- Olet huolinesi oikeassa. V. 2015 ei osattu arvata, millainen vyöry pakolaisia rajallemme tulisi. Nyt ei voida enää vedota yllätyksen. On osattava varautua. Kansanedustajista moni esitti saman kysymyksen, mutta vastausta ei tullut.
Kyllä Mikkonen kuitenkin varmasti on perillä vastaanottojärjestelmästä. Ei tänne mitään holtitonta tulijavyöryä pääse tulemaan. hän ei vain halunnut antaa itsestään kuvaa, että olisi valmis jakamaan tulijoita vuohiin ja lampaisiin. Hänhän korosti, että nykyisin voimassa olevan lain mukaan tulijoiden määrää on mahdollisuus rajoittaa. - Olen luullut, että Suomen rajalla on piikkilanka-aita koko matkalla, kuin ennen laitumien ympärillä. Aina kun olen nähnyt valokuvia rajavartijoista koirineen, on takana sitä aitaa näkynyt. Se on ollut vain tuollainen raja-aita, josta tietää, missä raja kulkee, helppo ylittää.
Nyt kuulemma kriittisille kohdille rakennetaan tukevampi este. - Tämä perj./13 pvän huono onni perustuu jollekin tapahtumalle, mutta en muista, millaiselle.'
Onko kumppaneilla tietoa? - Minuun vaikutti se ripeys, millä toimittiin, sillä se osoittaa, että niin kansalaiset kuin päättäjämmekin ovat valmiit tarkistamaan mielipiteensä ja toimimaan aikailematta.
Turha juupas-eipäs-kierros jätettiin käymättä ja päätös tehtiin.
Usein päätökseen pääseminen on korkein kynnys.
Onhan asiasta puhuttu vuosia, vaikka ei ole koettu ajankohtaiseksi toteuttaa. Kumppanuus on tähän asti tuntunut riittävän turvaksemme.
Maailmamme on muuttunut. - Oho! Mikäs pahanilmanlintu se täällä Kristiinalle pahoja tarjoilee!?
Ja Demeterin vaivat sen kun jatkuvat, ikäviltä tosiaan kuulostavat. Toivottavasti vihdoin leikkauspäivä on varma.
- Ei tunnu nyt oikein kenelläkään olla ilo pinnassa. Syynä varmasti myös tämä kylmä sää.
Vaikka sisällä on aivan normaali lämpö, niin kuitenkin palelen kaiken aikaa ja kääriydyn villashaaliin. Ikään kuin koko talo olisi menettänyt kykynsä pysyä lämpimänä, kun allakan mukaan pitäisi jo olla lähes täysi kesä.
Natokeskustelu on nyt niin tapetilla, ettei sitä tosiaankaan voi ohittaa. Mietityttäähän se.
Toinen asia, joka minun mieltäni painaa joka päivä, on Mariupolin tehdaskompleksiin piiritetyt ukrainalaistaistelijat, joilla ei ole mitään toivoa enää. Miltä tuntuu herätä torkahduksestaan ja tietää, että menossa on ehkä elämän viimeinen päivä! Ei vettä, ei ruokaa, ei apua miltään suunnalta. Heitä ei auta mikään diplomatia.
Mutisin jo tuossa pari päivää aikaisemmin, että alakulo on saanut vallan, ja aina se yhä painaa.
Sen takia varmaan palelenkin koko ajan.
Meille on tulossa roskalava yhtiön parkkipaikalle. Ajattelin kerrankin katsoa, mitä voisin heittää pois, mutta miksi ihmeessä heittäisin menemään kamaa, jota olen hellinyt kaapeissani vuosikymmenet! Olkoot siellä vaan tallessa. Aarteitahan ne ovat.
Seuratkaapa tänään eduskunnan kyselytuntia klo 16 ykkösellä. Joka torstaihan he siellä vatvovat asioitamme. Koetan aina kuunnella, ja nyt mielenkiintoni kohdistuu Ano Turtiaiseen, hartaaseen Venäjän ystävään, jonka mieleen tämä Natokeskustelu ei varmasti ole. Mahtaako saada puheenvuoron.
Kukapa se väittikään, että torstai on toivoa täynnä? Uskooko joku? Pitää tarkkailla. - Niinistö on sanonut eilen selvät sävelet. Hänellä on kanttia tulkita ajatuksemme.
Suomalainen on pitkämielinen: Pinna pitää, yritetään olla väleissä, sovitellaan ja toivotaan, että puhumalla asiat selviävät, ja sitten tulee se viimeinen pisara ja sanotaan: "Tähän on tultu, ja katso peiliin. Syyllinen on siellä".
