NOJATUOLI Vappuna 2022 !

No korjaanpa heti tuo teatteriasian, en ole näytellyt koskaan, mieheni siellä hommia harrasti ja minä siivellä kuljin.
Kiitos tuosta nuoruuden kuvan ilmaisusta, onhan kaikki nuorena nättejä;)
Laulamiseni onnistuu toisten kanssa laulamiseen ja harrastuksena sitä harrastan, nöyränä kiittelyt vastaan otan, ihan mummo olen kaikella tapaa;)

Hauskaa Vappua myös sinulle vapun yksinäinen, meitä yksinäisiä löytyy;)

SkillaN kirjoitti:

No korjaanpa heti tuo teatteriasian, en ole näytellyt koskaan, mieheni siellä hommia harrasti ja minä siivellä kuljin.
Kiitos tuosta nuoruuden kuvan ilmaisusta, onhan kaikki nuorena nättejä;)
Laulamiseni onnistuu toisten kanssa laulamiseen ja harrastuksena sitä harrastan, nöyränä kiittelyt vastaan otan, ihan mummo olen kaikella tapaa;)

Hauskaa Vappua myös sinulle vapun yksinäinen, meitä yksinäisiä löytyy;)

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi Skillan❤️🌻

Yksinasuminen lisääntyy helposti entisestään epävarmoina aikoina. Se on valitettavaa. Kuulun leskimiehenä itsekin tähän ryhmään.
Valitettavasti olen pientä eläkettä nostava p-parka.

Elän kuin huumeen innoittamana, että kyllä se rahapelivoitto vielä tulee. Palkkaan vakituisen taloudenhoitajan sitten kun kylven rahassa.
Itseasiassa toivoisin kohtalolta yli 1000 euron kuukausittaista lisätuloa.

Tai, että ammattilainen kodinhoitaja laittaisi minulle ruuat ja siivoaisi säännöllisesti. Maksaisin reilusti, jos minulla olisi rahaa.

Sukulaiset uskovat, että tuhlaan rahani %-juomiin. Tietysti käytän niitä joka päivä, mutta kymppiäkään en tuhla siihen turhuuteen/vrk.

Kovin negatiivisesti kirjoitit muiden vappuriehasta.

Miten riehakas olikaan sinun vappusi.

Anonyymi kirjoitti:

Kovin negatiivisesti kirjoitit muiden vappuriehasta.

Miten riehakas olikaan sinun vappusi.

Omista fiiliksistäni kirjoitin. Tässä iässä mikään ei tunnu miltään, negatiivisuus lyö läpi, vaikka onkin vappu. Sehän tekstistäni näkyy. Alakulo on iskenyt.
Minun elämäni riehakkaista wapuista on vuosikymmeniä aikaa.

Vapustako tullut pakkopulla ? Nuoret näyttävät viettävän vappua yhtä innokkaasti
kuin mekin aikoinaan, kukin tavallamme.

Niin se alkaa tämäkin päivä, pilvisenä ja viileänä, mutta kuitenkin luonto herää, vihertyminen huomattavissa.
Apteekkiin on lähdettävä, vaikka sateenvarjoa saakin kantaa, eipä tässä sokerista olla, jos vähän kostuukin;)

Neeassa ihastelee kukkien odotuksista ja ulkona puuhastelusta, se on sitä hyötyliikuntaa, mitä minulla ei enää ole mahdollista tehdä, tulihan sitäkin joskus koettua.
En varmaan paljoon enää pystyisikään, oikein nauratti, kun tikkailla yritin ylemmäksi päästä ja voimia ei ollut ponnistaa, no onnistui se sitten viimein, sain kaapin päälliset pyyhittyä.
Olisiko voimat huvenneet siivouksien kanssa, piti enemmän kiipeilyä harrastaa.

Mukavia muistoja Kristiina23 myös muisteli, luonnon ihmeet monissa paikoissa esiintyi ja tarujakin kerrottiin.
Onhan niitä mukavia muistoja ja toivoisi vaan niitä muistavansa, ihanaa, että muistot yleensä kultaantuu;)

Makriina tätä nykyistä juhlimista mietti, no onhan se erilaista mitä meidän nuoruudessa, kaikenlaista hörhöä liikkuu ja ilkeyttä tekee, no ehkä niitä löytyi ennenkin, mutta pääasiassa melkoisen viatonta ilonpitoa se oli.
Nuoret kokoontui tanssipaikoilla ja sieltä monikin elämäntoverin löysi, minunkin miehen piti Karjalasta lähteä ja tänne luokseni kohtalo kuljetti monen mutkan takaa.
Uskon kohtaloon, jos mikä on sattuakseen niin käy, tarvittiin sota, meidän toistemme löytämiseen.

Ano 20,27 tuota lottovoittoa minäkin sitkeästi odotan, aina on muutama rivi mahdollistamassa voittoa, vaan ei ole onnistunut;)
Alkon juomat ei kyllä edes maistu suurina annoksina, sauna juomana joku lonkero silloin tällöin, ei juurikaan muuta.
Aiemmin kun oli ystäviä jotka jaksoivat luokseni tulla, viiniä maisteltiin, ihan kielen kantimien virkistämiseksi.
Olen pohtinut sanontaa, että sokeri vielä sulaa suussa, sekin on ihan totinen tosi, vaikka sokeria en suuhuni laita, mutta joskus tekee mieli suklaata ja juuri ja juuri se suussa sulaa;)
Vanhemmiten nuo ruokamieltymyksetkin muuttuu, perinteisten ruokien maku paranee.

Yksinasuvien määrä on todella suuri ja naisten osuus siitäkin suurempi, naiset elävät kauemmin, ovatko sitkeämpiä?
Minä olen perheeni iäkkäämmäksi päässyt, ihmettelen miten se onkaan mahdollista, kun sota-ajan lapsi olen.
Elämisen haluja vaan riittää ja usein en muistakaan vanhuuttani, mieli on kuin nuoren hupakon;)

Ilahduin sydämestä ja kukkasesta, ei sitä paljon tarvitse;)
Uteliaana tätä päivää ja viikkoa aloittamaan, mikä anti tällä onkaan annettavana, toivon kaikkea kivaa ja myönteistä teille kaikille, kuin itsellenikin;)

SkillaN kirjoitti:

Niin se alkaa tämäkin päivä, pilvisenä ja viileänä, mutta kuitenkin luonto herää, vihertyminen huomattavissa.
Apteekkiin on lähdettävä, vaikka sateenvarjoa saakin kantaa, eipä tässä sokerista olla, jos vähän kostuukin;)

Neeassa ihastelee kukkien odotuksista ja ulkona puuhastelusta, se on sitä hyötyliikuntaa, mitä minulla ei enää ole mahdollista tehdä, tulihan sitäkin joskus koettua.
En varmaan paljoon enää pystyisikään, oikein nauratti, kun tikkailla yritin ylemmäksi päästä ja voimia ei ollut ponnistaa, no onnistui se sitten viimein, sain kaapin päälliset pyyhittyä.
Olisiko voimat huvenneet siivouksien kanssa, piti enemmän kiipeilyä harrastaa.

Mukavia muistoja Kristiina23 myös muisteli, luonnon ihmeet monissa paikoissa esiintyi ja tarujakin kerrottiin.
Onhan niitä mukavia muistoja ja toivoisi vaan niitä muistavansa, ihanaa, että muistot yleensä kultaantuu;)

Makriina tätä nykyistä juhlimista mietti, no onhan se erilaista mitä meidän nuoruudessa, kaikenlaista hörhöä liikkuu ja ilkeyttä tekee, no ehkä niitä löytyi ennenkin, mutta pääasiassa melkoisen viatonta ilonpitoa se oli.
Nuoret kokoontui tanssipaikoilla ja sieltä monikin elämäntoverin löysi, minunkin miehen piti Karjalasta lähteä ja tänne luokseni kohtalo kuljetti monen mutkan takaa.
Uskon kohtaloon, jos mikä on sattuakseen niin käy, tarvittiin sota, meidän toistemme löytämiseen.

Ano 20,27 tuota lottovoittoa minäkin sitkeästi odotan, aina on muutama rivi mahdollistamassa voittoa, vaan ei ole onnistunut;)
Alkon juomat ei kyllä edes maistu suurina annoksina, sauna juomana joku lonkero silloin tällöin, ei juurikaan muuta.
Aiemmin kun oli ystäviä jotka jaksoivat luokseni tulla, viiniä maisteltiin, ihan kielen kantimien virkistämiseksi.
Olen pohtinut sanontaa, että sokeri vielä sulaa suussa, sekin on ihan totinen tosi, vaikka sokeria en suuhuni laita, mutta joskus tekee mieli suklaata ja juuri ja juuri se suussa sulaa;)
Vanhemmiten nuo ruokamieltymyksetkin muuttuu, perinteisten ruokien maku paranee.

Yksinasuvien määrä on todella suuri ja naisten osuus siitäkin suurempi, naiset elävät kauemmin, ovatko sitkeämpiä?
Minä olen perheeni iäkkäämmäksi päässyt, ihmettelen miten se onkaan mahdollista, kun sota-ajan lapsi olen.
Elämisen haluja vaan riittää ja usein en muistakaan vanhuuttani, mieli on kuin nuoren hupakon;)

Ilahduin sydämestä ja kukkasesta, ei sitä paljon tarvitse;)
Uteliaana tätä päivää ja viikkoa aloittamaan, mikä anti tällä onkaan annettavana, toivon kaikkea kivaa ja myönteistä teille kaikille, kuin itsellenikin;)

Lue lisää

Aika tökerösti sanottu, että sota tarvittiin miehen löytymiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tökerösti sanottu, että sota tarvittiin miehen löytymiseen.

Ei se ole ollenkaan tökerösti sanottu ano 8:22,
sinun ajattelusi vain haluaa tulkita kaiken pahan kautta.
Pahansuopaisuus on lähtökohtasi.
Löytäisit varmaan huomautettavaa Nobel-kirjailijankin tekstistä,
koska olet niin ymmärtämätön.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tökerösti sanottu, että sota tarvittiin miehen löytymiseen.

Mitäpä tökerö mummo muuta voi kirjoittaa, kuin tökeryyksiä.
Sitä mieltä kumminkin olen, tuskin ilmaan evakkotaipaleelle lähdettyään ja elämänsä tänne asetettua olisimme tavanneet.

Apteekkiin jätin euroja aika paljon, ei "oikeita "lääkkeitä paljonkaan, enemmän kosmeettisia olivat, polvituki kuitenkin kokeiluun.

Istahdin lepäämään ja sattui tuo viesti silmään, kuten 8,39 puolustus viesti ja ja miaelinan tervehdys hyvää jatkoa kummallekin;)

Makriina älä vielä toivoa menetä, kunhan lämmin tulee ja aurinko paistaa, voi rhodsi päätään nostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tökerösti sanottu, että sota tarvittiin miehen löytymiseen.

Onneksi olkoon! Taas löytyi jotain huomautettavaa.
Onhan se mukavaa, kun meillä on tällainen palstavahti, joka pyyteettömästi tuo epäkohtia esiin näissä meidän jutusteluissamme.
Virkistää varmaan päivän!

Hyvää huomenta.
Oi ihana toukokuu! Kyllä kai se kesä vielä tulee, kun mittarikin osoittaa jo plussa-asteita. Naapurin pihassa on vielä lumikinos varjon puolella. mutta pian se varmaan katoaa.
Nostin pihaan joulukuusen, joka on urheasti pitänyt pintansa kukkaruukussa ihan viime viikkoon asti, mutta juuri nyt, kun luvassa oli ulkoilmaan ja kesään pääsy, se otti ja kuoli pois. Uudet kasvut retkottavat ja vanhat neulaset karisevat. Ei auttanut enää luontoon siirtyminen.
Synkistää mielen. Kieltäydyn ottamasta sitä ennusmerkiksi.
Rhodo on mennyttä. Sen vahvin ja korkein varsi makaa maassa. En tiedä, mitä tekisin.
Vappumasennus.
Mkr

Meidän pihasta löytyy vielä lunta talousrakennuksen varjon puolelta. Toisaalta omppupuiden alla ja pihapolun laattojen vierestä löytyy kukintansa aloittavia Skilloja.
Viimeinen lumiläikkä lähti tänään tien puolelta kun siihen aurinko paistaa rällittää.

Raadollinen tosiasia kuitenkin on, että ensi kuussa valoisan aika lähtee tuttuun puolen vuoden lyhenemisvaiheeseen. Ilmiön nimi kesäpäivänseisaus.
Mut ei sii mitää, torkun tämän pitenevän, valoistuvan ajan. Yritän sinnitellä omassa, velkaisessa talossani mahollisimman pitkään

Mukavata toukokuun jatkoa itsekullekin palstalaiselle. Pötkähän uutisten jälkeen oikoseksi päiväpeiton päälle kun niin ramasee.
. hurs,kainen

Anonyymi kirjoitti:

Meidän pihasta löytyy vielä lunta talousrakennuksen varjon puolelta. Toisaalta omppupuiden alla ja pihapolun laattojen vierestä löytyy kukintansa aloittavia Skilloja.
Viimeinen lumiläikkä lähti tänään tien puolelta kun siihen aurinko paistaa rällittää.

Raadollinen tosiasia kuitenkin on, että ensi kuussa valoisan aika lähtee tuttuun puolen vuoden lyhenemisvaiheeseen. Ilmiön nimi kesäpäivänseisaus.
Mut ei sii mitää, torkun tämän pitenevän, valoistuvan ajan. Yritän sinnitellä omassa, velkaisessa talossani mahollisimman pitkään

Mukavata toukokuun jatkoa itsekullekin palstalaiselle. Pötkähän uutisten jälkeen oikoseksi päiväpeiton päälle kun niin ramasee.
. hurs,kainen

Lue lisää

Tuuliset ja pilviset huomenet Savon suunnasta, viileää myös on, mutta se kuuluu kevään tuloon.

Lumikasoja vielä täälläkin naapurin pihassa, muualla jo nurmikot hieman vihertää.
Älä hätäile hurskainen, vielä se tovin päivä valkenee, mutta nopsaan ollaan siinäkin ajassa, mitä povaat;)
Laitetaan nyt ensin kukkamaat ja marjametsät kukoistamaan ja sitten vasta sitä pimenevää syksyä odottamaan.
Sopiihan niitä kohokohtia vielä monia, kuten elokuun kuutamot ja monet kesän mukanaan tuomat ihanuudet.
Tuo ramaseminen on kyllä joskus harmillista, katsoin eilen illalla Huvila ja huusi ohjelmaa ja juuri valmiiksi saamaisillaan oleva piha ja minä torkahdin, en siis nähnyt valmista pihaa, kenkuttaa.

Olipa mukava kuulla sinusta brinkkala, monasti olet mielessä käynyt.
Osanotto menetykseesi, olithan niin läheinen kartanon rouvan kanssa näin kerroit aiemmin.
Elämä jatkuu haasteineen, hänen kohdaltaan se päättyi, vuoroamme odotamme, onneksi tietymätön asia.
Kyllä se eläminen siitä jatkuu, pieni sekava aika ja surullinen mieli, ikävä pysyvämpää, mutta joka päivä sekin hälvenee.
Muistot elää, niitä ei aikakaan kokonaan mukanaan vie, lohtua niistä ammennat ja suru vähenee.
Pienen ajan perästä jo kirjoittaminen sujuu ja asiasta puhuminen helpottaa, jaksamista sinulle.

Tänään viimeinen laulutuokio ja huomenna samoin viimeinen kerho, aikaisin tänä keväänä loppuukin.
Monta kuukautta kesälomaa, tosin tapahtumia joka kuukaudelle yhdistyksen mukana, retkiä ja kesäteatteria,, pieniä pysähdyksiä loman lomaan;)
Antoisaa tiistaipäivää, ystävät;)

Myrskyjen jälkeen päivä paistaa, taivas lupaa kaunista päivää.
Pakkasyö on ollut, kaksi astetta vasta mittarissa, mutta siitäpä se nousee, näin on lupailtu.
Odottavan aika on pitkä näin sanotaan, mutta hyvää kannattaa odottaa ja uskon, että kesä meille lämpimänä edestä löytyy;)
Lehdestä luin, että puutarhamyymälät on ovensa avanneet ja tarjolla on paljon kaunista ja näyttävää, kohta parveke kesäkuntoon on saatava.

Työaika oli minulla vielä, kun lapsenlapset olivat sen ikäisiä, että hoitoa kaipasivat, mutta kyllä sitäkin hommaa tuli tehtyä aina viikonloppuisin.
Muistini on niiltä ajoin kadonneet, en juurikaan muista näitä aikoja, kiireistä se aika ainakin oli, päivätyön lisäksi oli iltatyö elokuvateatterin kassana, aina tuon työn tekemisen kimpussa on joutunut olemaan, mutta selvitty on velvotteista.
Ikävä tuo koirasi tassun kipeytyminen fiinufammu, mutta näin se joskus eläimeenkin vaivat ilmaantuu.
Nyt kun ilmat on luvassa lämpimään päin, mikäs on koiran emäntäänsä kuljettaa;)
Paljon on koiria kuljettajineen tässäkin ympäristössä, ikkunasta on mukava seurata ja eri rotuja ihastella.
Kirjeiden luku on innokasta ja viestit vuorollaan jokainen jättää;)

Melkein kaksi kuukautta valoisuus vielä lisääntyy ja sitten alkaa hämärtymään ja antaa seurannan päivän lyhentymiseen ja vuodet vierii.
Tänään viimeinen kerhomme ja siellä jaetaan kevätpuolen pyöreitä täyttäville ruusut ja laululla onnittelemme, sitten joulukuussa on toisen vuosipuoliskon täyttävät vuorossa, minullakin mahdollisuus saada ruusu.
Voi, voi, sinne on monen miehen/naisen ikä.
Tapaamisia on joka kuukausi, tässä kuussa sokkomatka, kesäkuussa laivaristeily, heinäkuussa teatteri ja yhdistyksen oma rantakala, elokuussa särämatka ja sitten onkin kesä lopuillaan, näiltä osin kesä on suunniteltu.
Omia juttuja sitten ehkä lisäksi, arkea ja sen sujumista , aina mielessä jotain tavoiteltavaa.

Mukava on kalenteriin merkata näitä tapahtumia, tuntuu kuin ajassa eläisi näin vanhanakin, pieni meneminen niin kauan, kun voimia riittää, nyt kampaaja tilaukseen, meinaa siirtyä aina vaan.
Voimia ja iloa jokaiselle ja demeterin hoidotkin lähestymässä, toivon kaiken hyvin menevän.

Huomenta ! Alakulon syövereissä täälläkin on oltu ja kun vähävoimaisena yrittää viedä tuota pihaprojektia eteenpäin, se tuntuu vievän kaikki voimat.

Nojatuoliin istahdan kyllä heti aamusta ja SkillaNin aamunavaukset auttavat hyvään alkuun ja uskon, että jäävät myös talteen, mutta siihen se sitten jääkin. Edes palautetta ei "uskalla" antaa kun on jo letkauteltu tästä "keskinäisen kehun kovasta kolmikosta" mihin minutkin on sijoitettu. Kiitos vain, hyvään seuran pääsin.

Ei oikein jaksaisi tuota kun itse ei näe "kehumista" kielteisessä valossa, eikä oikein voi ymmärtää miksi tätä huomauttelua ja tylyttämistä harrastetaan, mihin sillä pyritään ? Siihenkö, että Nojatuoli-tyyppinen, tunnistettavien kirjoittajien viestittely loppuisi vai siihenkö, että heidän tulisi olla enemmän omien toiveitten mukaisia ?

Samanarvoisuus tuntuisi olevan kova sana täälläkin. Miten sen laita sitten on tällaisessa kuviossa, jossa tunnistettavina kirjoittavista on tullut vapaata riistaa ? Heille voi naljailla, heitä sopii opastaa ja tylyttää ja Anonyyminä ehkä nauttia siitä nosteesta, minkä tuo "sainpahan sanottua"- uroteko ilmeisesti monelle tarjoaa.
Tasapuolista vai ?

En tiedä, olenko itse yliherkkä tällaiselle tylyttämiselle, mutta ainakin minulta se helposti saa mielen matalaksi, vaikuttaa omaankin osallistumiseen.

Olen tahtonut uskoa, että SkillaNin ja muiden hyväntahtoisten kirjoittajien panos riittäisi kestämään pahantahtoisten tylytyksen, mutta kai olen sitten ollut väärässä, ainakin omalla kohdallani.
Ja ehkä "rohkea", anonyymi kirjoittelu on tulevaisuutta: jatkuvuus ja tunnistettavuus ei ole enää arvo vaan eilistä päivää. Miksi "jumittua" samaan kuvioon, kun "koko maailma" on avoin, voi tarjota hetken viihtymisen ja kun se loppuu, haetaan uutta ?

Synkkiä mietteitä, mutta muuta minusta ei nyt irtoa. Kaino toiveeni olisi, että SkillaN jaksaisi jatkaa kirjoitteluaan ja puolustaa niitä arvoja joiden varaan itsekin toivoni asetan. Ehkä kohtuuton toive yhdelle ihmiselle, kun ainakaan itse en aina jaksa noihin talkoisiin osallistua.

Kuten olet kertonut ja onhan se nähtykin, SkillaN, olet pitkän "urasi" aikana ehtinyt saada myös niitä risuja ruusujen joukossa ja silti jaksanut jatkaa omalla hyväntahtoisella linjallasi. Jospa tämäkin olisi jokin ohimenevä vaihe, johon korona ja vallitseva maailmantilanne ikävästi vaikuttaa ja josta me kaikki tahdomme selvitä, niillä eväilä jotka meille on annettu ?
Sinulla SkillaN on tuo erityislahja hyvän mielen tuottamiseen ja sen jakamaisen muille. Toivon todella, että saisimme vielä siitä nauttia ja voimien salliessa osallistua itsekin näihin hyvän mielen talkoisiin...

Hyvää pilvistä päivää kaikille,
demeter1

demeter1 kirjoitti:

Huomenta ! Alakulon syövereissä täälläkin on oltu ja kun vähävoimaisena yrittää viedä tuota pihaprojektia eteenpäin, se tuntuu vievän kaikki voimat.

Nojatuoliin istahdan kyllä heti aamusta ja SkillaNin aamunavaukset auttavat hyvään alkuun ja uskon, että jäävät myös talteen, mutta siihen se sitten jääkin. Edes palautetta ei "uskalla" antaa kun on jo letkauteltu tästä "keskinäisen kehun kovasta kolmikosta" mihin minutkin on sijoitettu. Kiitos vain, hyvään seuran pääsin.

Ei oikein jaksaisi tuota kun itse ei näe "kehumista" kielteisessä valossa, eikä oikein voi ymmärtää miksi tätä huomauttelua ja tylyttämistä harrastetaan, mihin sillä pyritään ? Siihenkö, että Nojatuoli-tyyppinen, tunnistettavien kirjoittajien viestittely loppuisi vai siihenkö, että heidän tulisi olla enemmän omien toiveitten mukaisia ?

Samanarvoisuus tuntuisi olevan kova sana täälläkin. Miten sen laita sitten on tällaisessa kuviossa, jossa tunnistettavina kirjoittavista on tullut vapaata riistaa ? Heille voi naljailla, heitä sopii opastaa ja tylyttää ja Anonyyminä ehkä nauttia siitä nosteesta, minkä tuo "sainpahan sanottua"- uroteko ilmeisesti monelle tarjoaa.
Tasapuolista vai ?

En tiedä, olenko itse yliherkkä tällaiselle tylyttämiselle, mutta ainakin minulta se helposti saa mielen matalaksi, vaikuttaa omaankin osallistumiseen.

Olen tahtonut uskoa, että SkillaNin ja muiden hyväntahtoisten kirjoittajien panos riittäisi kestämään pahantahtoisten tylytyksen, mutta kai olen sitten ollut väärässä, ainakin omalla kohdallani.
Ja ehkä "rohkea", anonyymi kirjoittelu on tulevaisuutta: jatkuvuus ja tunnistettavuus ei ole enää arvo vaan eilistä päivää. Miksi "jumittua" samaan kuvioon, kun "koko maailma" on avoin, voi tarjota hetken viihtymisen ja kun se loppuu, haetaan uutta ?

Synkkiä mietteitä, mutta muuta minusta ei nyt irtoa. Kaino toiveeni olisi, että SkillaN jaksaisi jatkaa kirjoitteluaan ja puolustaa niitä arvoja joiden varaan itsekin toivoni asetan. Ehkä kohtuuton toive yhdelle ihmiselle, kun ainakaan itse en aina jaksa noihin talkoisiin osallistua.

