- Kumma opetusministeri kun kannatti koululaisten ruuanjako lakkoakin.
Miten tuollaisella edes edellytyksiä opetusminsiteriksi.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005872958.html
Monilla koululasilla kouluruoka päivän tärkein ateria. - Kuten sanottu, liian vaikea oli palstan kykyyn nähden. Nämä ei ole vanhanmiehen laskuja, nykyaikaiset. Kuten arvelinkin ettei kukaan osaa näitä, se täsmäsi. Enkä teitä syytä osaamattomuudesta. Siinä joku yrittää pestä kasvojaan, muttei osaa edetä pidemmälle.
mm näkee miksi upseerit mukautettiin osaamiseen, kun aliupseerit tuli tilalleen, jäi oikeat upseerit joilla kirjatietoa; lukio ja ennen kadettikoulu takanaan, nykyisin maanpuolustuskorkeakoulu. Ettei kannata korkeakoululaisena olla kansakoulu pohjalla.
Siinä on hetkessä sormi suussa kun osaamiseen liittyvää aletaan käsitteleen. Keskustaa on helppo täällä haukkua, se ei vaadi korkeakoulutusta, jota tämä itsensä kehuja suoltaa.
Tuollainenkin päässyt seulojen läpi armeijaan asti, liian vasemmistolainen, joka yrittää itseään pettää väittäessään olevansa kokoomuslainen. Toiset toverit myötäilee kuten heillä tapana toveria kohtaan.. - Oletan, että liian vaikeita, siksi nyt paljastan. Sanottakoon keskimmäinen hoksaamiskysymys, eli vaikka laitteita lisätään se ei aikaa muuta.
Vastaukset tässä:
Jos pallo maksaa summan X, ja maila maksaa 1 € enemmän, laskukaava on X €1. Maila pallo on siis X (X 1) = 1,1 , koska yhteensä maila ja pallo maksavat 1,1 euroa. Tämä tarkoittaa, että 2X 1 = 1,1. Silloin 2X täytyy olla 0,1 eli X = 0,05. Pallo maksaa 5 senttiä ja maila maksaa 1,05 euroa.
Viisi laitetta pystyy tekemään viisi tuotetta viidessä minuutissa, joten myös yksi laite tekee yhden tuotteen viidessä minuutissa. Jos meillä on sata laitetta, jotka kaikki valmistavat tuotetta, ne voivat yhdessä tehdä sata tuotetta viidessä minuutissa.
Jos alue tuplaantuu jokaisena päivänä, se puolittuu, kun mennään yksi päivä taaksepäin. Eli jos 48. päivänä järven pinta on lumpeiden peitossa, 47. päivänä puolet pinnasta on lumpeenlehtien peitossa.
................................................
Tämä voi hiertää älynnystyröitä: Maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa 1 euron enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa?
10 senttiä
5 senttiä
15 senttiä
Keskimmäisen nyt voi ratkaistakin.
Alimmaistakaan en odottanut ratkaisuun. - Tuskin osaat, senverran kimurantteja. Ei millään pahalla. Laitan kohta vastaukset, nekin pahoja useimman tulkita. Niin, paitsi yksi.
- Päiväkotien välille repesi kuilu Helsingissä – Tutkijan mukaan eriytymiskehitystä ei oteta Suomessa riittävän vakavasti: "Meillä on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomenkielistä lasta"
Erot Helsingin päiväkotien toimintaympäristöissä ovat revenneet valtaviksi. Asukkaiden keskimääräisten vuositulojen ero päiväkotien lähialueiden välillä on kasvanut yli nelinkertaiseksi.
Pienimmillään keskimääräiset vuositulot ovat tuloköyhimmällä päiväkodin lähialueella alle 15 000 euroa, kun taas hyvätuloisimmalla alueella keskitulot nousevat yli 63 000 euroon.
Hyvätuloisimmilla alueilla puolestaan kotitalouksien, eli esimerkiksi kahden tulonsaajan perheen yhteenlasketut tulot ovat yli 103 000 euroa vuodessa. Heikoimmilla alueilla kotitalouksien keskitulot jäävät 26 000 euroon.