Ja menee kauan, ennen kuin tilanne tasaantuu.
Nyt mennään Natoon eikä aikailla enää. - "Ikkunasta ikkunaan" toi mieleeni muiston teini-iästä, kun koulukaverini kanssa kuljin kotitietä illansuussa. Paikkakunta oli niin pieni, että kaikkien asiat piti tietää, joten havaitsimme, että erään talon ikkunasta seurattiin kulkuamme verhot heiluen kaikista ikkunoista. Utelias asukki siirtyi kulkuamme seuraamaan ikkunasta toiseen. Emme voineet käsittää, mikä uteliaisuuden herätti. Kaksi tyttöä koululaukut kourassa. Jo silloin ajattelin, että tänne en jää, lähden heti, kun pääsen.
Nyt asun pienen kadunvarrella yhteisössä. jossa jokaisella on oma erillinen pihansa ja kuistinsa. Alueen on suunnitellut Heikki Sirén, ja on annettava hänelle pisteet siitä, että ikkunat ja pihat on suunniteltu niin, että yksityisyys säilyy, vaikka rintarinnan asutaan. Jokainen voi olla omissa oloissaan, mikä nyt pandemian aikana ei ihan hyvä asia ole ollut. Ei ole naapureita nähnyt eikä tavannut kuin pikaisesti kadulla. Joskus olen ajatellut, jääkö jonkun asukkaan asiat muilta kokonaan huomaamatta, jos sairaus kaataa. Luultavasti kuitenkin kaikilla on omat verkostonsa.
Sitkeän sateen alla värjötellään tänään. Luonnolle varmasti tervetullut. Antaa sataa vaan. Ikkunat piti pestä, mutta peruutin pesijät.
Eilen illalla yritin katsoa euroviisuja. Yritykseksi jäi.
Olen liian vanha.
Suomen Rasmus riekkuu huomenna. Saa nähdä, jaksanko seurata edes sitä.
Hyvää päivänjatkoa!
. - Huomasin, että on 10:s päivä toukokuuta. Isäni täyttää 121 vuotta! Onnea hänelle. Meillä oli lapsuudessani silloin aina vähän paremmat kahvit, kun äidilläkin oli nimipäivä.
Kerroin tuossa aikaisemmin vanhempieni kesämökistä saaressa. Tuli mieleeni, että isäni nukkui siellä pois., lempeästi lomasaaressaan, valoisana kesäyönä.
Vähän herkistää tänään. - En ollu kuullukkaan. Ja rouvakin kuali. Voi sentään.
- Millä tavoin Ukrainan viljanvienti onnistuu, kun Venäjä on tuhonnut Ukrainan satamat?
Ukrainan vehnästä suurin osa menee vientiin. Jos se tyrehtyy, niin miten käy? - Toivorikkaana tässä odotellaan kesää. Sepelkyyhky on tehnyt pesän mäntyyn muutaman metrin päähän talon kulmasta. Nyt pariskunta pitää meidän pihaa omanaan ja lepattelee ympärillämme. Ne ovat kovin tuttavallisia.
Mukavaa, toivottavasti viihtyvät.
Ramoonan kesä tuntuu aurinkoiselta ja onnelliselta. Veneen omistajilla on aina suunta selvillä. Eväät koriin ja merelle!
Vanhemmillani oli kesämökki saaressa. Muistan kyllä, että mummulassa käydessämme saareen mentiin vaikka kahville, jos ei pitemmäksi aikaa ehditty. Siihen aikaan vesikin oli niin puhdasta ja kirkasta, että pienet ameebat uiskentelivat rantakivien välissä ja rakkolevä kasvoi pohjassa. Nytkyisin vesi on harmaata. Mökkiäkään ei enää ole. Jäät veivät laiturin.
Aika tuo muutoket. - Ollenkaan väheksymättä meitä tumpeloita voin sanoa, että käsityöt ja korkeatasoisen ruuan valmistaminen ovat taitolajeja, joihin eivät kaikki pysty.
Yksi taitolaji on some. tietotekniikka ja yksinkertaisesti kännykät. Emme me kaikki niiden saloihin pääse syventymään, on kankea mieli ja kieli, sormista puhumattakaan. - Olen samaa mieltä Demeter. Zelenskyi on saavuttanut muutamassa viikossa kuuluisuuden, joka ei tule katoamaan historiasta. Katselin tv-sarjan ja ajattelin, ettei ole mikään ihme, että hänet valittiin presidentiksi. Koko sarja oli hänen mainosvalttinsa vaaleissa.