Kuten olet kertonut ja onhan se nähtykin, SkillaN, olet pitkän "urasi" aikana ehtinyt saada myös niitä risuja ruusujen joukossa ja silti jaksanut jatkaa omalla hyväntahtoisella linjallasi. Jospa tämäkin olisi jokin ohimenevä vaihe, johon korona ja vallitseva maailmantilanne ikävästi vaikuttaa ja josta me kaikki tahdomme selvitä, niillä eväilä jotka meille on annettu ?
Sinulla SkillaN on tuo erityislahja hyvän mielen tuottamiseen ja sen jakamaisen muille. Toivon todella, että saisimme vielä siitä nauttia ja voimien salliessa osallistua itsekin näihin hyvän mielen talkoisiin...

Hyvää pilvistä päivää kaikille,
demeter1

Lue lisää

"Suossa" olen minäkin ja Suon villi laulu on puolivälissä. En viitsi kirjoittaa siitä siinä kirjaketjussa, kun sinnekin tultiin lyttäämään ja moittimaan.
Puutarhatyöt menossa täällä ja uudesta kirjastani laitan vinkkejä elikkä informoin sen julkaisusta profiilissani. Julkaisupäiväksi olen suunnitellut 31.05.

Paloma01 kirjoitti:

"Suossa" olen minäkin ja Suon villi laulu on puolivälissä. En viitsi kirjoittaa siitä siinä kirjaketjussa, kun sinnekin tultiin lyttäämään ja moittimaan.
Puutarhatyöt menossa täällä ja uudesta kirjastani laitan vinkkejä elikkä informoin sen julkaisusta profiilissani. Julkaisupäiväksi olen suunnitellut 31.05.

Lue lisää

Aivan, Paloma. Meitä taitaa jo olla aika monta, jotka emme enää viitsi/halua kirjoittaa noiden lyttäämisten ja yleisen ilmapiirin huononemisen vuoksi.
Sota ei tunnetusti yhtä miestä kaipaa, mutta tämä aika taitaa nyt kuitenkin olla sellainen, että se yksikin mies tarvitaan, puolustamiseen, hyökkääjistä ei taida olla pulaa..))

Onneksi olkoon saavutuksestasi. Onhan se hienoa, jos meistä jää tänne jälki. Tuttuni katsoi, että hänen kirjoituksensa olisivat valmis polku jäljelle jääville eikä hänen uskoaan ole tietysti tarpeen asettaa kyseenalaiseksi. Itse katson, ettemme me välttämättä tarvitse oppaita, niitä on jo liikaakin, mutta tarinoita me tarvitsemme aina ja niitä jokainen meistä pystyy niin tahtoessaan tuottamaan.
demeter1

Paloma01 kirjoitti:

"Suossa" olen minäkin ja Suon villi laulu on puolivälissä. En viitsi kirjoittaa siitä siinä kirjaketjussa, kun sinnekin tultiin lyttäämään ja moittimaan.
Puutarhatyöt menossa täällä ja uudesta kirjastani laitan vinkkejä elikkä informoin sen julkaisusta profiilissani. Julkaisupäiväksi olen suunnitellut 31.05.

Lue lisää

Sinä olet yksi muitten lyttääjä, milloin alat tajuta sen ?

Taviksilla on siis vain kaksi vaihtoehtoa. Joko on siivoamassa asuntoaan kstosta lattiaan tai kirjoittamassa palstalle. Supernainen Skillan kyllä pystyy molempiin samana päivänä.

Anonyymi kirjoitti:

Taviksilla on siis vain kaksi vaihtoehtoa. Joko on siivoamassa asuntoaan kstosta lattiaan tai kirjoittamassa palstalle. Supernainen Skillan kyllä pystyy molempiin samana päivänä.

Lue lisää

Kolmas vaihtoehto on kytätä palstaa ja nälviä jokaista kirjoitusta.

Ote linkin pitkästä jutusta:

"Millaiseksi kevätmasentuja kokee olonsa?
Liikkasen mukaan ainakin kahdeksasosa suomalaisista on alttiita kevätmasennukselle.
Sen aiheuttamia tuntemuksia voisi verrata jäitten lähtöön: jäät lähtevät mutta minä jään.

– Olo on hieman maanisdepressiivinen. Ensimmäiset valoisat päivät saavat ihmiset suorastaan villeiksi, olo on kuin porolla lokakuussa rykimäaikana. Riemastuminen on niin suurta, että talven jälkeensä jättämät vähät voimavarat riittävät vain ensimmäiseen naurun remahdukseen. Sen jälkeen varsinkin aamut ovat rankkoja, silloin ei haluaisi millään herätä uuteen päivään.

– Toisten ihmisten ilo ja riemu lisää masentuneen tuskaa. Kevät on kyllä aika rankka vuodenaika."

Anonyymi kirjoitti:

Ote linkin pitkästä jutusta:

"Millaiseksi kevätmasentuja kokee olonsa?
Liikkasen mukaan ainakin kahdeksasosa suomalaisista on alttiita kevätmasennukselle.
Sen aiheuttamia tuntemuksia voisi verrata jäitten lähtöön: jäät lähtevät mutta minä jään.

– Olo on hieman maanisdepressiivinen. Ensimmäiset valoisat päivät saavat ihmiset suorastaan villeiksi, olo on kuin porolla lokakuussa rykimäaikana. Riemastuminen on niin suurta, että talven jälkeensä jättämät vähät voimavarat riittävät vain ensimmäiseen naurun remahdukseen. Sen jälkeen varsinkin aamut ovat rankkoja, silloin ei haluaisi millään herätä uuteen päivään.

– Toisten ihmisten ilo ja riemu lisää masentuneen tuskaa. Kevät on kyllä aika rankka vuodenaika."

Lue lisää

"Kesäaikaan siirtymisen vaikutukset

Kellojen siirron mielekkyydestä on käyty viime vuosina kipakkaa keskustelua. Kun kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981, sitä perusteltiin niin hyvillä talous- kuin terveysvaikutuksilla. Nykyään tunnetaan jo paremmin kesäaikaan siirtymisen kielteiset vaikutukset.

– Se on yksi Perkele. On järjetöntä ettei vieläkään uskota, että talviaika on ihmiselle normaaliaika ja sen tulisi jatkua sellaisena ympäri vuoden. Jos kesäaikaan siirtymisellä yritetään saada ylimääräistä tulosta jo muutenkin rasitetuista ihmisistä, niin on se aika sairas temppu, psykiatrian erikoislääkäri Liikkanen tykittää."

Sama linkki

Anonyymi kirjoitti:

"Kesäaikaan siirtymisen vaikutukset

Kellojen siirron mielekkyydestä on käyty viime vuosina kipakkaa keskustelua. Kun kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981, sitä perusteltiin niin hyvillä talous- kuin terveysvaikutuksilla. Nykyään tunnetaan jo paremmin kesäaikaan siirtymisen kielteiset vaikutukset.

– Se on yksi Perkele. On järjetöntä ettei vieläkään uskota, että talviaika on ihmiselle normaaliaika ja sen tulisi jatkua sellaisena ympäri vuoden. Jos kesäaikaan siirtymisellä yritetään saada ylimääräistä tulosta jo muutenkin rasitetuista ihmisistä, niin on se aika sairas temppu, psykiatrian erikoislääkäri Liikkanen tykittää."

Sama linkki

Lue lisää

"Kevätväsymyksestä selviää kotikonstein, mutta masennus on syytä ottaa vakavasti".

Anonyymi kirjoitti:

"Kevätväsymyksestä selviää kotikonstein, mutta masennus on syytä ottaa vakavasti".

Minä kyllä olisin valmis syyttämään tästä alakulosta koronaa ja vallitsevaa maailmantilannetta.
Hesarissa oli pari päivää sitten psykohistorioitsija Juha Siltalan uuden kirjan esittely, jossa hän analysoi korona-aikaa ja sen vaikutuksia ihmismieleen ja näki niiden aiheuttavan juuri tuota ja onhan masennuksen yleistymisestä puhuttu julkisuudessakin jo pitkään.

Niillä, jotka ovat sodan kokeneet, vanhat muistot nousevat pintaan ja me rauhan ajan lapset taas pelkäämme tulevaa, ennen kokematonta, ja olemme tietysti huolissamme nuoremmista. Näin ainakin minulla.
Niin, että jos masennus vaivaa, se pitää jo ehkä laskea "terveeksi sairaudeksi". Harva meistä on rautaa, kuten laulussa sanotaan.

demeter1 kirjoitti:

Minä kyllä olisin valmis syyttämään tästä alakulosta koronaa ja vallitsevaa maailmantilannetta.
Hesarissa oli pari päivää sitten psykohistorioitsija Juha Siltalan uuden kirjan esittely, jossa hän analysoi korona-aikaa ja sen vaikutuksia ihmismieleen ja näki niiden aiheuttavan juuri tuota ja onhan masennuksen yleistymisestä puhuttu julkisuudessakin jo pitkään.

Niillä, jotka ovat sodan kokeneet, vanhat muistot nousevat pintaan ja me rauhan ajan lapset taas pelkäämme tulevaa, ennen kokematonta, ja olemme tietysti huolissamme nuoremmista. Näin ainakin minulla.
Niin, että jos masennus vaivaa, se pitää jo ehkä laskea "terveeksi sairaudeksi". Harva meistä on rautaa, kuten laulussa sanotaan.

Lue lisää

Miaelina tässä juuri kotiutuneena, olin laulamassa kuoron kanssa, ja se aina vapauttaa ilon ja onnellisuuden!
Onneksi on valmista sapuskaa, se kyllä maistuu, varsinkin kun on nälisssään. Lämpenevää kevättä, ystävät!

Minä taas olen hämmästynyt joka vuosi siitä, että vielä näen kevään, vielä toukokuun, vielä on uusi aamu valjennut. En laske tiimalasin hiekkoja, vaan kiitän sitä, että sitä yhä on.
Mutta välillä sitä ajattelee, että kaikki tämä on jo nähty.
Onko tässä odotettavissa mitään uutta ja mieluisaa, vai kuuntelemmeko samoja maailmanlopun uutisia joka päivä.

Makriina kirjoitti:

Minä taas olen hämmästynyt joka vuosi siitä, että vielä näen kevään, vielä toukokuun, vielä on uusi aamu valjennut. En laske tiimalasin hiekkoja, vaan kiitän sitä, että sitä yhä on.
Mutta välillä sitä ajattelee, että kaikki tämä on jo nähty.
Onko tässä odotettavissa mitään uutta ja mieluisaa, vai kuuntelemmeko samoja maailmanlopun uutisia joka päivä.

Lue lisää

Päivää!
Kyllähän tässä on masennuksen merkkejä siitäkin, kun päivittäin
tulee huonoja uutisia maailmalta.
Ajattelin jo pitää pitemmänkin tauon, mutta pistäydyn nyt kun viestiketju
on saanut hyvän paluun:) En nyt pitkäksi jatka, kunhan" ilmoitaudun."
Vapaehtoistahan tämä on, suostuuko tulemaan nälvittäväksi. Jos
antaa arvoa hyville viesteille, saa herjauksen " lipaisuista". Olen kyllä
muutenkin aikonut vähentää täällä kirjoittelua ja hivuttautua "täältäkin
eläkkeelle", rauhalliseen olotilaani. Hyvää jatkoa teille itsekullekin!

Ok-asuntoni nälöpiiriin tuli asustelemaan jeesus-pitoinen itseäni vähän nuorempi mies.
Hän murtautui koneelleni samanmielisten hakkereiden kanssa. Muutti entiset nimimerkkini, capt cöpenick ja hurskainen, niin että kone kertoi olevan niiden varattuja.

Olen vuosi kirjoitellut iltaisin anonyyminä. Sanoisin, että heitto/muka uskovaiset määräävät täällä nettimaailmassa kuka mitäkin voi kirjoittaa.
On kuitenkin kevät. Se on tuonut valoa niin pikkupirttiin kuin lukaaleihinkin. Myös mieliin.

Kevään ensimmäiset kukat jo kukkivat, ruoho vihertää kuivat maa-alueet.
Jo huomiseksi on luvattu lämpimämpää säätä. Kevät on myöhässä, mutta meikäläisille ajallaan.
Pilkuntarkasti; ensi kuussa päivän valoisuus lähtee vähitellen lyhentymään, kosmisessa oravanpyörässä kun eletään.

Paras osa vuodesta on edessä kuitenkin, eikä sitä kukaan ota meiltä pois. Siitä iloitkaamm!

Anonyymi kirjoitti:

Ok-asuntoni nälöpiiriin tuli asustelemaan jeesus-pitoinen itseäni vähän nuorempi mies.
Hän murtautui koneelleni samanmielisten hakkereiden kanssa. Muutti entiset nimimerkkini, capt cöpenick ja hurskainen, niin että kone kertoi olevan niiden varattuja.

Olen vuosi kirjoitellut iltaisin anonyyminä. Sanoisin, että heitto/muka uskovaiset määräävät täällä nettimaailmassa kuka mitäkin voi kirjoittaa.
On kuitenkin kevät. Se on tuonut valoa niin pikkupirttiin kuin lukaaleihinkin. Myös mieliin.

Kevään ensimmäiset kukat jo kukkivat, ruoho vihertää kuivat maa-alueet.
Jo huomiseksi on luvattu lämpimämpää säätä. Kevät on myöhässä, mutta meikäläisille ajallaan.
Pilkuntarkasti; ensi kuussa päivän valoisuus lähtee vähitellen lyhentymään, kosmisessa oravanpyörässä kun eletään.

Paras osa vuodesta on edessä kuitenkin, eikä sitä kukaan ota meiltä pois. Siitä iloitkaamm!

Lue lisää

Siinäpä kaksi Nojatuolin tyypillistä asiakasta. Jälkimmäinen vaikuttaa hurskaiselta luuloineen.

ynnämuu kirjoitti:

Päivää!
Kyllähän tässä on masennuksen merkkejä siitäkin, kun päivittäin
tulee huonoja uutisia maailmalta.
Ajattelin jo pitää pitemmänkin tauon, mutta pistäydyn nyt kun viestiketju
on saanut hyvän paluun:) En nyt pitkäksi jatka, kunhan" ilmoitaudun."
Vapaehtoistahan tämä on, suostuuko tulemaan nälvittäväksi. Jos
antaa arvoa hyville viesteille, saa herjauksen " lipaisuista". Olen kyllä
muutenkin aikonut vähentää täällä kirjoittelua ja hivuttautua "täältäkin
eläkkeelle", rauhalliseen olotilaani. Hyvää jatkoa teille itsekullekin!

Lue lisää

Eläkkeelle tästä kai joutaisi itse kukin. Sen verran pitkään on näillä ikäpalstoilla tullut notkuttua. Jos/kun kirjoittaa tunnistettavana "kuluu", kun meitä rekattuja monet tuntuvat pitävän jonkinlaisina sisällöntuottajina ja arvioivat meitä siltä pohjalta.
Itse katson, että rekatut ovat tavallista kiinnostuneempia muista kirjoittajista ja hakevat täältä ensi sijassa vertaisuutta, ei huomiota eikä isompaa näkyvyyttä. Sellaisina ainakin itse rekattuja kirjoittajia ja itseänikin pidän.

Näinhän se menee, ynnämuu, samanmielisyyden ilmaus nähdään täällä nuolemisena ja lipomisena. Eikö näiden herjaajien itsensä koskaan tee mieli "kehua" muita, ilmaista samanmielisyyttä tai muuten antaa palautetta hyvälle kirjoitukselle ?

Minkähän takia sinä niin rumasti kirjoitat jostain ihme linnuista? Omituista sekoilua tuossa viestissä.

demeter1 kirjoitti:

Eläkkeelle tästä kai joutaisi itse kukin. Sen verran pitkään on näillä ikäpalstoilla tullut notkuttua. Jos/kun kirjoittaa tunnistettavana "kuluu", kun meitä rekattuja monet tuntuvat pitävän jonkinlaisina sisällöntuottajina ja arvioivat meitä siltä pohjalta.
Itse katson, että rekatut ovat tavallista kiinnostuneempia muista kirjoittajista ja hakevat täältä ensi sijassa vertaisuutta, ei huomiota eikä isompaa näkyvyyttä. Sellaisina ainakin itse rekattuja kirjoittajia ja itseänikin pidän.

Näinhän se menee, ynnämuu, samanmielisyyden ilmaus nähdään täällä nuolemisena ja lipomisena. Eikö näiden herjaajien itsensä koskaan tee mieli "kehua" muita, ilmaista samanmielisyyttä tai muuten antaa palautetta hyvälle kirjoitukselle ?

Lue lisää

Saa ihmisellä joku "eläkeläisvirka" olla :)

Puheet ja moitteet pitää ottaa sen mukaan kuka niitä antaa.
Ei kaikista tarvitse välittää mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Puheet ja moitteet pitää ottaa sen mukaan kuka niitä antaa.
Ei kaikista tarvitse välittää mitään.

Viisaampi jättää pahansuopien kommentit omaan arvoonsa. Ei heidän kommenteilleen
kannata "herkistyä". Itsensähän he vain nolaavat, kun paljastavat kehittymättä
jääneen luonteensa ja kateutensa.
Naurakaa kuutamoon (ilkeilyjä lukiessanne) kuten Jean Pierre !

Joskus tuntuu että koneissa pitäisi olla alkolukko niin tulisi selkeämpiä ja ystävällisempiä viestejä.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus tuntuu että koneissa pitäisi olla alkolukko niin tulisi selkeämpiä ja ystävällisempiä viestejä.

Sinäpä sen sanoit. Eivätkä mouruaisi alkopäissään lintuikäväänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Saa ihmisellä joku "eläkeläisvirka" olla :)

Lohdullinen ajatus, Ano 8.49. Vasta huomaisin..))

Huomenta, yllättyneenä minä myös nämä aamuiset heräämiset huomioin, uusi päivä ja vielä on mahdollista elää ja tehdä mitä haluaa ja mitä jaksaa.
Tuo huomautus supernaisesta ei kyllä osu minuun, jätit varmaan huomioimatta ano 11,00, että monta päivää siivousta tein, myös tämän aamusaarnani pidän itsekkäistä syistä, haluan saada toisten viestejä luettavakseni;)
Ilman tätä viestin kirjoitusta ei päiväni hyvin ala, on eräänlainen ponnistus päivän puuhiin, saan terveiset niin hyvät kuin huonotkin tätä kautta mieltäni ilahduttamaan.
Masennus on ollut myös päivän aihe, no mutta onhan sitä joskus saatava masentuakin, ei vaan tavaksi pidä ottaa;)

Emmehän ole samanlaisia, toisilla herkässä mielenmasennus, en kiellä, joskus se tulee minullekin, mutta ei kovin pitkäaikaisena kuitenkaan.
Eihän se kipujen kanssa eläminen mieltä ylennä ja tuo jatkuva odotus vielä lisää painolastia, kuten demeter on saanut kokea.
Omasta ilostaankaan ei kai saisi liikaa puhua, voihan sekin mielen masentaa.
Olen joskus pohtinut mielessäni tätä omaa jatkuvuuttani ja iloakin osallistua nojatuoliin kirjoitteluun.
Todennut, että syynä voi olla se, että näin saan ystäviä, joita en kuitenkaan tunne, ystävyys perustaa vain mukaviin mieltä ilahduttaviin kerrontoihin.
Ikäviä viestejä totta kai myös mukaan mahtuu, mutta yritän ohittaa ajatellen, että huono päivä tai olo on kirjoittajalle sattunut, näin miettien oma mielenikin tyyntyy ja voin olkapäitä kohottaen ne sivuuttaa.
Voihan siinä mielessä käydä pieni harmitus kirjoittajankin puolesta, hänellä ei kai kohteita ole, kelle voisi kiukkujaan purkaa, tänne se on niin helppoa;)
Masennuksen hoitoa ehkä joillekin sekin.

Kiva kun niin ynnämuu, kuin hurskainenkin tätä miesnäkökulmaa mukaan heittävät, sukupuoltanne ei monta tiedossa ole, anoista ei osaa sanoa mitä edustavat.
Makriinan huomio siitä, että melkein kaiken olemme nähneet on totta, mutta mistä kummasta sitä elämän halua kumminkin kumpuaa, uteliaisuus tulevaisuuteen aina vaan suuntautuu.
Minulla riittää pienet päivän matkat toisten mukana ja aina muukin odotettava pitää intoa yllä.

Jaksetaan nyt mennä eteenpäin mieli vastaanottavaisena, murheet kyllä puolensa pitää, iloja on etsittävä;)
Kyllä niitä löytyy, avoimin silmin tätä kevään tuloa seuraamalla ja ihmisten ilmeiden tarkkailua, näkee selvään miten on kuin talviturkin pois heittäneitä, kasvot iloisina kulkevat ja vaatteiden värityskin hyvää mieltä kartuttaa;)
Pakkohan tässä on mieltä nostatella, olkoon sitten työn takanakin, lopputulos paljolti omissa käsissä;)

- Ramoona, onnellista äitienpäivää sinullekin ja kaikille äideille! Melina.

Hyvää huomenta ! Oleksää nortamolaine ? Ihailen rikasta kielenkäyttöäsi !

Anonyymi kirjoitti:

Hyvää huomenta ! Oleksää nortamolaine ? Ihailen rikasta kielenkäyttöäsi !

Rauman murre on vaikeimpia yrittää matkia eikä raumalla raumalaisten mukaan
puhuta murteella,
Raumalla on oma kieli (giäl)!

jossa on paljon opittavaa, esim. oikeinkirjoitus:
kiäl -> vanh kiäl. Siis kiäl k-kirjaimella (ei g:llä)

k muuttuu g:ksi vasta n-kirjaimen jälkeen -> Rauman giäl

Anonyymi kirjoitti:

Rauman murre on vaikeimpia yrittää matkia eikä raumalla raumalaisten mukaan
puhuta murteella,
Raumalla on oma kieli (giäl)!

jossa on paljon opittavaa, esim. oikeinkirjoitus:
kiäl -> vanh kiäl. Siis kiäl k-kirjaimella (ei g:llä)

k muuttuu g:ksi vasta n-kirjaimen jälkeen -> Rauman giäl

Lue lisää

Hyvää lauantaiaamua ja äitienpäivänaattoa, minulla leivonnaiset paistettu, toscakakku (mikä ei täysin onnistunut) kehräpullat ja pitsapullat.
Ajattelin, että lapsoseni tulevat luokseni, mutta nyt kävi niin, että tänään tyttäreni luo kokoonnutaan lapsenlapset myös mukana ja huomenna haetaan lounaalle poikani luo, sielläkin sitten koko porukka.
Huomenaamulla haudoille menemme ruusut viemään ja mummoja muistaen ja ikävöidenkin.

Nuo murteet ovat aivan ihania, minäkin kuulun savolaistenryhmään facessa ja siellä voi viäntee sydämesä pohjasta;)
Jotenkin olen arvailemassa että wanha mies olisi hurskainen, tuo kirjoitus saman tyylinen, voin olla väärässäkin, anteeksi pyydän.
Muistelen, että hurskaiselta useinkin joku kadoksissa;)

Fiinufammu ja Ramoona matkoista kerroitte, elämyksiä matkat ovat ja jos voi paljonkin kierrellä nautinto rikastuttaa.
Eipä ole Saksassa ei Islannissa tullut käytyä ja paljon olisi nähtävää, mutta nyt voimat ei riitä, mutta on minulla iso kirjavarasto, missä voin katsella maailman ihmeitä, jos saisi ajan riittämään.

Samoja ajatuksia pyrin ylläpitämään mitä ano 9,11 ja 9,24 kehotitte, hymyllä paljon kuittaa ja hyvällä sanalla myös, miksi antaisimme mustamaalaajien päiväämme pilata.;)

Nyt on kiirehdittävä kukkien ostoon, äidille ja anopille haudoille ja miniälle vien ruusut, huomenna, tyttärelle leipomisen lämpimäisiä ja Juhlamokkaa paketin, sekin niin vietävän kallista on ihan arvokas tuliainen;)
Sää on ihanan aurinkoinen, johan se juhlistaa tulevan tapaamisen;)

Anonyymi kirjoitti:

Rauman murre on vaikeimpia yrittää matkia eikä raumalla raumalaisten mukaan
puhuta murteella,
Raumalla on oma kieli (giäl)!

jossa on paljon opittavaa, esim. oikeinkirjoitus:
kiäl -> vanh kiäl. Siis kiäl k-kirjaimella (ei g:llä)

k muuttuu g:ksi vasta n-kirjaimen jälkeen -> Rauman giäl

Lue lisää

Murteilla ei ole kirjoitussääntöjä. Olen joskus yrittänyt kirjoittaa murteella jotain, mutta ääneen luettuna teksti ei ole onnistunut.
Myös murteiden lukeminen on hankalaa. Olen lukenut "Raumlaissi jaaritulksi" ääneen yksin ollessani, muuten ei niistä pysty nauttimaan. Murre on oma kielensä, vaikka kielioppi olisikin sama kuin yleiskielessä. Murteella on oma nuotti, jota ei lukiessa kuule.
Jokainen tietää Tampereen murteen. Sitä ei ulkopuolinen pysty puhumaan, on se niin erikoinen sävyltään ja vivahduksiltaan. Eikä tamperelainen nuotistaan pääse. Se säilyy, vaikka eläisikin muualla. Sama oikeastaan koskee monia muitakin murteita, nuotti pysyy, vaikka murresanat vähentyisivätkin.

