaan jotain uutta aloittaa, niin saa heti miljoonia seuraajia? Niinkö? Näinkö yksinkertainen paikka tämä maailma todella on? Miksi en ole sitä heti tajunnut?!

        Uskontoja on tuhansia, kristinuskon alalajejakin 20 000 kpl. Mistä ne ovat syntyneet jos ei intuitiiviseen ymmärrykseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uskontoja on tuhansia, kristinuskon alalajejakin 20 000 kpl. Mistä ne ovat syntyneet jos ei intuitiiviseen ymmärrykseen.

        Jep! No minäkin perustan sitten oman lahkon ja kerään vaikka instaan miljoonia seuraajia. Pitää löytää vaan se fiilis! Heippa!


      • SkinnyG kirjoitti:

        Jep! No minäkin perustan sitten oman lahkon ja kerään vaikka instaan miljoonia seuraajia. Pitää löytää vaan se fiilis! Heippa!

        Onnea yritykselle oman uskonnon perustamisessa, se on kilpailtu business. Mutta parhaimmillaan, jos onnistut, syntymäpäivääsi vietetään kansallisena vapaapäivänä seuraavat 2000 vuotta. Pahimmillaan taas joudut vankilamielisairaalaan loppuiäksesi.


    • "Olen ateisti" tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaisesti samaa kuin "en usko jumaliin". Siitä ei voi välttämättä päätellä mitään muuta. Samalla tavalla "olen vegaani" tarkoittaa samaa kuin "en syö eläinperäisiä tuotteita". Siitä ei käy ilmi miksi hän ei syö lihaa tai mitä hän yleensä syö. Ehkä hän tekee niin ilmastollisista syistä tai hän ei pidä totantoeläinten kohtelusta. Ateismin tapauksessa monia, muttei kaikkia yhdistävä tekijä on tieteellinen maailmankuva. Sekulaari humanismi on myös yleistä, mutta sitä varsinkaan ei voi yleistää kaikkiin.

      • Anonyymi

        Puhut puuta heinää.

        Kaikkia ateisteja yhdistävä tekijä ei ole tieteellinen maailmankuva.

        Monia ateisteja ei yhdistä sekulaari humanismi.

        Suurin osa ateisteista ei ymmärrä tieteestä tuon taivaallista. Vaikka he pitävät "tieteen" selityksiä ja johtopäätöksiä (mielipiteitä) totuudellisina, niin heidän maailmankuvansa ei ole silti tieteellinen. Heidän maailmankuvansa on "usko", joka kohdistuu ateismiin ja ateistien totuudellisena pitämiin "tieteellisiin" johtopäätöksiin, väitteisiin ja oletuksiin.

        Suuri osa ateisteista ei käyttäydy kovin hyvin muita ihmisiä kohtaan: eivät etenkään uskovaisia ja eri tavalla ajattelevia kohtaan. Monille ateisteille on tyypillistä kiusaaminen, pahanteko, huono käytös, valehtelu, varastaminen ja sukupuolinen vapaamielisyys, johon kuuluvat erilaiset seksuaaliset kokeilut, irtosuhteet ja uskottomuus puolisoa kohtaan tai huorinteko toisen henkilön puolison kanssa. Ateistit aiheuttavat siis vahinkoa muille ihmisille sen sijaan, että lisäisivät onnellisuutta teoillaan ja elämällään!

        Sekö on sekulaaria humanismia, että ateistit tekevät pahaa muille ihmisille ja jopa itselleen (päihteiden väärinkäyttö jne.)?

        On tietysti häviävän pieni vähemmistö ja muutama yksittäistapaus, joka käy todisteena tavanomaisesta poikkeavasta ateistien käyttäytymisestä ja jopa arvomaailmasta, mutta nämä harvat poikkeukset eivät anna totuudellista kuvaa siitä, millainen ateistien enemmistö on!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhut puuta heinää.

        Kaikkia ateisteja yhdistävä tekijä ei ole tieteellinen maailmankuva.

        Monia ateisteja ei yhdistä sekulaari humanismi.

        Suurin osa ateisteista ei ymmärrä tieteestä tuon taivaallista. Vaikka he pitävät "tieteen" selityksiä ja johtopäätöksiä (mielipiteitä) totuudellisina, niin heidän maailmankuvansa ei ole silti tieteellinen. Heidän maailmankuvansa on "usko", joka kohdistuu ateismiin ja ateistien totuudellisena pitämiin "tieteellisiin" johtopäätöksiin, väitteisiin ja oletuksiin.

        Suuri osa ateisteista ei käyttäydy kovin hyvin muita ihmisiä kohtaan: eivät etenkään uskovaisia ja eri tavalla ajattelevia kohtaan. Monille ateisteille on tyypillistä kiusaaminen, pahanteko, huono käytös, valehtelu, varastaminen ja sukupuolinen vapaamielisyys, johon kuuluvat erilaiset seksuaaliset kokeilut, irtosuhteet ja uskottomuus puolisoa kohtaan tai huorinteko toisen henkilön puolison kanssa. Ateistit aiheuttavat siis vahinkoa muille ihmisille sen sijaan, että lisäisivät onnellisuutta teoillaan ja elämällään!

        Sekö on sekulaaria humanismia, että ateistit tekevät pahaa muille ihmisille ja jopa itselleen (päihteiden väärinkäyttö jne.)?

        On tietysti häviävän pieni vähemmistö ja muutama yksittäistapaus, joka käy todisteena tavanomaisesta poikkeavasta ateistien käyttäytymisestä ja jopa arvomaailmasta, mutta nämä harvat poikkeukset eivät anna totuudellista kuvaa siitä, millainen ateistien enemmistö on!

        ”Sekö on sekulaaria humanismia, että ateistit tekevät pahaa muille ihmisille ja jopa itselleen (päihteiden väärinkäyttö jne.)?”

        Ei ole.

        Monia ateisteja ei yhdistä sekulaari humanismi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhut puuta heinää.

        Kaikkia ateisteja yhdistävä tekijä ei ole tieteellinen maailmankuva.

        Monia ateisteja ei yhdistä sekulaari humanismi.

        Suurin osa ateisteista ei ymmärrä tieteestä tuon taivaallista. Vaikka he pitävät "tieteen" selityksiä ja johtopäätöksiä (mielipiteitä) totuudellisina, niin heidän maailmankuvansa ei ole silti tieteellinen. Heidän maailmankuvansa on "usko", joka kohdistuu ateismiin ja ateistien totuudellisena pitämiin "tieteellisiin" johtopäätöksiin, väitteisiin ja oletuksiin.

        Suuri osa ateisteista ei käyttäydy kovin hyvin muita ihmisiä kohtaan: eivät etenkään uskovaisia ja eri tavalla ajattelevia kohtaan. Monille ateisteille on tyypillistä kiusaaminen, pahanteko, huono käytös, valehtelu, varastaminen ja sukupuolinen vapaamielisyys, johon kuuluvat erilaiset seksuaaliset kokeilut, irtosuhteet ja uskottomuus puolisoa kohtaan tai huorinteko toisen henkilön puolison kanssa. Ateistit aiheuttavat siis vahinkoa muille ihmisille sen sijaan, että lisäisivät onnellisuutta teoillaan ja elämällään!

        Sekö on sekulaaria humanismia, että ateistit tekevät pahaa muille ihmisille ja jopa itselleen (päihteiden väärinkäyttö jne.)?

        On tietysti häviävän pieni vähemmistö ja muutama yksittäistapaus, joka käy todisteena tavanomaisesta poikkeavasta ateistien käyttäytymisestä ja jopa arvomaailmasta, mutta nämä harvat poikkeukset eivät anna totuudellista kuvaa siitä, millainen ateistien enemmistö on!

        " Monille ateisteille on tyypillistä kiusaaminen, pahanteko, huono käytös, valehtelu, varastaminen ja sukupuolinen vapaamielisyys,... "

        Monelle uskovaiselle on tyypillistä toisinajattelijoiden vainoaminen ja eristäminen, jopa vanhempia kielletään pitämästä yhteyttä "uskosta luopuneeseen" lapseensa. Useat uskovat myös valehtelevat pakonomaisesti uskoaan puolustaakseen. Uskovaiset ovat toistuvasti jääneet kiinni lapsia raiskaavien pedofiilien suojelusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Monille ateisteille on tyypillistä kiusaaminen, pahanteko, huono käytös, valehtelu, varastaminen ja sukupuolinen vapaamielisyys,... "

        Monelle uskovaiselle on tyypillistä toisinajattelijoiden vainoaminen ja eristäminen, jopa vanhempia kielletään pitämästä yhteyttä "uskosta luopuneeseen" lapseensa. Useat uskovat myös valehtelevat pakonomaisesti uskoaan puolustaakseen. Uskovaiset ovat toistuvasti jääneet kiinni lapsia raiskaavien pedofiilien suojelusta.

        Pahaa on siis sekä ateisteissa että teisteissä.

        Pahasta täysin vapaita ovat sitten vissiin vain agnostikot?

        Deistit ehkä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahaa on siis sekä ateisteissa että teisteissä.

        Pahasta täysin vapaita ovat sitten vissiin vain agnostikot?

        Deistit ehkä?

        Ovatko kaikki ateistit ja teistit pahoja?

        "Jos yksi, niin sitten kaikki!"

        Onko ateisteilla tapana tehdä tuollaisia yleistyksiä?

        Jos yksi mulismi tekee terrori-iskun ja tappaa ihmisiä, niin sitten kaikki uskovaiset ovat yhtä pahoja ja hyväksyvät sen teon? Sehän on itse asiassa helluntailaisten syytä ja muslimit toteuttavat vain Jeesuksen sekä apostolien käskyjä tappaessaan vääräuskoisia?