Ja kun jollain alueella korkeakoulutus voi olla 60 prosentilla aikuisista, toisella alueella korkeakoulutettujen määrä jää 9 prosenttiin. Ero on kuusinkertainen. Artikkelin tutkimuksesta on julkaissut kaupungin Kvartti-verkkolehti.
Pienituloisin viidennes suomalaisista joutuu käyttämään yli puolet tuloistaan asumiseen ja ruokaan. Pelkästään vuokra, lämmitys ja vesimaksut vievät 40 prosenttia kotitalouden kulutusmenoista. Ruokaan kuluu reilu kymmenys.
Asumismenojen osuus pienituloisten menoista on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa roimasti, eli 14 prosenttia. Samalla ruokamenojen osuus on pienentynyt. Ruoka on kuitenkin edelleen pienituloisten toiseksi suurin menoerä.
Suurituloisin viidennes käyttää asumiseen ja ruokaan yhteensä 39 prosenttia menoistaan. Asuminen on suurin menoerä myös suurituloisilla, mutta ruoka tulee vasta viidentenä muun muassa liikenteen ja vapaa-ajan kulujen jälkeen. Suurituloisilla liikkumiseen kuluu 17 prosenttia menoista, pienituloisilla vain 10 prosenttia.
Kokonaisuutena kotitalouksien kulutusrakenne on kuitenkin kehittynyt samansuuntaisesti tuloryhmästä riippumatta. Ainoa poikkeus on alkoholi ja tupakka. Hyvätuloiset käyttävät menoistaan hiukan pienemmän osan päihteisiin ja pienituloiset suuremman osan kuin 30 vuotta sitten.
Suurituloisimman ja pienituloisimman viidenneksen väliset erot kulutusmenoissa ovat kasvaneet 30 vuoden aikana. 1990-luvun lamaa seuranneiden kymmenen vuoden aikana ylin viidennes lisäsi kulutustaan reaalisesti 54 prosenttia, kun samaan aikaan pienituloisimpien kulutus kasvoi 24 prosenttia. Viimeisimmän taantuman aikana kulutuserojen kasvu pysähtyi ja kaventui hieman. Suurituloisimman viidenneksen kulutusmenot ovat nyt noin 2,5-kertaiset pienituloisimpiin verrattuna. - Turve vastaa öljynä liki 100 litraa kuutiossa. Koko turve varantoja vaikea hahmotella öljynä. Jos heitän vertailuna vaikkapa 5 miljoonaa hehtaaria, jo kasvu on vuosittain valtava. Hehtaarissa on 10 000 neliötä, ja pelkkä kasvu siinä vuosittain 10 m3. Mutta kun tonkastaa syvemmältä vaikkapa 60 senttia, niin hehtaarilta jo tulee 600x10 m3 =
6000 m3, ja kun hehtaareja polttoturpeelle vaikkapa 5 miljoonaa. 5 000 000 x 6000 =
3 0' 0 0 0 '0 0 0 0 0 0 m3. J O K O menee yli ymmärryksen ? OSAATKO laskea mitä vastaa öljynä ? likimain 1000 litrasta turvetta tulee 100 litraa öljyä -vertailu lämpöarvoon.
Turpeen potentiaali on valtava, eikä vielä pohjamaahan mennä kun 60 senttiä turvetta ohennetaan. Jää vielä hyvät pohjat turvetta. Tämä on varmasti vaikea ala Helsingin vihreille pimuille.. Suot jatkaa kasvuaan vaikkapa muutoksin peltona, valmis pohja. - Työeläkkeitä, ei takuueläkkeitä, se varmaan itsellesi tutumpi, kun noin olet tietävänä, paljonko se onkaan ? Huvittaa nuo haalalariduunarit kun 25000 € palkoilla, miten ovat hienoja pukumiehiä, kuin mafiasoja ulkomailla. Ollut vertausta lopetettuihin maaherroihin, nämä haalareista siirtyneet hienostelevat vaatteillaan -mittatilaus puvuillaan kuin euroopan omistajia.
https://hymy.fi/uutiset/onko-han-suomen-ahnein-ay-johtaja/
-Nyt Riku Aallon palkka 25000 € kuukaudessa, siitäkin "pikkasen noussut, kun oli 15000 €"
Ollaan me herrat eriperkeleitä.
