Nauris varasta ei hirtetä

Väärin missään ei ole mainitsemaasi, on: "Nauris varasta"
Niillä oleellinen ero. Kai sait kansakoulun suoritettua ?

Itsestään selvältä tuntuvaa käsitettä sana on vaikea määritellä yksiselitteisesti.
"naurisvaras" on yhdyssana, riitelet itsesi kanssa "nauris varasta" ei ole yhdyssana.
Yhdyssanoissa on useimmiten kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista.
Sanaliitolla tarkoitetaan eri sanoiksi kirjoitettavaa sanaparia tai sanaryhmää, jonka merkitysseikat sitovat yhteen, esimerkiksi kuppi kahvia, nuori mies.
-Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja erilleen kirjoittamiseen.
"nauris" ja "varas" ei ole sanaryhmää, ne tarkoittaa ihan eri asioita.
Pääpainon tai pääpainojen etsiminen auttaa usein mutta ei aina. Erot saattavat olla kovin vähäisiä. Toisaalta puheessa saattaa olla sama pulma kuin kirjoituksessakin: kumpikin mahdollisuus tuntuu yhtä hyvältä.

Jos sanajonon ensimmäinen jäsen tarkoittaa määräoliota, ‑esinettä tai ‑asiaa, on kysymyksessä sanaliitto, esimerkiksi talon omistaja, kirjan kannet, äidin kieli, päivän sankari. Tällaisen sanaliiton eteen voisi usein kuvitella jonkin tarkentavan sanan, vaikkapa pronominin, esimerkiksi (tämän) talon omistaja, (tuon) kirjan kannet, (teidän) äidin kieli, (eilisen) päivän sankari. Yhdyssanan määriteosa on sen sijaan yleistävä ja koko sana on siten termimäinen: (kuka tahansa) talonomistaja, kirjankannet (ovat siniset), äidinkieli (on omin omaisuutemme), päivänsankari (loisti tyytyväisyydestä). Isänrakkautta voi sanoa yhdeksi rakkauden lajiksi, isän rakkaus taas on jonkun (oman) isän rakkautta, samoin lehmänmaito on laji, lehmän maito on jonkin tietyn lehmän maitoa.

Yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen yhdyssanaksi vai erilleen sanaliitoksi, esimerkiksi naurisvaras vai ”nauris varasta”, tapausselostus vai ”tapaus selostus”, erityyppinen vai ”eri tyyppinen”, ”niinkuin” vai niin kuin, energiankulutus vai energian kulutus.

Kun yhteen ja erilleen kirjoittaminen tuottaa monelle kirjoittajalle ongelmia, on syytä kysyä, mistä ongelmat ovat oireena. Ongelmien syyn täytyy olla se, että yhdyssana ja sanaliitto ovat kielen järjestelmässä lähekkäisiä.


Yhdyssana siis ilmaisee yhtä käsitettä. Niin kauan kuin esimerkiksi puhumme kenestä tahansa luonnon parasta ajattelevasta, voimme käyttää ilmausta luonnon suojelija, mutta kun syntyy ajatussuunta, jonka kannattajilla on jo oma aatteellinen ohjelma, muodostuu käsite luonnonsuojelija. Mikä tahansa suuri varvas on iso varvas, mutta jalan sisin varvas on isovarvas. Hellalta nostettu ruoka on lämmintä ruokaa, aina lämpimänä tarjottavat ruoat ovat lämminruokia. Yhdyssana on termin luonteinen. Naurisvaras, muttei ole enää yhdyssana nauris varasta.

YMMÄRRÄTKÖ ?
-kannattaako näihin sinun puuttua, kun et ymmärrä kuitenkaan.