SkillaN kirjoitti:

Hyvää lauantaiaamua ja äitienpäivänaattoa, minulla leivonnaiset paistettu, toscakakku (mikä ei täysin onnistunut) kehräpullat ja pitsapullat.
Ajattelin, että lapsoseni tulevat luokseni, mutta nyt kävi niin, että tänään tyttäreni luo kokoonnutaan lapsenlapset myös mukana ja huomenna haetaan lounaalle poikani luo, sielläkin sitten koko porukka.
Huomenaamulla haudoille menemme ruusut viemään ja mummoja muistaen ja ikävöidenkin.

Nuo murteet ovat aivan ihania, minäkin kuulun savolaistenryhmään facessa ja siellä voi viäntee sydämesä pohjasta;)
Jotenkin olen arvailemassa että wanha mies olisi hurskainen, tuo kirjoitus saman tyylinen, voin olla väärässäkin, anteeksi pyydän.
Muistelen, että hurskaiselta useinkin joku kadoksissa;)

Fiinufammu ja Ramoona matkoista kerroitte, elämyksiä matkat ovat ja jos voi paljonkin kierrellä nautinto rikastuttaa.
Eipä ole Saksassa ei Islannissa tullut käytyä ja paljon olisi nähtävää, mutta nyt voimat ei riitä, mutta on minulla iso kirjavarasto, missä voin katsella maailman ihmeitä, jos saisi ajan riittämään.

Samoja ajatuksia pyrin ylläpitämään mitä ano 9,11 ja 9,24 kehotitte, hymyllä paljon kuittaa ja hyvällä sanalla myös, miksi antaisimme mustamaalaajien päiväämme pilata.;)

Nyt on kiirehdittävä kukkien ostoon, äidille ja anopille haudoille ja miniälle vien ruusut, huomenna, tyttärelle leipomisen lämpimäisiä ja Juhlamokkaa paketin, sekin niin vietävän kallista on ihan arvokas tuliainen;)
Sää on ihanan aurinkoinen, johan se juhlistaa tulevan tapaamisen;)

Lue lisää

Keskipäivää ! Äitienpäivän aattoa. Oudolta tuntuu peruuttaa nyt tuokin päivä, mutta vara on viisautta, sanotaan.
Olen täysin tuskastunut tähän sähköiseen asiointiin, mihin meidän kaikkien nyt pitäisi mukautua. Olen antanut tiukkaa palautetta meidän kaupungin sähköisestä, sisäisestä viestinnästä ja nyt sinne ilmestyikin kysely, jossa noita epäkohtia oli mainittuna. Tuskin minun moitteitteni perusteella, mutta lisänä on voinut olla rikka rokassa. "Valittaminen kannattaa aina". llman sitä ei ainakaan mitään muutosta tule.

Viimeksi myös "uusittiin" sähköpostini ja tehtiin maksulliseksi. Aivan käsittämättömia uudistuksia, joita ilmeisesti nämä atk-gurut tekevät omaksi ilokseen, ei ainakaan minun kaltaiselleni käyttäjälle, jolla ei ole halua eikä kykyä leikitellä viestien kanssa, kunhan vain pystyn viestit lähettämään ja vastaanottamaan.

Tuohon lonkkanivelleikkaukseenkin on pitänyt valmistautua yli puoli vuotta tätä digipolkua pitkin, ensin 25-sivuinen opas luettavaksi ja kehotuksia digipolulle saamaan lisätietoa ja täyttämään oirepäiväkirjaa, jota kukaan ei luultavasti edes lue, eikä siinä paljon lukemista olisikaan: kipuilua päivästä toiseen.

No. Kai potilaan pitäisi vain olla kiitollinen että (lopulta) saa apua vaivaansa, mutta kuten SkillaNkin tuolla on todennut, odottelu, jatkuva kipu ja lisääntyvä avuttomuus jättävät jälkensä. Epäilen, että oma alakuloni on jo muuttunut ainakin "keskivaikeaksi" masennukseksi. Etenkin kun kuormaa on kertynyt myös läheisten sairastelusta.

Lehtiotsikot ovat kertoneet, että myös Jari Sillanpäällä (!) on sama vaiva, lonkan nivelrikko, eikä hänkään, "nuori" mies, voi kävellä pitkiä matkoja, pyörätuolia joutui käyttämään kotimaahan tullessa.
Minun tuntemani lonkkanivelpotitaat ovat kaikki olleet minua nuorempia ja myös liikunnallisia. Millainen kremppa kohdalle sattuu, siihen emme välttämättä pysty vaikuttamaan.
Kiva kuitenkin lukea, että monella riittää virtaa ja intoa pitää hyvää mieltä yllä. Ramoonan matkakertomusta ehdin jo odottaa, aina se on yhtä antoisa kuten fiinufammun Islanti-muistotkin. En ole kateellinen, surullinen kyllä, kun muistelen sitä aikaa, jolloin maailma oli vielä avoin minullekin. Nyt täytyy sitten tyytyä nojatuolimatkailuun ja siipeillä muiden kuvauksissa. Kyllä se jossain määrin oman elämyksen puutetta korvaa.

Noissa masennusviesteissä oli sellainen toteamus, jota jäin miettimään. Sanottiin, että toisten ilo lisää masentuneen tuskaa. Hesarin toimittajakin kysyi jokin aika sitten, onko väärin tuntea iloa ja onnellisuutta, kun muilla on kärsimystä liiaksikin ?

Jos nähdään, että masennus voi tarttua, eikö ilo, hyvä mielikin voi tarttua ? Jos mitään olen masennuksesta ymmärtänyt, siinä masentunut on ikäänkuin sulkenut ovensa, ei ota vastaan mitään, ja ilman sen oven avaamista ei muutosta voi tulla. Väkisin sitä ei tietysti voi tehdä, mutta ehkä ovea voisi edes raottaa vähän ja antaa elämän virrata sisään ?
Tätä toivon tällä hetkellä ainakin itselleni ja tietysti kaikille muillekin, jotka tätä kansantautia parhaimmillaan potevat.
"Ilo pintaan, vaikka sydän märkänis", olisiko siitä voimalauseeksi ?
demeter1
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille !

Noin se luonto vain meille puhuu ja meitä opettaa, Neeasa. Tuli mieleen oma metsäsuhteeni.
Kun lapsuudenkoti oli tietyllä tavalla turvaton omalle yliherkälle mielelleni, metsä hoiti ja eheytti minua suuresti.
Eniten tykkäsin vuorista ja kallioista. Kun niille kiipesi tunsi olevansa lähempänä taivasta ja pystyi katsomaan omaa arkeaan korkeammalta, mikä olisi kai hyvä osata vieläkin.

Meidän pihalla ei ole fasaaneja vaan rusakko, joka pakkaa tehdä selvän kaikista kylvöistäni, korkealle pitää nekin sijoittaa.
demeter1

Olen iloinen puolestasi, Eliaana. Saat olla sellaisessa ympäristössä, missä itsekin tahtoisin olla. Ja hyvässä seurassa..))
Kerrohan taas kevään etenemisestä siellä...

Tuollainen positiivisuus varmasti kantaa, kaikki vammat korjaantuu! Onnea! M-e.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen positiivisuus varmasti kantaa, kaikki vammat korjaantuu! Onnea! M-e.

Hyvää äitienpäivää,, haudoilla käyty tervehdykset viety ja istahdin katsomaan toista kyytiä odotellessa ja huomasin viestini puuttuvan.
Kirjoitin heti aamulla, mutta mitä lie tapahtunut, en täältä viestiäni löytänyt.
Kaunis aurinkoinen sää tulikin täksi päiväksi, en muista olisiko monta sateista päivää ollutkaan äitienpäivänä.

Pienen haaverin koin eteisessä, matto oli hieman koholla ja niinpä löysin itseni portaita hyväilemässä, onneksi ei silmälasit särkyneet, poskiluu sai tärskyn ja jo valmiiksi kipeä ranne myös iskun sai.
Saapa nähdä ilmeneekö vielä muuta, tätä se kömpelyys tekee ja nuo matot, pois ne käytävistä!!!!

Eliaanan hyvää mieltä aistin kun sinne mökkimaisemiin olet päässyt ja kissan riemua, kun voi metsästää ja vapaana kulkea.
Toivotaan, että kissa ja koira ystävystyvät ja kaikenlainen ilo kesäsi viettoon alkaa;)

Fiinufammu sait kukkanäkymän, mitä ei meillä näe, voikukat täällä kukkivat, onhan nekin kauniita ja kesää tännekin lupaavat.

Neeassa noista nuorista mainitsit, minä sain niin iloisia kuvia ja kertomuksia tyttärentytön lapsista, aikuisia jo ovat.
Opiskelijoita molemmat pojat ja kivoja tyttökavereita on pojat saaneet, vanhin ja ainoa tytär tässä sarjassa ei pojista välitä, opinnot jatkuvat vielä kai vuosi, kun valmistuu ravintolaesimieheksi.
Pojilla into tehdä töitä opintojen ohessa ja hyvin on tykätty työpaikoissaan.

Demeterin harmit mieltä askaruttaa, mutta uskon ja toivon, että kaikki on ohi, kun oikea kesä alkaa.
Odottavan aika on pitkä joka asiassa ja kun vielä kipujen kanssa se odotus on, ei varmaan mielikään jaksa iloisena pysyä..
Kaikki ikävä mitä vielä näin kirjoitellen esiin tulee on omiaan mieltä pahoittamaan, mutta
jospa unohtaisit ne kaikki ja kertoilisit omia tuntojasi, aina joku lohdutus saattaa hyvää tehdä.
Jaksamista ja onnellista äitienpäivää ja muuta piristävää;)

Kyllä se niin on, kuten Makriina kirjoitit, äänensävy paljastaa useimmiten asuinpaikan.
Vaikka kuinka kirjakieltä yrittäisin, kyllä savolaisuus paistaa läpi.
No eipä haittaa, minusta sekin on rikkautta joskus kuunnella murteiden sekamelskaa.

Miaelinan positiivisiin toivotuksiin yhtyen , kaikille muistorikasta ja kauas kantavaa äitienpäivää;)

SkillaN kirjoitti:

Hyvää äitienpäivää,, haudoilla käyty tervehdykset viety ja istahdin katsomaan toista kyytiä odotellessa ja huomasin viestini puuttuvan.
Kirjoitin heti aamulla, mutta mitä lie tapahtunut, en täältä viestiäni löytänyt.
Kaunis aurinkoinen sää tulikin täksi päiväksi, en muista olisiko monta sateista päivää ollutkaan äitienpäivänä.

Pienen haaverin koin eteisessä, matto oli hieman koholla ja niinpä löysin itseni portaita hyväilemässä, onneksi ei silmälasit särkyneet, poskiluu sai tärskyn ja jo valmiiksi kipeä ranne myös iskun sai.
Saapa nähdä ilmeneekö vielä muuta, tätä se kömpelyys tekee ja nuo matot, pois ne käytävistä!!!!

Eliaanan hyvää mieltä aistin kun sinne mökkimaisemiin olet päässyt ja kissan riemua, kun voi metsästää ja vapaana kulkea.
Toivotaan, että kissa ja koira ystävystyvät ja kaikenlainen ilo kesäsi viettoon alkaa;)

Fiinufammu sait kukkanäkymän, mitä ei meillä näe, voikukat täällä kukkivat, onhan nekin kauniita ja kesää tännekin lupaavat.

Neeassa noista nuorista mainitsit, minä sain niin iloisia kuvia ja kertomuksia tyttärentytön lapsista, aikuisia jo ovat.
Opiskelijoita molemmat pojat ja kivoja tyttökavereita on pojat saaneet, vanhin ja ainoa tytär tässä sarjassa ei pojista välitä, opinnot jatkuvat vielä kai vuosi, kun valmistuu ravintolaesimieheksi.
Pojilla into tehdä töitä opintojen ohessa ja hyvin on tykätty työpaikoissaan.

Demeterin harmit mieltä askaruttaa, mutta uskon ja toivon, että kaikki on ohi, kun oikea kesä alkaa.
Odottavan aika on pitkä joka asiassa ja kun vielä kipujen kanssa se odotus on, ei varmaan mielikään jaksa iloisena pysyä..
Kaikki ikävä mitä vielä näin kirjoitellen esiin tulee on omiaan mieltä pahoittamaan, mutta
jospa unohtaisit ne kaikki ja kertoilisit omia tuntojasi, aina joku lohdutus saattaa hyvää tehdä.
Jaksamista ja onnellista äitienpäivää ja muuta piristävää;)

Kyllä se niin on, kuten Makriina kirjoitit, äänensävy paljastaa useimmiten asuinpaikan.
Vaikka kuinka kirjakieltä yrittäisin, kyllä savolaisuus paistaa läpi.
No eipä haittaa, minusta sekin on rikkautta joskus kuunnella murteiden sekamelskaa.

Miaelinan positiivisiin toivotuksiin yhtyen , kaikille muistorikasta ja kauas kantavaa äitienpäivää;)

Lue lisää

No voi, SkillaN. Toivottavasti selvisit tuosta haaveristasi ilman jälkiseuraamuksia. Vahvaa tekoahan sinä kuitenkin olet..))
Sattuuhan noita nuoremmillekin, joskus kuulemma kompastuu omiin jalkoihinsakin. Päiväkotiajalta muistan monta haaveria. Kun lasten kanssa joutuu reagoimaan nopeasti, jo äkkinäinen asennon muutos tai ihan lapsen suojaaminen voi heittää aikuisen nurin.

Mutta näillä vuosinhan voi käydä niinkin, ettei enää pääse ylös lattialta tai sieltä minne kaatui. Itse olen yrittänyt tuota valmiutta testata ja pitää yllä.
Kiitos vain taas "osanotostasi"...)) Kyllä se "valittaminen" jo sellaisenaan helpottaa omaa oloa eikä sitä tietenkään mitään erityisosallistumista muilta odotakaan. Kunhan ei haukkumaan ja pilkkaamaan ruveta.
Onnelliset te, jotka vielä pääsette haudoilla käymään. Sekään ei välttämättä kaikilta onnistu. Omat läheiseni ovat muualla ja haudat seurakunnan hoidossa.
Vähän vierastan tätä uutta tapaa, jossa vainaja noteerataan vain pienellä muistolaatalla sukuhaudassa tai sitten laatalla yhteisessä mustokivessä. Kai sekin on "käytännön sanelemaa", eikä välttämättä merkki siitä, ettei vainajaa kunnioiteta tai haluta muistaa.

Kun itselläni ei ole koskaan ollut isovanhempia, synnyin iltatähtenä suureen perheeseen, pidän tuota jatkuvuutta erityisen tärkeänä ja suurena rikkautena sitä, jos/kun itsellä on näkymä myös taaksepäin ja pystyy sijoittamaan itsensä suvun jatkumolle, sukupuuhun.
Nuoremmillekin yritän tuota perinnettä siirtää, vaikka omat muistelut tulevat joskus kuitatuiksi kommentilla: "niin oli silloin ennen vanhaan"..))
Useimmiten kuitenkin pienet lapsen kuuntelevat mielellään näitä oman lapsuuden kuvauksia.
Pikkumiehen, ainokaisen, oli viimeksi vaikea uskoa, että lapsuudenperheessäni oli kuusi lasta..))
Vaikka olin "perunut" äitienpäivän, pikkumies ilmestyi hymyilevänä ovelle valkovuokkokimpun kanssa ja siitä se päivä sitten kirkastuikin..))

SkillaN kirjoitti:

Hyvää äitienpäivää,, haudoilla käyty tervehdykset viety ja istahdin katsomaan toista kyytiä odotellessa ja huomasin viestini puuttuvan.
Kirjoitin heti aamulla, mutta mitä lie tapahtunut, en täältä viestiäni löytänyt.
Kaunis aurinkoinen sää tulikin täksi päiväksi, en muista olisiko monta sateista päivää ollutkaan äitienpäivänä.

Pienen haaverin koin eteisessä, matto oli hieman koholla ja niinpä löysin itseni portaita hyväilemässä, onneksi ei silmälasit särkyneet, poskiluu sai tärskyn ja jo valmiiksi kipeä ranne myös iskun sai.
Saapa nähdä ilmeneekö vielä muuta, tätä se kömpelyys tekee ja nuo matot, pois ne käytävistä!!!!

Eliaanan hyvää mieltä aistin kun sinne mökkimaisemiin olet päässyt ja kissan riemua, kun voi metsästää ja vapaana kulkea.
Toivotaan, että kissa ja koira ystävystyvät ja kaikenlainen ilo kesäsi viettoon alkaa;)

Fiinufammu sait kukkanäkymän, mitä ei meillä näe, voikukat täällä kukkivat, onhan nekin kauniita ja kesää tännekin lupaavat.

Neeassa noista nuorista mainitsit, minä sain niin iloisia kuvia ja kertomuksia tyttärentytön lapsista, aikuisia jo ovat.
Opiskelijoita molemmat pojat ja kivoja tyttökavereita on pojat saaneet, vanhin ja ainoa tytär tässä sarjassa ei pojista välitä, opinnot jatkuvat vielä kai vuosi, kun valmistuu ravintolaesimieheksi.
Pojilla into tehdä töitä opintojen ohessa ja hyvin on tykätty työpaikoissaan.

Demeterin harmit mieltä askaruttaa, mutta uskon ja toivon, että kaikki on ohi, kun oikea kesä alkaa.
Odottavan aika on pitkä joka asiassa ja kun vielä kipujen kanssa se odotus on, ei varmaan mielikään jaksa iloisena pysyä..
Kaikki ikävä mitä vielä näin kirjoitellen esiin tulee on omiaan mieltä pahoittamaan, mutta
jospa unohtaisit ne kaikki ja kertoilisit omia tuntojasi, aina joku lohdutus saattaa hyvää tehdä.
Jaksamista ja onnellista äitienpäivää ja muuta piristävää;)

Kyllä se niin on, kuten Makriina kirjoitit, äänensävy paljastaa useimmiten asuinpaikan.
Vaikka kuinka kirjakieltä yrittäisin, kyllä savolaisuus paistaa läpi.
No eipä haittaa, minusta sekin on rikkautta joskus kuunnella murteiden sekamelskaa.

Miaelinan positiivisiin toivotuksiin yhtyen , kaikille muistorikasta ja kauas kantavaa äitienpäivää;)

Lue lisää

Kiitos ! Samoin sinulle !

Anonyymi kirjoitti:

No voi, SkillaN. Toivottavasti selvisit tuosta haaveristasi ilman jälkiseuraamuksia. Vahvaa tekoahan sinä kuitenkin olet..))
Sattuuhan noita nuoremmillekin, joskus kuulemma kompastuu omiin jalkoihinsakin. Päiväkotiajalta muistan monta haaveria. Kun lasten kanssa joutuu reagoimaan nopeasti, jo äkkinäinen asennon muutos tai ihan lapsen suojaaminen voi heittää aikuisen nurin.

Mutta näillä vuosinhan voi käydä niinkin, ettei enää pääse ylös lattialta tai sieltä minne kaatui. Itse olen yrittänyt tuota valmiutta testata ja pitää yllä.
Kiitos vain taas "osanotostasi"...)) Kyllä se "valittaminen" jo sellaisenaan helpottaa omaa oloa eikä sitä tietenkään mitään erityisosallistumista muilta odotakaan. Kunhan ei haukkumaan ja pilkkaamaan ruveta.
Onnelliset te, jotka vielä pääsette haudoilla käymään. Sekään ei välttämättä kaikilta onnistu. Omat läheiseni ovat muualla ja haudat seurakunnan hoidossa.
Vähän vierastan tätä uutta tapaa, jossa vainaja noteerataan vain pienellä muistolaatalla sukuhaudassa tai sitten laatalla yhteisessä mustokivessä. Kai sekin on "käytännön sanelemaa", eikä välttämättä merkki siitä, ettei vainajaa kunnioiteta tai haluta muistaa.

Kun itselläni ei ole koskaan ollut isovanhempia, synnyin iltatähtenä suureen perheeseen, pidän tuota jatkuvuutta erityisen tärkeänä ja suurena rikkautena sitä, jos/kun itsellä on näkymä myös taaksepäin ja pystyy sijoittamaan itsensä suvun jatkumolle, sukupuuhun.
Nuoremmillekin yritän tuota perinnettä siirtää, vaikka omat muistelut tulevat joskus kuitatuiksi kommentilla: "niin oli silloin ennen vanhaan"..))
Useimmiten kuitenkin pienet lapsen kuuntelevat mielellään näitä oman lapsuuden kuvauksia.
Pikkumiehen, ainokaisen, oli viimeksi vaikea uskoa, että lapsuudenperheessäni oli kuusi lasta..))
Vaikka olin "perunut" äitienpäivän, pikkumies ilmestyi hymyilevänä ovelle valkovuokkokimpun kanssa ja siitä se päivä sitten kirkastuikin..))

Lue lisää

allekirjoitus jäi uupumaan äskeisestä viestistä..))

SkillaN kirjoitti:

Hyvää äitienpäivää,, haudoilla käyty tervehdykset viety ja istahdin katsomaan toista kyytiä odotellessa ja huomasin viestini puuttuvan.
Kirjoitin heti aamulla, mutta mitä lie tapahtunut, en täältä viestiäni löytänyt.
Kaunis aurinkoinen sää tulikin täksi päiväksi, en muista olisiko monta sateista päivää ollutkaan äitienpäivänä.

Pienen haaverin koin eteisessä, matto oli hieman koholla ja niinpä löysin itseni portaita hyväilemässä, onneksi ei silmälasit särkyneet, poskiluu sai tärskyn ja jo valmiiksi kipeä ranne myös iskun sai.
Saapa nähdä ilmeneekö vielä muuta, tätä se kömpelyys tekee ja nuo matot, pois ne käytävistä!!!!

Eliaanan hyvää mieltä aistin kun sinne mökkimaisemiin olet päässyt ja kissan riemua, kun voi metsästää ja vapaana kulkea.
Toivotaan, että kissa ja koira ystävystyvät ja kaikenlainen ilo kesäsi viettoon alkaa;)

Fiinufammu sait kukkanäkymän, mitä ei meillä näe, voikukat täällä kukkivat, onhan nekin kauniita ja kesää tännekin lupaavat.

Neeassa noista nuorista mainitsit, minä sain niin iloisia kuvia ja kertomuksia tyttärentytön lapsista, aikuisia jo ovat.
Opiskelijoita molemmat pojat ja kivoja tyttökavereita on pojat saaneet, vanhin ja ainoa tytär tässä sarjassa ei pojista välitä, opinnot jatkuvat vielä kai vuosi, kun valmistuu ravintolaesimieheksi.
Pojilla into tehdä töitä opintojen ohessa ja hyvin on tykätty työpaikoissaan.

Demeterin harmit mieltä askaruttaa, mutta uskon ja toivon, että kaikki on ohi, kun oikea kesä alkaa.
Odottavan aika on pitkä joka asiassa ja kun vielä kipujen kanssa se odotus on, ei varmaan mielikään jaksa iloisena pysyä..
Kaikki ikävä mitä vielä näin kirjoitellen esiin tulee on omiaan mieltä pahoittamaan, mutta
jospa unohtaisit ne kaikki ja kertoilisit omia tuntojasi, aina joku lohdutus saattaa hyvää tehdä.
Jaksamista ja onnellista äitienpäivää ja muuta piristävää;)

Kyllä se niin on, kuten Makriina kirjoitit, äänensävy paljastaa useimmiten asuinpaikan.
Vaikka kuinka kirjakieltä yrittäisin, kyllä savolaisuus paistaa läpi.
No eipä haittaa, minusta sekin on rikkautta joskus kuunnella murteiden sekamelskaa.

Miaelinan positiivisiin toivotuksiin yhtyen , kaikille muistorikasta ja kauas kantavaa äitienpäivää;)

Lue lisää

Kuulepa skillan. Ylistit Eliaanan kissan riemua, kun saa vapaana kulkea ja metsästää. Vapaana oleva kissa tekee suurta tuhoa luonnon eläimille, kun niitä metsästää ja leikkii niillä ennen. Mutta sehän on se kissan luonto sellainen.
Em vihaa kissoja enkä eläimiä, on minullakin ollut kissoja, mutta vapaana eivät ole kulkeneet missään olosuhteissa.

Eikös äitienpäivänä liikkeet ole suurimmaksi osaksi kiinni? Nekin kesä kukkien myyjät olisivat varmaan olleet mieluummin kotona perheensä kanssa äitienpivää viettämässä. Kesäkukkia voi ostaa myöhemminkin, uhrasiko tyttösikin oman juhlansa sinua kuskatakseen asioille?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös äitienpäivänä liikkeet ole suurimmaksi osaksi kiinni? Nekin kesä kukkien myyjät olisivat varmaan olleet mieluummin kotona perheensä kanssa äitienpivää viettämässä. Kesäkukkia voi ostaa myöhemminkin, uhrasiko tyttösikin oman juhlansa sinua kuskatakseen asioille?