        Ja kun ateistiset hirmuhallinnot tappavat ihmisiä ja mm. uskovia heidän uskonsa vuoksi, niin ateismilla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa? Ateistmi ei ole siis vaikutin sellaisille teoille, mutta uskonto on syypää kaikkeen pahaan?

        Jos uskontoja ei olisi, niin maapallo olisi ateistien asuttama paratiisi, jossa tosin kärsittäisiin ja kuoltaisiin, mutta kukaan ihminen ei tekisi pahaa toinen toiselleen?

        Onko ateisti täysin kykenemätön pahan tekemiseen?

        Onko ateisti täysin hyvä ihminen, jossa ei ole mitään vääryyttä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhut puuta heinää.

        Kaikkia ateisteja yhdistävä tekijä ei ole tieteellinen maailmankuva.

        Monia ateisteja ei yhdistä sekulaari humanismi.

        Suurin osa ateisteista ei ymmärrä tieteestä tuon taivaallista. Vaikka he pitävät "tieteen" selityksiä ja johtopäätöksiä (mielipiteitä) totuudellisina, niin heidän maailmankuvansa ei ole silti tieteellinen. Heidän maailmankuvansa on "usko", joka kohdistuu ateismiin ja ateistien totuudellisena pitämiin "tieteellisiin" johtopäätöksiin, väitteisiin ja oletuksiin.

        Suuri osa ateisteista ei käyttäydy kovin hyvin muita ihmisiä kohtaan: eivät etenkään uskovaisia ja eri tavalla ajattelevia kohtaan. Monille ateisteille on tyypillistä kiusaaminen, pahanteko, huono käytös, valehtelu, varastaminen ja sukupuolinen vapaamielisyys, johon kuuluvat erilaiset seksuaaliset kokeilut, irtosuhteet ja uskottomuus puolisoa kohtaan tai huorinteko toisen henkilön puolison kanssa. Ateistit aiheuttavat siis vahinkoa muille ihmisille sen sijaan, että lisäisivät onnellisuutta teoillaan ja elämällään!

        Sekö on sekulaaria humanismia, että ateistit tekevät pahaa muille ihmisille ja jopa itselleen (päihteiden väärinkäyttö jne.)?

        On tietysti häviävän pieni vähemmistö ja muutama yksittäistapaus, joka käy todisteena tavanomaisesta poikkeavasta ateistien käyttäytymisestä ja jopa arvomaailmasta, mutta nämä harvat poikkeukset eivät anna totuudellista kuvaa siitä, millainen ateistien enemmistö on!

        Minä kirjoitin ihan kirjaimellisesti, ettei ateismista voi välttämättä päätellä mitään muuta kuin uskonnottomuuden. Se tarkoittaa, ettei kaikkia ateisteja yhdistä MIKÄÄN muu kuin uskonnottomuus. Minun näkemyksen mukaan aika MONIA yhdistää kuitenkin nuo mainitsemani asiat. Enkä tarkoittanut niitä kovinkaan tiukasti määriteltyinä. Pointti oli lähinnä käytännönläheinen yleistys. Oikeasti hyväntahtoiseen kysymykseen "Miksi vegaanit eivät syö lihaa?" voisi vastata "Koska lihan tuotanto ei ole ympäristöystävällistä ja tuotantoeläimiä kohdellaan huonosti". Oikeasti hyväntahtoiseen kysymykseen "Mihin ateistit (positiivisesti) uskovat?" voisi vastatata "Maailma toimii luonnonlakien mukaisesti eikä yliluonnolliset voimat vaikuta mihinkään. Ja on moraalisesti oikein antaa ihmisten olla onnellisia sellaisena kuin ovat eikä rajoittaa heitä uskonnollisilla dogmeilla". Hyväntahtoisilla kysymyksillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tällaisten keskustelupalstojen kanssa, joten tästä on turha jatkaa pilkun viilausta enää.


      • SekulaariSavolainen kirjoitti:

        Minä kirjoitin ihan kirjaimellisesti, ettei ateismista voi välttämättä päätellä mitään muuta kuin uskonnottomuuden. Se tarkoittaa, ettei kaikkia ateisteja yhdistä MIKÄÄN muu kuin uskonnottomuus. Minun näkemyksen mukaan aika MONIA yhdistää kuitenkin nuo mainitsemani asiat. Enkä tarkoittanut niitä kovinkaan tiukasti määriteltyinä. Pointti oli lähinnä käytännönläheinen yleistys. Oikeasti hyväntahtoiseen kysymykseen "Miksi vegaanit eivät syö lihaa?" voisi vastata "Koska lihan tuotanto ei ole ympäristöystävällistä ja tuotantoeläimiä kohdellaan huonosti". Oikeasti hyväntahtoiseen kysymykseen "Mihin ateistit (positiivisesti) uskovat?" voisi vastatata "Maailma toimii luonnonlakien mukaisesti eikä yliluonnolliset voimat vaikuta mihinkään. Ja on moraalisesti oikein antaa ihmisten olla onnellisia sellaisena kuin ovat eikä rajoittaa heitä uskonnollisilla dogmeilla". Hyväntahtoisilla kysymyksillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tällaisten keskustelupalstojen kanssa, joten tästä on turha jatkaa pilkun viilausta enää.

        Eikö ateismin positiivinen määritelmäsi sopisi aivan yhtä hyvin teismiinkin? Täytyykö yliluonnollisten voimien vaikuttaa johonkin, jotta yksilö voi uskoa Jumalaan? Eivätkö ihmiset saa olla onnellisia sellaisenaan vapaina uskonnollisista dogmeista, jos uskoo Jumalaan?


      • SkinnyG kirjoitti:

        Eikö ateismin positiivinen määritelmäsi sopisi aivan yhtä hyvin teismiinkin? Täytyykö yliluonnollisten voimien vaikuttaa johonkin, jotta yksilö voi uskoa Jumalaan? Eivätkö ihmiset saa olla onnellisia sellaisenaan vapaina uskonnollisista dogmeista, jos uskoo Jumalaan?

        Teisteistä löytyy varmasti sellaisiakin joihin nuo määritelmät sopivat, mutta eivät ne kovin hyvin yleisesti teistejä määritä. Käsittääkseni teistit uskovat usein, että jumalat tai muut yliluonnolliset voimat vaikuttavat vähintään ihmisten kautta, jos eivät suoraan. Jos ei usko edes siihen, en tiedä mikä muu kuin symbolinen merkitys jumalille enää silloin jää. Dogmeihin teisteillä (kristityillä) tuntuu olevan hyvin kirjava suhtautuminen. Osa noudattaa vanhan testamentinkin lakeja melko tarkkaan, toiset taas ovat sopeutuneet paremmin nykyaikaan ja hylänneet sellaisiakin dogmeja, joita on noudatettu koko kirkkohistorian ajan alkukirkosta näihin päiviin asti. Varsinkin vallassa olevilla kirkkokunnilla on ollut tapana toimia moraalipoliiseina ja pakottaa kaikki noudattamaan heidän dogmejaan. Eikä se ole kaikilta osin vieläkään loppunut.


      • SekulaariSavolainen kirjoitti:

        Teisteistä löytyy varmasti sellaisiakin joihin nuo määritelmät sopivat, mutta eivät ne kovin hyvin yleisesti teistejä määritä. Käsittääkseni teistit uskovat usein, että jumalat tai muut yliluonnolliset voimat vaikuttavat vähintään ihmisten kautta, jos eivät suoraan. Jos ei usko edes siihen, en tiedä mikä muu kuin symbolinen merkitys jumalille enää silloin jää. Dogmeihin teisteillä (kristityillä) tuntuu olevan hyvin kirjava suhtautuminen. Osa noudattaa vanhan testamentinkin lakeja melko tarkkaan, toiset taas ovat sopeutuneet paremmin nykyaikaan ja hylänneet sellaisiakin dogmeja, joita on noudatettu koko kirkkohistorian ajan alkukirkosta näihin päiviin asti. Varsinkin vallassa olevilla kirkkokunnilla on ollut tapana toimia moraalipoliiseina ja pakottaa kaikki noudattamaan heidän dogmejaan. Eikä se ole kaikilta osin vieläkään loppunut.

        Kristillisessä ajattelussa ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Siinä sen asian yliluonnollisuus koosteena. Mitä dogmeihin tulee, niin niiden kirjo on tosiaankin laaja. Ei ole yhtä ainutta ja oikeaa tapaa tehdä teologiaa. Sitä paitsi useat nykyajan uusista teologisista suuntauksista välttävät monista niistä vaikeuksista, joihin konservatiiviset käsitykset ovat ajautuneet ja jähmettyneet. Dogmaattisuudella on aika paha kaiku nykyään teologien keskuudessa. Sama pätee myös fundamentalismiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ovatko kaikki ateistit ja teistit pahoja?

        "Jos yksi, niin sitten kaikki!"

        Onko ateisteilla tapana tehdä tuollaisia yleistyksiä?

        Jos yksi mulismi tekee terrori-iskun ja tappaa ihmisiä, niin sitten kaikki uskovaiset ovat yhtä pahoja ja hyväksyvät sen teon? Sehän on itse asiassa helluntailaisten syytä ja muslimit toteuttavat vain Jeesuksen sekä apostolien käskyjä tappaessaan vääräuskoisia?

        Ja kun ateistiset hirmuhallinnot tappavat ihmisiä ja mm. uskovia heidän uskonsa vuoksi, niin ateismilla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa? Ateistmi ei ole siis vaikutin sellaisille teoille, mutta uskonto on syypää kaikkeen pahaan?

        Jos uskontoja ei olisi, niin maapallo olisi ateistien asuttama paratiisi, jossa tosin kärsittäisiin ja kuoltaisiin, mutta kukaan ihminen ei tekisi pahaa toinen toiselleen?

        Onko ateisti täysin kykenemätön pahan tekemiseen?

        Onko ateisti täysin hyvä ihminen, jossa ei ole mitään vääryyttä?