Eipä mies arvannut, mihin joutuu!.
Chaplin aikanaan esitti Hitleriä filmissään Diktaattori. Sopisi Putiniinkin oikein mainiosti.
Kyllä humoristin pitää olla terävänäkäinen ja tietorikas. - Luin netistä, ettei sitä käytetty paraatissa. Ovat ymmärtäneet itsekin
- Paraati Moskovassa on nyt ohi. Vaisua taisi olla. Ylilennotkin oli jätetty pois "sääolosuhteiden takia". Aurinko paistoi. Kreml päättää säästäkin. Jos se ei sovi, ei se sovi. Putinin puhe ei kestänyt kuin parikymmentä minuuttia. Ei julistanut sotaa.
Minulla on se hämärä muistikuva, että aikaisempina vuosina saimme seurata ko. juhlahumua Punaiselta Torilta suorana ja lyhentämättömänä. Nyt on noloa kertoa, että nukuin onneni ohi. Marssit oli marssittu kun heräsin. Kerrottiinko Ylellä?
Juhlapäivän kunniaksi venäläiset pommittivat Ukrainassa koulun raunioiksi, ja sen mukana kuoli 60 siviiliä. - Vastauksia:
EI
Eivät valittaneet.
Kesäkukkien sesonki on nyt.
Kyllä uhrasi.
Samoin vävy. - Ukrainan tilanne vaikuttaa koko Euroopan hintatasoon. Sota on aiheuttanut maalle suuret taloudelliset seuraukset. Ukraina on ollut yksi suurimmista viljan viejistä. Mustan mullan alue, joka kasvattaa vehnää vientiin laajoille alueille, Nyt sato on menetetty, eikä ole takeita, että tuotanto elpyy tulevanakaan vuonna. Ukrainan tilanne tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin.
Me joudumme varmasti kaikki maksamaan tästä konfliktista, sillä pakotteetkin nostavat hintoja, mm. kaasun ja öljyn tuominen kalliimmilta alueilta näkyy tietenkin kukkaroissa. Materiaalien ja monien tarvikkeiden saanti on häiriintynyt. Kuljetuskustannukset kasvavat.
Suomessakin lannoitteiden hinnat ovat siinä määrin kohonneet, että eilenkin eräs maatalousyrittäjä sanoi tv:ssä, että vuoden kuluttua moni miettii, kannattaako enää jatkaa viljelyä lainkaan. Tämä vuosi vielä pärjätään, jos kesä on kohtalainen, mutta tulevaisuus pelottaa monia.
Sota päättyy ennemmin tai myöhemmin, ja kaikki häviävät. - Vaikka en koe olevani kovinkaan uskonnollinen, niin minua karmii aina, kun toisten uskonnollisista mielipiteistä tehdään pilaa. En tosiaankaan näe niissä mitään naurettavaa, ja se koskee kaikkia uskontoja. Joillekin juuri nämä asiat ovat elämää suuremmat ja antavat voimaa taistella vaikeuksien läpi.
Uskonnon pilkkaaminen osoittaa sivistymättömyyttä ja tyhmyyttä.
Siinä asiassa olen täysi tosikko. - Murteilla ei ole kirjoitussääntöjä. Olen joskus yrittänyt kirjoittaa murteella jotain, mutta ääneen luettuna teksti ei ole onnistunut.
Myös murteiden lukeminen on hankalaa. Olen lukenut "Raumlaissi jaaritulksi" ääneen yksin ollessani, muuten ei niistä pysty nauttimaan. Murre on oma kielensä, vaikka kielioppi olisikin sama kuin yleiskielessä. Murteella on oma nuotti, jota ei lukiessa kuule.
Jokainen tietää Tampereen murteen. Sitä ei ulkopuolinen pysty puhumaan, on se niin erikoinen sävyltään ja vivahduksiltaan. Eikä tamperelainen nuotistaan pääse. Se säilyy, vaikka eläisikin muualla. Sama oikeastaan koskee monia muitakin murteita, nuotti pysyy, vaikka murresanat vähentyisivätkin. - Minä taas olen hämmästynyt joka vuosi siitä, että vielä näen kevään, vielä toukokuun, vielä on uusi aamu valjennut. En laske tiimalasin hiekkoja, vaan kiitän sitä, että sitä yhä on.
Mutta välillä sitä ajattelee, että kaikki tämä on jo nähty.
Onko tässä odotettavissa mitään uutta ja mieluisaa, vai kuuntelemmeko samoja maailmanlopun uutisia joka päivä.