- Ihmettelin minäkin. Sain ilmoituksen, että se on täynnä, joten tyhjensin kaikki vanhat viestit pois, myös roskakorista, mutta ei se auttanut. Omaguru ei voinut auttaa, tutki vain huolellisesti kaiken mahdollisen ja onnistui sitten lähettämään monen kympin laskun tyhjästä. En ikinä enää ota sinne yhteyttä, sillä se on vain rahankeruuautomaatti. Mitään apua en muista sieltä koskaan puhelimessa saaneeni.
Kerran tuli paikalle ja siivosi koneeltani turhat pois, sen laskun maksoin mielelläni, ja siitä sain jopa kotitalousvähennyksen.
Gmail.com olisi maksuton, minkä Elisan neuvojakin sanoi, mutta tumpelo kun olen, en osaa vaihtaa siihen, ja sitä paitsi vuosien mittaan kaikilla suunnilla on tämä osoite tiedossa, joten yhteydenpito hankaloituisi, jos tästä luopuisin. - Urheita rintamamiehiä saadaan kuukauden koulutuksella, mieluummin muita kuin syntyperältään aitoja venäläisiä. Muiden kansakuntien edustajissa on ilmeisesti enemmän tukahdutettua väkivaltaisuutta, jota pääsevät rintamalle purkamaan. Jälki on jo nähty.
- Kuukausitolkulla+o+sähköpostini+oikkuillut.+Eilen+taas+matkustin+Jumboon+Elisan+myymälään+saamaan+apua.+Mistä+ihmeestä+olisin+voinut+tietää,+että+minun+olisi+pitänyt+raahata+läppäri+mukaan.+Eivät+voineet+tarkastaa+asiaa+paikan+päällä.+
- Tällä ikäkaudella lienee se halaatti armeliain valinta.
Peili osoittaa kyllin tarkasti ja raadollisesti, että mitkään minivaatteet eivät käy. Ja kun oikein ajattelee tilannetta, niin väljä vaate on parempi suoja aurinkoa vastaan kuin pelkkä aurinkovoide ikinä.
Ja itsetykönäni olen tullut siihen tulokseen, että aurinkoa vastaan on taisteltava sisätiloissa ja tuuletin päällä.
Hellettä pukkaa parhaillaan, mutta säätiedotus lupaa lievennystä-
Koskahan tiede ja tekniikka kehittyy niin, että kesähelteen voi ottaa talteen ja käyttää talvisaikaan talon lämmitykseen.
Uudet keinot ovat tarpeen, kun pakotteet ovat viemässä koko ihmiskunnan säästöliekille. - Mökkielämää elävälle mummolle ja nuoremmallekin on tärkeintä hyvä olo. Ja kun elämme suomalaisessa maalaismaisemassa, ovat hyttyset alituisena seuranamme, ja niinpä sortsit ja topit jäävät naulakkoon hyvin helposti. Ja kun mennään mustikkaan tai sieneen, on muistettava hirvikärpäset. Asu päästä jalkoihin sen mukaan.
Polttavasta auringosta en viitsi edes muistuttaa Ikämme on sen verran pitkä, että tiedämme, kuinka tärkeää aikoinaan oli lasten saada hyvä rusketus, ja nyt olemme saaneet valistusta sen vaarallisuudesta. Olemme joutuneet muuttamaan asennoitumistamme 180 astetta.
Ulkona meitä vaanivat nyt UV-säteet, punkit ja muut verenhimoiset hyönteiset, uimavedessä sinilevä ja metsissämme käärmeet. Keittiöpuutarhassa parveilevat hyttyset ja paarmat, ja saamme panna kiittimet ristiin, jos jossakin on ihan aito kimalainen. Ne rassukat ovat tuhon partaalla kaikkialla.
Kaikeksi onneksi on tämä turvallinen kaupunki, jonne wanhan on turvallista palata ja piiloutua maailman myrskyiltä ja pukeutua ihan oman halunsa mukaan. Ulkoilmaa saa parvekkeella ja korona on herättänyt henkiin kotiinkannon ja pizzakuljetukset, niin että sapuskatkin tulevat ovelle.
Elämme lintukodossa. - Milloinkas se naistenviikko on? Ei ole tässä allakkaa, mutta muistini mukaan se on heinäkuun toinen viikko. Eikö se yleensä ole sateinen ja epävakaa? Niin että villatakki mukaan ja veden sietävät jalkineet.
Aamuinen säätiedotus jäi katsomatta, kun kerrankin nukuin pitkään, mutta mielestäni meteorologi uhkaili helleaallolla tässä taannoin.
Niinpä on otettava mukaan joka sään asut, vaikka saathan sinä ostetuksi täältäkin matkan varrelta helleasuja, jos yllätyskuuma iskee. Toivotaan, että nämä palstan kirjoittajat eivät tule vastaan, ja voit rauhassa kulkea hihattomassa sortsiasussa meidän muiden kesänviettäjien joukossa.
Hyvää kotimaan keikkaa! - Ukrainan nälänhätä oli seurausta Stalinin toimista 1930-luvun alussa.