        Aika useinhan uskovaiset tulevat väittämään, että ateistit ovat kaikki pahoja ihmisiä, mutta kukaan todellinen uskovainen ei ole tehnyt mitään pahaa. Ikinä.


    • Anonyymi

      No monenmoiseen tulee uskottua. Esim siihen että tojota hyrähtää käyntiin taas manantaiaamuna. Mutta eivät nämä seikat määrittele ateismia.

      • Mitkä seikat sen sitten voisivat määrittää? Mikä tekee ateistista ateistin?


    • Ateismi on tavallaan turha käsite. Voisimme määritellä vastaavasti itseämme epäsaunatonttuisteiksi ja epämenninkäisisteiksi jne. Mitä hyötyä siitä olisi? Ei mitään, ellei maailmassa sattuisi olemaan valloillaan kulturaalisia virtauksia, joiden edustajien mielestä saunatonttuja ja menninkäisiä olisi olemassa, ja joiden käskyjen mukaan meidän tulisi elää. Tällöin tulisi oleelliseksi mainita, jos ei usko saunatonttujen ja menninkäisten olemassaoloon kun halutaan perustella, että miksi ei haluta käyttäytyä niiden vaatimuksiksi väitettyjen ohjeitte mukaan.

      Jos yksikään ihminen ei hehkuttaisi jumaluuksista mitään, ei yhdenkään jumaliin uskomattoman tarvitsisi määritellä itseään epäjumaluskoaksi eli ateistiksi. Koko ateismin käsite on siis tiedostettu vain siksi, että on teistejä. Miksi pohtia, että mitä saunatonttuihin uskomattomat sitten oikein uskovat? Miksi kysyä asiaa noin, että jos et usko vaaleanpunaisiin elefantteihin, niin mihin sitten uskot, kun ihmisiltä voisi ylipäätään vain kysyä, että mihin uskot? Miksi kysymys pitää määritellä noin, että jos et usko menninkäisiin, niin mihin uskot, toistan?

      • Taas kerran esiintyy tämä tyypillinen saunatonttu/vaaleanpunainen elefantti/mikä tahansa olio-argumentti. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä ateismin ja teismin välisen kiistan kanssa. Lue yläpuolelta lisää, jossa kommentoin tätä asiaa jo kerran yhdelle aikaisemmalle saunatontulle.


      • Ja että miksikö kysyn asiaa niin, että mihin ateisti uskoo Jumalan sijaan? No tietenkin siksi kun kyse on ateismista. Hölmökö olet?


      • SkinnyG kirjoitti:

        Ja että miksikö kysyn asiaa niin, että mihin ateisti uskoo Jumalan sijaan? No tietenkin siksi kun kyse on ateismista. Hölmökö olet?

        "Hölmökö olet?"

        En ole. Koetan selittää sinulle, että ateismi on sitä, että ei uskota jumaliin. Kysymys, että jos et usko jumaliin, niin mihin sitten uskot, on aivan yhtä TYPERÄ KYSYMYS kuin kysymys, että jos et juo maitoa, niin mitä sitten juot.

        Voit kysyä suoraan, että mitä uskot (tai mitä juot). EI sillä, että mitä sinä et tee, ole merkitystä sen kannalta mitä teet. Voit kysyä, miten kuljen sen sijaan, että kysyt, että jos en kulje autolla, niin millä kuljen. Saat vastauksen tekemättä turhia "jos"-liitoksia kysymykseesi.

        Vai kuvitteletko sinä todella, että olisi jotenkin normaalia ja järkevää kysyä aina kaikki asiat niin, että jos sinä et tee asiaa X, niin mitä sinä sitten teet? Nimittäin tuollaisen kysymyksen muotoiluun on syynsä, mutta se syy ei päde aina. Eikä se päde ateismin kohdalla. Kysymyksesi järkevyys on samaa tasoa kuin, että "jos et käytä keltaista paitaa torstaisin, niin mitä syöt mieluiten aamupalaksi".

        Sillä, että ateisti ei usko jumaliin, ei ole mitään erityistä kytköstä siihen, että mihin muuhun hän mahdollisesti uskoo. Täten se, että joku on ateisti, ei oikeastaan liity mitenkään mihinkään muuhun hänessä. Kysymyksesi on siis tasoa, että jos et kävele päin punaisia, niin mitä muita rikkeitä sitten teet.


      • Naturalisti kirjoitti:

        "Hölmökö olet?"

        En ole. Koetan selittää sinulle, että ateismi on sitä, että ei uskota jumaliin. Kysymys, että jos et usko jumaliin, niin mihin sitten uskot, on aivan yhtä TYPERÄ KYSYMYS kuin kysymys, että jos et juo maitoa, niin mitä sitten juot.

        Voit kysyä suoraan, että mitä uskot (tai mitä juot). EI sillä, että mitä sinä et tee, ole merkitystä sen kannalta mitä teet. Voit kysyä, miten kuljen sen sijaan, että kysyt, että jos en kulje autolla, niin millä kuljen. Saat vastauksen tekemättä turhia "jos"-liitoksia kysymykseesi.

        Vai kuvitteletko sinä todella, että olisi jotenkin normaalia ja järkevää kysyä aina kaikki asiat niin, että jos sinä et tee asiaa X, niin mitä sinä sitten teet? Nimittäin tuollaisen kysymyksen muotoiluun on syynsä, mutta se syy ei päde aina. Eikä se päde ateismin kohdalla. Kysymyksesi järkevyys on samaa tasoa kuin, että "jos et käytä keltaista paitaa torstaisin, niin mitä syöt mieluiten aamupalaksi".

        Sillä, että ateisti ei usko jumaliin, ei ole mitään erityistä kytköstä siihen, että mihin muuhun hän mahdollisesti uskoo. Täten se, että joku on ateisti, ei oikeastaan liity mitenkään mihinkään muuhun hänessä. Kysymyksesi on siis tasoa, että jos et kävele päin punaisia, niin mitä muita rikkeitä sitten teet.

        Tämän ketjun otsikon kysymyshän on puhtaasti vain, että "Mihin ateisti uskoo?". Aloitin toteamalla, että ateismi määritellään usein negatiivisessa muodossa, mihin ateisti EI usko. Sen sijaan halusin kuitenkin kuulla ateismin määritelmän positiivisessa muodossa, "mihin ateisti uskoo?", siis mikä uskomus tekee atesta juuri aten.

        Ei tässä ole mitään sen kummempaa. Ei kai ole pakko vastata, jos kysymys tuntuu typerältä.


      • Naturalisti kirjoitti:

        "Hölmökö olet?"

        En ole. Koetan selittää sinulle, että ateismi on sitä, että ei uskota jumaliin. Kysymys, että jos et usko jumaliin, niin mihin sitten uskot, on aivan yhtä TYPERÄ KYSYMYS kuin kysymys, että jos et juo maitoa, niin mitä sitten juot.

        Voit kysyä suoraan, että mitä uskot (tai mitä juot). EI sillä, että mitä sinä et tee, ole merkitystä sen kannalta mitä teet. Voit kysyä, miten kuljen sen sijaan, että kysyt, että jos en kulje autolla, niin millä kuljen. Saat vastauksen tekemättä turhia "jos"-liitoksia kysymykseesi.

        Vai kuvitteletko sinä todella, että olisi jotenkin normaalia ja järkevää kysyä aina kaikki asiat niin, että jos sinä et tee asiaa X, niin mitä sinä sitten teet? Nimittäin tuollaisen kysymyksen muotoiluun on syynsä, mutta se syy ei päde aina. Eikä se päde ateismin kohdalla. Kysymyksesi järkevyys on samaa tasoa kuin, että "jos et käytä keltaista paitaa torstaisin, niin mitä syöt mieluiten aamupalaksi".

        Sillä, että ateisti ei usko jumaliin, ei ole mitään erityistä kytköstä siihen, että mihin muuhun hän mahdollisesti uskoo. Täten se, että joku on ateisti, ei oikeastaan liity mitenkään mihinkään muuhun hänessä. Kysymyksesi on siis tasoa, että jos et kävele päin punaisia, niin mitä muita rikkeitä sitten teet.

        Sitä paitsi taisit puhua itsesi pussiin. Minusta on ihan luontevaa kysyä mitä juot, jos et juo maitoa. Yleensä jos joku tarjoaa vaikka maitoa ja sanon, että "en juo maitoa", niin minulta sitten kysytään aina se jatkokysymys, että "no mitä sitten juot?". Ihan loogista, mutta hölmöytesi takia et taida ymmärtää näin yksinkertaisia elämän tosiasioita.


      • SkinnyG kirjoitti:

        Sitä paitsi taisit puhua itsesi pussiin. Minusta on ihan luontevaa kysyä mitä juot, jos et juo maitoa. Yleensä jos joku tarjoaa vaikka maitoa ja sanon, että "en juo maitoa", niin minulta sitten kysytään aina se jatkokysymys, että "no mitä sitten juot?". Ihan loogista, mutta hölmöytesi takia et taida ymmärtää näin yksinkertaisia elämän tosiasioita.

        "Sitä paitsi taisit puhua itsesi pussiin."

        Tai sitten en. Nimittäin:

        "Minusta on ihan luontevaa kysyä mitä juot, jos et juo maitoa."

        No sehän on tietysti sinun asiasi. Minun mielestäni on luontevaa aloittaa kysymällä, "haluatko juotavaa" tai "mitä juotavaa haluat". Tällöin kysytty yleensä vastaa heti, mitä juotavaa haluaa, tai kertoo, ettei halua juotavaa. En ole tosiasiassa ikinä kuullu kysymystä, että "Moi! Tervetuloa! Jos et juo maitoa, niin mitä juot?"

        "Yleensä jos joku tarjoaa vaikka maitoa ja sanon, että "en juo maitoa", niin minulta sitten kysytään aina se jatkokysymys, että "no mitä sitten juot?".

