Vapaa kuvaus

Aloituksia

47

Kommenttia

6660

  1. Lunta on tullut riittävästi, jo monena talvena.
    Jotkyt ne povasivat, että vallan lumettomia talvia olisi.

    Eilen kävin auton harjaamassa. Parkkinaapuri oli siinä kolailemassa, mihin auraaja ei päässyt. Kolasi sitten autoni ympäriltäkin. Eipä minusta tuon kyljen takia olisi kolaamaan ollutkaan.

    Aika paljon olen joulutekemisiä supistanut, ennen vanhaan verrattuna. Mitäpä me kaksi vanhaa, mukavaa vaan, kun voi vähin erin nykyään tehdä. Tuo pakastin on mainio kapistus.
    Pikkukuusen haen loppuviikolla mökiltä.

    Aamulla oli oikea korva lukossa, tunne sellainen, kun vettä korvassa. Ja sitähän se kai olikin.
    Vähän yli 9 vuotta sitten, korvalääkäri kirjoitti, että suurella todennäköisyydellä, endolymfaattinen hydrops. Toiselta nimeltään kai Menierin tauti.
    Oireet saattavat loppua, palata vuosien päästä.
    Silloin oli tuo korvaoire 2kk, nyt se meni 3 tunnissa.
    Mulla siis oli oire poissa noin kauan. Lääkäri silloin sanoi, että voi palata koska vaan tai ei ollenkaan.
    Eilen iltapäivällä tuli hetki, kuin alkaisi huimata ja hävisi saman tien, siihen voi huimauskin liittyä, onneksi ei ole, kuin tuollaisia häviäviä hetkiä joskus harvoin.

    Mukavaa joulun odotusta, pian se päiväkin sitten alkaa valostua enemmän.
  2. Eipä ole tällaisen taviksen tarvinnut kutsua pelätä.
    Puku kyllä olisi ja komia.
    Olin 18-vuotias, kun löysin anoppilan vintiltä täyspitkän mustaa pitsiä olevan puvun.
    rypytetty kaula-aukko ja vuotärlle tuleva jakku, jossa edessä vierivieressä pitsillä peitetyt pienet napit.
    Kun kysyin, mistä puku on peräisin, anoppi sanoi, että on erään kauan sitten kuolleen Fanny-tädin peruja.
    Pitsi on tänäpäivänäkin, ihan ehjää ja ryhdikaästä. Ennen tehtiin kestävää.
    Eli vanha on, tuulettelen sitä talvisin parvekkeella.

    Itse en oikein makuani saa noihin pukuihin, jossa selkä on paljaana vyötärölle asti tai tissivako näkyy.
    Niitä oli linnassakin useita.

    Päivällä kävi vähän köpelösti, kun kissa sylissä yritin istua tuolille ja kuinka siinä sitten ahteri alkoi mennä ohi tuolista , siinä hätäpäissäni yritin korjata tilannetta, niin mätkähdin kyljeööeni lattialle.
    Kuinkas sattui juuri silla kohtaa oli lattialla 3 pistokkeen jakaja, kovaa muovia tietysti.
    Suoraan sen päälle.
    Nyt sattuu kaikkinaiset liikkeet peijakkaastikin välillä. Onneksi ei särje kuitenkaan.
    Ja onneksi on kovat luut.
    Kyllähän tästä selvitään sanoi Laakkonen lehemällensä.