Kyllä minä Rikulle palkoissa häviän silloin kun olin opettajana. Tasa-arvoa demari-iskulause. - Eduskuntaan työtä paiskivia ihmisiä, ei selittäjiä. Esim.miten joku joka ei ole ikinä tehnyt oikeaa työtä osaa ajaa työväestön asioita? Eduskunta näyttää mallia, puolet kuluista pois heti, myös puoluetuet. Meillä oli erittäin hieno maa, joka on nyt tuhon partaalla. Myyty sotaveteraaniemme ja kotijoukkojen uhraukset.
Vihervasemmistopolitiikka on johtanut Suomen siirtymisen tulonsiirtotaloudeksi, sensijaan että tuotannon kilpailukyvystä pidettäisiin huolta. Rankan verottamisen keinoilla, niin yritykset kuin palkansaajatkin kustantavat työttömyyden suuria menoja, vallitsevan työvoimapulan aikana. Matalapalkkatyöt eivät kiinnosta, koska tulonsiirroilla elää leveämmin tekemättä ollenkaan työtä. Palkkatyöllä ei voi vaurastua. Samaan aikaan valtio jakaa rahaa suosimilleen yrityksille - vallitsee sosialismiin viittaava valtion ohjaus, jota hallitsee vihervasemmistolainen idealismi ja konsensus. Suomen kilpailukyky ja palkansaajien hyvinvointi on vaihdettu epärealistisiin tavoitteisiin arvellun ilmastohätätilan hillitsemiseksi. Suomella on eri säännöt energian tuotannossa muuhun EU:iin verrattuna, kun omat energiavarat jätetään käyttämättä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (polttoturve ja kohta myös polttopuu). Suomi noudattaa kaikkia tavoitteita etuajassa, kukaan muu ei noudata, kuin niiltä osin mikä kullekin on edullisinta. Saksan polttaman itäisen maakaasun vuoksi olemme energiakriisin maksumiehenä, ilman kenenkään muun osallisuutta kurjaan tilaamme. Hölmölän väen päätöksillä mennään päin seinää.
Nyt pienin mistä aloitetaan, vanhat etuudet pois, ei edes ole sellaista ettei esim verottomuuden etuhin voisi koskea, eli alkuun kaikki verolle, jokunen satamiljoonaa tulossa veron laistajilta, suurimpana maan haitaksi jo muuttunut vasemmsitolainen Ayliike verottomuuden saralla. Totta toki yli 300 000 € vuodessa tienaava Ayjohtaja sanoo ettei käy. He oleilee haalareiden jälkeen mittapuvuissa, kuin olisi jokapäivä juhla.
Yällainen paha vääristymä päässyt tulemaan, kun he maksaneet politikoille, että jatketaan entiseen malliin, eyyei heidän eyuihin saa koskea, kun veroton tilin maksajakin, heille tietenkin runtinaallissin palkankorotuksin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005453130.html
-tämän jälkeen tämänkin palkka nousi moneen kertaan, ollen nyt yli 25 000 € kuukaudessa. "Riku Aallon yli 5000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta" - Kerroppa Pankkolängvisti mitä kouluja olet käynyt, tuskin ne nyt salaisia kuitenkaan vaikka Kiljava opissa käynytkin.
- Kerroppa Pankkolängvisti mitä kouluja olet käynyt, tuskin ne nyt salaisia kuitenkaan vaikka Kiljava opissa käynytkin. Tuskin nyt MPP tasolla joka tyrmäsi SDP:n aseellisen punakapinan, ettei ole ollut.-
- ps paina liitteessä vain siniseen kohtaan.
- Punikilla oma mielenilmaus.
- Kohta+samat+turve+kieltäjät+itkee+kun+energia+kallistuu.+Helsingissä+jo+nousi+kaukolämpö+25+%.
- Itsestään selvältä tuntuvaa käsitettä sana on vaikea määritellä yksiselitteisesti.