Lopetan satuiluni tähän, - Eikö yleensäkin sanota, että rumat ne vaatteilla koreilee?!
- Kyllä hänellä oli ihan kesäleningit. Siihen aikaan piti olla kaupungille mentäessä hattu ja käsineet. Mutta sota-ajan ja sen jälkeisen pula-ajan vaatetus ei pysynyt muodin mukana, sillä käytettävä oli kaikki vanhatkin vaatteet, jotka muodistettiin ja ommeltiin uusiksi. Vaatteisiin vaadittiin vaatekortteja, muistan, että minunkin kortistani leikattiin ruutu pois, kun kerran ostin valkoisen kangaskauluksen.
- Kuvaukseni oli yleisluontoinen, kuten varmasti arvasitkin.
Minun mummoni asuivat kaupungissa, myös heidän vaatetuksensa poikkesi tuosta kuvauksestani, joka on vastapainoa ketjun ehdotuksille, ikäkautta kunnioittavammin.
Mutta ikäkysymys se oli niihin aikoihin. Missään hepenissä eivät mummot kulkeneet meidän lapsuutemme aikoina.
En tiedä tästäkään päivästä. Minulla ainakin on kampetta helteelläkin, ihan kohteliaisuudesta ympäristöä kohtaan. - Eiköhän "mummo" ole jo oppinut hankkimaan itse vaatetuksensa ja tiedä, mikä hänelle on paras vaate hellesäällä.
Enää ei ole pukeutuminen ikäkysymys, kuten näiden mummojen lapsuudessa, jolloin mummoilla oli päähuivi, pitkät hihat ja helmat, sukat makkaralla ja tukevat kengät säällä kuin säällä. Pääväri kamppeissa musta, ainakin kirkkoreissuilla, ja kotosalla aina myös ruudullinen esiliina. - Samaa mieltä. En ole koskaan oppinut käyttämään oliiviöljyä, sen maku ei minulle käy.
Kolesteroli-ongelma on varmaan geeneissä, kun esim, minun suvussani lähes jokaisella on kohonnut kolesteroli, ja elämäntavat ovat jokaisella omansa.
Ennustavat, että ruuan hinta alkaa kohota inflation vaikutuksesta, ja se ehkä opettaa meidät tarkistamaan ruokatalouttamme. Ehkäpä se on hyväksi meille, opettelemme tarkoiksi ja edullisen ruuan käyttäjiksi. Vaikuttaa terveyteenkin vähitellen. - 12:28
- Koko ketju todistaa, että olet oikeassa.
Marin kuitenkin edustaa vasemmistopuoluetta. Eivät puoluetoverit kuitenkaan halua häntä enää joukkoonsa.
Sinäkin siirsit hänet "ylimystöön". - Minä olen palannut talvikodin turviin, lähelle vesihanoja ja sisäsaunaa. Kyllä niitä kaipaa maaseudun rauhassa, vaikka mukavaahan mökkeily on mökkiläiselle. - Kaikista ei mökkiläisiä tule, ja ymmärrän sen tuskittelun, mikä syntyy, kun urbaani aurinkotuolissa makaaja kysyy koska on ruoka, joko joku on vienyt saunaan puita, ja miksi taivas taas vetää pilveen. Muu poppoo huokaa.
Naapurissani on tilanne, että ikäihmiset puurtavat kahden mökin ja kaupungin rivitalopihan loukussa, ja lapset eivät halua tulla pilaamaan lomapäiviään metsätöillä ja puuseen tyhjennyksellä, vaan matkustavat loma-ajaksi kaukomaille. Ymmärrän tavallaan kaikkia.
Monien perheiden lapsilla ei edes ole mahdollisuutta mökkireissuihin, bensakin on nyt niin hinnakasta, että se aidosti on este monille viikonloppukeikoille.
Kesä on kuitenkin kaikilla, ja sen viettoon on monia mahdollisuuksia.
Mikähän mielenosoitus tiskikoneellani on meneillään, kun se oli vuotanut lätäkön lattialle. Teki saman pari kuukautta sitten, mutta on toiminut ihan säällisesti siitä pitäen, ja ajattelin, että luukku oli jäänyt auki tms. koska pelasi taas. Mutta nyt jälleen sama!
Elämä on yllätyksiä täynnä.
Näin unta, että heittelin keltaista tennispalloa kengurulle, joka loikki sen perään ja palautti hampaissaan minulle. Mitähän sekin tietää! Ilmastonmuutos on tuonut rannoillemme mursun, onko sitten vuorossa kengurut?
Miettii helteen pehmentämä Mkr. - Ns. "mielipidevaikuttajat" haluavat tällä tavoin kautta rantain saada aikaan säännön, että ministeri ei saa osallistua julkisiin yleisötapahtumiin, koska hänen arvokkuutensa on pukeutumisen varassa.
Rahvas haluaa nähdä ministerinsä punaisella matolla, turvamiesten ympäröimänä, tummassa puvussa, siloteltuna ja arvokkaasti astelevana.
Se on ministerin työn tärkeä osa. Rahvaan tulisi ottaa haltuun myös oma osuutensa ja kerääntyä seuraamaan ministerin kulkua pieniä Suomenlippuja huiskuttaen ja hurraten.