Lue lisää

Vastauksia:
EI
Eivät valittaneet.
Kesäkukkien sesonki on nyt.
Kyllä uhrasi.
Samoin vävy.

Makriina kirjoitti:

Vastauksia:
EI
Eivät valittaneet.
Kesäkukkien sesonki on nyt.
Kyllä uhrasi.
Samoin vävy.

Kesäkukat kannattaa laittaa ulos vasta kesäkuun alussa, toukokuussa on vielä yöpakkasia etelää myöten. sittenkin pitää varautua peitttämään yöksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kesäkukat kannattaa laittaa ulos vasta kesäkuun alussa, toukokuussa on vielä yöpakkasia etelää myöten. sittenkin pitää varautua peitttämään yöksi.

Kummasti orvokit vaan tekevät kauppansa, vaikka lupa on vasta kesäkuussa.
Silloin niitä ei edes myydä enää.
Niin ristiriitaista ja lain vastaista.
Mkr.

Huomenta ja pilvistä viikonalkua, eipä ollut yöpakkasia ja näin ruusunikin ehkä selvisi haudoilla.
Juhlat on juhlittu ja miniäni laittama lounas oli runsas ja makoisa, kakkukahvit ruunasi asian.
Kukkia on nyt parvekkeelle jo useampia, perhospelakuita kolmin kappalein.
Uuden puhelimenkin sain, vaikka entinen vielä käyttökelpoinen, kai jotain sen toiminnoista valitin pojalleni ja ostipa sitten uuden.
Onnekseni pojantytär asensi kaikki kohdilleen, jäi mummolta päänpyöritykset ja tuskaantumiset.
Matkasuunnitelmia tuntui olevan, ensin Prahaan ja sitten Saksaan, ostettu ennen koronaa ja nyt sitten käytettävissä.
Tyttärentyttären perhe jonnekin Kreikan matkalle kai jo menossa, sekin oli tilattu ennen koronaa.
Nythän ne matkat pitää tehdä, kun voimia on, minulta tuo kaatuminen kipeytti kädet ja polvet, kai vaan venäytyksiä, mutta kankea on toimia.

Sitä varten se se aine on tehty, että röörit aukeaa, olen kerran huoltomiehen nähnyt kotiini sitä laittavan.
Myös se imukuppi pieniä tukoksia aukaisee.

Makriina tuosta ostoskärrystä kerroit, minulla myös hyvä tukea antava asia, lenkille olen jo sauvat mukana pitänyt, auttaa tasapainossa ja muutenkin antaa askeltamiseen varmuutta.
Alkaa tuo tasapaino katoamaan ja taas kerran poikani pihassa apua tarvitsin, toivoisi joka nousussa ja laskussa kaiteita olevan.
Poikani kunnosti kesäpaikan saaressa ja sanoi siellä minun olisi kiva oleskella, johon tytär totesi maaston olevan haasteellisen, kun kallioperäinen on.
No onhan se nähtävä ja koettava, jos veneeseen pääsen, vaihtoivat ison veneen Buster merkkiseen, minä soutuvenettä käyttäisin mieluummin.
Jokohan onkimisen halu tulevana kesänä onnistuu.
Järven toisella puolen kodista tämä kesäpaikka on, viisi minuuttia soutaen matkaan kuluu, jos antaisivat kaksi Bernin koiraa seurakseni, ehkä mahdollisuudet olemisiin lisääntyisivät.

Minun sukuni (pieni) on näissä maisemissa aina asustanut, joten haudatkin täällä mihin kukkaset vien.
Mieheni on haudattu samaan hautaan, mihin vanhempani ja siinä on minullekin viimeinen koti odottamassa.
Seurakunnan hoidossa on hauta, kun en itse sinne kovin helpolla pääse, aina on lasten kyytiä pyydettävä ja jäisi ne istutuksetkin laittamatta, kun nuo polvet ei anna periksi.
Aina vaan useammin ajatukset tuonne kotiin vie, vaikka lapseni kaiketi ovat uskossa, että ikuinen olen;)
Poikani varsinkin, nytkin asunnon vaihtoa minulle suunnitteli, rivitaloon haluaisi että muuttaisin, ei jaksa ajatella, että en jaksa edes pientä pihaa enää kunnossa pitää.
Iltatähti voin sanoa minäkin olevani, tosin ei iso perheemme ollut, vain sisko ja veli, kaksi tyttöä kuoli pienenä.
Voin silmissäni nähdä tuon pienen pojan vuokkokimppu kädessään sinua tervehtimään tullessaan, minunkin sydäntä hellytti yksivuotias pikkutyttö, juuri kävelemään oppinut, aina hymyilevä, hellyttävä ihme;)
Toinen kaksi ja puolivuotias ei päässyt tulemaan,, kuvia kuitenkin hänestäkin.
Niin erilaisia nämä serkukset, isompi tyttönen arka ja pienempi rohkea kaikkeen ehtivä.
Lähestyy se päivä milloin sinun operaatio tehdään demeter, pidä nyt kunnosta huolta, ettei mitään esteitä enää eteen tule, on noita ollutkin.

Kyllä se kesäkukkien aika alkaa olla, puutarhamessuille minäkin olen lähtemässä loppukuusta Joensuuhun, katselemaan, kun ei mitään muuta mahdollisuutta ole.
Lähi puutarhoilta sitten kukat kesäksi parvekkeen tarpeisiin haetaan.

Tänään menen hoitajan käsittelyyn jotain lappuja rintaan laittavat ja huomenissa sitten pois otetaan, sydäntä tarkkaillaan.
Aina vaan useammin matka tuonne lasarettiin meinaa suuntautua, jospa edes haavereilta säilyisi, olisi siinä eilen voinut hassumminkin käydä, vahvat luut ja kerros pehmikettä varmaan apuna oli;)
Kivaa viikon alkua;)

Millä perusteella kenelläkään on oikeus kritisoida uskontoja. Uskonnon harjoittajia kyllä, ja tekoja, joita uskonnon varjolla tehdään.

Anonyymi kirjoitti:

Millä perusteella kenelläkään on oikeus kritisoida uskontoja. Uskonnon harjoittajia kyllä, ja tekoja, joita uskonnon varjolla tehdään.

Millä perusteella ei uskontoja saisi kritisoida ?

Eikös tuosta ole taitettu peistä jo pitkään, Ano 8.56 ? Sananvapaus ja Jumalanpilkka/uskonrauha riitelevät keskenään. Viimeksi kai tuossa Päivi Räsäsen tapauksessa.

Arvokonservatiivinä olisin valmis pikkuisen tinkimään tuosta sananvapaudesta kun täälläkin nähdään miten surutta sitä käytetään myös toisten loukkaamistarkoituksessa, vapautta ilman vastuuta. Jos/kun näin on, niin meillä voi kohta olla Päivi Räsäsiä joka lähtöön ja oikeusistuimissa ruunkaa...Ellei ole jo nyt. Eivätkös juristitkin kuulu niihin ammattiryhmiin, joista tahdotaan hakeutua pois ? Muistan jostain lukeneeni...

Evankelis-luterilaissa uskovaisissakin on rasisteja ja muitten uskontojen
arvostelijoita. Mikä evankelis-luterilainen uskonkappale oikeuttaa sen ?
Käsi sydämelle, evankelisluterilaiset, eikö se ole ulkokultaista, farisealaista, ettei kaikkia uskontoja, evankelisluterilaistakin saisi arvostella, jos itse katsoo oikeudekseen
arvostella muita uskontoja ?

PS. Kritiikki on eri asia kuin jumalanpilkka.

Seurakuntia kyllä velvoittaa jo laki, että pitää olla edteetön kulku esim. pyörätuolilla. Portaitten viereen on rakennettu ramppeja, mutta vaativat usein jonkun auttamaan, kun on korkeat portaat. Kirkoissa on usein korkeat kivijalat. Ei niitä voi muuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Evankelis-luterilaissa uskovaisissakin on rasisteja ja muitten uskontojen
arvostelijoita. Mikä evankelis-luterilainen uskonkappale oikeuttaa sen ?
Käsi sydämelle, evankelisluterilaiset, eikö se ole ulkokultaista, farisealaista, ettei kaikkia uskontoja, evankelisluterilaistakin saisi arvostella, jos itse katsoo oikeudekseen
arvostella muita uskontoja ?

PS. Kritiikki on eri asia kuin jumalanpilkka.

Lue lisää

Toteutuuko: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" ?

Anonyymi kirjoitti:

Toteutuuko: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" ?

Lähimmäisen parhaan ajattelu on kristityn tehtävä. Lähimmäisen auttamisessa ei tule myöskään laskelmoida onko siitä hyötyä tai menetyksiä. Jumalan esimerkin mukaan rakkaus kohdistuu juuri siihen, joka ei ole mitään, heikkouteen, kärsimykseen, arvottomaan.

Lähimmäisiämme ovat yhtä hyvin kaukana asuvat ihmiset kuin aivan lähellämme elävät. Joku ehkä voi miettiä pystynkö auttamaan tai huomioimaan lähimmäistä ollenkaan,
kun maailmassa on niin paljon avuntarvetta ja hätää. Jokainen voi kuitenkin auttaa
omien voimavarojen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lähimmäisen parhaan ajattelu on kristityn tehtävä. Lähimmäisen auttamisessa ei tule myöskään laskelmoida onko siitä hyötyä tai menetyksiä. Jumalan esimerkin mukaan rakkaus kohdistuu juuri siihen, joka ei ole mitään, heikkouteen, kärsimykseen, arvottomaan.

Lähimmäisiämme ovat yhtä hyvin kaukana asuvat ihmiset kuin aivan lähellämme elävät. Joku ehkä voi miettiä pystynkö auttamaan tai huomioimaan lähimmäistä ollenkaan,
kun maailmassa on niin paljon avuntarvetta ja hätää. Jokainen voi kuitenkin auttaa
omien voimavarojen mukaan.

Lue lisää

Sanonta "laupias samarialainen" on tullut tarkoittamaan henkilöä, joka tarjoutuu
auttamaan tuntematonta. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt ovat saaneet nimensä kertomuksen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sanonta "laupias samarialainen" on tullut tarkoittamaan henkilöä, joka tarjoutuu
auttamaan tuntematonta. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt ovat saaneet nimensä kertomuksen mukaan.

Lue lisää

Uskovaisissa ei ole paljon laupiaita samarialaisia. He ovat enimmäkseen
kitupiikkejä ja omastaan tiukasti kiinni pitäviä ja kadehtivat pakolaisiakin.

Jaa, sitä eletään sitten varmaan Satakunnan Lapissa.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, sitä eletään sitten varmaan Satakunnan Lapissa.

Millaiset kokemukset Anolla sieltä on?

Anonyymi kirjoitti:

Millaiset kokemukset Anolla sieltä on?

Sanotaan, että Lapissa on lunta.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, sitä eletään sitten varmaan Satakunnan Lapissa.

Minä elelen tällä hetkellä nyt keski-Suomen vasemmanpuolen alareunalla.
Tässä kohtaa vaan tuppaa nuo pihatiet ja aurausvallit sulaa aina viimeisenä.

Huomenta ja aurinko hellii, puissa jo selvästi näkyy hiirenkorvia ja nurmikot vihertää.
Poikani luona totesin kuitenkin vielä lunta olevan ja jäät järvissä, eilen vei vävyni veneen rantaan ja viikonloppuna arveli isonkin selän olevan jäätön.
Siitä se alkaa heillä se joka viikkoinen touhu, perjantaina kohti mökkiä, samaa se oli meilläkin parikymmentä vuotta sitten.
Laput ja piuhat rinnassa nukuin, unikin levotonta, no tänään pois ottavat ja lääkäri sitten soittelee onko huolen aihetta.

Mikäs on juhliessa kerran vuoteen isomummojenkin, juhlimisen arvoinen jo sekin, että on mummoksi päässyt, ei sekään onni kaikille ole kohdalle sattunut.

Fiinufammu, nuo omatekemät piirustukset ja käsityöt ovat niitä parhaita lahjoja, harmittelin, kun kaikki kortit on muutoissa kadonneet, mitä pienenä olleina lapset ja lapsenlapset tekivät.

Kyllä se talvi tuhojaan tekee, muistan ja muistutin näitä nykyisiä mökkini asukkaita, että routa paikkoja muuttelee, kun puhuivat polkujen rakentamisista.
Pienen pieni saari missä mökki seisoo, on varmaan yksi kivikasa alkujaan, sillä niin valtavasti myllertää keväisin.
Mökin edusta on onneksi vakaampaa aluetta, joten rantaan voi kulkuväylän rakentaa.
Remonttia ovat talven aikaan tehneet sisätiloissa ja nyt sitten jätekaivokin piti ottaa, kun entisiä imeytysjuttuja ei enää hyväksytty.
Seinät entiset, mutta sisältä aivan uuden näköinen ja lämpö paremmin säilyy, huolella on otettu kaikki huomioon.
Katiska aikahan se alkaa olla, ahvenet kutevat ja hauetkin rantavesissä, muistan kun hetteiköstä naapurin pojat kävivät haukia keräämässä.
Ihana asia tuo poikasi Eliaana, joka apua antaa, vaikka osaava oletkin, ei aina voimat ihan samaa luokkaa kuin nuoremmilla, apua tarvitsee.

Niin se tuo uskontokin mieliä jakaa, minä en aiheeseen puutu ja paljon siitä puhetta ollutkin, kuin muistakin sananvapauden aiheista, kuten demeter totesit.
Elämällä kohtuullisesti, huomioiden lähimmäisiä, tai ainakin yrittää oman ajatusmaailman mukaisena, eiköhän se sitä uskonkin asiaa ole parhaimmillaan.
Ei julistaminen ketään sen paremmaksi tee, ne teot ja tekemättä jättämiset omaatuntoa rauhoittaa tai sitten huonoa mieltä kasvattaa.
Olen monta kertaa julki tuonutkin oman kantani ja uskoni, ei siitä sen enempää.

Nyt pitäisi jotain järkevää tekemistä saada aikaiseksi, kun vasta iltapäivällä vävyni taas kuskaa minut lasarettiin, viettäkää mukava päivä, jospa kivut ei pahemmin ketään vaivaa;).

Huomasin, että on 10:s päivä toukokuuta. Isäni täyttää 121 vuotta! Onnea hänelle. Meillä oli lapsuudessani silloin aina vähän paremmat kahvit, kun äidilläkin oli nimipäivä.
Kerroin tuossa aikaisemmin vanhempieni kesämökistä saaressa. Tuli mieleeni, että isäni nukkui siellä pois., lempeästi lomasaaressaan, valoisana kesäyönä.
Vähän herkistää tänään.

Nyt kannattaa nostaa rahat pankista. Sulkea sopivaan lasiasiaan ja piilottaa se metsään.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kannattaa nostaa rahat pankista. Sulkea sopivaan lasiasiaan ja piilottaa se metsään.

Sussiunatkoon, Sinähän radikaaleja toimenpiteitä ehdotat.
Vaan tuollaiskin on tapahtunut.
Onhan noita aarteita löydetty argeologisissa löydöksissä.

Huomenta jälleen ja pientä vesisadetta, katselin miten pientä puistoa oli siivoamassa neljä henkilöä, yksi traktorin pukilla ja toiset harvakoneet käsissä.
Pohdin työtahtia katsellessa, että entisen ajan mukaan pari haravamiestä olisi alueen muutamaan tuntiin siivonnut, nyt ei kiirettä kellään, ainoastaan traktori tautotta työtä teki, muilla taukoja vähän päästä, no nyt elämme tätä aikaa.
Hienoa kuitenkin, että kadut puhdistuvat ja puistikon rauha ja viihtyvyys esiin saadaan.
Luin yleisöosaston kirjoituksia ja siellä todettiin, että veroja on nurkumatta maksettava, näin hoitajat voivat saada pyytämänsä korotukset, näin on tehtävä, ei siinä nurinat auta.
Jaksavatko sitten rahan voimalla paremmin, voi olla, että hoitajien lisääminen ja työn helpottamiset voisi hyvä apu olla myös.

Ramoona, nuo tulokset tulevat viiveellä, mitä koe näytti, itse en usko mitään suurempaa harmia kuitenkaan on, vanhuuden vaivoja kaikki.
Lääkärin soittoa odotan loppukuusta, siihen mennessä nuo kompuroinninkin vaivat toivon mukaan on parantunut.
Meri kutsuu, hyvin olet sen kutsuun sopeutunut, vaikka sisäsuomen kasvatteja oletkin.
Niinhän se on, missä rakkaat ympyrät, koti ja sen tuomat maisemat ja perhe, kaikki rakkaat ihmiset, siellä viihtyy.

Aika rientää ja monet vanhat rakkaiksi muodostuneet asiat vain muistoissa kulkee, kuten Makriina muistelit.
Minun äitini syntyi 1896 ja oli 42 vuotias, kun minä synnyin, sitkeän ihmisalun maailmaan synnytti, pitkäksi on eläminen minulla virunut.

Tuostapa olen hyvilläni, ettei pahemmin käynyt kompuroinnin kanssa, silmälasitkin ehjinä säilyi.
Nyt olen ranteiden ympärille ideaalisiteet laittanut, paremmin paranevat, kun ei rasitusta tule.
Kasvispataa teen minäkin tänään niin paljon vielä, että saan syödä useamman kerran.

Tuo vanhojen taitojen takaisin oppimista olen minä myös mietiskellyt, joskin en aivan uusiin ole tottunutkaan, lähinnä ainakin ruokien suhteen.
Muistikuvia on niistä vanhoista puutteen alla elämisistä, miten kaikki kotona tehtiin, mihin vain tarpeita saatiin, toivoisi, että ihan siihen emme kuitenkaan jouduta, ihmisten tapa selvitä on muilla tavoin järjestetty.
Minäkin tunaroin tämän koneen kanssa, yritystä kovin, mutta lopputulos ei onnistunut, tämä nykykieli jo aika tuntematonta, mitä näillä koneilla vaaditaan.
Uusi puhelinkin on käteen sopimaton, niin sitä tottuu jo näihin laitteisiinkin;)
Jokohan kukon tekoon kohta pääset Eliaana?

Olen melkoisen taipuvainen tuohon ajatteluun mitä ano 20,04 esitit, pankkipalvelut on mennyt melkein nollaan.

Hurskaisen ääneen olen kuulevinani ano 20,10 viestissä, voi olla väärinkin, mutta sama huumori läpi paistaa.
Kyllähän tuhka jouduttaa sulamista, ja eikös se lannoitteestakin käy, jos ei ihan rapun eteen satu, silloin voi olla lattian pesuakin tiedossa.;)

Sateeseen joutuminen vie halut lenkille lähtemiseen, pitää juosta ikkunasta ikkunaan täällä sisällä, askellusta siitäkin saa;)
Nyt silmä tarkkana kevään heräämistä tarkkaillen, ihan silmissä näkymä muuttuu, sitä ihastelemaan;)

SkillaN kirjoitti:

Huomenta jälleen ja pientä vesisadetta, katselin miten pientä puistoa oli siivoamassa neljä henkilöä, yksi traktorin pukilla ja toiset harvakoneet käsissä.
Pohdin työtahtia katsellessa, että entisen ajan mukaan pari haravamiestä olisi alueen muutamaan tuntiin siivonnut, nyt ei kiirettä kellään, ainoastaan traktori tautotta työtä teki, muilla taukoja vähän päästä, no nyt elämme tätä aikaa.
Hienoa kuitenkin, että kadut puhdistuvat ja puistikon rauha ja viihtyvyys esiin saadaan.
Luin yleisöosaston kirjoituksia ja siellä todettiin, että veroja on nurkumatta maksettava, näin hoitajat voivat saada pyytämänsä korotukset, näin on tehtävä, ei siinä nurinat auta.
Jaksavatko sitten rahan voimalla paremmin, voi olla, että hoitajien lisääminen ja työn helpottamiset voisi hyvä apu olla myös.

Ramoona, nuo tulokset tulevat viiveellä, mitä koe näytti, itse en usko mitään suurempaa harmia kuitenkaan on, vanhuuden vaivoja kaikki.
Lääkärin soittoa odotan loppukuusta, siihen mennessä nuo kompuroinninkin vaivat toivon mukaan on parantunut.
Meri kutsuu, hyvin olet sen kutsuun sopeutunut, vaikka sisäsuomen kasvatteja oletkin.
Niinhän se on, missä rakkaat ympyrät, koti ja sen tuomat maisemat ja perhe, kaikki rakkaat ihmiset, siellä viihtyy.

Aika rientää ja monet vanhat rakkaiksi muodostuneet asiat vain muistoissa kulkee, kuten Makriina muistelit.
Minun äitini syntyi 1896 ja oli 42 vuotias, kun minä synnyin, sitkeän ihmisalun maailmaan synnytti, pitkäksi on eläminen minulla virunut.

Tuostapa olen hyvilläni, ettei pahemmin käynyt kompuroinnin kanssa, silmälasitkin ehjinä säilyi.
Nyt olen ranteiden ympärille ideaalisiteet laittanut, paremmin paranevat, kun ei rasitusta tule.
Kasvispataa teen minäkin tänään niin paljon vielä, että saan syödä useamman kerran.

Tuo vanhojen taitojen takaisin oppimista olen minä myös mietiskellyt, joskin en aivan uusiin ole tottunutkaan, lähinnä ainakin ruokien suhteen.
Muistikuvia on niistä vanhoista puutteen alla elämisistä, miten kaikki kotona tehtiin, mihin vain tarpeita saatiin, toivoisi, että ihan siihen emme kuitenkaan jouduta, ihmisten tapa selvitä on muilla tavoin järjestetty.
Minäkin tunaroin tämän koneen kanssa, yritystä kovin, mutta lopputulos ei onnistunut, tämä nykykieli jo aika tuntematonta, mitä näillä koneilla vaaditaan.
Uusi puhelinkin on käteen sopimaton, niin sitä tottuu jo näihin laitteisiinkin;)
Jokohan kukon tekoon kohta pääset Eliaana?

Olen melkoisen taipuvainen tuohon ajatteluun mitä ano 20,04 esitit, pankkipalvelut on mennyt melkein nollaan.

Hurskaisen ääneen olen kuulevinani ano 20,10 viestissä, voi olla väärinkin, mutta sama huumori läpi paistaa.
Kyllähän tuhka jouduttaa sulamista, ja eikös se lannoitteestakin käy, jos ei ihan rapun eteen satu, silloin voi olla lattian pesuakin tiedossa.;)

Sateeseen joutuminen vie halut lenkille lähtemiseen, pitää juosta ikkunasta ikkunaan täällä sisällä, askellusta siitäkin saa;)
Nyt silmä tarkkana kevään heräämistä tarkkaillen, ihan silmissä näkymä muuttuu, sitä ihastelemaan;)

Lue lisää

"Ikkunasta ikkunaan" toi mieleeni muiston teini-iästä, kun koulukaverini kanssa kuljin kotitietä illansuussa. Paikkakunta oli niin pieni, että kaikkien asiat piti tietää, joten havaitsimme, että erään talon ikkunasta seurattiin kulkuamme verhot heiluen kaikista ikkunoista. Utelias asukki siirtyi kulkuamme seuraamaan ikkunasta toiseen. Emme voineet käsittää, mikä uteliaisuuden herätti. Kaksi tyttöä koululaukut kourassa. Jo silloin ajattelin, että tänne en jää, lähden heti, kun pääsen.
Nyt asun pienen kadunvarrella yhteisössä. jossa jokaisella on oma erillinen pihansa ja kuistinsa. Alueen on suunnitellut Heikki Sirén, ja on annettava hänelle pisteet siitä, että ikkunat ja pihat on suunniteltu niin, että yksityisyys säilyy, vaikka rintarinnan asutaan. Jokainen voi olla omissa oloissaan, mikä nyt pandemian aikana ei ihan hyvä asia ole ollut. Ei ole naapureita nähnyt eikä tavannut kuin pikaisesti kadulla. Joskus olen ajatellut, jääkö jonkun asukkaan asiat muilta kokonaan huomaamatta, jos sairaus kaataa. Luultavasti kuitenkin kaikilla on omat verkostonsa.
Sitkeän sateen alla värjötellään tänään. Luonnolle varmasti tervetullut. Antaa sataa vaan. Ikkunat piti pestä, mutta peruutin pesijät.
Eilen illalla yritin katsoa euroviisuja. Yritykseksi jäi.
Olen liian vanha.
Suomen Rasmus riekkuu huomenna. Saa nähdä, jaksanko seurata edes sitä.
Hyvää päivänjatkoa!
.

Sadesäähän heräiltiin täällä Savon puolella, ei taida onnistua lenkille lähtö tänäänkään, on helpotus, kun keksii syyn laiskuuteensa.
Miksi tuokin asia on niin vaikeaksi muodostunut, kuitenkin kun ovesta ulos itsensä saa, on ihan kiva tallustaa.
Tuo vihreys nyt jo koivuissa ja nurmikolla ihan oikealta näyttää, kesää se tekee tämä sadekin, lämpöä kymmenisen astetta.

