JeroP

Olen 70 luvun henkilö keskisestä Hämeestä, tosin en juuriltani Hämäläinen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on koulutus, työ ja yhteiskunnalliset asiat laajemminkin. Että saisimme Suomen lopulta nousuun ja ihmisille paremman elämän. Asiaan liittyen olen paljon kuvannut sekä videota että valokuvia sekä pari näyttelyä on pidetty. Lisää asiasta löytyy seuraamalla nimimerkkiäni Jero Puro.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia103 aloitusta · 9520 kommenttia
- En. Meillä voi olla ihan phyysisiäki ongelmii. Mä kun lopulta menin työterveyteen.
Niin työterveydessä sanottiin, ettei päissä oo mitään vikaa. Vaan että mulla on anemia ja siks en jaksa tehdä mitään, siis mukaan lukien tavata ihmisiä. Siis sama kun ennen sanottiin veren vähyys. Ja siltä se vähän tuntuuki. - Kuolema on oikeestaan aika merkityksetön tapahtuma. Merkittävät tapahtumat tulee ennen sitä.
He joilla on lapsi, niin heillä on käytännössä ikuinen elämä. Me lapsettomat ollaan käytännössä jo kuollu. Tärkei päämäärä pitäs olla oma jälkikasvu, eikä oma kuolema. Vaikka papit siitä jauhaakin, mutta se on heidänntyönsä ja pyrkivät työllistää itsensä. - Mäkin oon ihmetelly sitä päätehakkuuta. Että miks siihenki pitää sekottaa se pääte dana, ikään ku joku näyttöpääte.
Mä olin sillon varamiehissäkin ihmeissäni. Kun mulle tuli työtehtäväks asentaa päätelaitteita. Ja mä kun mietin mitä näyttöpäätteitä mun pitää asentaa. Siis ne oli ihan tavallisia iv venttileitä ja säleikköjä. Mistä ilma tulee ja menee. Mutta nekin oli päätteitä. Samoin lankapuhelin aikaan ruvettiin puhuun tavallisesta puhelimestakin pääte. - No, kun miehille on suunniteltu vaan yks vaatemalli. Tumma puku. Ja se puvun sävykin on sama. Ainoo että kravatti voi olla tilanteen mukaan eri värinen. Hautajaisissa musta, muuten tunman sininen. Ja musta sankaset silmälasit, tarvii niitä sitten tai ei.
- Noh, jos asiat opittais enempi tekemällä, eikä pelkästään lukemalla, niin uskoisin koulujen olevan rauhallisempi paikka. Luettas vaikka kirja ja tehtäs siihen liittyviä harjotustöitä käsityökuokassa. Eli integroitaisiin käsitöitä muihin oppiaineisiin. Käsillä tekemisen taso on kuulemma viimevuosina laskenut paljon. Oppiainerajoja on jo pitkään yritetty madaltaa, mutta siinä ei oo onnistuttu. Näin älylaitteiden aikaan tekemällä oppiminen oikeestaan vaan korostuu. Perusteet pitää osata, että pystyy hallitseen tekoälyä.
Briteissähän ei oo oikeen koskaa osattu arvostaa käsillä tekemistä, toisin kuin saksassa tai pariisissa. Usakin on heikentäny käsityön asemaa poistamalla high schooleista shop classes luokat. - Mä laskin näin, jos miehet ostaa noista puolet. Jää puolet. Naiset ostas siis nää. Sitten se jälkikasvun osuus. Niin sehän ostetaan puoliks naisten ja puoliks miesten osastolta. Kun jälkikasvua on loppujen lopuks karkeesti ottaen puolet molempia sukupuolia. Eli se on lähellä 25 prosenttia vaikka naiselle jäisi se kaikki ostaminen ja useinhan se jää.
Sitten taas jos ite aattelisin, että jos ois se puoliso. Niin hyvin vaikee mun ois jättää yhtään mitään vaate hankintaa hänelle. Pois luettuna tietenki noi syntymä tai joululahjat. Eri asia sitten jos puoliso ois ns makutuomari. Mutta sillonki se lopullinen päätös ja se kaupan teko jäis mulle. Vaikka oltaskin parisuhteessa, niin siinä on kuitenki kaks ERI ihmistä ja heillä omat hankintansa ja oma tyyli. Yhteisen kodin hankinnat on sitten eri asia, joka tehdään yhteisin päätöksin ja yhteisin rahoin. - Noh tähä alkuun. Prisma nyt on kaukana muotitietoisuudesta. Joku house tuotemerkki on sitä aasian halpatuotantoo. Että mainoslause tossa alussa. Kai muistelee niitä sokoksen aikoja, kun vaattet oli pääosin kotimaista tuotantoo.
Joo jälkikasvu selittää osan. Mutta ottaen huomioon, että heitäkin on puolet molempia sukupuolia. Selittää vain 25% ostoksista. Eikä puolison joulubokseritkaan kovin suurta prosenttimäärää tee. Jääkö 20% naisille itelleen? - Niin voihan ne vankimielisairaat olla vähän hurjempia.