        Minä vain yleensä kerron, että ei kiitos, jos minulle tarjotaan jotain, mitä en halua. Olen huomannut, että vaikka välittömästi kertoisin, että ottaisin ihan hanavettä, kiitos, niin ihmiset sivuuttavat tuon vastauksen ja käyvät läpi koko tarjonnan vissyistä, mehuista, limonadeista kaljoihin ja viineihin, ja vaikka selväsanaisesti ja korotettuun ja painotettuun ääneen toistain, että ottaisin sitä hanavettä, kiitos, niin koko litinia saattaa vielä toistua, että "on meillä kuitenkin..." elikkä ihmisillä näyttää olevan oletus, että toisen on haluttava jotain tiettyjä vaihtoehtoja valikoimasta. Uskontojen suhteen tämä menee näin, että "no johonkin sinä kuitenkin uskot" jos olet vastannut, että ei, et ole kristitty. Todellinen vastaus on tässäkin se hanavesi eli se, että ihan selvänä mennään, ilman lisukkeita, eli olen uskonnoton.

        "Ihan loogista, mutta hölmöytesi takia et taida ymmärtää näin yksinkertaisia elämän tosiasioita."

        Aina voi tietysti kysyä, että mitä haluat. SItä en kiistä. Kyseenalaistan vain tämän asettelun, etä JOS ET KERRAN USKO TÄHÄN, niin mihin sitten uskot, ikään kuin johonkin olisi pakko uskoa. Ateisti voi uskoa uskonnollisessa mielessä johonkin toki, minun pointtini on, että miksi oletetaan, että uskonnollisessa mielessä pitäisi edes uskoa johokin? Ja ennen kuin koetat sitä, että ei kun uskoa ihan muuten vaan, niin tottakai on ihan päivänselvä asia, että kaikki uskovat arkisessa mielessä johonkin, mutta kysymyksenasettelu, jossa kysymykseen tuodaan mukaan teologinen kanta (teismi vs. ateismi), annetaan olettaa, että jos et usko teologisessa mielessä jumalaan, niin mihin MUUHUN sitten uskot teologisessa mielessä. Ja tuo on typerä kysymys. Kuin kysyisin, että jos et piikitä heroiinia suoneesi, niin mitä muita laittomia huumeita sitten vedät.


      • Naturalisti kirjoitti:

        "Sitä paitsi taisit puhua itsesi pussiin."

        Tai sitten en. Nimittäin:

        "Minusta on ihan luontevaa kysyä mitä juot, jos et juo maitoa."

        No sehän on tietysti sinun asiasi. Minun mielestäni on luontevaa aloittaa kysymällä, "haluatko juotavaa" tai "mitä juotavaa haluat". Tällöin kysytty yleensä vastaa heti, mitä juotavaa haluaa, tai kertoo, ettei halua juotavaa. En ole tosiasiassa ikinä kuullu kysymystä, että "Moi! Tervetuloa! Jos et juo maitoa, niin mitä juot?"

        "Yleensä jos joku tarjoaa vaikka maitoa ja sanon, että "en juo maitoa", niin minulta sitten kysytään aina se jatkokysymys, että "no mitä sitten juot?".

        Minä vain yleensä kerron, että ei kiitos, jos minulle tarjotaan jotain, mitä en halua. Olen huomannut, että vaikka välittömästi kertoisin, että ottaisin ihan hanavettä, kiitos, niin ihmiset sivuuttavat tuon vastauksen ja käyvät läpi koko tarjonnan vissyistä, mehuista, limonadeista kaljoihin ja viineihin, ja vaikka selväsanaisesti ja korotettuun ja painotettuun ääneen toistain, että ottaisin sitä hanavettä, kiitos, niin koko litinia saattaa vielä toistua, että "on meillä kuitenkin..." elikkä ihmisillä näyttää olevan oletus, että toisen on haluttava jotain tiettyjä vaihtoehtoja valikoimasta. Uskontojen suhteen tämä menee näin, että "no johonkin sinä kuitenkin uskot" jos olet vastannut, että ei, et ole kristitty. Todellinen vastaus on tässäkin se hanavesi eli se, että ihan selvänä mennään, ilman lisukkeita, eli olen uskonnoton.

        "Ihan loogista, mutta hölmöytesi takia et taida ymmärtää näin yksinkertaisia elämän tosiasioita."

        Aina voi tietysti kysyä, että mitä haluat. SItä en kiistä. Kyseenalaistan vain tämän asettelun, etä JOS ET KERRAN USKO TÄHÄN, niin mihin sitten uskot, ikään kuin johonkin olisi pakko uskoa. Ateisti voi uskoa uskonnollisessa mielessä johonkin toki, minun pointtini on, että miksi oletetaan, että uskonnollisessa mielessä pitäisi edes uskoa johokin? Ja ennen kuin koetat sitä, että ei kun uskoa ihan muuten vaan, niin tottakai on ihan päivänselvä asia, että kaikki uskovat arkisessa mielessä johonkin, mutta kysymyksenasettelu, jossa kysymykseen tuodaan mukaan teologinen kanta (teismi vs. ateismi), annetaan olettaa, että jos et usko teologisessa mielessä jumalaan, niin mihin MUUHUN sitten uskot teologisessa mielessä. Ja tuo on typerä kysymys. Kuin kysyisin, että jos et piikitä heroiinia suoneesi, niin mitä muita laittomia huumeita sitten vedät.

        Nyt menee vähän puurot ja vellit sekaisin. Tarkoitin sanomallani, että minusta toisen henkilön on ihan luontevaa kysyä "mitä juot?", jos et juo maitoa. Samaan tapaan on ihan luontevaa kysyä ateistilta "mihin uskot?", jos hän ei usko Jumalaan. Tätä keskustelua on kuitenkin täysin irrelevanttia jatkaa, koska otsikossa kysytään nimenomaan "Mihin ateisti uskoo" eikä "Jos et usko Jumalaan, niin mihin sitten?".


      • SkinnyG kirjoitti:

        Nyt menee vähän puurot ja vellit sekaisin. Tarkoitin sanomallani, että minusta toisen henkilön on ihan luontevaa kysyä "mitä juot?", jos et juo maitoa. Samaan tapaan on ihan luontevaa kysyä ateistilta "mihin uskot?", jos hän ei usko Jumalaan. Tätä keskustelua on kuitenkin täysin irrelevanttia jatkaa, koska otsikossa kysytään nimenomaan "Mihin ateisti uskoo" eikä "Jos et usko Jumalaan, niin mihin sitten?".

        Oleellista on se, että kaikki tätä asiaa jo puineet tietävät, että "mihin sitten uskot jos et usko Jumalaan" -tyyppinen kysymys viittaa siihen, että juuri jollain uskonnollisella tavalla pitäisi uskoa johonkin, vaikka ei uskoisikaan johonkin, mihin ikään kuin odotetaan uskottavan. Tämä on sama asia kuin se, että jos et vedä piriä, niin vedät kai jotain muuta vauhtia. Kysymyksesi on typerä, etkä pysty sitä selittelemään muuksi. Ja puurot ja vellit ovat menneet sekaisin itselläsi, miksi varmaan tuommoisia kyseletkin.


      • Naturalisti kirjoitti:

        Oleellista on se, että kaikki tätä asiaa jo puineet tietävät, että "mihin sitten uskot jos et usko Jumalaan" -tyyppinen kysymys viittaa siihen, että juuri jollain uskonnollisella tavalla pitäisi uskoa johonkin, vaikka ei uskoisikaan johonkin, mihin ikään kuin odotetaan uskottavan. Tämä on sama asia kuin se, että jos et vedä piriä, niin vedät kai jotain muuta vauhtia. Kysymyksesi on typerä, etkä pysty sitä selittelemään muuksi. Ja puurot ja vellit ovat menneet sekaisin itselläsi, miksi varmaan tuommoisia kyseletkin.

        Ehkä ovat menneetkin sekaisin, mutta minä tykkäänkin vähän sotkuisemmasta. Joka tapauksessa keksit kyllä ihan itse omasta päästäsi noita tulkintojasi minun alkuperäiseen kysymyksenasetteluuni. En minä vaatimalla missään kohtaa vaadi, että ateistin pitäisi uskoa johonkin "uskonnolliseen". Johonkin on kumminkin ateistin uskottava eri tavalla kuin teistin ollakseen ateisti. Ja minä pyysin tätä määritelmää nimenomaan positiivisessa muodossa "ateisti uskoo", en negatiivisessa "ateisti ei usko". Ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää edes sinun tasoiselle ajattelijalle.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        Taas kerran esiintyy tämä tyypillinen saunatonttu/vaaleanpunainen elefantti/mikä tahansa olio-argumentti. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä ateismin ja teismin välisen kiistan kanssa. Lue yläpuolelta lisää, jossa kommentoin tätä asiaa jo kerran yhdelle aikaisemmalle saunatontulle.

        Saunatontut ovat ontologiselta statukseltaan yhtä jumalolentojen kanssa, mitä et tietenkään ymmärrä.


      • Anonyymi
        Naturalisti kirjoitti:

        Oleellista on se, että kaikki tätä asiaa jo puineet tietävät, että "mihin sitten uskot jos et usko Jumalaan" -tyyppinen kysymys viittaa siihen, että juuri jollain uskonnollisella tavalla pitäisi uskoa johonkin, vaikka ei uskoisikaan johonkin, mihin ikään kuin odotetaan uskottavan. Tämä on sama asia kuin se, että jos et vedä piriä, niin vedät kai jotain muuta vauhtia. Kysymyksesi on typerä, etkä pysty sitä selittelemään muuksi. Ja puurot ja vellit ovat menneet sekaisin itselläsi, miksi varmaan tuommoisia kyseletkin.

