Vapaa kuvaus

Aloituksia

49

Kommenttia

18

  1. Kumma opetusministeri kun kannatti koululaisten ruuanjako lakkoakin.
    Miten tuollaisella edes edellytyksiä opetusminsiteriksi.
    https://www.is.fi/politiikka/art-2000005872958.html
    Monilla koululasilla kouluruoka päivän tärkein ateria.
  2. Päiväkotien välille repesi kuilu Helsingissä – Tutkijan mukaan eriytymiskehitystä ei oteta Suomessa riittävän vakavasti: "Meillä on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomenkielistä lasta"
    Erot Helsingin päiväkotien toimintaympäristöissä ovat revenneet valtaviksi. Asukkaiden keskimääräisten vuositulojen ero päiväkotien lähialueiden välillä on kasvanut yli nelinkertaiseksi.

    Pienimmillään keskimääräiset vuositulot ovat tuloköyhimmällä päiväkodin lähialueella alle 15 000 euroa, kun taas hyvätuloisimmalla alueella keskitulot nousevat yli 63 000 euroon.

    Hyvätuloisimmilla alueilla puolestaan kotitalouksien, eli esimerkiksi kahden tulonsaajan perheen yhteenlasketut tulot ovat yli 103 000 euroa vuodessa. Heikoimmilla alueilla kotitalouksien keskitulot jäävät 26 000 euroon.

    Ja kun jollain alueella korkeakoulutus voi olla 60 prosentilla aikuisista, toisella alueella korkeakoulutettujen määrä jää 9 prosenttiin. Ero on kuusinkertainen. Artikkelin tutkimuksesta on julkaissut kaupungin Kvartti-verkkolehti.



    Pienituloisin viidennes suomalaisista joutuu käyttämään yli puolet tuloistaan asumiseen ja ruokaan. Pelkästään vuokra, lämmitys ja vesimaksut vievät 40 prosenttia kotitalouden kulutusmenoista. Ruokaan kuluu reilu kymmenys.

    Asumismenojen osuus pienituloisten menoista on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa roimasti, eli 14 prosenttia. Samalla ruokamenojen osuus on pienentynyt. Ruoka on kuitenkin edelleen pienituloisten toiseksi suurin menoerä.

    Suurituloisin viidennes käyttää asumiseen ja ruokaan yhteensä 39 prosenttia menoistaan. Asuminen on suurin menoerä myös suurituloisilla, mutta ruoka tulee vasta viidentenä muun muassa liikenteen ja vapaa-ajan kulujen jälkeen. Suurituloisilla liikkumiseen kuluu 17 prosenttia menoista, pienituloisilla vain 10 prosenttia.

    Kokonaisuutena kotitalouksien kulutusrakenne on kuitenkin kehittynyt samansuuntaisesti tuloryhmästä riippumatta. Ainoa poikkeus on alkoholi ja tupakka. Hyvätuloiset käyttävät menoistaan hiukan pienemmän osan päihteisiin ja pienituloiset suuremman osan kuin 30 vuotta sitten.

    Suurituloisimman ja pienituloisimman viidenneksen väliset erot kulutusmenoissa ovat kasvaneet 30 vuoden aikana. 1990-luvun lamaa seuranneiden kymmenen vuoden aikana ylin viidennes lisäsi kulutustaan reaalisesti 54 prosenttia, kun samaan aikaan pienituloisimpien kulutus kasvoi 24 prosenttia. Viimeisimmän taantuman aikana kulutuserojen kasvu pysähtyi ja kaventui hieman. Suurituloisimman viidenneksen kulutusmenot ovat nyt noin 2,5-kertaiset pienituloisimpiin verrattuna.
  3. Eduskuntaan työtä paiskivia ihmisiä, ei selittäjiä. Esim.miten joku joka ei ole ikinä tehnyt oikeaa työtä osaa ajaa työväestön asioita? Eduskunta näyttää mallia, puolet kuluista pois heti, myös puoluetuet. Meillä oli erittäin hieno maa, joka on nyt tuhon partaalla. Myyty sotaveteraaniemme ja kotijoukkojen uhraukset.
    Vihervasemmistopolitiikka on johtanut Suomen siirtymisen tulonsiirtotaloudeksi, sensijaan että tuotannon kilpailukyvystä pidettäisiin huolta. Rankan verottamisen keinoilla, niin yritykset kuin palkansaajatkin kustantavat työttömyyden suuria menoja, vallitsevan työvoimapulan aikana. Matalapalkkatyöt eivät kiinnosta, koska tulonsiirroilla elää leveämmin tekemättä ollenkaan työtä. Palkkatyöllä ei voi vaurastua. Samaan aikaan valtio jakaa rahaa suosimilleen yrityksille - vallitsee sosialismiin viittaava valtion ohjaus, jota hallitsee vihervasemmistolainen idealismi ja konsensus. Suomen kilpailukyky ja palkansaajien hyvinvointi on vaihdettu epärealistisiin tavoitteisiin arvellun ilmastohätätilan hillitsemiseksi. Suomella on eri säännöt energian tuotannossa muuhun EU:iin verrattuna, kun omat energiavarat jätetään käyttämättä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (polttoturve ja kohta myös polttopuu). Suomi noudattaa kaikkia tavoitteita etuajassa, kukaan muu ei noudata, kuin niiltä osin mikä kullekin on edullisinta. Saksan polttaman itäisen maakaasun vuoksi olemme energiakriisin maksumiehenä, ilman kenenkään muun osallisuutta kurjaan tilaamme. Hölmölän väen päätöksillä mennään päin seinää.