Noin olen minäkin päättänyt, ei tomaatteja, ei paljon muutakaan parvekkeelle.
Mullan rahtaaminen keväisin ja syksyisin saa määränä pienentyä, yksi säkillinen odottaa ulos vientiä nytkin, vanhaa multaa, pensaan juurelle ne laitan.
Amppelit roikkumaan ja sitten nämä äitienpäiväkukkaset lisänä, se riittäköön.
Näinhän aina päätän ja kun puutarhalle menen, sorrun aina siihen ihanuuteen mikä siellä vastaan tulee.
Kyllähän se muisti meinaa väliin pettää ja olenkin aikonut muistitestiin pyrkiä, jospa ennalta ehkäisevää lääkettä tähänkin vaivaan antaisivat.
Höpötellään vaan jatkossakin Hurskainen;)

No niinpä, tuo ikkunasta ikkunaan saattaa olla joillekin elämän ehto, kaikesta pitää selvää saada.
Minä liikkumattomuuttani sillä yritän puolustaa, en todellakaan niitä verhoja heiluttavia ole, mutta tässä koneella istuen seuraan liikennettä, useinkin aivan tuntemattomia ihmisiäkin.
Juuri nyt kulkee iso koira isäntänsä kanssa, rotua en osaa arvata, mutta sen huomaan, että isäntä rakastaa koiraa, kiltisti kulkee isännän vieressä, mutta nuuskimiset tehdään rauhassa ja koiran ehdoilla.
Aika usein huomaa, miten omistajat koiriaan perässään vetävät ja niiden viettejä ei kunnioiteta, kiitettävän usein pussit mukana kulkee ja tuotokset pussiin löytää.
Seuraaminen kyllä aikamoista, kun kuulee jotain poikkeavaa, pitää kurkata mitä tapahtuu, kuten eilen juuri kerroin puistikon siivoamisesta, mutta enpä sitten juuri julkkiksia seuraa.
Eurovisioita en moneen vuoteen ole katsonut, en näiden "julkkisten" elämästä paljon tiedä, otsikoita joskus luen, ja mietin kukahan ja mitä tekeekään kyseinen henkilö.
Ajan hermolla yritän näiden olemassa olevien lähteiden avulla pysyä, mutta aika usein joudun selvitystä pyytämään, jos jossain keskustelua syntyy.
Monikaan nykymaailman asia ei tärkeä minulle ja suu pyöreänä kuuntelen joskus kun tilanne eteen tulee, mistä onkaan kyse.
Mistään kovin tärkeästä en usko jääneeni paitsi, niin pieni tämä elämäni ympyrä on.
Ihmettelen useinkin, miten joku voikaan kiinnostua niin kovasti jonkun toisen elämästä, että jaksaa kaikki juorulehdetkin lukea, no näinköhän paljosta vaille jään;)

Nyt näyttää kirkastuvan, tekosyitä ei muitakaan ulos lähtöä estä, jospa pieni lenkki onnistuisi ja voisi tyytyväisenä tehtävän suoritettua loppupäivän vaan istuskella;)
Mukavaa torstai päivää teille kaikille, lukijoille kuin viestin jättäville, joita tietenkin odotan;)

SkillaN kirjoitti:

Sadesäähän heräiltiin täällä Savon puolella, ei taida onnistua lenkille lähtö tänäänkään, on helpotus, kun keksii syyn laiskuuteensa.
Miksi tuokin asia on niin vaikeaksi muodostunut, kuitenkin kun ovesta ulos itsensä saa, on ihan kiva tallustaa.
Tuo vihreys nyt jo koivuissa ja nurmikolla ihan oikealta näyttää, kesää se tekee tämä sadekin, lämpöä kymmenisen astetta.

Noin olen minäkin päättänyt, ei tomaatteja, ei paljon muutakaan parvekkeelle.
Mullan rahtaaminen keväisin ja syksyisin saa määränä pienentyä, yksi säkillinen odottaa ulos vientiä nytkin, vanhaa multaa, pensaan juurelle ne laitan.
Amppelit roikkumaan ja sitten nämä äitienpäiväkukkaset lisänä, se riittäköön.
Näinhän aina päätän ja kun puutarhalle menen, sorrun aina siihen ihanuuteen mikä siellä vastaan tulee.
Kyllähän se muisti meinaa väliin pettää ja olenkin aikonut muistitestiin pyrkiä, jospa ennalta ehkäisevää lääkettä tähänkin vaivaan antaisivat.
Höpötellään vaan jatkossakin Hurskainen;)

No niinpä, tuo ikkunasta ikkunaan saattaa olla joillekin elämän ehto, kaikesta pitää selvää saada.
Minä liikkumattomuuttani sillä yritän puolustaa, en todellakaan niitä verhoja heiluttavia ole, mutta tässä koneella istuen seuraan liikennettä, useinkin aivan tuntemattomia ihmisiäkin.
Juuri nyt kulkee iso koira isäntänsä kanssa, rotua en osaa arvata, mutta sen huomaan, että isäntä rakastaa koiraa, kiltisti kulkee isännän vieressä, mutta nuuskimiset tehdään rauhassa ja koiran ehdoilla.
Aika usein huomaa, miten omistajat koiriaan perässään vetävät ja niiden viettejä ei kunnioiteta, kiitettävän usein pussit mukana kulkee ja tuotokset pussiin löytää.
Seuraaminen kyllä aikamoista, kun kuulee jotain poikkeavaa, pitää kurkata mitä tapahtuu, kuten eilen juuri kerroin puistikon siivoamisesta, mutta enpä sitten juuri julkkiksia seuraa.
Eurovisioita en moneen vuoteen ole katsonut, en näiden "julkkisten" elämästä paljon tiedä, otsikoita joskus luen, ja mietin kukahan ja mitä tekeekään kyseinen henkilö.
Ajan hermolla yritän näiden olemassa olevien lähteiden avulla pysyä, mutta aika usein joudun selvitystä pyytämään, jos jossain keskustelua syntyy.
Monikaan nykymaailman asia ei tärkeä minulle ja suu pyöreänä kuuntelen joskus kun tilanne eteen tulee, mistä onkaan kyse.
Mistään kovin tärkeästä en usko jääneeni paitsi, niin pieni tämä elämäni ympyrä on.
Ihmettelen useinkin, miten joku voikaan kiinnostua niin kovasti jonkun toisen elämästä, että jaksaa kaikki juorulehdetkin lukea, no näinköhän paljosta vaille jään;)

Nyt näyttää kirkastuvan, tekosyitä ei muitakaan ulos lähtöä estä, jospa pieni lenkki onnistuisi ja voisi tyytyväisenä tehtävän suoritettua loppupäivän vaan istuskella;)
Mukavaa torstai päivää teille kaikille, lukijoille kuin viestin jättäville, joita tietenkin odotan;)

Lue lisää

Keskipäivää nojatuoliin. Älähän nyt SkillaN. Muistissasi ei taatusti ole mitään vikaa, kun nojatuolin tapahtumat ja -väen mielessäsi pystyt pitämään ja muutenkin asioita riittävästi seuraamaan.
Kun oma seurantani välillä herpaantuu, muistan ystävääni, 88 v. maalla, joka jostakin yleisestä asiasta puhuttaessa toteaa: "minä en tiedä, eikä minun tarvitsekaan tietää"...))
Ja eiköhän moni muukin meistä jo osaa rajata tuota jatkuvaa informaatiotulvaa, jota me emme tosiaankin aina tarvitse. Kun sen oman tontinkin hoito tuntuu ihan riittävältä
osallistumiselta, minulle ainakin.

Pääsin/jouduin taas ihmisten ilmoille kun oli tämä tutkimusrumba hoidettavana.
Säälipisteitäkin herui, kun röntgenhoitaja lonkan kuvat nähdessään kauhisteli niitä ja kehui urheuttani: miten olenkin jaksanut näin pitkään kärvistellä ruhjoutuneen nivelen kanssa ? Jätin sanomatta, etten minä olekaan jaksanut, mutta eteenpäin on laahustettu kun ei muuta vaihtoehtoa ole ollut.
Toinen taksipojista kertoi, että hänkin joutui viime kesän kulkemaan kyynärsauvoilla, eikä polvensa (tapaturma) ole kunnossa vieläkään. Nuori mies kuitenkin.
Niin ettei tässä taida ihan ainoa taakankantaja olla. "Temeteri" (toisen kirjoittajan antama uusi nimitys!) vain aina valittaa, eikä vitsiäkään häneltä heru..))

Eiköhän ne vitsit ole aika vähissä itse kullakin. Kunhan vain hyväntahoisuutta riittäisi, joskus tuntuu että sekin alkaa huveta, ihan yhteisesti on tuttujen kanssa se todettu, kiukutellaan enemmän, ollaan kärsimättömiä, vaikka Isossa Kirjassa katsotaan, että kärsimys lisää kärsivällisyyttä. Ehkä se näkyy viiveellä.

Makriina jaksaa aina olla valppaana ja ottaa kantaa. Minäkään en seurannut edes näitä Euroviisukarsintoja. Valtionjohdon kanta Nato-jäsenyyteen tuli nyt kuitenkin vahvistettua. Se on menoa nyt.
Eeva Kilpi katsoi Suomen poteneen panttivankisydroomaa suhteessa Putiniin uskoessaan tästä hyvää, vaikka hänen valtansa alla, on enemmän tai vähemmän oltu.
Nyt on naamiot riisuttu, kuten presidentti Niinistö sanoi ja lisäsi vielä eilen, että Putinin on syytä katsoa peiliin ennenkuin ottaa kantaa Suomen päätökseen.

No. Tuonverran voi kai politiikkaa kommentoida, kun on sentään iso askel otettu. Miten jatko, sen näkee sitten. Diplomatiaa, yhteistyön taitoja tullaa varmasti tarvitsemaan aina, niin isoissa kuin pienemmissäkin kuvioissa.
Ja onhan niin Nato-jäsenyyden kuin Ukrainan sodankin kohdalla löytynyt ihailtavan paljon yksimielisyyttä. Taas kerran toivoo meidän valtionjohdolle voimia ja jaksamista.
Eiköhän me alamaiset sentään pärjätä paremmin ?
demeter1

Aiot siis ajaa kävelytietä autolla? Siitä saa varmasti ison rangaistuksen, ainakin tuntuvat sakot, auton menetyksen valtiolle, ajokortti pois ja ehkä jopa ehdollista vankeutta. Se on törkeää liikenteen ja ihmishenkien tahallista vaarantamista. Missä mahdat asua, niin tietää varoa ja varoittaa tien käyttäjiä ?

Voi Kristiina, minäkin kärvistelen Luukun kanssa. Olen antanut kiivasta suullista ja kirjallista palautetta aiheesta. Siitäkin että osoitetitetoja en meinannut löytää, ne ovat yläpalkissa oikealla ja ihan typistetyssä muodossa.
Ihan turhaa "kehittämistä", pieniä kikkailevia uudistuksia, joilla ainakaan minä en tee mitään. Ja sitten kirjoittaessa joku "botti" häiriköi kaiken aikaa. Kai siinä on rahastuksesta kyse, ennen ilmainen, nyt maksullinen.
Itse olen käyttänyt Luukkua myös kaikessa virallisessa asioinnissa ja siksi siitä irtautuminen tietäisi niin paljon työtä ja vaivaa, etten jaksa siihen ryhtyä, ainakaan nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Aiot siis ajaa kävelytietä autolla? Siitä saa varmasti ison rangaistuksen, ainakin tuntuvat sakot, auton menetyksen valtiolle, ajokortti pois ja ehkä jopa ehdollista vankeutta. Se on törkeää liikenteen ja ihmishenkien tahallista vaarantamista. Missä mahdat asua, niin tietää varoa ja varoittaa tien käyttäjiä ?

Lue lisää

Oho! Mikäs pahanilmanlintu se täällä Kristiinalle pahoja tarjoilee!?
Ja Demeterin vaivat sen kun jatkuvat, ikäviltä tosiaan kuulostavat. Toivottavasti vihdoin leikkauspäivä on varma.
- Ei tunnu nyt oikein kenelläkään olla ilo pinnassa. Syynä varmasti myös tämä kylmä sää.
Vaikka sisällä on aivan normaali lämpö, niin kuitenkin palelen kaiken aikaa ja kääriydyn villashaaliin. Ikään kuin koko talo olisi menettänyt kykynsä pysyä lämpimänä, kun allakan mukaan pitäisi jo olla lähes täysi kesä.
Natokeskustelu on nyt niin tapetilla, ettei sitä tosiaankaan voi ohittaa. Mietityttäähän se.
Toinen asia, joka minun mieltäni painaa joka päivä, on Mariupolin tehdaskompleksiin piiritetyt ukrainalaistaistelijat, joilla ei ole mitään toivoa enää. Miltä tuntuu herätä torkahduksestaan ja tietää, että menossa on ehkä elämän viimeinen päivä! Ei vettä, ei ruokaa, ei apua miltään suunnalta. Heitä ei auta mikään diplomatia.
Mutisin jo tuossa pari päivää aikaisemmin, että alakulo on saanut vallan, ja aina se yhä painaa.
Sen takia varmaan palelenkin koko ajan.
Meille on tulossa roskalava yhtiön parkkipaikalle. Ajattelin kerrankin katsoa, mitä voisin heittää pois, mutta miksi ihmeessä heittäisin menemään kamaa, jota olen hellinyt kaapeissani vuosikymmenet! Olkoot siellä vaan tallessa. Aarteitahan ne ovat.
Seuratkaapa tänään eduskunnan kyselytuntia klo 16 ykkösellä. Joka torstaihan he siellä vatvovat asioitamme. Koetan aina kuunnella, ja nyt mielenkiintoni kohdistuu Ano Turtiaiseen, hartaaseen Venäjän ystävään, jonka mieleen tämä Natokeskustelu ei varmasti ole. Mahtaako saada puheenvuoron.

Kukapa se väittikään, että torstai on toivoa täynnä? Uskooko joku? Pitää tarkkailla.

Makriina kirjoitti:

Oho! Mikäs pahanilmanlintu se täällä Kristiinalle pahoja tarjoilee!?
Ja Demeterin vaivat sen kun jatkuvat, ikäviltä tosiaan kuulostavat. Toivottavasti vihdoin leikkauspäivä on varma.
- Ei tunnu nyt oikein kenelläkään olla ilo pinnassa. Syynä varmasti myös tämä kylmä sää.
Vaikka sisällä on aivan normaali lämpö, niin kuitenkin palelen kaiken aikaa ja kääriydyn villashaaliin. Ikään kuin koko talo olisi menettänyt kykynsä pysyä lämpimänä, kun allakan mukaan pitäisi jo olla lähes täysi kesä.
Natokeskustelu on nyt niin tapetilla, ettei sitä tosiaankaan voi ohittaa. Mietityttäähän se.
Toinen asia, joka minun mieltäni painaa joka päivä, on Mariupolin tehdaskompleksiin piiritetyt ukrainalaistaistelijat, joilla ei ole mitään toivoa enää. Miltä tuntuu herätä torkahduksestaan ja tietää, että menossa on ehkä elämän viimeinen päivä! Ei vettä, ei ruokaa, ei apua miltään suunnalta. Heitä ei auta mikään diplomatia.
Mutisin jo tuossa pari päivää aikaisemmin, että alakulo on saanut vallan, ja aina se yhä painaa.
Sen takia varmaan palelenkin koko ajan.
Meille on tulossa roskalava yhtiön parkkipaikalle. Ajattelin kerrankin katsoa, mitä voisin heittää pois, mutta miksi ihmeessä heittäisin menemään kamaa, jota olen hellinyt kaapeissani vuosikymmenet! Olkoot siellä vaan tallessa. Aarteitahan ne ovat.
Seuratkaapa tänään eduskunnan kyselytuntia klo 16 ykkösellä. Joka torstaihan he siellä vatvovat asioitamme. Koetan aina kuunnella, ja nyt mielenkiintoni kohdistuu Ano Turtiaiseen, hartaaseen Venäjän ystävään, jonka mieleen tämä Natokeskustelu ei varmasti ole. Mahtaako saada puheenvuoron.

Kukapa se väittikään, että torstai on toivoa täynnä? Uskooko joku? Pitää tarkkailla.

Lue lisää

Torstaissa on toivoakin, kun olen saanut "pakko-kasteessa" nimen Toivo. Päiväni on ollut toimiva ja hyvä.
Sain eri liikkeissä hyvää palvelua. He, asiakaspalvelijat olivat kaikki naisia.
Nyt muistan; puhelin-konsultaatiossa erotin asiakaspalveluhenkilön, miespuolisen hiukan vieraskielisyyteen viittaavan korostuksen.

Illalla näin wc:n ikkunasta kevätsadetta lasettavan ilmiön. Siitä ikkunasta näin lehtipuumetsää versovine hiirenkorvineen.
Sen verran korkealla on ikkuna, etten siitä ruohotasolle näe.

Olen kuullut, että piiritetyn Mariopolin alla olisi kokonainen pieni kaupunki. Piirittäjä, vainoaja on saanut vihiä siitä.
Siellä on ollut elin - ja ruokatarvikkeitakin. Ovatko jo loppuun käytetty, emme tiedä.

Esim. YK:n pitäisi voida auttaa heitä pikimmiten. Siellä olevien ihmisten asema murehduttaa myös mieltäni.
. TJ-Hurskain.

Makriina kirjoitti:

Oho! Mikäs pahanilmanlintu se täällä Kristiinalle pahoja tarjoilee!?
Ja Demeterin vaivat sen kun jatkuvat, ikäviltä tosiaan kuulostavat. Toivottavasti vihdoin leikkauspäivä on varma.
- Ei tunnu nyt oikein kenelläkään olla ilo pinnassa. Syynä varmasti myös tämä kylmä sää.
Vaikka sisällä on aivan normaali lämpö, niin kuitenkin palelen kaiken aikaa ja kääriydyn villashaaliin. Ikään kuin koko talo olisi menettänyt kykynsä pysyä lämpimänä, kun allakan mukaan pitäisi jo olla lähes täysi kesä.
Natokeskustelu on nyt niin tapetilla, ettei sitä tosiaankaan voi ohittaa. Mietityttäähän se.
Toinen asia, joka minun mieltäni painaa joka päivä, on Mariupolin tehdaskompleksiin piiritetyt ukrainalaistaistelijat, joilla ei ole mitään toivoa enää. Miltä tuntuu herätä torkahduksestaan ja tietää, että menossa on ehkä elämän viimeinen päivä! Ei vettä, ei ruokaa, ei apua miltään suunnalta. Heitä ei auta mikään diplomatia.
Mutisin jo tuossa pari päivää aikaisemmin, että alakulo on saanut vallan, ja aina se yhä painaa.
Sen takia varmaan palelenkin koko ajan.
Meille on tulossa roskalava yhtiön parkkipaikalle. Ajattelin kerrankin katsoa, mitä voisin heittää pois, mutta miksi ihmeessä heittäisin menemään kamaa, jota olen hellinyt kaapeissani vuosikymmenet! Olkoot siellä vaan tallessa. Aarteitahan ne ovat.
Seuratkaapa tänään eduskunnan kyselytuntia klo 16 ykkösellä. Joka torstaihan he siellä vatvovat asioitamme. Koetan aina kuunnella, ja nyt mielenkiintoni kohdistuu Ano Turtiaiseen, hartaaseen Venäjän ystävään, jonka mieleen tämä Natokeskustelu ei varmasti ole. Mahtaako saada puheenvuoron.

Kukapa se väittikään, että torstai on toivoa täynnä? Uskooko joku? Pitää tarkkailla.

Lue lisää

Eikö se ollut kristiina joka suunnitteli ajaa autolla kävelytiellä? Sen käsityksen minäkin sain.

Lisäys kommenttiin 18:28:

Potilaan Lääkärilehden artikkelin kirjoit­taja, Heidi Wikström on gastroen­te­ro­lo­gisen
ki­rurgian ja akuut­ti­lää­ke­tieteen eri­kois­lää­käri se­kä sivu­toi­minen kuva­tai­tei­lija.
Kir­joitus on jul­kaistu aiem­min Lääkä­ri­lehden verkko­si­vuilla.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäys kommenttiin 18:28:

Potilaan Lääkärilehden artikkelin kirjoit­taja, Heidi Wikström on gastroen­te­ro­lo­gisen
ki­rurgian ja akuut­ti­lää­ke­tieteen eri­kois­lää­käri se­kä sivu­toi­minen kuva­tai­tei­lija.
Kir­joitus on jul­kaistu aiem­min Lääkä­ri­lehden verkko­si­vuilla.

Lue lisää

Huomenta, pilvipoutaa ja tuuli taitaa taivaantyhjäksi pilvistä ajaa, olisikin ihan kivajuttu.
Eilen lenkin sitten tein ja nyt luja päätös on syntynyt, joka aamuvoimistelu, lenkille heti aamusta ja öljyn käyttö voin sijasta, eiköhän sillä elämä taas korjaannu;)
Makeaa ei nykyisin enää mieli tee, mutta luulen vielä sokerin suussani sulavan jos sen suuhun ottaisin.
Tuosta muistitestistä kyselen lääkärin soiton yhteydessä, tuntuu olevan in tässä iässä.
Joka päivälle joku pieni homma on myös suunnitelmissa, eilen laitoin äitienpäiväkukat uusiin multiin, kun vävy multasäkin toi.
Tänään tyhjennän nappipurkin (äitini peruja) ja lajittelen napit pikkupusseihin, en niitä ole juurikaan tarvinnut, mutta en raski heittää pois ajatellen äitini tarkkuutta, kun kaikki talteen laitettiin, purkkikin vanha.

Noista leikkaus ja muistakin lääkäripalveluista, silmälääkäri on yksityinen muuten terveyskeskuslääkärit on riittäneet.
Tyttäreni sai leikkaustuomion selkänsä kunnon vuoksi ja neljästä kuuteen kuukauteen odotus, oli lääkäri sanonut, että et sitten yhtään aikaisemmin ole apua hakenut.
Saman kokemuksen olet demeterkin saanut, mikä siinä onkin, että apua ei ihan pienestä kivusta arvaa hakea.
Lonkasta luuta ottavat ja titaania lisäksi, no onhan sitä hänellä jo jalassaan, kun vuoden sitäkin vaivaa hoidettiin, sitten toisen silmän vauriot, mitä kaikkea muuta lisäksi, minun vaivoihin verraten jo melkoisen kokenut tyttäreni on.
Sitkeästi vain työnsä on hoitanut, kohta neljäkymmentä vuotta samassa paikassa, reilu vuosi ja sitten alkaisi vapaus, toivottavasti kuntoa vielä siitäkin nauttia olisi.

Hurskainen kulkee aina Toivo mukanaan ja huomaahan sen tavasta kirjoitellakin, huumori kukkii, se on elämisen suola, liian totinen ihminen kuluttaa itseään turhan paljon, asioille on osattava nauraa ja varsinkin itselleen.
Tyhmyydellekin voi nauraa, tuli mieleen tuon uuden puhelimen kanssa, kysäisin pojalta ostitko uuden akunkin, vastasi, että en ilman akkua ostin ja hymy heltisi ympärillä olevilta, no enpä osannut edes nolostua.
Minun tekniikka tietoni ei aina mukana kulje, tyhmiä kysymyksiä teen useinkin, onneksi olen selvinnyt, etten ihan hölmön kirjoissa kulje, jopa poikani antoi tunnustusta näiden hommieni hoidosta.

Makriina jaksaa noita ajantapahtumia tiiviisti seurata, minulta on melkein kaikki jäänyt unohduksiin, aiemmin katsoin kyselytunnin, mutta kyllästyin siihen saman asian moninaiseen kääntelyyn ja aina puhuja oli oikeassa, vaikka muuksi todistettiin.
Minulla on mielipiteet moneen asiaan, mutta ääntäni ei kukaan kuuntele, siksipä en edes viitsi mieltäni pahoittaa, päättäjät toimivat niin kuin heille sopii ja vaikuttamiseni jää äänestyskoppiin.
Olen ehkä vähän poikkeava normaalista kaiken suhteen, kalustukseni kotonakin sen osoittaa, ei mitään valmiiksi valittua, vaan itse suunnitellen toteutan hommani.
Joku sanoi, että taiteellinen, voi olla, mutta ei samanlaista mitä joka kodissa ruukkaa olla.

Eikö Kristiina taloyhtiössänne ole roskakatosta roskien keräykseen, kun autolla joudut viemään, minun taloni takapihalla on roskankeräyskatos.
Mitäpä tuosta pienestä harmista, kun renkaasi roskiin laitoit, ei siinä kellään mitään sanomista ole, oma kipusi ja jos sen hyvin kestät, kuten mahdolliset sakotkin, niin kenen pussista se pois on.
Anna toisten harmitella ihan sydämen pohjasta;)

Demeter, kuten Makriinakin mainitsi tuon Nato kysymyksen, päätös asiasta tulee pian ja toivoa vaan sopii, että mitään sotahaasteita ei maallemme tule, ettei tarvita muiden apua, se mitä voikaan seurata, ei ehkä kukaan varmuudella voi sanoa.
Ehkä todellinen itsenäisyys on liittymisen jälkeen mahdollista, ei enää mitään mielistelyä Venäjän taholle, ainahan joku varovaisuus momentti on mukana kulkenut.
Tulevaisuus on kuitenkin arvoitus meille kaikille.