        Jos uskoo tieteeseen niin eikö sekin oleuskomista johonkin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saunatontut ovat ontologiselta statukseltaan yhtä jumalolentojen kanssa, mitä et tietenkään ymmärrä.

        Saunatonttuja et löydä ontologisena mistään filosofiaan, aatehistoriaan tai kulttuuriin liittyvästä opuksesta.


      • SkinnyG kirjoitti:

        Ehkä ovat menneetkin sekaisin, mutta minä tykkäänkin vähän sotkuisemmasta. Joka tapauksessa keksit kyllä ihan itse omasta päästäsi noita tulkintojasi minun alkuperäiseen kysymyksenasetteluuni. En minä vaatimalla missään kohtaa vaadi, että ateistin pitäisi uskoa johonkin "uskonnolliseen". Johonkin on kumminkin ateistin uskottava eri tavalla kuin teistin ollakseen ateisti. Ja minä pyysin tätä määritelmää nimenomaan positiivisessa muodossa "ateisti uskoo", en negatiivisessa "ateisti ei usko". Ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää edes sinun tasoiselle ajattelijalle.

        "Ehkä ovat menneetkin sekaisin, mutta minä tykkäänkin vähän sotkuisemmasta."

        No sen kyllä huomaa.

        "Joka tapauksessa keksit kyllä ihan itse omasta päästäsi noita tulkintojasi minun alkuperäiseen kysymyksenasetteluuni. En minä vaatimalla missään kohtaa vaadi, että ateistin pitäisi uskoa johonkin "uskonnolliseen"."

        No miksi sitten kysyt, että mihin ateisti uskoo? Minkä erityispiirteen tuo se, ettei usko jumaliin, että kiinnostaa, että mihin sitten uskot? Etkö ymmärrä, että kysymyksesi on samaa tasoa kuin "mihin torstaina syntyneet uskovat" tai "mitä uskovat ne, joiden lempiväri on sininen"? Kysymyksessäsi on siis outo implikaatio, että ateismilla olisi jotain merkitystä sen kannalta mitä joku uskoo; siis ikään kuin kysymyksessäsi olisi jokin pointti, mitä ei kuitenkaan oikeasti ole.

        "Johonkin on kumminkin ateistin uskottava eri tavalla kuin teistin ollakseen ateisti. Ja minä pyysin tätä määritelmää nimenomaan positiivisessa muodossa "ateisti uskoo", en negatiivisessa "ateisti ei usko". Ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää edes sinun tasoiselle ajattelijalle."

        No mutta tuohohan sinulla on jo vastaus. Jos tiedät, että ateismi on sitä, ettei jumaliin uskota, tiedät, että on se loogisesti sama asia kuin se, että ateismi on sitä, että uskotaan, ettei jumalia ole. Tämä asettelu on kuitenkin hämäävä, koska se antaa ymmärtää, että jumaliin uskomattomuus olisi jotain aktiivista tekemistä, mitä se kuitenkaan ei ole, aivan kuten itse et varmasti erityisen aktiivisesti ole uskomatta saunatonttuun. Äläkä vinoile kenenkään ajattelukyvystä mitään, kun et kerran tuota asiaa tajunnut itse, vaan vielä kyselet tyhmiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos uskoo tieteeseen niin eikö sekin oleuskomista johonkin?

        Joo, kaikkihan on lopulta uskomista johonkin. Kysymyksenasettelu kuitenkin joko implikoi jotain uskonnollista uskoa (mikä on uskomisen erityistapaus), tai jos ei implikoi, niin on täysin turha ja älytön. Tieteeseen uskominen ei ole uskonnollista uskomista samoin kuin jumaliin uskominen on. Toisin kuin muissa kielissä, suomen kielessä ei valitettavasti ole erillisiä sanoja näille erilaisille uskomuksille, joten sekaannuksia voi sattua ja myös kaikenmaailman idiootit voivat luulla, että jos minä uskon, että naapurini Pertti sai puolikiloisen ahvenen, että se on minun uskontoni sitten, kun kerran sellaista uskon.


      • Naturalisti kirjoitti:

        "Ehkä ovat menneetkin sekaisin, mutta minä tykkäänkin vähän sotkuisemmasta."

        No sen kyllä huomaa.

        "Joka tapauksessa keksit kyllä ihan itse omasta päästäsi noita tulkintojasi minun alkuperäiseen kysymyksenasetteluuni. En minä vaatimalla missään kohtaa vaadi, että ateistin pitäisi uskoa johonkin "uskonnolliseen"."

        No miksi sitten kysyt, että mihin ateisti uskoo? Minkä erityispiirteen tuo se, ettei usko jumaliin, että kiinnostaa, että mihin sitten uskot? Etkö ymmärrä, että kysymyksesi on samaa tasoa kuin "mihin torstaina syntyneet uskovat" tai "mitä uskovat ne, joiden lempiväri on sininen"? Kysymyksessäsi on siis outo implikaatio, että ateismilla olisi jotain merkitystä sen kannalta mitä joku uskoo; siis ikään kuin kysymyksessäsi olisi jokin pointti, mitä ei kuitenkaan oikeasti ole.

        "Johonkin on kumminkin ateistin uskottava eri tavalla kuin teistin ollakseen ateisti. Ja minä pyysin tätä määritelmää nimenomaan positiivisessa muodossa "ateisti uskoo", en negatiivisessa "ateisti ei usko". Ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää edes sinun tasoiselle ajattelijalle."

        No mutta tuohohan sinulla on jo vastaus. Jos tiedät, että ateismi on sitä, ettei jumaliin uskota, tiedät, että on se loogisesti sama asia kuin se, että ateismi on sitä, että uskotaan, ettei jumalia ole. Tämä asettelu on kuitenkin hämäävä, koska se antaa ymmärtää, että jumaliin uskomattomuus olisi jotain aktiivista tekemistä, mitä se kuitenkaan ei ole, aivan kuten itse et varmasti erityisen aktiivisesti ole uskomatta saunatonttuun. Äläkä vinoile kenenkään ajattelukyvystä mitään, kun et kerran tuota asiaa tajunnut itse, vaan vielä kyselet tyhmiä.

        Sinä vain nyt jankkaat ja jauhat tätä samaa asiaa edestakaisin ja kerta toisensa jälkeen. Olisikohan sinulla kenties joku pakkomielteinen tarve olla oikeassa? En kyllä yhtään ihmettelisi.

        Kysymykseni on ainoastaan, minkä positiivisen uskomuksen varassa voidaan tehdä ero teismin ja ateismin välillä. Sinä kuitenkin nyt luet tähän kysymykseen aivan jotain ihme implikaatioita ja komplikaatioita, joita siinä ei todellakaan ole olemassa muuta kuin oman uppiniskaisen pääsi sisällä.

        Esimerkiksi vegetarismi voidaan määritellä negatiivisesti "ei koskaan syö lihaa" ja positiivisesti "syö vain kasvikunnan tuotteita". Samantapaista määritelmää pyydänkin siis ateismilta. Koska älykkyytesi ei kuitenkaan tähän tehtävään riitä, voin antaa esimerkin: jos negatiivinen määritelmä on "Ateisti ei usko jumaliin", niin positiivinen määritelmä voisi olla "Ateisti uskoo jumalten puuttumiseen maailmasta". Se on katsos näin helppoa ja yksinkertaista. Kuitenkin sinulta kestää tolkuttoman kauan ennen kuin ymmärrät mitään tästä asiasta. Olet vienyt keskustelua aivan tarpeettomille sivuraiteille, koska sinulla on joku pakottava tarve lukea minun kysymyksenasetteluani väärin ja harhaanjohtavasti. Toivon mukaan tämän keskustelun seurauksena älykkyytesi on kuitenkin edes hieman noussut hyvin koulutettua apinaa korkeammalle tasolle, arvon Naturalisti.


      • SkinnyG kirjoitti:

        Sinä vain nyt jankkaat ja jauhat tätä samaa asiaa edestakaisin ja kerta toisensa jälkeen. Olisikohan sinulla kenties joku pakkomielteinen tarve olla oikeassa? En kyllä yhtään ihmettelisi.

        Kysymykseni on ainoastaan, minkä positiivisen uskomuksen varassa voidaan tehdä ero teismin ja ateismin välillä. Sinä kuitenkin nyt luet tähän kysymykseen aivan jotain ihme implikaatioita ja komplikaatioita, joita siinä ei todellakaan ole olemassa muuta kuin oman uppiniskaisen pääsi sisällä.

        Esimerkiksi vegetarismi voidaan määritellä negatiivisesti "ei koskaan syö lihaa" ja positiivisesti "syö vain kasvikunnan tuotteita". Samantapaista määritelmää pyydänkin siis ateismilta. Koska älykkyytesi ei kuitenkaan tähän tehtävään riitä, voin antaa esimerkin: jos negatiivinen määritelmä on "Ateisti ei usko jumaliin", niin positiivinen määritelmä voisi olla "Ateisti uskoo jumalten puuttumiseen maailmasta". Se on katsos näin helppoa ja yksinkertaista. Kuitenkin sinulta kestää tolkuttoman kauan ennen kuin ymmärrät mitään tästä asiasta. Olet vienyt keskustelua aivan tarpeettomille sivuraiteille, koska sinulla on joku pakottava tarve lukea minun kysymyksenasetteluani väärin ja harhaanjohtavasti. Toivon mukaan tämän keskustelun seurauksena älykkyytesi on kuitenkin edes hieman noussut hyvin koulutettua apinaa korkeammalle tasolle, arvon Naturalisti.

        Et sinä ole mikään moittimaan kenenkään älykkyyttä jos et itse ole vielä tähänkään mennessä tajunnut, että minä ole jo kertonut sinulle tuon mitä sinä haluat penätä. Minä vain menen sen takia vähän edelle, että satun tietämään mitä kaltaisesi puljaajat koettavat ajaa täällä, koska olen nähnyt toimintaanne tällä palstalla aivan tarpeeksi.