"naurisvaras" on yhdyssana, riitelet itsesi kanssa "nauris varasta" ei ole yhdyssana.
Yhdyssanoissa on useimmiten kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista.
Sanaliitolla tarkoitetaan eri sanoiksi kirjoitettavaa sanaparia tai sanaryhmää, jonka merkitysseikat sitovat yhteen, esimerkiksi kuppi kahvia, nuori mies.
-Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja erilleen kirjoittamiseen.
"nauris" ja "varas" ei ole sanaryhmää, ne tarkoittaa ihan eri asioita.
Pääpainon tai pääpainojen etsiminen auttaa usein mutta ei aina. Erot saattavat olla kovin vähäisiä. Toisaalta puheessa saattaa olla sama pulma kuin kirjoituksessakin: kumpikin mahdollisuus tuntuu yhtä hyvältä.
Jos sanajonon ensimmäinen jäsen tarkoittaa määräoliota, ‑esinettä tai ‑asiaa, on kysymyksessä sanaliitto, esimerkiksi talon omistaja, kirjan kannet, äidin kieli, päivän sankari. Tällaisen sanaliiton eteen voisi usein kuvitella jonkin tarkentavan sanan, vaikkapa pronominin, esimerkiksi (tämän) talon omistaja, (tuon) kirjan kannet, (teidän) äidin kieli, (eilisen) päivän sankari. Yhdyssanan määriteosa on sen sijaan yleistävä ja koko sana on siten termimäinen: (kuka tahansa) talonomistaja, kirjankannet (ovat siniset), äidinkieli (on omin omaisuutemme), päivänsankari (loisti tyytyväisyydestä). Isänrakkautta voi sanoa yhdeksi rakkauden lajiksi, isän rakkaus taas on jonkun (oman) isän rakkautta, samoin lehmänmaito on laji, lehmän maito on jonkin tietyn lehmän maitoa.
Yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen yhdyssanaksi vai erilleen sanaliitoksi, esimerkiksi naurisvaras vai ”nauris varasta”, tapausselostus vai ”tapaus selostus”, erityyppinen vai ”eri tyyppinen”, ”niinkuin” vai niin kuin, energiankulutus vai energian kulutus.
Kun yhteen ja erilleen kirjoittaminen tuottaa monelle kirjoittajalle ongelmia, on syytä kysyä, mistä ongelmat ovat oireena. Ongelmien syyn täytyy olla se, että yhdyssana ja sanaliitto ovat kielen järjestelmässä lähekkäisiä.
Yhdyssana siis ilmaisee yhtä käsitettä. Niin kauan kuin esimerkiksi puhumme kenestä tahansa luonnon parasta ajattelevasta, voimme käyttää ilmausta luonnon suojelija, mutta kun syntyy ajatussuunta, jonka kannattajilla on jo oma aatteellinen ohjelma, muodostuu käsite luonnonsuojelija. Mikä tahansa suuri varvas on iso varvas, mutta jalan sisin varvas on isovarvas. Hellalta nostettu ruoka on lämmintä ruokaa, aina lämpimänä tarjottavat ruoat ovat lämminruokia. Yhdyssana on termin luonteinen. Naurisvaras, muttei ole enää yhdyssana nauris varasta.
YMMÄRRÄTKÖ ?
-kannattaako näihin sinun puuttua, kun et ymmärrä kuitenkaan. - Keskusta+lähtee+kuntavaaleihin+levollisin+mielin
- Kyllä se on oikein kirjoitettu, pitää olla väliviiva, muuten ei nikit toimi, tai mikä tahansa että on yhdessä.
Sulla polosella ei ole nikkiä lainkaan, osaatko sitä edes tehdä ? Ja jos meinaat tehdä sen erillisnimellä, ei onnistu. ETHÄN KÄSITTÄNYT ! -arvasin, meni jo liian vaikeaksi, eihän sitä muuten Pankkolängvitsiksi pääsisikään -eikös.
Laita nyt omakin nikki, ei näissä ole mitään pelättävää. - ensisiä = entisiä
- iian = liian.