Siis kansan pitäisi, ei ministerin. Ministerin tulisi hymyillä hillitysti ja nyökätä oikealle ja vasemmalle, kerran suuntaansa, ja väistää kohteliaasti mutta tiukasti haastattelupyynnöt ja kuvaajat. - Luotamme yhä toisiimme ja viranomaisiin, pankkeihin ja moniin vetoomusten esittäjiin .
Uskomme kaiken, mitä meille sanotaan, koska aikaisemmin se oli ihan oikein ja turvallista. Nyt on opittava epäilemään puhetta ja varsinkin saamiamme viestejä. Onko lähettäjä oikea, onko tieto oikea, pitääkö vastata, pitääkö uskoa.
Ei ihme, että yhä luikerteleminen onnistuu. Monelle ei tule mielenkään epäillä varmalta tuntuvaa tietoa.
Pahalta tuntuu, että on ruvettava epäileväksi tuomaaksi. Mutta parasta se kuitenkin on näillä näkymin. - Luin taas lehdestä, että joku nettiroisto oli vienyt eläkeläisen säästöt
Sovitaanko tässä ja nyt, että ME emme joudu tällaisen kohtalon uhriksi. Pitää olla sen verran itara, että panee välit poikki sellaisen ihmisen kanssa, joka rupeaa kerjäämään rahaa omien maksujensa ja vaikeuksiensa korjaamiseen..
Meillä on jokaisella omat ongelmamme ja rahanreikämme. Kukaan ei tule meillekään apua antamaan, jos rahamme häviävät virtuaaliavaruuteen.
Emme myöskään anna salasanojamme ja pankkitunnuksiamme kenellekään, joka niitä netissä pyytää. Pankit ovat aina korostaneet, että ne eivät kysy näitä asiakkailtaan. Ja miksi kysyisivätkään, sillä heiltähän olemme ne alun alkaen saaneetkin.
Tuntuu niin hullulta, kun aina vain näitä tapauksia tulee esille. Onko meiltä menossa muisti?
Onko mahdollista, että lankeamme tällaiseen kaikista varoitteluista huolimatta?
Onko kysymyksessä ikään liittyvä häiriö? - On minulla tuki ja turva, vaikka hän elää omaa elämäänsä ja minä omaani. Tilat riittävät ja yksityisyys säilyy kummallakin.
Muutamia vuosikymmeniä sitten oli yleistä, että leskeksi jäänyt eläkeläinen muutti jonkun lapsensa luo. Oli ikään kuin sopimatonta jättää vanhus itsekseen omaan kotiinsa. Se saattoi olla taloudellisstikin mahdotonta leskelle.
Ystäväni anoppi jäi leskeksi joskus 60-luvulla, ja hän lähti suoraan hautajaisista sukulaistensa luo asumaan, siirtyi kodista toiseen ja joutui epäsopuun kaikkien kanssa vähitellen, kun kenelläkään ei ollut valmista lisätilaa vielä reippaalle ja aktiiviselle naiselle, joka puuttui joka asiaan neuvoilla ja tarmolla. Ystäväni perhe ja anoppi muuttivat yhteen siten, että anopilla oli oma asunto isomman yhteydessä, mutta välit eivät pysyneet hyvänä, koska anoppi ei enää osannut elellä omissa ympyröissään. Ei hän kotiutunut erilliseen yksiöönsä, vaan puuhaili miniänsä kiusaksi talossa ja hoiti pyytämättä taloutta oman ehdottoman tyylinsä mukaan ja puuttui kaikkeen perheessä.
Sukupolvien kuilu, jollaiselta vältytään, kun mummut ja papat pysyvät entisissä ympyröissään, vaikka ovat yksin jääneet Näinä aikoina se on helpompaakin, kun on eläkkeet ja yhteiskunnan tuet. - Kyllä ennen sentään ministeri tiesi, minne vapaa-ajalla saattoi mennä.
Kuka olisi halunnut Johannes Virolaisen rokkifestivaaleille? Tai Paasikiven, Karjalaisen, Kalevi Sorsan, Paavo Väyrysen?
Väyrynen harrasti kansantanhua, sekin oli vähän hymyilyttävää eturivin poliitikolle.
Kaamee olisi ollut fiasko, jos arvostetut ikonimme olisivat höyrähtäneet tavallisen kansan pariin pienissä kesävaatteissa.
Kekkosella oli hiukan irrottelun taitoa, mutta älysi pysyä poissa ihmisten ilmoilta ja viedä huvittelunhaluiset porukkansa saunaan.
Tämä festarihömpötys on hiipinyt poliitikkojen keskuuteen salakavalasti. On muitakin bongattu Ruisrokissa.
Miksi tämä maailma vielä muuttuukaan, kun ministerit sulautuvat tavalliseen yleisöön ja kansan pariin!
Muualla maailmassa eturivin poliitikoilla on ympärillään aseistetut turvamiehet ja panssaroidut ajoneuvot, meillä ministeri juoksentelee kansan joukossa kuin kuka tahansa suomalainen.
Kuinka me tähän olemme päätyneet!