        Yrität johtaa, että ateismi olisi uskonto, koska ateisti uskoo, ettei jumalia ole. Ja olen jo etukäteen kertonut, että tuohon on ihan turhaa koettaa lähteä, koska muuten sekin olisi uskonto, ettei usko saunatonttuun jne. Ja miksi sinun on ihan turhaa yrittää sönköttää vastaan, ettet sinä muka olisi johtamassa jotain tämmöistä? No siksi, ettei sinulla ole mitään muuta järkevää syytä kysyä, että "mitä ateisti uskoo".


      • Anonyymi
        Naturalisti kirjoitti:

        Et sinä ole mikään moittimaan kenenkään älykkyyttä jos et itse ole vielä tähänkään mennessä tajunnut, että minä ole jo kertonut sinulle tuon mitä sinä haluat penätä. Minä vain menen sen takia vähän edelle, että satun tietämään mitä kaltaisesi puljaajat koettavat ajaa täällä, koska olen nähnyt toimintaanne tällä palstalla aivan tarpeeksi.

        Yrität johtaa, että ateismi olisi uskonto, koska ateisti uskoo, ettei jumalia ole. Ja olen jo etukäteen kertonut, että tuohon on ihan turhaa koettaa lähteä, koska muuten sekin olisi uskonto, ettei usko saunatonttuun jne. Ja miksi sinun on ihan turhaa yrittää sönköttää vastaan, ettet sinä muka olisi johtamassa jotain tämmöistä? No siksi, ettei sinulla ole mitään muuta järkevää syytä kysyä, että "mitä ateisti uskoo".

        Saunatonttuihin uskomattomuus ei ole saanut aikaan sellaista universaalia liikehdintää ja toimintaa, joka on ominaista ateismille. Niinpä saunatonttuihin uskomattomuutta on typerää verrata uskontoihin, mutta ateismia voidaan verrata uskontoihin hyvin perustelluista syistä.

        - ateistit uskovat asioita, joita eivät voi tietää tai todistaa aukottomasti: puhdas ja luja usko korvaa tiedon aukot ja puutteen
        - ateisteilla on auktoriteetteja, joiden sanoja he pitävät totena, vaikka voivatkin kyseenalaistaa ne ja muuttaa näkemyksiään: ne auktoriteetit ovat maailmankuvaltaan tieteellistä materialismia edustavia tiedemiehiä (ja he ovat siis ateisteja itsekin)
        - ateisteilla on lähes pyhiä kirjoituksia ja teesejä, joihin he uskovat (evoluutioteoria, big bang teoria, usko, että aineen ulkopuolista henkeä ei voi olla olemassa)
        - ateistit kunnioittavat "pastoreitaan" (tiedemiehiä), joille antavat rahaa ostamalla heidän julkaisujaan

        Vaikka ateismi ei ole samalla tavalla järjestäytynyttä ja yhteisöllistä kuin teistiset uskonnot, niin siinä on uskontojen piirteitä ja ateistit käyttäytyvät uskonsa määräämällä tavalla (eriuskoisten kohtelu, sellaisten asioiden varmaksi väittäminen, joita ei tiedetä tai voida todistaa,..).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saunatonttuihin uskomattomuus ei ole saanut aikaan sellaista universaalia liikehdintää ja toimintaa, joka on ominaista ateismille. Niinpä saunatonttuihin uskomattomuutta on typerää verrata uskontoihin, mutta ateismia voidaan verrata uskontoihin hyvin perustelluista syistä.

        - ateistit uskovat asioita, joita eivät voi tietää tai todistaa aukottomasti: puhdas ja luja usko korvaa tiedon aukot ja puutteen
        - ateisteilla on auktoriteetteja, joiden sanoja he pitävät totena, vaikka voivatkin kyseenalaistaa ne ja muuttaa näkemyksiään: ne auktoriteetit ovat maailmankuvaltaan tieteellistä materialismia edustavia tiedemiehiä (ja he ovat siis ateisteja itsekin)
        - ateisteilla on lähes pyhiä kirjoituksia ja teesejä, joihin he uskovat (evoluutioteoria, big bang teoria, usko, että aineen ulkopuolista henkeä ei voi olla olemassa)
        - ateistit kunnioittavat "pastoreitaan" (tiedemiehiä), joille antavat rahaa ostamalla heidän julkaisujaan

        Vaikka ateismi ei ole samalla tavalla järjestäytynyttä ja yhteisöllistä kuin teistiset uskonnot, niin siinä on uskontojen piirteitä ja ateistit käyttäytyvät uskonsa määräämällä tavalla (eriuskoisten kohtelu, sellaisten asioiden varmaksi väittäminen, joita ei tiedetä tai voida todistaa,..).

        "Saunatonttuihin uskomattomuus ei ole saanut aikaan sellaista universaalia liikehdintää ja toimintaa, joka on ominaista ateismille."

        Mutta olisi saanut, mikäli maailmalla hilluisi joukko omaan saunatonttutulkintaansa uskovia puritanisteja, jotka tekisivät itsemurhapommituksia julkisiin saunoihin, tai tappaisivat ihmisiä saunottamalla, polttomerkitsisivät lastensa kasvoja painamalla ne vasten kiukaita jne.

        "Niinpä saunatonttuihin uskomattomuutta on typerää verrata uskontoihin, mutta ateismia voidaan verrata uskontoihin hyvin perustelluista syistä."

        Väärin. Tuhoan nuo kaikki väittämäsi "perustelut":

        "ateistit uskovat asioita, joita eivät voi tietää tai todistaa aukottomasti: puhdas ja luja usko korvaa tiedon aukot ja puutteen"

        Kaikki uskovat erilaisia asioita, mutta kaikki uskotut asiat eivät ole uskonnollisesti uskottuja!

        "ateisteilla on auktoriteetteja, joiden sanoja he pitävät totena, vaikka voivatkin kyseenalaistaa ne ja muuttaa näkemyksiään: ne auktoriteetit ovat maailmankuvaltaan tieteellistä materialismia edustavia tiedemiehiä (ja he ovat siis ateisteja itsekin)"

        Kaikenlaisilla ihmisillä on auktoriteetteja, eikä autoritarismi ole vain uskontojen ominaisuus, eikä siten osoitus uskonnollisuudesta!

        "ateisteilla on lähes pyhiä kirjoituksia ja teesejä, joihin he uskovat (evoluutioteoria, big bang teoria, usko, että aineen ulkopuolista henkeä ei voi olla olemassa)"

        Tieteellisiin teorioihin voikin joku suhtautua kuin uskonnolliseen pyhään tekstiin, mutta se, että vaikka joku ateisti niin tekisikin, ei tee ateismista yleisesti uskontoon verrattavaa! Ateismi ei myöskään tarkoita, ettei ainene ulkopuolista henkeä VOISI olla olemassa!

        "ateistit kunnioittavat "pastoreitaan" (tiedemiehiä), joille antavat rahaa ostamalla heidän julkaisujaan"

        Tämä on sama kuin pitäisit putkimiestä tai hammaslääkäriä "pastorina" vain siksi, että hänelle annetaan rahaa palveluksistaan! Ikään kuin tiedettä voisi moittia uskonnoksi ja tieteilijöitä pastoreiksi siksi, että tiede on heidän työ, eikä harrastus!

        "Vaikka ateismi ei ole samalla tavalla järjestäytynyttä ja yhteisöllistä kuin teistiset uskonnot, niin siinä on uskontojen piirteitä ja ateistit käyttäytyvät uskonsa määräämällä tavalla (eriuskoisten kohtelu, sellaisten asioiden varmaksi väittäminen, joita ei tiedetä tai voida todistaa,..)."

        On olemassa ateistisia uskontoja, kuten eräät buddhalaisuuden suuntaukset. On olemassa ateisteja, jotka suhtautuvat katsomukseensa uskonnollisella hurmoksella. Tämä ei tarkoita, että ateismi itsessään olisi rinnastettavissa uskonnoksi millään tavalla. Aivan kuten teismikään itsesään ei ole uskonto, vaan on teistisiä uskontoja, ei ateismi itsessään ole uskonto eikä sellaiseksi rinnastettavissa.

        Ja sinä itse asiassa valehtelet kun yleistäen väität, että ateismille olisi tyypillistä väittää varmaksi jotain, mitä ei voida todistaa. Olet käsittänyt ateismin aivan väärin, mutta ei se mitään. Niin tyhmiä ihmisiä tosiaan on olemassa, etteivät näin yksinkertaistä käsitettäkän ymmärrä.


      • Naturalisti kirjoitti:

        Et sinä ole mikään moittimaan kenenkään älykkyyttä jos et itse ole vielä tähänkään mennessä tajunnut, että minä ole jo kertonut sinulle tuon mitä sinä haluat penätä. Minä vain menen sen takia vähän edelle, että satun tietämään mitä kaltaisesi puljaajat koettavat ajaa täällä, koska olen nähnyt toimintaanne tällä palstalla aivan tarpeeksi.

        Yrität johtaa, että ateismi olisi uskonto, koska ateisti uskoo, ettei jumalia ole. Ja olen jo etukäteen kertonut, että tuohon on ihan turhaa koettaa lähteä, koska muuten sekin olisi uskonto, ettei usko saunatonttuun jne. Ja miksi sinun on ihan turhaa yrittää sönköttää vastaan, ettet sinä muka olisi johtamassa jotain tämmöistä? No siksi, ettei sinulla ole mitään muuta järkevää syytä kysyä, että "mitä ateisti uskoo".