    Nyt pienin mistä aloitetaan, vanhat etuudet pois, ei edes ole sellaista ettei esim verottomuuden etuhin voisi koskea, eli alkuun kaikki verolle, jokunen satamiljoonaa tulossa veron laistajilta, suurimpana maan haitaksi jo muuttunut vasemmsitolainen Ayliike verottomuuden saralla. Totta toki yli 300 000 € vuodessa tienaava Ayjohtaja sanoo ettei käy. He oleilee haalareiden jälkeen mittapuvuissa, kuin olisi jokapäivä juhla.
    Yällainen paha vääristymä päässyt tulemaan, kun he maksaneet politikoille, että jatketaan entiseen malliin, eyyei heidän eyuihin saa koskea, kun veroton tilin maksajakin, heille tietenkin runtinaallissin palkankorotuksin.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005453130.html
    -tämän jälkeen tämänkin palkka nousi moneen kertaan, ollen nyt yli 25 000 € kuukaudessa. "Riku Aallon yli 5000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta"
  4. Itsestään+selvältä+tuntuvaa+käsitettä+sana+on+vaikea+määritellä+yksiselitteisesti."naurisvaras"+on+yhdyssana,+riitelet+itsesi+kanssa++"nauris+varasta"+ei+ole+yhdyssana.Yhdyssanoissa+on+useimmiten+kaksi+osaa,+joista+tavallisesti+ensimmäinen+määrittää+toista.Sanaliitolla+tarkoitetaan+eri+sanoiksi+kirjoitettavaa+sanaparia+tai+sanaryhmää,+jonka+merkitysseikat+sitovat+yhteen,+esimerkiksi+kuppi+kahvia,+nuori+mies.-Sanan+termimäisyys+vaikuttaa+yhteen+ja+erilleen+kirjoittamiseen."nauris"+ja+"varas"++ei+ole+sanaryhmää,+ne+tarkoittaa+ihan+eri+asioita.Pääpainon+tai+pääpainojen+etsiminen+auttaa+usein+mutta+ei+aina.+Erot+saattavat+olla+kovin+vähäisiä.+Toisaalta+puheessa+saattaa+olla+sama+pulma+kuin+kirjoituksessakin:+kumpikin+mahdollisuus+tuntuu+yhtä+hyvältä.Jos+sanajonon+ensimmäinen+jäsen+tarkoittaa+määräoliota,+‑esinettä+tai+‑asiaa,+on+kysymyksessä+sanaliitto,+esimerkiksi+talon+omistaja,+kirjan+kannet,+äidin+kieli,+päivän+sankari.+Tällaisen+sanaliiton+eteen+voisi+usein+kuvitella+jonkin+tarkentavan+sanan,+vaikkapa+pronominin,+esimerkiksi+(tämän)+talon+omistaja,+(tuon)+kirjan+kannet,+(teidän)+äidin+kieli,+(eilisen)+päivän+sankari.+Yhdyssanan+määriteosa+on+sen+sijaan+yleistävä+ja+koko+sana+on+siten+termimäinen:+(kuka+tahansa)+talonomistaja,+kirjankannet+(ovat+siniset),+äidinkieli+(on+omin+omaisuutemme),+päivänsankari+(loisti+tyytyväisyydestä).+Isänrakkautta+voi+sanoa+yhdeksi+rakkauden+lajiksi,+isän+rakkaus+taas+on+jonkun+(oman)+isän+rakkautta,+samoin+lehmänmaito+on+laji,+lehmän+maito+on+jonkin+tietyn+lehmän+maitoa.Yhdyssanojen+muodostaminen:+kirjoitetaanko+kaksi+läheisesti+yhteen+kuuluvaa+sanaa+yhteen+yhdyssanaksi+vai+erilleen+sanaliitoksi,+esimerkiksi+naurisvaras+vai+”nauris+varasta”,+tapausselostus+vai+”tapaus+selostus”,+erityyppinen+vai+”eri+tyyppinen”,+”niinkuin”+vai+niin+kuin,+energiankulutus+vai+energian+kulutus.+Kun+yhteen+ja+erilleen+kirjoittaminen+tuottaa+monelle+kirjoittajalle+ongelmia,+on+syytä+kysyä,+mistä+ongelmat+ovat+oireena.+Ongelmien+syyn+täytyy+olla+se,+että+yhdyssana+ja+sanaliitto+ovat+kielen+järjestelmässä+lähekkäisiä.Yhdyssana+siis+ilmaisee+yhtä+käsitettä.+Niin+kauan+kuin+esimerkiksi+puhumme+kenestä+tahansa+luonnon+parasta+ajattelevasta,+voimme+käyttää+ilmausta+luonnon+suojelija,+mutta+kun+syntyy+ajatussuunta,+jonka+kannattajilla+on+jo+oma+aatteellinen+ohjelma,+muodostuu+käsite+luonnonsuojelija.+Mikä+tahansa+suuri+varvas+on+iso+varvas,+mutta+jalan+sisin+varvas+on+isovarvas.+Hellalta+nostettu+ruoka+on+lämmintä+ruokaa,+aina+lämpimänä+tarjottavat+ruoat+ovat+lämminruokia.+Yhdyssana+on+termin+luonteinen.+Naurisvaras,+muttei+ole+enää+yhdyssana+nauris+varasta.YMMÄRRÄTKÖ+?-kannattaako+näihin+sinun+puuttua,+kun+et+ymmärrä+kuitenkaan.
  5. ensisiä+=+entisiä
  6. iian+=+liian.