Meillä tavallisessa mielisairaalassa, siellä vanhassa, niin suurin osa potilaista kulki siellä pihoilla ihan vapaana. Se oli tosi kaunis paikka se hattelmala. Mutta ikävä kyllä lopetettiin. - Joskus pikkupoikana mulle ostettiin kello, etten myöhästyis koulusta ja myös että tulisin ajoissa kotiin. Mutta en mä sitä koskaa muistanu ottaa. Kello muutenki tuntu ikävältä ranteessa, eikä se näin laihoihi ranteisiin ees sovi. Töissä ja harrastuksissaki kello ois vaan tiellä ja menis rikki. Kello aiheuttaa myös stressiä ja siks oon mieluummun ilman kelloo. Ei oo kotonakaan seinäkelloo. Viikonloppusin unohdan ajan kokonaan, meen nukkuun sitten kun väsyttää ja pimenee.
- On meillä täälläki lukkeja. Siis niitä pitkäjalkasia. Syöks noi järeemmät hämähäkit siis noita lukkeja? Eiks ne pyydystä esim kärpäsiä verkoilla. Talvella on tosi surullista, kun hämähäkit kuolee nälkään. Viimekskin näin monen roikkuvan kuolleena verkostaan. Mutta eihän sitä ravintoo sillon tuu, kun ei oo hyönteisiä.
Mä oon ihan lapsesta lähtien ollu hämähäkeistä kiinnostunu, eikä ne oo mua koskaan purru, vaikka niin väitetään. No lukit ei kyllä purekaan. - En kauas. Johonki saksaan. Siellähän on tänä kesänä ollu hienoja ilmoja. Ihan etelä euroopan tunnelma. Joka on muuten aika erikoinen juttu. Että näin lyhyellä välillä voi sää muuttua paratiisilämpötiloista tälläiseen järkyttävään koleuteen. Taitaa olla tänään kesän ainoo lämmin päivä.
Omalta osalta rahasta ei oo puute. Sen puolesta vois kiertää vaikka maapallon ympäri. Aikahan tässä on kortilla. - Sardinia?
No johan on paikalle nimi keksitty? - Vankimielisairaala. Mielenkiintoista. Oisimpa mäki päässy sinne. Tavallisessa mielisairaalassa oon kyllä ollu töissä. Se on kiva paikka ja kivat potilaat. Paitsi masennusosastosta en pitäny.
- Juu, jäi saamatta parisuhde ja perhe. Mutta se ei oo tässä valituksen ja harmituksen aihe. Vaan se kun nyt tuhannet muutkin jää sinkuiksi ja syntyvyyski pudonnu ihan olemattomaksi. Puuttuu elämästä se jatkuvuus. Miten käy uusien hienojen koulurakennusten. Mistä töitä opettajille, neuvolan henkilöstölle ja parisuhdeterapeuteille?
- Mutta miten määrittelet ulkomaalaisuuden? Kun lounais suomalaisuus on ihan sama kuin etelä ja keski ruotsalaisuus ja vielä pitkälle tanskalaisuutta ja oslon seutua. Itä suomalaisuus taas baltiaa, puolaa. Että kumpi näistä sulle on se kotimaa ja kumpi ulkomaa?
Mun on pakko myöntää, että koen ton länsipuolen kotimaakseni. Siihen en ota kantaa, kumpi on parempi. Molemmissa omat hyvät ja huonot puolet. - Juu mullakin oli naapurilla vähä aika sitte joku naine siellä. Ja yks ilta olivat pihalla syömässä. Mutta ei kai siitä mitää syvempää sitte tullu, eikä oo enää naista näkyny.
Nyt on ukko laittanu koko talon myyntiin. Onhan se vähä raskasta yksin taloo ylläpitää - En mä oo aatellu sun sukupuolta, enkä yleensäkä toisen osapuolen sukupuolta. Koska parhaat keskustelut syntyy sillon kun ei aattele sitä sukupuolta.
Väkisinkin se aina välillä pulpahtaa mieleen. Just kun olin kansanterveystieteen opintojen verkkoesittelyssä, niin meinas tulla paniikki, kun taas kaikki muut osallistujat oli naisia. Mutta sitten rauhotin mielen ja asia unohtu. - Ihan sama tunne. Keväällä kun oöi suuret odotukset ja toiveekkasna lähti torille syömää jäätelöö. Että josko sieltä joku nainen löytys. Mutta heti tuli kylmä puhuri ja joutu tunkee jätskin kurkkuun ja juosta kotiin.
Mutta toisaalta. Onhan se kiva tietää, ettei mussa mitään vikaa ollukaan, vaan vika on säässä. - Joo mä ihmettelinki, kun ruotsin tv kanavia oon kattellu. Ja ne kun on aina vähän edellä suomalaisia. Niin siellä naisilla on pitempää jo näkyny noita öljysiä naamoja. Jotenki vastemielisen näköstä. Tekis mieli putsata kunnon naamasaippualla noi heidän naamansa. Mä ite käytän kosteusgeeliä, eikä se todellaka kiillä vaikka sitä erehtys laittaa liikaakin, päin vastoin tuo semmosen mattamaisen pinnan.
- Nää on just kamalia kesiä nää tämmöset. Kun sitä odottaa, että koska se kesä alkas ja sitten lopulta se menikin jo. Ei yhtään kiva. Samanlainen painajainen oli 2017 ja 1998. Muutenkin kun vertaa 2000 luvun alun kesiin, niin olihan ne lämpimämpiä. 2010 ja siitä eteen päin melko viileetä pitäny, paitsi se 2018. Se oli upee kesä, mutta meterologit sano, että semmonen on vaan kerran sadassa vuodessa.