        Voi hyvät hysteeriset! Kyllä se on valitettavasti ihan sinun logiikkasi tässä keskustelussa, joka jumittaa ja tyrmää oman älykkyytesi. Olet tuonut todella vahvasti esiin, kuinka sinulla on vain pakkomielteinen tarve osoittaa, että omat ennakkoluulosi minun keskustelun motiiveistani ovat oikeassa. Sinun kanssasi on mahdotonta käydä älyllistä keskustelua, koska asetat ennakkoluuloja minun näkemyksiäni vastaan ennen kuin olemme mistään edes keskustelleet. Minun toimintaani sinä et ole kuitenkaan näillä palstoilla aiemmin nähnyt, joten voit minun puolestani jatkaa puljaamista ja sönköttelyä ihan itseksesi.


      • SkinnyG kirjoitti:

        Voi hyvät hysteeriset! Kyllä se on valitettavasti ihan sinun logiikkasi tässä keskustelussa, joka jumittaa ja tyrmää oman älykkyytesi. Olet tuonut todella vahvasti esiin, kuinka sinulla on vain pakkomielteinen tarve osoittaa, että omat ennakkoluulosi minun keskustelun motiiveistani ovat oikeassa. Sinun kanssasi on mahdotonta käydä älyllistä keskustelua, koska asetat ennakkoluuloja minun näkemyksiäni vastaan ennen kuin olemme mistään edes keskustelleet. Minun toimintaani sinä et ole kuitenkaan näillä palstoilla aiemmin nähnyt, joten voit minun puolestani jatkaa puljaamista ja sönköttelyä ihan itseksesi.

        En voi jatkaa sitä mitä en ole aloittanutkaan, joten kaada itsellesi vain.


      • Anonyymi
        Naturalisti kirjoitti:

        En voi jatkaa sitä mitä en ole aloittanutkaan, joten kaada itsellesi vain.

        Siellä, missä Heh hah vaikenee, on Exap äänessä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siellä, missä Heh hah vaikenee, on Exap äänessä!

        Ja siellä missä paskaa jauhetaan, on filosofista skeptikkoa teeskentelevä hihhuli äänessä.


    • Anonyymi

      Kun lähden kalaan, oletan/uskon saavani saalista.
      Kun lähden aamulla töihin, uskon etten tänään kuole.
      Olen ateisti enkä usko jumaliin, varsinkaan väkivaltaisiin sellaisiin.
      Uskon että lapsenlapseni saa lapsia ja he oppivat lukemaan ja laskemaan. En silti usko jumaliin.

      • Niin, nämä uskomuksethan mahtuvat aivan yhtä hyvin teistinkin ajattelun piiriin. Tuskin teistikään uskoo sen enempää väkivaltaisiin jumaliin, vaan yleensä ainakin yhteen Jumalaan, joka käyttäytyy jumalallisen arvon/arvojen mukaisesti.

        Saanen myös kysyä mihin esimerkiksi uskosi lastenlapsesi lasten saantiin perustuu? (en toki halua tätä epäillä) Eikö usko tähän ole yhtä paljon/vähän oikeutettua kuin usko Jumalaankin? Jos kyllä, niin miksi et uskoisi myös Jumalaan? Jos taas ei, niin millä perusteella se ei ole yhtä oikeutettu uskomus?


    • Anonyymi

      Itse en pelkää, vaan toivon että jotkut ufoukkelit päräyttävät tänne muuttamaan järjetöntä maailmaa paremmaksi. Suorastaan rukoilisin sitä. Mutta ei kuulu, eikä näy... dokumenttiohjelmat täynnä heikkoa päättelyä... ufomiehet(ja naiset) loistavat poissaolollaan kuten jumalat ja kummitukset.

    • Anonyymi

      Onko ateisti se jonka ymmärrys toimii eikä mene ajatuksissaan uskontoihin ja uskomuksiin joista ei oikeaa näyttöä ja faktaa ole saatavilla. Nyt olisi paras kun joku alkaisi kertomaan että etkö lue raamattua.

    • Anonyymi

      Ateismilla ja uskomisella johonkin ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, paitsi jos kyse on jumalaolennoista. Ateisti voi uskoa elämään, rakkauteen, itseensä, tieteen havaintoihin, jumalaolentojen olemattomuuteen jne., mutta se ei tee ateistista "uskovaista" missään muodossa. 'Uskovainen' tarkoittaa virallisesti vain ja ainoastaan henkilöä, joka uskoo jumalaolennon olemassaoloon.

      A = ilman
      THEOS = jumala

      • "Uskovainen" on yhtä huono määritelmä teistille kuin ateistille. Eihän termi "uskovainen" sisällä mitään viittausta siihen kohteeseen, mihin uskotaan, oli se sitten Jumala tai "tojotan" käynnistyminen joka aamu. "Uskovainen" on suomen kielessä lellittelevä nimi vähän niin kuin "lapsukainen". Globaalissa kielenkäytössä (esim. engl. "Believer") se on kuitenkin vakiintunut termi kuvailemaan juuri kristittyä teistiä. Suomen kielessä se kääntyisi sana tarkkaan "uskova". Tosiasiassa se on kuitenkin sisällöltään varsin epämääräinen käsite eikä se aina edes viittaa välttämättä jumaluskoon.


      • Anonyymi
        SkinnyG kirjoitti:

        "Uskovainen" on yhtä huono määritelmä teistille kuin ateistille. Eihän termi "uskovainen" sisällä mitään viittausta siihen kohteeseen, mihin uskotaan, oli se sitten Jumala tai "tojotan" käynnistyminen joka aamu. "Uskovainen" on suomen kielessä lellittelevä nimi vähän niin kuin "lapsukainen". Globaalissa kielenkäytössä (esim. engl. "Believer") se on kuitenkin vakiintunut termi kuvailemaan juuri kristittyä teistiä. Suomen kielessä se kääntyisi sana tarkkaan "uskova". Tosiasiassa se on kuitenkin sisällöltään varsin epämääräinen käsite eikä se aina edes viittaa välttämättä jumaluskoon.

        Kyllä uskovainen on jo kauan sitten vakiintunut ja virallistettu käsite jumalaan uskovasta henkilöstä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä uskovainen on jo kauan sitten vakiintunut ja virallistettu käsite jumalaan uskovasta henkilöstä.

        Mutta nimitystä "uskovainen" käytetään usein myös halveksivasti.


    • Uskon, että olemme karvattomia apinoita, joilla on vilkas mielikuvitus. Tämä selittää myös kuvitelmat jumalista.

    • Anonyymi

      Ihminen tarvitsee jotain, mihin "uskoo". Se on aiwan vitun sama, onko se oma kyrpä vai jokin vitun kivipaasi. Vulvasta puhumattakaan.

      • Ja viikon "vulgaarinen kommentti" -palkinto lähtee käyttäjälle... Anonyymi! Onneksi olkoon! Hienosti suoritettu!


    • Anonyymi

      Ateisti uskoo siihen tietysti, että maailmaa ei luonut jokin yliluonnollinen persoona tyhjästä.

      • Anonyymi

        Vain ateistit väittävät kristittyjen uskovan siten, että Jumala on luonut kaiken tyhjästä.

        Opetusta saanut kristitty ei sitä usko eikä sellaista väitä.

        Tuo on tyypillistä ateistien panettelua ja olkiukkojen hakkaamista.

        Kristityt uskovat, että Jumala on luonut kaiken "itsestään": kaikki on siis luotu Jumalasta eikä jostakin tyhjästä.

        Vain ateistit uskovat, että kaikki on syntynyt tyhjästä: teistit eivät niin usko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain ateistit väittävät kristittyjen uskovan siten, että Jumala on luonut kaiken tyhjästä.

        Opetusta saanut kristitty ei sitä usko eikä sellaista väitä.

        Tuo on tyypillistä ateistien panettelua ja olkiukkojen hakkaamista.

        Kristityt uskovat, että Jumala on luonut kaiken "itsestään": kaikki on siis luotu Jumalasta eikä jostakin tyhjästä.

        Vain ateistit uskovat, että kaikki on syntynyt tyhjästä: teistit eivät niin usko.

        Selitä nyt selkeästi kantasi, kun te yleensä pakenette vain syytöstenne taakse kun sanotaan Jumalan luoneen kaiken. Eli väitätkö nyt Jumalan olleen fyysinen olento?

        Kerro tarkkaan mitä sinun mielestäsi luomisessa tapahtui, niin et voi enää syytellä valehtelusta. Kuuntelen mielelläni selityksesi ja lupaan, että en enää sano että Jumala teki kaiken tyhjästä sanallaan, jos kerrot paremman version siitä, miten se tapahtui sinun uskosi mukaan. :)

        "Vain ateistit uskovat, että kaikki on syntynyt tyhjästä: teistit eivät niin usko. "

        Väärin. Tyypillisestä panettelua ja olkiukkojen hakkaamista. Juuri kun pääsit sanomasta, rupesit itse sitä harrastamaan. :)

        Ateistit eivät usko kaiken syntyneen tyhjästä. Kyseessähän on vain teidän väitteenne. Edes big bang teoria ei väitä kaiken syntyneen tyhjästä.


      • Anonyymi

        Voin tähän lisätä, että kyllä, uskoin kristittynä että ei ollut mitään ennen kuin Jumala loi kaiken. Joten tämä on minulle uutta. Onko uskonnonopettajat valehdelleet minulle sitten? He eivät kyllä olleet ateisteja. Odotan mielenkiinnolla miten yrität esittää nyt kantasi, G4G.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selitä nyt selkeästi kantasi, kun te yleensä pakenette vain syytöstenne taakse kun sanotaan Jumalan luoneen kaiken. Eli väitätkö nyt Jumalan olleen fyysinen olento?