Tässäpä tämän aamun turinat, nyt sitten suunnitelmiin, katselemaan nappeja ja kauneimmat niistä valitsemaan;)
Joskus leikeissä näin tehtiin, napeilla leikkiminen sujui, kun ei tätä tarjontaa ollut mitä nykyisin.
Hyvää ja mukavaa päivää mahdollisuuksien mukaan;) no hidas taas olin, skillan

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta, pilvipoutaa ja tuuli taitaa taivaantyhjäksi pilvistä ajaa, olisikin ihan kivajuttu.
Eilen lenkin sitten tein ja nyt luja päätös on syntynyt, joka aamuvoimistelu, lenkille heti aamusta ja öljyn käyttö voin sijasta, eiköhän sillä elämä taas korjaannu;)
Makeaa ei nykyisin enää mieli tee, mutta luulen vielä sokerin suussani sulavan jos sen suuhun ottaisin.
Tuosta muistitestistä kyselen lääkärin soiton yhteydessä, tuntuu olevan in tässä iässä.
Joka päivälle joku pieni homma on myös suunnitelmissa, eilen laitoin äitienpäiväkukat uusiin multiin, kun vävy multasäkin toi.
Tänään tyhjennän nappipurkin (äitini peruja) ja lajittelen napit pikkupusseihin, en niitä ole juurikaan tarvinnut, mutta en raski heittää pois ajatellen äitini tarkkuutta, kun kaikki talteen laitettiin, purkkikin vanha.

Noista leikkaus ja muistakin lääkäripalveluista, silmälääkäri on yksityinen muuten terveyskeskuslääkärit on riittäneet.
Tyttäreni sai leikkaustuomion selkänsä kunnon vuoksi ja neljästä kuuteen kuukauteen odotus, oli lääkäri sanonut, että et sitten yhtään aikaisemmin ole apua hakenut.
Saman kokemuksen olet demeterkin saanut, mikä siinä onkin, että apua ei ihan pienestä kivusta arvaa hakea.
Lonkasta luuta ottavat ja titaania lisäksi, no onhan sitä hänellä jo jalassaan, kun vuoden sitäkin vaivaa hoidettiin, sitten toisen silmän vauriot, mitä kaikkea muuta lisäksi, minun vaivoihin verraten jo melkoisen kokenut tyttäreni on.
Sitkeästi vain työnsä on hoitanut, kohta neljäkymmentä vuotta samassa paikassa, reilu vuosi ja sitten alkaisi vapaus, toivottavasti kuntoa vielä siitäkin nauttia olisi.

Hurskainen kulkee aina Toivo mukanaan ja huomaahan sen tavasta kirjoitellakin, huumori kukkii, se on elämisen suola, liian totinen ihminen kuluttaa itseään turhan paljon, asioille on osattava nauraa ja varsinkin itselleen.
Tyhmyydellekin voi nauraa, tuli mieleen tuon uuden puhelimen kanssa, kysäisin pojalta ostitko uuden akunkin, vastasi, että en ilman akkua ostin ja hymy heltisi ympärillä olevilta, no enpä osannut edes nolostua.
Minun tekniikka tietoni ei aina mukana kulje, tyhmiä kysymyksiä teen useinkin, onneksi olen selvinnyt, etten ihan hölmön kirjoissa kulje, jopa poikani antoi tunnustusta näiden hommieni hoidosta.

Makriina jaksaa noita ajantapahtumia tiiviisti seurata, minulta on melkein kaikki jäänyt unohduksiin, aiemmin katsoin kyselytunnin, mutta kyllästyin siihen saman asian moninaiseen kääntelyyn ja aina puhuja oli oikeassa, vaikka muuksi todistettiin.
Minulla on mielipiteet moneen asiaan, mutta ääntäni ei kukaan kuuntele, siksipä en edes viitsi mieltäni pahoittaa, päättäjät toimivat niin kuin heille sopii ja vaikuttamiseni jää äänestyskoppiin.
Olen ehkä vähän poikkeava normaalista kaiken suhteen, kalustukseni kotonakin sen osoittaa, ei mitään valmiiksi valittua, vaan itse suunnitellen toteutan hommani.
Joku sanoi, että taiteellinen, voi olla, mutta ei samanlaista mitä joka kodissa ruukkaa olla.

Eikö Kristiina taloyhtiössänne ole roskakatosta roskien keräykseen, kun autolla joudut viemään, minun taloni takapihalla on roskankeräyskatos.
Mitäpä tuosta pienestä harmista, kun renkaasi roskiin laitoit, ei siinä kellään mitään sanomista ole, oma kipusi ja jos sen hyvin kestät, kuten mahdolliset sakotkin, niin kenen pussista se pois on.
Anna toisten harmitella ihan sydämen pohjasta;)

Demeter, kuten Makriinakin mainitsi tuon Nato kysymyksen, päätös asiasta tulee pian ja toivoa vaan sopii, että mitään sotahaasteita ei maallemme tule, ettei tarvita muiden apua, se mitä voikaan seurata, ei ehkä kukaan varmuudella voi sanoa.
Ehkä todellinen itsenäisyys on liittymisen jälkeen mahdollista, ei enää mitään mielistelyä Venäjän taholle, ainahan joku varovaisuus momentti on mukana kulkenut.
Tulevaisuus on kuitenkin arvoitus meille kaikille.

Tässäpä tämän aamun turinat, nyt sitten suunnitelmiin, katselemaan nappeja ja kauneimmat niistä valitsemaan;)
Joskus leikeissä näin tehtiin, napeilla leikkiminen sujui, kun ei tätä tarjontaa ollut mitä nykyisin.
Hyvää ja mukavaa päivää mahdollisuuksien mukaan;) no hidas taas olin, skillan

Lue lisää

Kyllä se vaan muille kuuluu, jos kävelytietä ajaa!

Huomenta taas ja nyt viikonloppuun, lauantaipäivään ja saunomiseen;)
Vihreys on lisääntynyt, nyt jo ihan kesän tuntua, lämpöä jos vähän saataisiin, mikäpä ollessa, vaikkakin ei kovin hyvältä kuulosta nuo päivän kertomat maailman tilanteesta.
Nyt jo melko varma on, että Natoon liitytään, mitä tuo tullessaan, arvailujen varassa ollaan.

Pankeissa käy rahannostot, kun käteistä ihmiset nostaa, kai ne häirinnät pankkialalle kohdistuu, tietoliikenne joutuu kiusan kohteeksi.
No enpä arvaile enempää aika näyttää.
Sydämestäni toivoisin, että järki voittaisi kaikilla päättäjillä ja neuvottelutiellä asiat korjattaisiin.

Varmaan pian Natoon liittyminen sujuu, kun niin myönteisiä lausuntoja on kuulunut, mitähän Turkin kielteinen asenne vaikuttaa matkailuun, sinne matkaajia on aina ollut aika paljon, minäkin joskus.
Muualle nyt suuntaisin jos matkalle olisin lähdössä.

Ano 14,55, varmaan kuuluu ja näkyy, mutta ensisijaisesti henkilö joutuu laskut maksamaan, jos niitä tulee.
Tuskin minä ja sinä kuitenkaan.
Lakien mukaan hommat on hoidettava, omalla kohdallani niin toimin.

Kerrankin lyhyt loru. ei muuta kuin mukavaa päivän viettoa kaikille;)

Erdogan on ollut Turkin presidentti vuodesta 2014.
Tuskin meidän ikäiset ovat hänen aikanaan olleet turistina Turkissa, koska
Turkki on ollut epävakaa valtio.

Turkki on ollut Naton jäsen vuodesta 1962, siis 70 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Turkki on ollut Naton jäsen vuodesta 1962, siis 70 vuotta.

Sori, kirjoitusvirhe Turkki tuli Naton jäseneksi 1952.

Anonyymi kirjoitti:

Sori, kirjoitusvirhe Turkki tuli Naton jäseneksi 1952.

Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhan takia.
Naton vastapainoksi Neuvostoliitto perusti Varsovan liiton.

Niinhän siinä käy, kun ihminen jää yksin, eihän kukaan nauti yksinelämisestä, vaikka hyvin itsensä kanssa pärjääkin.
Siitä olenkin iloinen välillä, että voin hyväksyä kaiken, mitä olen elämäntieni matkalla tähän asti tehnyt, miten ollut ja elänyt.
Kaikenlaiset mutkat ja kiemurat olen taivaltanut reippain askelin.
Kaikkein iloisin olen lapsistani, pojasta ja tyttärestä, ja heidän lapsistaan, rakkaista lapsenlapsista.
Kiitos Luojalle, Kaikkivaltiaalle Taivaan Isälle ja Jeesukselle, meidän Lunastajallemme.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän siinä käy, kun ihminen jää yksin, eihän kukaan nauti yksinelämisestä, vaikka hyvin itsensä kanssa pärjääkin.
Siitä olenkin iloinen välillä, että voin hyväksyä kaiken, mitä olen elämäntieni matkalla tähän asti tehnyt, miten ollut ja elänyt.
Kaikenlaiset mutkat ja kiemurat olen taivaltanut reippain askelin.
Kaikkein iloisin olen lapsistani, pojasta ja tyttärestä, ja heidän lapsistaan, rakkaista lapsenlapsista.
Kiitos Luojalle, Kaikkivaltiaalle Taivaan Isälle ja Jeesukselle, meidän Lunastajallemme.

Lue lisää

Kun pitkä syöpäsairaus, - sama, joka oli ollut aikaisemmin hänen isoisällään,
ja johon isoisä oli menehtynyt, kun se sairaus kaikesta hoidosta huolimatta vie potilaan lopulta yli kymmenen vuoden jälkeen, niin siihen on jo osannut vuosien mittaan sopeutua, siitä on puhuttu keskenään ja muiden omaisten kanssa.
Kävin silloin niissä hänen hoidoissaan aina hänen kanssaan, kun hän pyysi. Olin jo silloin juuri eläkkeelle työstäni vapautunut.

Silti lähtö oli suuri suru, viimeinen halaus teki todella jälkeenpäin kipeää.

Syöpään on kai nykyisin keksitty jo uudenlaisia hoitoja. Nuo HYKSin syöpäklinikan hoidot olivat silloin vielä niitä perinteisiä.

"Ajattelen, että hän on vaikea omainen läheisilleen".
Ihminenkö, jolle suru on raskas on "vaikea omainen" ?
Hänellä itsellään on todella vaikeaa, ei omaisilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajattelen, että hän on vaikea omainen läheisilleen".
Ihminenkö, jolle suru on raskas on "vaikea omainen" ?
Hänellä itsellään on todella vaikeaa, ei omaisilla.

Tarkoitan sitä, että omaisten on vaikea yrittää auttaa, kun läheinen on niin murheen murtama vuosia. On se varmasti vaikeaa. Ei pidä ymmärtää väärin.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitan sitä, että omaisten on vaikea yrittää auttaa, kun läheinen on niin murheen murtama vuosia. On se varmasti vaikeaa. Ei pidä ymmärtää väärin.
Mkr.

Seli seli.

Anonyymi kirjoitti:

Seli seli.

Taidat olla vakaumuksen ihminen. Olet hyvä ja ymmärtäväinen, eikä se tuota sinulle vaikeuksia.

Traumaattisesta surusta kärsivä saattaa tarvita ammattiapua trauman ja surun käsittelyyn. Omasta kunnan sosiaali- ja terveystoimesta tai kriisikeskuksesta voi varata ajan kriisityöntekijältä. Menetyksen luonteesta riippuen on myös mahdollista löytää surun käsittelemiseen vertaistukiryhmiä.

Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja tihkusadetta. harmaa taivas, tuskin aurinko tänään näkyy.
Lämpöä kahdeksan astetta, eilen jo kipusi kuuteentoista asteeseen.
Siivouksen jälkeen väsytti niin kovasti, että istahdin aurinkotuoliini ja tunnin torkut otin, harvinaista minulla;)

Traumaattisista tunteista ja masennuksista yleensä olette puhetta pitänyt, koettu asia.
Muistan sen kaksivuotta minkä aikana ei meinannut päivää päästä ilman kyynelehtimistä, Puhuin asiasta paljon ja onneksi oli kuuntelijoita, lopuksi sitten lääkärin puheilla kävin, kun möykky rinnasta ei pois lähtenyt, sitten muutaman lääkityn päivän jälkeen alkoi elämä sujumaan.
Puhuminen, purkautuminen auttaa, mutta joskus on hyvä lääkkeitäkin käyttää.
Onhan päiviä, juuri tämänkaltainen päivä mielen masentaa, mutta tieto siitä, että huomenna voi olla toisin, auttaa suruakin kestämään.
Elämän kulkuun auttaa sekin, että tekee "rutiinit" joka päivälle, aina joku kimmoke ja niin päivä kirkastuu, surua ei saa ruokkia.
Näillä keinoin olen säästynyt jatkuvalta ikävältä ja elämän harmaudelta.

Luin jostakin, että Turkin päämies olisi perunut, eli ei tarkoittanut suomea lausunnoillaan, no eipä taida estää hänenkään sanomiset, Natoon haetaan, näin olen ymmärtänyt.
Mitä siitä seuraa, on arvauksien varassa, sotilasliittohan Nato on.

Tuo yksinäisyys on myös kovin henkilökohtainen juttu, minulle sekin on sopinut, tosin aivan yksin en ole tätä kahtakymmentä vuotta ollut, ystäviä on aina löytynyt, joskus pidemmiksikin ajoiksi, mutta nyt on tullut se aika, jolloin yksinäisyys tuntuu maittavan.
Ihan mökkihöperö en kuitenkaan ole, pienin välein työnnyn ystävien seuraan, kerhoihin ja pikkumatkoille, niiden jälkeen koti on maailman paras paikka;)
Melko hankala ihminen olen oikkuineni, mutta 46-vuotta saman ihmisen kanssa, sai aikaan onnea ja turvallisuutta, ylä ja alamäkineen, iso aukko siitä jäi.

Makriina asiaa puhut tuosta auttamisen asiasta, kun suru on kohdannut , muistan tyttäreni jälkeenpäin kertoneen, että oli melkoisen rasittavaa itkuani kuunnella, kun hänelläkin suru päällä, kuuntelijan osakaan ei helppo ole.
Vaikeana varmaan minutkin koettiin, sillä aina sitä asiaa puhua pulputin, onneksi jaksoivat kuuntelijat.
Meillä täällä jo kesän merkit kummasti lisääntyy, koivut jo pääväriltään vihreinä, samoin nurmikot, narsissit puistossa kukkiaan aukoo, kyllä se kesää lupaa.
Neeassan onni on, kun kesää voi omin käsin tulevaksi auttaa, haravoinnin jälkeen vihreys aivan pomppaa esiin, näin muistan ja entäs niiden kukkien esiin tulevat versot, nehän elämän jatkumista todistaa, lintujen viserrysten lisänä;)

Surut on surtava, mutta aina aurinko paistaa sateen jälkeen, niin varmaan tämänkin päivän jälkeen, iloja vaan etsimään;)

SkillaN kirjoitti:

Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja tihkusadetta. harmaa taivas, tuskin aurinko tänään näkyy.
Lämpöä kahdeksan astetta, eilen jo kipusi kuuteentoista asteeseen.
Siivouksen jälkeen väsytti niin kovasti, että istahdin aurinkotuoliini ja tunnin torkut otin, harvinaista minulla;)

Traumaattisista tunteista ja masennuksista yleensä olette puhetta pitänyt, koettu asia.
Muistan sen kaksivuotta minkä aikana ei meinannut päivää päästä ilman kyynelehtimistä, Puhuin asiasta paljon ja onneksi oli kuuntelijoita, lopuksi sitten lääkärin puheilla kävin, kun möykky rinnasta ei pois lähtenyt, sitten muutaman lääkityn päivän jälkeen alkoi elämä sujumaan.
Puhuminen, purkautuminen auttaa, mutta joskus on hyvä lääkkeitäkin käyttää.
Onhan päiviä, juuri tämänkaltainen päivä mielen masentaa, mutta tieto siitä, että huomenna voi olla toisin, auttaa suruakin kestämään.
Elämän kulkuun auttaa sekin, että tekee "rutiinit" joka päivälle, aina joku kimmoke ja niin päivä kirkastuu, surua ei saa ruokkia.
Näillä keinoin olen säästynyt jatkuvalta ikävältä ja elämän harmaudelta.

Luin jostakin, että Turkin päämies olisi perunut, eli ei tarkoittanut suomea lausunnoillaan, no eipä taida estää hänenkään sanomiset, Natoon haetaan, näin olen ymmärtänyt.
Mitä siitä seuraa, on arvauksien varassa, sotilasliittohan Nato on.

Tuo yksinäisyys on myös kovin henkilökohtainen juttu, minulle sekin on sopinut, tosin aivan yksin en ole tätä kahtakymmentä vuotta ollut, ystäviä on aina löytynyt, joskus pidemmiksikin ajoiksi, mutta nyt on tullut se aika, jolloin yksinäisyys tuntuu maittavan.
Ihan mökkihöperö en kuitenkaan ole, pienin välein työnnyn ystävien seuraan, kerhoihin ja pikkumatkoille, niiden jälkeen koti on maailman paras paikka;)
Melko hankala ihminen olen oikkuineni, mutta 46-vuotta saman ihmisen kanssa, sai aikaan onnea ja turvallisuutta, ylä ja alamäkineen, iso aukko siitä jäi.

Makriina asiaa puhut tuosta auttamisen asiasta, kun suru on kohdannut , muistan tyttäreni jälkeenpäin kertoneen, että oli melkoisen rasittavaa itkuani kuunnella, kun hänelläkin suru päällä, kuuntelijan osakaan ei helppo ole.
Vaikeana varmaan minutkin koettiin, sillä aina sitä asiaa puhua pulputin, onneksi jaksoivat kuuntelijat.
Meillä täällä jo kesän merkit kummasti lisääntyy, koivut jo pääväriltään vihreinä, samoin nurmikot, narsissit puistossa kukkiaan aukoo, kyllä se kesää lupaa.
Neeassan onni on, kun kesää voi omin käsin tulevaksi auttaa, haravoinnin jälkeen vihreys aivan pomppaa esiin, näin muistan ja entäs niiden kukkien esiin tulevat versot, nehän elämän jatkumista todistaa, lintujen viserrysten lisänä;)

Surut on surtava, mutta aina aurinko paistaa sateen jälkeen, niin varmaan tämänkin päivän jälkeen, iloja vaan etsimään;)

Lue lisää

Vaikka euroviisujen seuraaminen loppui vasta klo 2 jälkeen, heräsin taas ihan tavalliseen aikaan. Mistä ihmeestä johtuu, että unet eivät riitä yöajalle, kun kuitenkin päivän torkkujen kanssa nukun vuorokaudessa ihan tarpeeksi. Ihmettelen vaan.

Tänä vuonna tulee seuranneeksi säätä paljon tiiviimmin kuin aikaisemmin. On kuin olisimme juuttuneet hutikuun ilmoihin. Yöt lähimain pakkasella, ja vaikka aurinko paistaisi, niin sää ei lämpene päivälläkään kuin muutamaan asteeseen. Pihalla eivät perennat jaksa kasvaa vielä, vaan värjöttelevät matalina. Muutama tulppaani on auki, jos auringonsäde osuu, muuten pitävät terälehtensä supussa. Muutama sadekuuro on auttanut hiukan asiaa.
Linnut kyllä sirkuttavat voimalla. En tunne minkä sortin visertäjiä ne ovat, kivaa kuultavaa on. Pihassa pyörähtelee sepelkyyhky, sen ääntelyn kyllä tunnistan.

Tänään on taas lippu salossa. Piti ihan allakasta tarkistaa aihe: Kaatuneitten muistopäivä.
Tänään se on varmasti monelle ajatuksia herättävä. Sota on lähellämme.
Euroviisun voittajatkin ovat saaneet erikoisluvalla poistua sotaa käyvästä Ukrainasta, sillä jokainen mies on nyt siellä tarpeen. Viisuvoitto on kuitenkin hieno asia, joka sotaa käyvälle maalle tuo ilon pilkahduksen kaiken murheen keskelle.

Niinistö sitten on soittanut Putinille. Hän pitää yllä puhevälejä, varmaan Putinin yllätykseksikin. Niinistö osoittaa, että keskusteluyhteyttä ei tule katkaista, vaikka asiat ovat mutkistuneet ja "naamiot riisuttu", kuten hän sanoi sodan ensimmäisenä päivänä. Kaikki sodat loppuvat joskus ja elämän on jatkuttava senkin jälkeen.

Toukokuu on jo puolessa. Hyvää sunnuntaita.

Makriina kirjoitti:

Vaikka euroviisujen seuraaminen loppui vasta klo 2 jälkeen, heräsin taas ihan tavalliseen aikaan. Mistä ihmeestä johtuu, että unet eivät riitä yöajalle, kun kuitenkin päivän torkkujen kanssa nukun vuorokaudessa ihan tarpeeksi. Ihmettelen vaan.

Tänä vuonna tulee seuranneeksi säätä paljon tiiviimmin kuin aikaisemmin. On kuin olisimme juuttuneet hutikuun ilmoihin. Yöt lähimain pakkasella, ja vaikka aurinko paistaisi, niin sää ei lämpene päivälläkään kuin muutamaan asteeseen. Pihalla eivät perennat jaksa kasvaa vielä, vaan värjöttelevät matalina. Muutama tulppaani on auki, jos auringonsäde osuu, muuten pitävät terälehtensä supussa. Muutama sadekuuro on auttanut hiukan asiaa.
Linnut kyllä sirkuttavat voimalla. En tunne minkä sortin visertäjiä ne ovat, kivaa kuultavaa on. Pihassa pyörähtelee sepelkyyhky, sen ääntelyn kyllä tunnistan.

Tänään on taas lippu salossa. Piti ihan allakasta tarkistaa aihe: Kaatuneitten muistopäivä.
Tänään se on varmasti monelle ajatuksia herättävä. Sota on lähellämme.
Euroviisun voittajatkin ovat saaneet erikoisluvalla poistua sotaa käyvästä Ukrainasta, sillä jokainen mies on nyt siellä tarpeen. Viisuvoitto on kuitenkin hieno asia, joka sotaa käyvälle maalle tuo ilon pilkahduksen kaiken murheen keskelle.

Niinistö sitten on soittanut Putinille. Hän pitää yllä puhevälejä, varmaan Putinin yllätykseksikin. Niinistö osoittaa, että keskusteluyhteyttä ei tule katkaista, vaikka asiat ovat mutkistuneet ja "naamiot riisuttu", kuten hän sanoi sodan ensimmäisenä päivänä. Kaikki sodat loppuvat joskus ja elämän on jatkuttava senkin jälkeen.

Toukokuu on jo puolessa. Hyvää sunnuntaita.

Lue lisää

Tänään olisi ollut yleinen liputuspäivä, mutta miksi hurskainen ei liputtanut?
Jo äitienpäivänä se huomasi, että vanha Suomen lippu on repeytynyt monissa tuulissa.
Nyt Kaatuneiden muistopäivänä länsituuli oli navakkaa. Tiedossani on taitava ompelija, joka korjaa lipun juhannukseksi.

Eriskummallisinta on että en löytänyt ostamaani uutta lippua mistään. Kyllä se tulee vastaan kunhan vaan etsin.

Laitoin villapaidan kevyen kesäpusakan alle lähtiessäni lähimarkettiin ostoksille. Ei yhtään ollut liikaa kun tuuli on koleahkoa.
Lämpöpatterit ikkunoiden alla ovat valmiit lämmittämään jos lämpö laskee alle 15 asteen. Koska sää lämmennee?

Valemedian perustaja näyttäisi olevan Ano Turtiaisen puoleen jäsen, ent. kepulainen.
Ano on ent. persu. Ei voi olla totta, että lupa on annettu.

Anonyymi kirjoitti:

Valemedian perustaja näyttäisi olevan Ano Turtiaisen puoleen jäsen, ent. kepulainen.
Ano on ent. persu. Ei voi olla totta, että lupa on annettu.

Ano T, joka mm. pilkkasi poliiväkivaltaan kuollutta amerikkalaista, omistaa ko. mediaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11382524

Iltaa!
Täällä oli melko poutainen päivä. Reilu tusina lämpöasteitakin ulkona. Hyvä
oli istuskella ulkonakin.
Näin ne päiväni menevät, joskus aina eväiden hankinta marketista ja pieniä
kävelylenkkejä. Jonkun verran melko saman toisto tuntuu tyhjältäkin.
Lueskelu nyt vähän katkaisee rutiinejani :) Ja tietysti päivänokoset.
Vilkaisin minäkin vähän tuota "Posi Tv:n touhuja. Johan noita puuhamiehiä
onkin "esitelty " ja muistan jo aikaisemmasta maineestakin. En tunne enää
tarvetta paremmin tutustua :))
Hyvää jatkoa teille, kesää kohti mennään, vaikka väliin peruutellen!
ym.