Ope_Oulusta kirjoitti:

Itsestään selvältä tuntuvaa käsitettä sana on vaikea määritellä yksiselitteisesti.
"naurisvaras" on yhdyssana, riitelet itsesi kanssa "nauris varasta" ei ole yhdyssana.
Yhdyssanoissa on useimmiten kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista.
Sanaliitolla tarkoitetaan eri sanoiksi kirjoitettavaa sanaparia tai sanaryhmää, jonka merkitysseikat sitovat yhteen, esimerkiksi kuppi kahvia, nuori mies.
-Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja erilleen kirjoittamiseen.
"nauris" ja "varas" ei ole sanaryhmää, ne tarkoittaa ihan eri asioita.
Pääpainon tai pääpainojen etsiminen auttaa usein mutta ei aina. Erot saattavat olla kovin vähäisiä. Toisaalta puheessa saattaa olla sama pulma kuin kirjoituksessakin: kumpikin mahdollisuus tuntuu yhtä hyvältä.

Jos sanajonon ensimmäinen jäsen tarkoittaa määräoliota, ‑esinettä tai ‑asiaa, on kysymyksessä sanaliitto, esimerkiksi talon omistaja, kirjan kannet, äidin kieli, päivän sankari. Tällaisen sanaliiton eteen voisi usein kuvitella jonkin tarkentavan sanan, vaikkapa pronominin, esimerkiksi (tämän) talon omistaja, (tuon) kirjan kannet, (teidän) äidin kieli, (eilisen) päivän sankari. Yhdyssanan määriteosa on sen sijaan yleistävä ja koko sana on siten termimäinen: (kuka tahansa) talonomistaja, kirjankannet (ovat siniset), äidinkieli (on omin omaisuutemme), päivänsankari (loisti tyytyväisyydestä). Isänrakkautta voi sanoa yhdeksi rakkauden lajiksi, isän rakkaus taas on jonkun (oman) isän rakkautta, samoin lehmänmaito on laji, lehmän maito on jonkin tietyn lehmän maitoa.

Yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen yhdyssanaksi vai erilleen sanaliitoksi, esimerkiksi naurisvaras vai ”nauris varasta”, tapausselostus vai ”tapaus selostus”, erityyppinen vai ”eri tyyppinen”, ”niinkuin” vai niin kuin, energiankulutus vai energian kulutus.

Kun yhteen ja erilleen kirjoittaminen tuottaa monelle kirjoittajalle ongelmia, on syytä kysyä, mistä ongelmat ovat oireena. Ongelmien syyn täytyy olla se, että yhdyssana ja sanaliitto ovat kielen järjestelmässä lähekkäisiä.


Yhdyssana siis ilmaisee yhtä käsitettä. Niin kauan kuin esimerkiksi puhumme kenestä tahansa luonnon parasta ajattelevasta, voimme käyttää ilmausta luonnon suojelija, mutta kun syntyy ajatussuunta, jonka kannattajilla on jo oma aatteellinen ohjelma, muodostuu käsite luonnonsuojelija. Mikä tahansa suuri varvas on iso varvas, mutta jalan sisin varvas on isovarvas. Hellalta nostettu ruoka on lämmintä ruokaa, aina lämpimänä tarjottavat ruoat ovat lämminruokia. Yhdyssana on termin luonteinen. Naurisvaras, muttei ole enää yhdyssana nauris varasta.

YMMÄRRÄTKÖ ?
-kannattaako näihin sinun puuttua, kun et ymmärrä kuitenkaan.

Lue lisää

Huonosti ymmärrät suomen kieltä. Et ole ope. Leikkaa-liimaa-tekstisi ei asiaa muuta. Naurisvaras on yhdyssana kaikissa sijamuodoissa. Peruskoulusi jäi kesken.

Hiljeni Pankkolängvitsi.

Anonyymi kirjoitti:

Huonosti ymmärrät suomen kieltä. Et ole ope. Leikkaa-liimaa-tekstisi ei asiaa muuta. Naurisvaras on yhdyssana kaikissa sijamuodoissa. Peruskoulusi jäi kesken.

On se Ope. Turhaa itket, aivan oikein selittää.

Anonyymi kirjoitti:

On se Ope. Turhaa itket, aivan oikein selittää.

Ope, jolta jäi peruskoulu kesken. Älä naurata.