        Kerro tarkkaan mitä sinun mielestäsi luomisessa tapahtui, niin et voi enää syytellä valehtelusta. Kuuntelen mielelläni selityksesi ja lupaan, että en enää sano että Jumala teki kaiken tyhjästä sanallaan, jos kerrot paremman version siitä, miten se tapahtui sinun uskosi mukaan. :)

        "Vain ateistit uskovat, että kaikki on syntynyt tyhjästä: teistit eivät niin usko. "

        Väärin. Tyypillisestä panettelua ja olkiukkojen hakkaamista. Juuri kun pääsit sanomasta, rupesit itse sitä harrastamaan. :)

        Ateistit eivät usko kaiken syntyneen tyhjästä. Kyseessähän on vain teidän väitteenne. Edes big bang teoria ei väitä kaiken syntyneen tyhjästä.

        Minä en usko luomiseen enkä ole ikinä siihen uskonut. En voi siis kertoa sitä, millä tavalla luominen tapahtui "minun uskoni mukaan". Voin kertoa sen, millä tavalla kristityt uskovat luomisen tapahtuneen (osa heistä) ja mitä Raamattu siitä sanoo.

        Jumala on luonut kaiken "itsestään" eli Jumalasta (unitaarien tulkinnan mukaan): katolisen tulkinnan mukaan Jumala on luonut kaiken Poikansa kautta, hänessä ja häneen (häntä varten). (Kol 1:14-17; 1Kor 8:6; Joh 1:1-3)

        Niin kuin tiedät, eivät Jumala ja Jeesus ole "tyhjää" tai "ei mitään" vaan Jumala on kaikkea muuta kuin tyhjää ja ei mitään: hän on tosi olevainen ja hänestä kaikki muu on syntynyt.

        Jumala loi kaiken sanallaan, viisaudellaan, voimallaan ja taidollaan. (Snl 8:12-30; Psa 33:6-9; Jer 10:12; 50:15) Tämä ei kerro sitä tapaa, jolla Jumala kaiken loi, mutta se kertoo Jumalan voimasta, viisaudesta ja kyvystä luoda maailma. (vrt. Room 1:17-32; Psa 19)

        Raamattu ei kerro suoraan luomisen tapaa, mutta sanoo, että ihminen (Aatami) ja maaeläimet ovat tehdyt "maasta" (elottomasta aineesta). (1Moos 2:7, 19)

        Jumala loi ensin kasvit, sitten vesieläimet ja lopuksi maaeläimet. (1Moos 1)

        Jumala ei siis luonut "sanallaan" tyhjästä kasveja ja eläimiä niin kuin ateistit saattavat väittää. Hän "muovasi" maasta ihmisen muotoisen patsaan, puhalsi sen sieraimiin ja niin ihmisestä tuli elävä olento. (1Moos 2:7) Eläimet hän muovasi niin ikään maasta ja teki niistä eläviä olentoja: hän ei siis luonut niitä tyhjästä sanallaan niin kuin ateistit väittävät. Kasvit Jumala sai kasvamaan maasta sen sijaan, että olisi luonut ne taikasanoillaan, niin kuin ateistit saattavat väittää.

        Jumala loi alussa taivaan ja maan. (1Moos 1:1) Raamattu ei sano sitä, millä tavalla Jumala loi taivaan ja maan ja miten kauan siihen kului aikaa. Sitten "Jumala sanoi: 'Tulkoon valkeus!' Ja valo tuli!"

        Tämä on profetia Kristuksesta, mutta jos se tulkitaan kirjaimellisesti luomisen alkuun sijoittuvana tapahtumana, niin se on ainoa kohta ensimmäisessä luomismyytissä, jossa Jumala luo jotakin sanallaan (sanomalla jotakin) ja se on valo: kaiken elävän hän on luonut maasta eikä sitä sanota, millä tavalla ja miten hän loi auringon, kuun ja tähdet taivaalle.

        Raamatussa on myös hupaisa kuvaus siitä, miten Jumala on muovannut maan muodot jylinällään ja nuhtelullaan eli "sanoillaan", mutta tätä kristitytkään eivät yleensä tulkitse kirjaimelliseksi kuvaukseksi maan muotojen luomisesta! (Psa 104)

        Ateistien väitteet siitä, että Jumala olisi luonut kaiken tyhjästä taikasanoillaan ovat siis lähes kokonaan täyttä puppua ja olkiukon hakkaamista. Raamattu ei tätä näkemystä pääosin tue, mutta voi olla, että juutalaisissa taruissa "jumalan puheella" on suurempi merkitys luomisessa kuin itse Raamatun sisällä. Niitä lähteitä en kovin hyvin tunne, mutta Raamatun tunnen, koska olen opiskellut teologiaa yliopistossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voin tähän lisätä, että kyllä, uskoin kristittynä että ei ollut mitään ennen kuin Jumala loi kaiken. Joten tämä on minulle uutta. Onko uskonnonopettajat valehdelleet minulle sitten? He eivät kyllä olleet ateisteja. Odotan mielenkiinnolla miten yrität esittää nyt kantasi, G4G.

        En ole edelleenkään G4G, mutta vastaan silti, koska osoitat kysymyksesi minulle.

        En tiedä, mitä uskonnonopettajat ovat sinulle sanoneet. Kristittyjen yleinen usko on kuitenkin se, että ennen universumin luomista ei ollut olemassa muuta kuin Jumala ja taivaalliset henkiolennot, enkelit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole edelleenkään G4G, mutta vastaan silti, koska osoitat kysymyksesi minulle.

        En tiedä, mitä uskonnonopettajat ovat sinulle sanoneet. Kristittyjen yleinen usko on kuitenkin se, että ennen universumin luomista ei ollut olemassa muuta kuin Jumala ja taivaalliset henkiolennot, enkelit.

        No syytä niitä uskonnonopettajia sitten väärinkäsityksestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en usko luomiseen enkä ole ikinä siihen uskonut. En voi siis kertoa sitä, millä tavalla luominen tapahtui "minun uskoni mukaan". Voin kertoa sen, millä tavalla kristityt uskovat luomisen tapahtuneen (osa heistä) ja mitä Raamattu siitä sanoo.

        Jumala on luonut kaiken "itsestään" eli Jumalasta (unitaarien tulkinnan mukaan): katolisen tulkinnan mukaan Jumala on luonut kaiken Poikansa kautta, hänessä ja häneen (häntä varten). (Kol 1:14-17; 1Kor 8:6; Joh 1:1-3)

        Niin kuin tiedät, eivät Jumala ja Jeesus ole "tyhjää" tai "ei mitään" vaan Jumala on kaikkea muuta kuin tyhjää ja ei mitään: hän on tosi olevainen ja hänestä kaikki muu on syntynyt.

        Jumala loi kaiken sanallaan, viisaudellaan, voimallaan ja taidollaan. (Snl 8:12-30; Psa 33:6-9; Jer 10:12; 50:15) Tämä ei kerro sitä tapaa, jolla Jumala kaiken loi, mutta se kertoo Jumalan voimasta, viisaudesta ja kyvystä luoda maailma. (vrt. Room 1:17-32; Psa 19)

        Raamattu ei kerro suoraan luomisen tapaa, mutta sanoo, että ihminen (Aatami) ja maaeläimet ovat tehdyt "maasta" (elottomasta aineesta). (1Moos 2:7, 19)

        Jumala loi ensin kasvit, sitten vesieläimet ja lopuksi maaeläimet. (1Moos 1)

        Jumala ei siis luonut "sanallaan" tyhjästä kasveja ja eläimiä niin kuin ateistit saattavat väittää. Hän "muovasi" maasta ihmisen muotoisen patsaan, puhalsi sen sieraimiin ja niin ihmisestä tuli elävä olento. (1Moos 2:7) Eläimet hän muovasi niin ikään maasta ja teki niistä eläviä olentoja: hän ei siis luonut niitä tyhjästä sanallaan niin kuin ateistit väittävät. Kasvit Jumala sai kasvamaan maasta sen sijaan, että olisi luonut ne taikasanoillaan, niin kuin ateistit saattavat väittää.

        Jumala loi alussa taivaan ja maan. (1Moos 1:1) Raamattu ei sano sitä, millä tavalla Jumala loi taivaan ja maan ja miten kauan siihen kului aikaa. Sitten "Jumala sanoi: 'Tulkoon valkeus!' Ja valo tuli!"

        Tämä on profetia Kristuksesta, mutta jos se tulkitaan kirjaimellisesti luomisen alkuun sijoittuvana tapahtumana, niin se on ainoa kohta ensimmäisessä luomismyytissä, jossa Jumala luo jotakin sanallaan (sanomalla jotakin) ja se on valo: kaiken elävän hän on luonut maasta eikä sitä sanota, millä tavalla ja miten hän loi auringon, kuun ja tähdet taivaalle.

        Raamatussa on myös hupaisa kuvaus siitä, miten Jumala on muovannut maan muodot jylinällään ja nuhtelullaan eli "sanoillaan", mutta tätä kristitytkään eivät yleensä tulkitse kirjaimelliseksi kuvaukseksi maan muotojen luomisesta! (Psa 104)

        Ateistien väitteet siitä, että Jumala olisi luonut kaiken tyhjästä taikasanoillaan ovat siis lähes kokonaan täyttä puppua ja olkiukon hakkaamista. Raamattu ei tätä näkemystä pääosin tue, mutta voi olla, että juutalaisissa taruissa "jumalan puheella" on suurempi merkitys luomisessa kuin itse Raamatun sisällä. Niitä lähteitä en kovin hyvin tunne, mutta Raamatun tunnen, koska olen opiskellut teologiaa yliopistossa.

        "Tulkoon valkeus" on ymmärrettävä kömmähdys uskonnon luojilta, eli ihmisiltä, sillä muinoin ei tietenkään ymmärretty, että "valo" on aivoissa syntyvä ilmiö. Niiden ulkopuolella sitä ei ole, aivan kuten ei ole ääntäkään.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      5540
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      224
      2795
    3. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      41
      2495
    4. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      0
      2211
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      43
      2161
    6. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2126
    7. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1727
    8. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      13
      1510
    9. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1390
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      165
      1310
    Aihe