Anonyymi kirjoitti:

Iltaa!
Täällä oli melko poutainen päivä. Reilu tusina lämpöasteitakin ulkona. Hyvä
oli istuskella ulkonakin.
Näin ne päiväni menevät, joskus aina eväiden hankinta marketista ja pieniä
kävelylenkkejä. Jonkun verran melko saman toisto tuntuu tyhjältäkin.
Lueskelu nyt vähän katkaisee rutiinejani :) Ja tietysti päivänokoset.
Vilkaisin minäkin vähän tuota "Posi Tv:n touhuja. Johan noita puuhamiehiä
onkin "esitelty " ja muistan jo aikaisemmasta maineestakin. En tunne enää
tarvetta paremmin tutustua :))
Hyvää jatkoa teille, kesää kohti mennään, vaikka väliin peruutellen!
ym.

Lue lisää

Aurinko pilkistelee, kyllä sitä vettä eilisen aikaan jo tulikin, hyväksi varmaan luonnolle.
Pohjoinen tuuli ei tiedä sään lämpiämistä, mutta aina se kuitenkin kesäksi on kääntynyt;)
Loppukuulle jo siirryttiin, hyllyt pakasterasioista täyttyy ja pakastin tyhjenee, hyvä niin, kohta uusi sato tuloillaan;)
No eipä kannata vielä säilömisistä puhua, vietetään juhannus ensin;)

Noinhan se menee ynnämuu, samoja touhuja toistuu päiväohjelmat, minulla jää lukemiset noihin aikakausilehtiin, mutta hyvä, että edes sen verran jaksan keskittyä.
Muutamat sukat olen neulonut, kun kipu ranteista hellitti sen virkkausurakan jäljiltä.
Näillä sitä matkataan ynnämuu, niin kauan kun päivät täyttyy.

Makriina todisti, että tuommoinen kanavakin on, en ole kuullutkaan, pitääkö ihan hävetä, kun en ajan tasalla ole, no Ano Turtiaisesta olen kuullut vastarannankiiskinä.
Ei oikein mielenkiinto jaksa innostua näiden julkisuutta hakevia kohtaan.

Voi hyvänen aika, miten nyt lippusikin sait katoamaan Hurskainen, katsele nyt ensin kaikki piironginlaatikot, kai siellä odottaa salkoon pääsyä.
Onhan äitienpäiväkin lipunnostopäivä ja kesäkuun neljäs sitten myös ennen juhannusta, joten etsi nyt uusi lippu puhtaana ja ehjänä salkoon.

Makriina jaksaa aikaa seurata, minulle tuo euroviisun tarjonta enää houkuta, hyvä oli että voitto meni Ukrainalle, onhan se jotenkin huomiota herättävä sekin ele.
Niinhän tuo media kertoi Niinistön soitosta ja asiallinen kai oli yhteys, ei hyökkäysuhkia ainakaan, näin kerrottiin.
Otsikoita luen ja joskus mielenkiinto herää luen koko kirjoituksen, mutta on se niin sekavaa tämä elämä nykyään, että hyvä kun jaksaa näiden omien vaivojen ja jatkuvasti nousevien hintojen kanssa selvitä.
No selvitäänhän sitä jos nyt ei pelkkää päivän paistetta aina ole.
Surullista on noiden nuorten miesten suhteen, kun sotimaan valmistautuvat, lomaa vaan saivat laulamisen ajaksi, olisikohan mieli jäädä rauhaisimpiin maisemiin.
Täällä lähimaisemissa Ukrainalaiset opettelevat maatiloilla työn tekoon maamme tavoilla, ja lapset koulua käyvät tulkin avulla, aika moni on halunsa kertonut jäädä maahamme.
Varmaan monellakin ikävä omaisiaan, mutta pelko ei ole mukava seuralainen ja jos se vielä on kuoleman pelko ei sitä jaksa.
Sopeutumista vaatii maahammekin asettuminen, mutta toivoa sopii, että kaikki hyvin sujuu.

Komerot on kunnossa ja jonkun verran sain tavaraa vähennettyä, koreihin laiton tavarat, olisiko vielä kyltti laitettava missä mitäkin on, kun nuo komeroiden hyllyt niin syviä ovat ja yleensä aina takimmaista tarvitsee.
Kyllä varmaan siistimiskohteita vielä löytyy, parveke vielä painajaisena edessä, odotan lämpimämpää säätä sen siivoukseen.
Sitten kukkien hankintaan, näin on suunnittelut mielessä;)
Kummasti aika rientää ilman mitään sen suurempaa aikaan saamatta, onko tarpeenkaan?

Nuttua niskaan ja ulos, sen verran viileää on, ettei kannata vähillä ulos mennä, siitä seuraa kipu ja tauti;)

MIKÄ ON

POSI TV ????????????

EI meidän televisiossa ole semmosta kanavaa ?????????????????????????

Anonyymi kirjoitti:

MIKÄ ON

POSI TV ????????????

EI meidän televisiossa ole semmosta kanavaa ?????????????????????????

Se on netissä. Ei kannata katsoa. Se välittää disinformaatiota asioista.
Vääristeltyä tietoa. Niinkuin Putinin TV.

Sataa, sataa lotisee voisin minä myös laulamalla aloittaa tämän harmahtavan päivän.
Tiukkaa tekee kesän tulo ja satotoiveista on kuultu, ainakin öljyn hinta nousee, kun satotoiveet romahtavat.
Vieläkö luontokin koettelee kaiken muun lisäksi, näin koetellaan, hyväksyttävä on.
Tuo Nato keskustelukin alkaa jo uuvuttaa, jokohan huomenissa hakemus laitetaan, voiko Turkin vastalause hakemuksen hylätä?

Niinpä se joskus levy jää päähän pyörimään, minulla useinkin äitini laulamat virret laulua seuraamaan laittaa, jos sellaista tarjotaan.
Vähemmän virsiä kuulee, ellei kirkon meininkiä kuuntele, useimmiten kanavat tätä nykymusiikkia esiin tuo, mistä en välttämättä tykkää.
Onhan minullakin tuo levyjen kuuntelu mahdollisuus ja mieleistä musiikkia on mahdollisuus kuunnella, laiskuus senkin estää, ei ole automaattinen levynvaihdin;)
Vaikka muisti pätkii, koululaulujen sanat muistan hyvinkin.

Pihatöiden ja kodinhoidon tekeminen kiireen ylläpitää, näin ilman pihalla tehtäviä hommiakin ilta aika nopeasti tavoittaa.
Olen yrittänyt laittaa tavaroita sellaiseen järjestykseen, että nopsaan löydän, jos muisti pelaa aika hyvin on onnistunut, mutta eipä tiedä milloin tuuli kääntyy.
Ystävätär soitti eilen ja kertoi miehensä rollaattoriin jouti turvautumaan, aivoissa verenkierto häiriöitä ja kävely muuttui horjuvaksi.
Saattaa ykskaks juoksemaan lähteä ja siinä on piteleminen, ettei rollaattoria ojaan juoksuta,
nauroi kertoneensa miehelleen, että valjaat saat selkääsi.
Järki toimii hyvin, mutta joku alue aivoista häiriintyy, kovia liikkujia molemmat koko ikänsä.'
Arvaamaton on elämä, koskaan ei tiedä mistä napsahtaa, päivä kerrallaan tyylillä tässä on edettävä.

Kyllä taitaa olla viisautta, kun unohtaa kaikki nuo Posi-tv, kuin muutkin arveluttavat asiat.
Minulle tulee puhelinsoittoja joita arvioidaan häirikkösoitoksi, heti poistan, samoin nuo ulkomailta soittavat.
Onnekseni en niin kiintoisa ihminen ole, että jatkuvasti niitä tulee, jokunen kuitenkin päivässä.

Onneksi olkoon pihasi kuntoon tulemisesta demeter ja hyvä että hyvin apua olet saanut, kunhan nyt vielä leikkaus onnistuu, onpa mukava pihalla käyskennellä ja toipumista suorittaa.
Epäilen peipon olleen linnun, eikös peippo tee pesän koivunlatvaan korkealle, leppälintu muistuttaa peippoa ja se kaiketi pesii pihapiirissäkin, paraskin lintujen tuntija tässä nyt opastaa;)
Pääskyt myös venekatoksiin ja piharakennuksiin pesänsä tekee, mutta pääskyn jokainen tuntee.
Olkoon mikä tahansa, ihana seurattava siitä tulee, istahdin toissapäivänä tuon lähipuiston penkille, västäräkki tuli tervehtimään, samoin talitiainen, mutta peippoa en nähnyt, en kuullut.
Kyllä niitä isoissa koivuissa pesii ja ehkä pesänrakennus viimevaiheessa kiireessä pitää, seurattavaa riittää myös puiston kukkaistutuksissa, mitä ovatkaan kun kukkaan pääsevät, hieman parantelivat syksyllä penkkejä ja uusia kukkia toivat.
Tuo saman ikäisten katoaminen on huomioitu myös kerhopäivinä, vanhoja kasvoja aina vaan vähemmän, lehdestä saa sitten lukea muistokirjoituksia, ovat siirtyneet meille tuntemattomaan.
Julmalta se tuntuu, mutta näin tämä elämä on rakennettu.

Nyt on matonpesu urakka, keittiön lattialta pesen pitkän maton, pesutuvan lattialle heitän ja pitkävartinen harja heiluu, puhdasta tulee, jätän huuhtelun jälkeen valumaan ammeen reunalle, en jaksa mihinkään sitä hilata, sitten valuneena ulos vien.
Saapa nähdä onnistuuko vielä, vai joudunko apua pyytämään, ei näillä voimilla voi kehuskella, mutta jospa vielä kuitenkin;)
Parvekkeella on iso-pitkämatto, senkin pesu päässä pyörii, mutta koetan hillitä ajatusta.
Pesulaan voisi lähettää, muuta itsepäisenä nämä haasteet koen ja samalla testaan kuntoani.
Nyt matto kainaloon ja alakertaan, eipä siinä kauan aikaa mene, jos kaikki hyvin sujuu, näin aloitan järkevän päiväni ja siirryn koneen äärestä, heippa!

Nuorena asuin Helsingin lähiössä kerrostalossa, jossa oli oma pesutupa ja kivimankeli.
Vuosikymmenien ajan olen kumpaakin kaivannut. Ostin hetkeksi pienen sähkömankelin, mutta en ollut lainkaan tyytyväinen sen tuloksiin, joten luovuin siitä suosiolla. Lakanat ovat nyt pesukoneen jäljiltä. Yritän levittää ne narulle mahdollisimman suorina, ja kaukainen muisto mankeloiduista lakanoista on alkanut jäädä unholaan. Jotkut silittävät lakanansa, mutta siihen en minä ole ruvennut.
Kyllä tämä kevään kylmyys alkaa kyllästyttää. Onko se nyt sitä ilmastonmuutosta? Ollaan kuin huhtikuun ilmoissa, mutta sen verran on kesä lähempänä, että voikukka on alkanut kukkia nurmikossa. Aurinko on parina päivänä paistanut, ja pionit ovat vihdoin huomanneet, että talvi on takana. Aika hyvin ovat lähteneet kasvuun.
Ikä on ilmeisesti hidastanut elintoimintojani, kun olen kaiken aikaa viluissani. Samat kamppeet on ylläni kuin talven aikoinakin, mutta nyt on viluinen olo aamusta iltaan. Iso hartiahuivi on kaiken aikaa käytössä, ja muistan joka päivä, että olen saanut sen tuliaisiksi veljeltäni. Hänellä on tänään syntymäpäivä, ja lähetän hänelle onnittelut tuonilmaisiin.
Hän kirjoitteli S24 palstoille vuosikausia nimimerkillä Iili.
Te pesette mattoja ja suursiivoatte, kutsutte sukua kesteihin, ahkeraa porukkaa. Minulle riittää, kun tallustelen postilaatikolle.

@demeter1,
oletko lukenut Merja Mäen Ennen lintuja?

Anonyymi kirjoitti:

@demeter1,
oletko lukenut Merja Mäen Ennen lintuja?

En valitettavasti tunne tuota kirjaa, Ano 13.37, mutta kiinnostaa kyllä. Laitan listalle..))

Lintutuntemuksen apuna minulla olisi kyllä ihan lintukirjojakin, joskus takavuosina kävin linturetkilläkin, mutta taidan olla näitä, joille suhde lintuihin ja luontoon yleensäkin on elämyksellinen, voisiko sanoa lapsenomainen. Ihastelen ja ihmettelen, mutta en "tiedä"...

Olin aika huojentunut, kun tunnettu luontodokumenttien tekijä, Petteri Saario, kertoi itsestään samaa. Silti arvostan niitä, joilla on sekä ihastelun että tietämisen taito. Olisihan se mukava ja kohteliastakin kutsua lintuystäviä nimeltä..))

Anonyymi kirjoitti:

En valitettavasti tunne tuota kirjaa, Ano 13.37, mutta kiinnostaa kyllä. Laitan listalle..))

Lintutuntemuksen apuna minulla olisi kyllä ihan lintukirjojakin, joskus takavuosina kävin linturetkilläkin, mutta taidan olla näitä, joille suhde lintuihin ja luontoon yleensäkin on elämyksellinen, voisiko sanoa lapsenomainen. Ihastelen ja ihmettelen, mutta en "tiedä"...

Olin aika huojentunut, kun tunnettu luontodokumenttien tekijä, Petteri Saario, kertoi itsestään samaa. Silti arvostan niitä, joilla on sekä ihastelun että tietämisen taito. Olisihan se mukava ja kohteliastakin kutsua lintuystäviä nimeltä..))

Lue lisää

tuo edellinen viesti oli siis minun - kuten arvata saattoi..))

demeter1 kirjoitti:

tuo edellinen viesti oli siis minun - kuten arvata saattoi..))

Minähän täällä "anoilen" (PM). Kirja ei kuitenkaan ole lintukirja, vaan uutuusromaani nuoren tytön raastavasta evakkotiestä Laatokan saarelta sukulaisten nurkkiin Pohjanmaalla. Paljon kiitetty esikoisteos.
"Kyyneleitä ei tullut. Minussa soi vihlova ääni, yhtäjaksoisena ja muuttumattomalta korkeudelta. Tie oli suora, ja mitä kauemmas katsoin, sitä lähemmäs kuuset toisiaan astuivat. Sitten ne muuttuivat tummiksi seinämiksi ja lopulta katosivat kokonaan pimeyteen. Jossain ulvoi koira tai susi."
https://kirjaviekoon.blogspot.com/2022/04/merja-maki-ennen-lintuja.html

Mitä se venäläinen sielu oikein tarkoittaa? En haluaisi kehenkään ptuiinin kaltaisen sieluun tutustua. Johan meillä ollaan niin ameriikkaa että, mäkkärit ja muut halloviinit.

Anonyymi kirjoitti:

Minähän täällä "anoilen" (PM). Kirja ei kuitenkaan ole lintukirja, vaan uutuusromaani nuoren tytön raastavasta evakkotiestä Laatokan saarelta sukulaisten nurkkiin Pohjanmaalla. Paljon kiitetty esikoisteos.
"Kyyneleitä ei tullut. Minussa soi vihlova ääni, yhtäjaksoisena ja muuttumattomalta korkeudelta. Tie oli suora, ja mitä kauemmas katsoin, sitä lähemmäs kuuset toisiaan astuivat. Sitten ne muuttuivat tummiksi seinämiksi ja lopulta katosivat kokonaan pimeyteen. Jossain ulvoi koira tai susi."
https://kirjaviekoon.blogspot.com/2022/04/merja-maki-ennen-lintuja.html

Lue lisää

Ai niin. Tuosta on taidettu ennenkin "puhua", kun tuntui tutulta (PM).
Kun nyt kirjoihin päästiin, sain tilaamani Svetlana Aleksijevitsin kirjat "Tsernobylistä nousee rukous! ja "Sodalla ei ole naisen kasvoja". Joku suositteli niitä edellisessä kirjaketjussa.
Taas näitä 400-sivuisia järkäleitä ! Saa nähdä meneekö selailuksi...
Ei sillä, Miki Liukkosen uusin kirja oli yli 1000 sivua..)) Hän hehkutti sitä itse niin paljon, että taitaa mennä harkintaan...
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Mitä se venäläinen sielu oikein tarkoittaa? En haluaisi kehenkään ptuiinin kaltaisen sieluun tutustua. Johan meillä ollaan niin ameriikkaa että, mäkkärit ja muut halloviinit.

Lue lisää

Heh, Putin ei taida edustaa sitä "venäläistä sielua" parhaimmillaan..))
Ehkä itse tarkoitan jonkinlaista melankoliaa, tiettyä alistuneisuutta jonkin isomman prinsiipin, kuten isänmaallisuuden, edessä.
Että pienen ihmisen on turha pullikoida, vaikka tietäisi isomman olevan "väärässä".,,

Anonyymi kirjoitti:

Minähän täällä "anoilen" (PM). Kirja ei kuitenkaan ole lintukirja, vaan uutuusromaani nuoren tytön raastavasta evakkotiestä Laatokan saarelta sukulaisten nurkkiin Pohjanmaalla. Paljon kiitetty esikoisteos.
"Kyyneleitä ei tullut. Minussa soi vihlova ääni, yhtäjaksoisena ja muuttumattomalta korkeudelta. Tie oli suora, ja mitä kauemmas katsoin, sitä lähemmäs kuuset toisiaan astuivat. Sitten ne muuttuivat tummiksi seinämiksi ja lopulta katosivat kokonaan pimeyteen. Jossain ulvoi koira tai susi."
https://kirjaviekoon.blogspot.com/2022/04/merja-maki-ennen-lintuja.html

Lue lisää

Iltapäivää!
Melko aurinkoinen, muuten aikaan nähden koleahko päivä täällä. Marketissa
tuli käytyä eväitä hankkimssa. Siinä se viileissä tuulenpuuskissa kävely meni.

Ano ja demeter käsittelivät evakkoretkestä kertovaa kirjaa. Minäkin olen
kokenut evakkoretken pariin kertaan. Kun joskus olin niin nuori, että kirjoittelin
70 plus osiossa, kerroin niistä osin vaiherikkaista evakkoretkistä. Enpä nyt
niistä sen enempää. Se aihe alkaa olla niin vanha, että on vain eduksi kun se
alkaa unohtua.
Katselin tv:stä eduskunnan äänestyksen Natoon liittymisestä. Olihan se selvä
tulos: jaa188. Kyllä siihen ei-kantaankin on ihan järkeviäkin perusteluja.
En tiedä kuinka olisin menellyt, jos olisi kysytty. Eikä tarvitsekaan tietää,
niin selkeä oli äänestyksen tulos eduskunnassa. Kyllä siinä demokraattiset
menettelyt täyttyy ja kansanedustajat saivat palkkansa edestä puhua:))

Vielä vähän kevyemmästä aiheesta: laulamisesta. Hurskainen mainitsi, että
laulu käy ja sukulaisillakin on hyvä lauluääni. Skillanhan käy ihan kuorossakin
laulemassa. Minä en toisten kuullen laulele. Koulussa sanottiin, että ei
tarvitse yrittää, saan viitosen kun olen hiljaa:) Eiköhön se minun lauluni
liene korpin raakkumista. Olinhan armeijassakin "sauttumakorppi."
Puhuminen sentään käy, joskus liiankin sukkelaan:) ym.

demeter1 kirjoitti:

Heh, Putin ei taida edustaa sitä "venäläistä sielua" parhaimmillaan..))
Ehkä itse tarkoitan jonkinlaista melankoliaa, tiettyä alistuneisuutta jonkin isomman prinsiipin, kuten isänmaallisuuden, edessä.
Että pienen ihmisen on turha pullikoida, vaikka tietäisi isomman olevan "väärässä".,,

Lue lisää

Isänmaa ei ole väärässä. On vain vääriä ihmisiä isänmaan johdossa.

Anonyymi kirjoitti:

Iltapäivää!
Melko aurinkoinen, muuten aikaan nähden koleahko päivä täällä. Marketissa
tuli käytyä eväitä hankkimssa. Siinä se viileissä tuulenpuuskissa kävely meni.

Ano ja demeter käsittelivät evakkoretkestä kertovaa kirjaa. Minäkin olen
kokenut evakkoretken pariin kertaan. Kun joskus olin niin nuori, että kirjoittelin
70 plus osiossa, kerroin niistä osin vaiherikkaista evakkoretkistä. Enpä nyt
niistä sen enempää. Se aihe alkaa olla niin vanha, että on vain eduksi kun se
alkaa unohtua.
Katselin tv:stä eduskunnan äänestyksen Natoon liittymisestä. Olihan se selvä
tulos: jaa188. Kyllä siihen ei-kantaankin on ihan järkeviäkin perusteluja.
En tiedä kuinka olisin menellyt, jos olisi kysytty. Eikä tarvitsekaan tietää,
niin selkeä oli äänestyksen tulos eduskunnassa. Kyllä siinä demokraattiset
menettelyt täyttyy ja kansanedustajat saivat palkkansa edestä puhua:))

Vielä vähän kevyemmästä aiheesta: laulamisesta. Hurskainen mainitsi, että
laulu käy ja sukulaisillakin on hyvä lauluääni. Skillanhan käy ihan kuorossakin
laulemassa. Minä en toisten kuullen laulele. Koulussa sanottiin, että ei
tarvitse yrittää, saan viitosen kun olen hiljaa:) Eiköhön se minun lauluni
liene korpin raakkumista. Olinhan armeijassakin "sauttumakorppi."
Puhuminen sentään käy, joskus liiankin sukkelaan:) ym.

Lue lisää

Sama kohtalo, ym, on ollut monella muulla koulun laulukokeissa..)) Vitonen iskettiin puolisollekin, vaikka hänellä on erittäin tarkka sävelkorva ja iän myötä on mielestäni oppinut laulamaan siinä kuin moni muukin, minä vaikka..))

demeter1 kirjoitti:

Sama kohtalo, ym, on ollut monella muulla koulun laulukokeissa..)) Vitonen iskettiin puolisollekin, vaikka hänellä on erittäin tarkka sävelkorva ja iän myötä on mielestäni oppinut laulamaan siinä kuin moni muukin, minä vaikka..))

Lue lisää

Sain kerran nelosen laulussa kun estoisuuteni esti mun laulamista luokan edessä.
Kiemurtelin siinä hämmentyneenä, kunnes opettaja armahti...
Saloseudun pikku-santulla sattui olemaan ehkä se känkkäränkkä päivä.
Seuraava vuosisata kertoi, ettei sen entisen kukonkaan tarvinnu käskien laulaa.

Ja hurskainen...se ajoi tänään 71 km pikiteitä pitkin taajamakaupungin keskuksissa.
Kuiva keli oli pärryyttää menoiksi varttuneen nuorenihmisen ikäisellä japanilaiskotterolla.

Nimim. Ynnämuulta kopsasin sen kottero-ominaisuuden. Korjaaamiskehotuksen jälkeen meni läpitte jopa katsastuksessa.

demeter1 kirjoitti:

Ai niin. Tuosta on taidettu ennenkin "puhua", kun tuntui tutulta (PM).
Kun nyt kirjoihin päästiin, sain tilaamani Svetlana Aleksijevitsin kirjat "Tsernobylistä nousee rukous! ja "Sodalla ei ole naisen kasvoja". Joku suositteli niitä edellisessä kirjaketjussa.
Taas näitä 400-sivuisia järkäleitä ! Saa nähdä meneekö selailuksi...
Ei sillä, Miki Liukkosen uusin kirja oli yli 1000 sivua..)) Hän hehkutti sitä itse niin paljon, että taitaa mennä harkintaan...
demeter1

Lue lisää

Minä luin parikymmentä sivua Aleksijevitsin kirjaa, mutta ei oikein ollut imua. Ehkä "venäläinen sielu" on minulle niin vieras tai suorastaan vaikea käsittää, etten pysty millään tasolla samaistumaan, saati sitten tuntemaan suurempaa sympatiaa. Tuosta kirjablogista, mihin laitoin linkin, löytyy todella mielenkiintoista luettavaa.
PM

Anonyymi kirjoitti:

Minä luin parikymmentä sivua Aleksijevitsin kirjaa, mutta ei oikein ollut imua. Ehkä "venäläinen sielu" on minulle niin vieras tai suorastaan vaikea käsittää, etten pysty millään tasolla samaistumaan, saati sitten tuntemaan suurempaa sympatiaa. Tuosta kirjablogista, mihin laitoin linkin, löytyy todella mielenkiintoista luettavaa.
PM

Lue lisää

Pitäkää omaa kirjaketjua, ei ketääm kiinnosta mitä hömppää luette!

Anonyymi kirjoitti:

Pitäkää omaa kirjaketjua, ei ketääm kiinnosta mitä hömppää luette!

Siis SINUA ei kiinnosta. Ehkä täällä on muitakin.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäkää omaa kirjaketjua, ei ketääm kiinnosta mitä hömppää luette!

Paloma-pulu tunkee aina itseää kirjoilla esiin.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäkää omaa kirjaketjua, ei ketääm kiinnosta mitä hömppää luette!

Hömppää ? Ano 8.03. Tuskin sentään kun kirjailija sai Tsernobylistä Nobel-palkinnon 2015.

Eihän tämä mikään kirjaketju varsinaisesti ole, mutta jos kaikki reunahuomautukset ottaisi lukuun ei osaisi/pystyisi kirjoittamaan mistään mitään.
Niin että yritä kestää ! Tai tuo itse esille sellainen aihe, mikä takuuvarmasti kiinnostaa kaikkia.

Anonyymi kirjoitti:

Paloma-pulu tunkee aina itseää kirjoilla esiin.

Kuten minäkin, Ano 8.36, tungen itseäni kirjoilla esiin..))
"Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu! "...

Anonyymi kirjoitti:

Minä luin parikymmentä sivua Aleksijevitsin kirjaa, mutta ei oikein ollut imua. Ehkä "venäläinen sielu" on minulle niin vieras tai suorastaan vaikea käsittää, etten pysty millään tasolla samaistumaan, saati sitten tuntemaan suurempaa sympatiaa. Tuosta kirjablogista, mihin laitoin linkin, löytyy todella mielenkiintoista luettavaa.
PM

Lue lisää

Kiitollisena luen, että joukossa n toinenkin, jolle venäläinen kirjallisuus ei avaudu.
Olen urhoollisesti kahlannut näitä klassikkoja, eikä ole "venäläinen sielu" minua havahduttanut.

demeter1 kirjoitti:

Kuten minäkin, Ano 8.36, tungen itseäni kirjoilla esiin..))
"Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu! "...

Eihän tämä mikään kirjaketju ole, mutta ei kai tässä ole mitään ennakolta määriteltyä teemaa muutenkaan, jokainen kirjoittaa arkipäivästään, niin minäkin.
@Demeter, tuli mieleen tuosta Merja Mäen kirjasta, että sinua ehkä kiinnostaisi. Siinä oli luonto ja miljöö vahvasti kuvattuna ja myös se miten siirtoväkeä karsastettiin Pohjanmaalla uskonnollisista syistä, etenkin ortodokseja jotka tulivat Laatokan rannoilta, Sortavalasta ja Käkisalmelta.
PM

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tämä mikään kirjaketju ole, mutta ei kai tässä ole mitään ennakolta määriteltyä teemaa muutenkaan, jokainen kirjoittaa arkipäivästään, niin minäkin.
@Demeter, tuli mieleen tuosta Merja Mäen kirjasta, että sinua ehkä kiinnostaisi. Siinä oli luonto ja miljöö vahvasti kuvattuna ja myös se miten siirtoväkeä karsastettiin Pohjanmaalla uskonnollisista syistä, etenkin ortodokseja jotka tulivat Laatokan rannoilta, Sortavalasta ja Käkisalmelta.
PM

Lue lisää

Luin esittelyn tuosta liittämästäsi linkistä, PM, innostuin kovasti ja laitan tilaukseen.
"Lukeminen kannattaa aina"..))
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Luin esittelyn tuosta liittämästäsi linkistä, PM, innostuin kovasti ja laitan tilaukseen.
"Lukeminen kannattaa aina"..))
demeter1

Taitaa olla pelkoa, että kirjat valtaavat 80 palstojen ketjut. Persut valtasivat 70 .

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla pelkoa, että kirjat valtaavat 80 palstojen ketjut. Persut valtasivat 70 .

Noin siinä minunkin mielestäni kävi, että persut tai persuilu valtasi 70 :n.
Näinköhän käy, että kirjatkin halutaan roviolle, lukijat on lytätty jo aikaisemmin.
Täytyy kai kohta todeta kuin entinen suutari: "Kenkään ei saa paikkaa pysyvää"..))
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Noin siinä minunkin mielestäni kävi, että persut tai persuilu valtasi 70 :n.
Näinköhän käy, että kirjatkin halutaan roviolle, lukijat on lytätty jo aikaisemmin.
Täytyy kai kohta todeta kuin entinen suutari: "Kenkään ei saa paikkaa pysyvää"..))
demeter1

Lue lisää

Ehkä joku lukutoukka nakertaisi uuden kirjaketjun. Sellainen ketju voisi olla vakio kuten tämä Nojatuoli.

Entäs Hitler?

Anonyymi kirjoitti:

Entäs Hitler?

No sillä tavalla! Oikein historian tietäjä muisti toisenkin nimen. Muistatteko Pol Potin? Entä muita?

Joitakuita miellyttää venäläinen "melankolisuus". Ottamatta kantaa
amerikkalaisuuden ihanuuteen, amerikkalaiset voivat olla oma itsensä.

Harmaus jatkuu, mutta luvattu on aurinkoakin ja lämpimämpää, niin se sää vaihtelee, kuin ihmismielikin, väliin pilvissä leijutaan ja sitten taas maata kynnetään.
Minä jään siihen välimaastoon ainakin tällä hetkellä, ei murheita jos ei ilojakaan, no iloinen asia on, että matto on pesty ja pitää mennä hakemaan parvekkeelle kuivamaan.
Ehkä piankin kuivaa, kun pienoinen tuuli apuna heiluu, ikkunan vain aukaisen tuulen sisään päästän;)

Ramoona puhuit noista villamatoista, minulla plyysimatto. mikä samoin konstein puhtaana pysyy, vein sen kuitenkin vintille, oli iso ja hankala liikutella, nyt tykkään kiiltävästä lattiasta ja vain pienillä "isoilla matoilla" sitä peitän.
Tykkään rättimatoista, keittiössä on sellainen ja sen pesun eilen suoritin.
Minulla on oma kutomia mattoja aika paljon, tosin olen antanut tyttären ja pojan mökeille, siellä ovat kuin kotonaan;)
Pesukone on minullakin, mutta juuri tämä pesutupa sen ajan peruja, kun joka talossa oli pyykkitupa, on siellä isokone myös, millä isompia vuodevaatteita esimerkiksi voi pestä.

Makriina mankelista kerroit, tuttu juttu, ennen oli yhden talon alakerrassa mankeli ja sitä sai tilata, vaarallinen laitos, kun pelkäsin pulikoiden putoavan ja mankelin romahtamista, hyvin aina onnistui kuitenkin.
Lakanat oli sileitä ja pöytäliinat viikkauksien jäljin, oli niin mukava laittaa hyllyyn ja kivat vuoteeseen laittaa, hetken sileiden lakanoiden nautinto.
Meillä on talossa pieni mankeli, millä käyn pöytäliinat manklaamassa, jälki ei ole sama mikä niillä kivimankeleilla, mutta parempi kuitenkin kuin silittäen, lakanat silitän.
Tuo verenkierto on niin erilainen jokaisella, minä lyhythihaisella koko talvenkin selvisin kotona, jalat vaativat villasukat.

Kirjallisuudesta on paljon ollut keskustelua, siihen on vaikea nykisin ottaa kantaa, kun lukeminen on jäänyt, mutta muistissa on venäläinenkin kirjallisuus, paljon historiasta tykkäsin ja niin Tolstoi kuin Dostojevskikin sitä minulle valotti, raskaita luettavia ja vaikea sitä mielialaa oli joskus ymmärtää, surullisia oli elämän kuviot niihin aikoihin, Anna Karerinan kohtalo järkytti, rakkauskin on julmaa.
Myös Englantilainen historia toi kuvia heidän elämästään, Humiseva harju, yksi minuun vaikutuksen teki synkkyydessään, taisi olla Skotlannin maisemissa ja nykyiset Korean ja Japanin sarjat ovat telkkarin antia, mikä myös ajatuksia herättää. ja avartaa heidän kulttuuriaan.
Joskus mietintää herättää, kun ei ymmärrys samaa rataa kulje, on kuitenkin niin paljon avartavaa ja ihailtavaa kansan luonteen piirteissä ja käytöksessä.

Ynnämuu tuota evakkotaivaltaan muisteli, en muista mieheni kovinkaan paljoa noista ajoista halunnut kertoa, joitakin muistoja jo tänne asetuvasta elämän sopeutumisen vaikeuksista kertoili, varmaan paljon sieluun asti jääneitä pelkoja ja ikäviä aatoksia pienen pojan mieleen oli jäänyt niistä ajasta, viisi vuotias oli, kun evakkotaival alkoi.
Sisarensa ei muista niitä aikoja juurikaan, oli pieni, mutta sitten koki erilaisuutta uudessa asumisalueessa, sopeutui kuitenkin veljeään paremmin, ehkä se pahin oli jäänyt muistin ulkopuolelle.

Hurskainen laulamisesta, no olihan ne laulunkokeet koitin kivi meille kaikille, minä kovin ujo niihin aikoihin, jotenkin se läpi käytiin, koulusta lähtiessä yhdeksikkö laulusta oli, molemmat vanhempani olivat musiikillisia, isä soitti huuliharppua.
En mikään hyvä laulaja ole, muiden mukana kylläkin, mutta lapseni molemmat kympin laulajia koulusta päästyään.
Korva on tarkka musiikin suhteen ja epävireinen soitanta kuin laulukin korvaan sattuu.

Tuosta Venäjän kansan luonne sitä joskus miettii, miten voikin karjalaisuuden ilo puuttua sitten kun syvemmälle Venäjää mennään, ehkä se alistettu kansa omaa maisemaansa kuvaa mielen tasolla, elämä aika ankeaa on kautta aikojen siellä ollut.
Olen joskus ajatellut tuon piirteen myös suomalaisuuteen kuuluvan, kaiken hyvänkin keskellä mieli aika useinkin apeaksi muuttuu.
Lisää amerikkalaisuuttakaan en hyvänä pidä, miksi matkiminen on aina se osa mitä meidän tulee tehdä, kai ei oma kulttuuri vahvana ole, näin mallia kaikissa asioissa muualta otetaan.

No jopa tuli puhuttua, ehkä yli ymmärryksen, mutta näinkin voi toimia Nojatuolissa;)
Viettäkää hauska päivä, unohdetaan pienet harmit, Natoanomus on allekirjoitettu, jospa se toisi iloisia asioita kansamme pariin, rauhaa ja rakkautta, sitä kaipaamme, siis toivossa on elettävä sodan unohtumisesta.
Kirjautunut olin, mutta kaiketi liian hidas, tai liian pitkäviesti, tätä pohtimaan jään SkillaN

Äläs nyt Makriina..)) Minä se vasta turhake olen, jos näillä mainitsemillasi "meriiteillä" mitataan...))
Minulla ei taida olla muuta kuin se "köyhän ainut huvitus: rikas mielikuvitus" ja sillä nyt ei pysty viihdyttämään kuin itseään, eikä aina sitäkään.

Mutta eiköhän me kaikki olla matkan varrella ansaittu olemisen ja elämisen oikeus ja tuskin kukaan täällä tekemisistään esittelymielessä tai kilpailuhenkisesti kertoilee. Kunhan jutustellaan, kuka mistäkin.
demeter1

Anonyymi kirjoitti:

Äläs nyt Makriina..)) Minä se vasta turhake olen, jos näillä mainitsemillasi "meriiteillä" mitataan...))
Minulla ei taida olla muuta kuin se "köyhän ainut huvitus: rikas mielikuvitus" ja sillä nyt ei pysty viihdyttämään kuin itseään, eikä aina sitäkään.

Mutta eiköhän me kaikki olla matkan varrella ansaittu olemisen ja elämisen oikeus ja tuskin kukaan täällä tekemisistään esittelymielessä tai kilpailuhenkisesti kertoilee. Kunhan jutustellaan, kuka mistäkin.
demeter1

Lue lisää

Minä olen aina elänyt aikaansaavien ja taitavien ihmisten keskellä. Kukaan ei kuitenkaan älynnyt opettaa minulle taitojaan, joten olen aina ollut ihmettelevien katseitten kohteena.
En osaa leipoa, en osaa tehdä pitoruokia, palkkaan ikkunanpesijät, en ylety pyyhkimään pölyjä yläkaapin päältä, pihassa kasvaa voikukkaa.
Huoh.
Ja nyt olen vielä paljon vanhempi kuin muut.
Mä en ala.

Mitenkäs olisi avantouinti lääkkeenä?

Onko se muka aina opettamista ja neuvomista, jos kertoo jotain tekevänsä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkäs olisi avantouinti lääkkeenä?

Tuntuu pahentavan mielenterveyttä ;)

Anonyymi kirjoitti:

Onko se muka aina opettamista ja neuvomista, jos kertoo jotain tekevänsä?

Kyllä noita harrastuksia usein tuputetaan muille.
Pieni puutarha olisi ihana, mutta kun ei ole mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä noita harrastuksia usein tuputetaan muille.
Pieni puutarha olisi ihana, mutta kun ei ole mahdollista.

Juu kyllä tuputettu on . Eniten mainostettu on savitonttujen vääntäminen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkäs olisi avantouinti lääkkeenä?

Kaupunginosassamme on uimahalli. Paljon näkyy olevan käytössä. Kerran olen käynyt siellä uimassa.
Hallin erikoisuutena on kylmäallas. Veden lämpö vain 7 astetta. Se kyllä piristäisi.
- invalidi mies.

Huomenta kauniiseen aamuun, tuuli vaan kylmästi puhaltelee pohjoisen suunnasta, jaksaako aurinko lämpöä tuulelta voittaa;)
Kun istahdin tähän koneen ääreen, mittarissa kahdeksan astetta, mutta auringon esiin tullen lämpö nousi liki neljääntoista, uskon auringon voittavan ja päivästä kivan lämmin tulee.
Kaunista odotan siksikin, että pienelle matkalle olen lähdössä ja sadetta ei ainakaan kaivata.

Tuo Venäjän historia, tuoreempana muistissa oleva Stalinin aika oli jotain aivan kauheaa, hänellä ei lainkaan inhimillisyyttä, ei empatiaa, henki lähti ilman aihetta , Siperia oli monellekin viimeinen paikka elää.
Nykyinen päättäjien osa ihannoi tätä aikaa, näin olen lukenut.

Varmaan lukeminen unohtuu, kun pihamaa kaipaa siistimistä ja uusien kukkien ja muiden istutuksien laittamista, kyllä luonto ihanuuksia jakaa, minä istuin eilen taas puiston penkillä ja peipponen helskytteli, näkyviin sitä en kyllä saanut, osaa niin hyvin koivun oksiin piiloutua.
Onpa kumma ettei ahvenet katiskaan uinut, eikös niiden kutuaika jo ole.
Kelpaa teidän kissan kanssa asustella ja oikean kesän tuloa odotella;)

Aika moni sitä pientä takapihaa kaipailee, on se mullassa tonkiminen aika monelle hyvin terapeuttinen tapahtuma, istuttaa, kitkeä, hoitaa ja saada pientä satoa, sen verran maalaishenkeä meissä on.
En oikein jaksa muistaa onko ihan opettamisen mielessä käsitöistä puhuttu, mielestäni vaan kerrottu omia aikaan saamisia tai saamattomuuksia, joillekin käsitöiden teko on se lääke jopa yksinäisyyden poistamiseen.
Kukaan ei täällä koneen ääressä voi tietää toisten elämää, eikä siis halua mieltä pahoittaa varmaan keltään, mutta arkemme on jokaisella erilainen ja siitä kertoen voi virikettä antaa toisillekin, minä ainakin koen niin.
Pyydän anteeksi, jos jollekin näistäkin aiheista harmia on tullut.

Makriina mukavasti huumorilla höystää kirjoituksiaan, mukamas ei osaa mitään, höpsis.
Kuka puhuukaan sukututkimuksista ties mistä alkaen onkaan suku selvinnyt ja antiikki asioita roppakaupalla, jopa oma museo tavaroille.
Minusta ei ole noin pitkälle meneviin asioihin perehtymistä alkuunkaan, yritin joskus aloitella sukutukimusta siihenpä jäi, en kaikkein kärsivällisin ole.
Vähäpätöisiä on minun ansioni missään, mutta tyydyn, kun en parempaan pysty.
Enemmän puhetta minulta, kuin tekoja.

Unohdetaan tällä hetkellä avantoon menot ja muut tonttujen tekeleet, nyt on kesä tulossa ja toivossa elämme, että uusia iloja koemme.

Nyt on Natoanomus jätetty ja ehdin jostakin lukea Turkin kantaa, eivät saattueita Suomesta ja Ruotsista vastaanota, no voi se kääntyä niinkin, että matkailijatkin Turkin kiertävät, toivottavasti.

Nyt on lähteminen jo lähellä, vielä on katsottava mitä mukaan ottaa, olkoon teidän kaikkien päivä aurinkoinen ja lämmin, sitä minäkin odotan;)

Kaunista perjantaiaamua ja terveiset eiliseltä antoisalta reissulta.
Puolitoistatuntia ajeltiin, kunnes selvisi matkanpää, olimme Haapamäen ruukissa, 1800 luvun lopussa perustetussa rautasulatus tehtaassa.
Ilma suosi kierrellä eri rakennuksissa ja ihastellen kauniita näkymiä.

Eihän tehdasalue ollut entisessä kukoistuksessaan, jolloin oma puutarhuri hoiti alueita, mutta muuten pieniä mökkejä ja isompia herrojen asuntoja nähtiin ja opas selvitti hierarkiaa, miten erovaisuudet nähtiin, oli herrojen sauna ja työläisillä omansa, olipa kreivinsaunakin, sillä venäläisiä vieraita myös tehtaalla kävi.
Kissakoski oli avain tälle tehtaan mahdollisuudelle ja järvet joita vallattiin samoin kuin kullanhuuhtojat alueitaan Lapissa, kiistaakin käytiin, sillä järvimalmi oli aine mitä tehdas jalosti.
Näin tietämättömälle matka avarsi monia asioita, järvimalmi sulatettiin 1200 asteen lämmössä, konepaja puoli valmisti muotit ja niiden avulla sulanut rauta valettiin valimossa ja kuljetettiin suurimmalta osin Venäjälle, ennen rautatien valmistumista ja sen jälkeenkin hevoset rautaa kärräsi, hevosilla oli kova kysyntä.

Työolosuhteet oli kamalat, valimossa raudan käsittely toi myrkkykaasuja ja siellä olikin seinässä pieni koppi, missä oli jänis, kun jänis kuoli, miehet pääsivät ulos hengittelemään.
Harva valimotyötekijä eläkepäiviä näki, kotiin mentyä silmistä ja äänestä isän tunnisti.
Kerran viikkoon lämpeni sauna, muuten pesu tapahtui pesuvadissa, kun vaimo juoksutti vettä purosta.
Kaksi masuunia mihin malmi ohjattiin sulamaan ja sieltä valui kuumana valimoon.
Myös naisia oli valimossa töissä, sota aikaan ammuksia tehtiin.
!900 luvun alussa muuttui tuotanto viemäriputkiin, silloin alkoi veden saanti yleistyä kotitalouksissa ja niin jatkui tämän ruukin elämä, kunnes muovi keksittiin ja joskus 1970 luvulla tehdas lopetti toimintansa
Haapamäen ruukin loiston päivinä kylässä oli koulu, sairaanhoitaja, jopa oma raha, mikä oli kaiketi laitonta.
Nyt kylässä on noin 180 asukasta, kesällä enemmän, paikka on yksityisen omistuksessa ja vierailut mahdollisia.
On vielä kerrottava juhlallinen työmiehen patsaan paljastus, patsas oli tehty erikokoisista putkista ja raudasta, vatsa oli vain tyhjä reikä.
Opas kertoi hänen viimeisen juhlapuheen jälkeen, hän veti suojan alas ja patsas paljastui, vieressä oli rouva huomannut aukon vatsassa ja todennut, aina se tuo työmiehen vatsa tyhjä on ollut;)

Tulikin vähän erilainen aamunavaus ja virheitä kerronnassa varmaan on, ehkä alan ihmiset korjaavat virheet.
Makriinan kertoma "hajoittaminen" tapahtui myös tämän ruukin kohdalla, mutta historiassa säilyy.
Olisi monelle yksi kohde tutustua siihen aikaan, kun miehet kuin naisetkin olivat rautaa ja elämä melko heikoissa kantimissa.
Päivän retki, antoisa, mutta väsyttävä, eipä mitään enää illan aika aikaan saanut, ja uni tuli hetkessä.
Tulomatkalla kävimme vielä puutarhalla ja sieltä kukkakassit käsissä monetkin lähti, minä myös, nyt pitää ruveta istutushommiin.
Passia ei tarvinnut ja kivasti elämä virkistyi, suosittelen näitä pieniä retkiä, jos vaan mahdollisuuksia eteen tulee, 64 tyytyväistä matkaaja, aika huonokuntoisiakin, mutta matka sujui hyvin.
Haapamäen ruukin olemassa olosta en tiennytkään, vaikka alle sadan kilometrin päässä on, nyt muistoja siitäkin mieleen tuli ja varmaan pysyykin.

Mukavaa viikonlopun alkua , niin se taas viikko jää historiaan.

Olen myös säälinyt ukrainalaisia , kun omaisia on menetetty ja nyt kotitalot ovat
palasina pihalla tuon ilkeän miehen tehtyä tekosensa.
Miten Eurooppa voi mennä näin alas?

Anonyymi kirjoitti:

Olen myös säälinyt ukrainalaisia , kun omaisia on menetetty ja nyt kotitalot ovat
palasina pihalla tuon ilkeän miehen tehtyä tekosensa.
Miten Eurooppa voi mennä näin alas?

Lue lisää

"Miten Eurooppa voi mennä näin alas?" Venäjä ei ole poliittisessa ja
kulttuurisessa mielessä Eurooppaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen myös säälinyt ukrainalaisia , kun omaisia on menetetty ja nyt kotitalot ovat
palasina pihalla tuon ilkeän miehen tehtyä tekosensa.
Miten Eurooppa voi mennä näin alas?

Lue lisää

Venäjä yrittää aina käyttää tilaisuutta hyväkseen laajentaakseen alueitaan ja/tai
valtaansa.
Vuonna 1999 Venäjä hyökkäsi toisen kerran Tšetšeniaan.
Sota oli vielä häikäilemättömämpi ja väkivaltaisempi kuin ensimmäinen
Tšetšenian sota. Venäjällä oli tarve kostaa ensimmäinen hävitty sota ja
rangaista Tšetšenian kansaa.Pommitukset oli joukkoteurastus,
jossa ei välitetty siviilien hengistäkään.

"Haapakosken ruukki - Wikipediahttps://fi.wikipedia.org › wiki › Haapakosken_ruukki
Haapakosken rautaruukki on vuodesta 1842 Pieksämäen Haapakoskella toiminut järvimalmiruukki. Ruukin alueen rakennukset kuuluvat Museoviraston Suomessa ..."

Samapa tuo, Haapamäki tai Haapakoski. Retki oli hyvin onnistunut.

Anonyymi kirjoitti:

"Haapakosken ruukki - Wikipediahttps://fi.wikipedia.org › wiki › Haapakosken_ruukki
Haapakosken rautaruukki on vuodesta 1842 Pieksämäen Haapakoskella toiminut järvimalmiruukki. Ruukin alueen rakennukset kuuluvat Museoviraston Suomessa ..."

Samapa tuo, Haapamäki tai Haapakoski. Retki oli hyvin onnistunut.

Lue lisää

Voi hitsi, arvasin, että mokaan, tietenkin Haapakoski piti nimi olla Haapamäen kyllä tiedän, monta kertaa sen asemalla kania syötin, lasna ollen.

Varmaan muutakin virhettä löytyy, ei kaikki selostettu päähän jäänyt;)
Tämä Haapakoski on parikymmentä kilometriä Pieksämäeltä, Suonenjoen suuntaan.
Käärmeet sielläkin liikkeellä, isännän pystykorvaa oli pistänyt kyy, lääkäri tiputukseen laittoi, katselkaa astuntaa, jos metsäisillä paikoilla liikutte.

SkillaN kirjoitti:

Voi hitsi, arvasin, että mokaan, tietenkin Haapakoski piti nimi olla Haapamäen kyllä tiedän, monta kertaa sen asemalla kania syötin, lasna ollen.

Varmaan muutakin virhettä löytyy, ei kaikki selostettu päähän jäänyt;)
Tämä Haapakoski on parikymmentä kilometriä Pieksämäeltä, Suonenjoen suuntaan.
Käärmeet sielläkin liikkeellä, isännän pystykorvaa oli pistänyt kyy, lääkäri tiputukseen laittoi, katselkaa astuntaa, jos metsäisillä paikoilla liikutte.

Lue lisää

Haapamäellä on se junamuseo.
Siellä on se Ukko-Pekka. Joskus tullut yövyttyä hotelli Hiltonissa siellä.