- XPR-0542:
Vaikka en yleensä viitsi osallistua ns. metakeskusteluun niin pari kommenttia lienee paikallaan:
"jos näkemykset ovat kovin erilaisia, niin kertaus on ainoa keino saada edes nostettuakaan niitä asioita sinne toisen osapuolen tietoisuuteen."
Olen hyvin tietoinen sinun kannastasi ja niistä oletuksista, tulkinnoista ja hahmotuksesta joiden kautta olet sitä mieltä kuin olet. Sellaisia perusteluitahan tulee kirjaimellisesti joka paikasta koko ajan.
En vain ole niiden perusteluiden kattavuudesta ja riittävyydestä lainkaan samaa mieltä ja sen takia jatkuvasti haluan muistuttaa siitä että kaikki päättely alkaa aina ensin hahmotuksesta joka alkaa aina jonkun tietyn näkökulman kautta ja siitä näkökulmasta seuraa perusoletukset eli premissit ja postulaatit joita yleensä pidetään joko itsestäänselvinä tai ainakin uskottavina ja niin ne pääsääntöisesti ovatkin varsinkin kun se alustava hahmotus ja näkökulma on jo sillä tavalla lukittu omassa mielessä että sitä pidetään ainoana mahdollisena.
Kun väitän että olet väärässä niin en väitä että olet muodollisesti päätellyt väärin tai että jossain laskuvirhe tai on mitattu/havaittu väärin vaan se ainoa ja olennaisin asia on nimenomaan usein alitajuinen ja opittu/ehdollistettu tapa hahmottaa todellisuutta jostain tietystä näkökulmasta joidenkin perusoletusten kautta jotka sitten määrittelevät kaikki havaintojen ja mittausten tulkinnat.
Sellaista hahmotusta ei voi millään ns. järkisyillä eli argumeteilla kumota koska niitä vastakkaisia argumentteja aina peilataan suhteessa siihen omaan näkökulmaan ja hahmotukseen jonka suhteen ne harvoin ovat yhteismitallisia tai edes ymmärrettävissä.
Seuraava mahdollinen argumentti on tietysti vedota oman kannan kannattajien suurempaan lukumäärään ja olettaa että enemmistön täytyy olla aina oikeassa koska niinhän demokratiakin pelaa (:D)
Todellisuutta voi alkaa hahmottaa aineen, tietoisuuden tai elollisuuden suhteen valitsemalla yksi niistä hahmotuksen aloituskohdaksi ja siitä aloituskohdasta sitten aletaan vivuta loogis-analyyttisesti kokonaisuutta ja yrittää reduktiota yhdestä ontologiasta toiseen:
1) elollisuus ja tietoisuus aineellisuuteen ( esim. Dawkins, Dennett ja luonnontieteilijöiden enemmistö) - valtavirtamalli jota opetetaan kouluissa ja yliopistoissa - fysikalismi
2) elollisuus ja aineellisuus tietoisuuteen (esim. B. Kastrup) perinteinen idealismi
3) aineellisuus ja tietoisuus elollisuuteen (esim. Robert Lanzan biocentrism)
Minusta nuo kaikki 3 ovat mahdollisia mutta myös yksipuolisia koska minusta kattavaan selitykseen tarvitaan nuo kaikki kolme eikä mikään niistä palaudu mihinkään muuhun.
"Näkemykset pysyvät kasassa joko rationaalisten argumenttien tai tahdon varassa ja esim. ns. vapaan tahdon kuvittelun osalta en aidosti näe siinä sen enempää mitään järkeä, kuin mitään kiinnostavaakaan, vaan päinvastoin koen sen energiaa tuhlaavana absurdina aberraationa ja silloin, kun reagoit näkemyksiini ylimielisesti, niin koen sen lähinnä merkkinä toivottomasta tilanteestasi."
Jos määrittelee esim. vapaan tahdon jo valmiiksi loogisesti ristiriitaiseksi niin ei se tietenkään ole silloin mahdollista. Minulle vapaa tahto merkitsee vain ja ainoastaan mahdollisuutta tehdä itsensä kannalta mahdollisimman optimaalisia valintoja jotka lisäävät valinnanmahdollisuuksia suhteessa tuleviin valintoihin. Vapaa tahto ei todellakaan ole eikä voi olla vapaa omasta tahtomisestaan koska silloin sillä ei olisi mitään merkitystä eikä kosketuspintaa mihinkään.
Vapaa tahtominen eli valintojen tekeminen ilmiönä liittyy nimenomaan elollisuuteen ja tietoisuuteen eikä aineellisuuteen varsinkaan jos se aineellisuus hahmotetaan jonkinlaisena deterministisenä kellokoneistona tai sen vastakohtana kvanttifysiikan satunnaisuutena jotka molemmat liittyvät aineeseen jota aina jonkin ulkopuolinen voima tuuppaa johonkin suuntaan.
Elollisuus on autonomiaa toimia suhteellisen riippumattomasti suhteessa ympäristöönsä niin että se oma rakenne ja kyky toimia säilyy mm. aineenvaihdunnan kautta matalamman entropian tasolla kuin ympäristön entropia. Aistihavaintojen ja mittausten tasolla tietoisuus ilmenee elollisen olion käyttäytymisen kautta ja kukin eliö voi kokea sen suoraan ainoastaan omassa henkilökohtaisessa kokemuksessaan.
Eliön käyttäytymistä voi yrittää palauttaa aineellisuuteen vertaamalla sitä esim. ihmisen suunnittelemiin ja rakentamiin koneisiin joiden käyttäytyminen voi yrittää emuloida tietoisia olioita esim. tietotekniikan ja tekoälyn avulla mutta silloin kannattaa palauttaa mieliin että ne kaikki tietoiselta näyttävät koneet ovat nimenomaan ihmisten suunnittelemia ja rakentamia eikä sellaisia löydy luonnosta. Se että ylipäätänsä kykenemme suunnittelemaan ja rakentamaan koneita ja kaikkea muutakin osoittaa selkeästi että olemme erilaisia ja jotakin enemmän kuin aine ja meillä on valintoja ja vapaus niiden valintojen tekemiseen.
jatkuu,,,, - "vaan se on kirjaimellisesti epäorgaanisten olentojen mieli"
Tavallaan koska kaikkien korkeakulttuurien taustalla vaikuttamassa ovat olleet ns. alienit jotka tietyssä mielessä epäorgaanisia ja interdimensionaalisia (ns. muinaistarustojen "jumalat") ja vaikuttavat vieläkin vaikkakin aina kulissien takana piilossa.
", joita hänen ei ollut aiemmin mahdollista muistaa, johtuen siitä, että hänen energiatasonsa ei silloin vielä ollut riittävän korkea."
Yksilön energiatasossa (& laadussa & intensiteetissä) on aina sen verran fluktuaatiota eri tiloissa että se muistaminen pätkii koska muisti toimii resonanssien kautta ja muistot palaavat mieleen vain samalla "aallonpituudella" kuin ne on alunperin koettu ja se muistaminen voi olla hyvinkin voimakasta ja eloisaa uudelleenkokemista ajasta ja paikasta riippumatta.
"Ei, koska olemassa ei ole mitään vapaata tahtoa, vaan kyse on vain siitä, että ihmisellä ei tuolloin ole apunaan sitä epäorgaanisten olentojen mieltä, sillä vaikka sillä onkin tuhoisat seuraukset, niin ilman moitteetonta intentiota, seuraukset ovat myös tuhoisat, tarkoittaen sitä, että energeettinen moitteettomuus on se, millä on merkitystä ja joka on ns. "ainoa toivo", eikä mikään olematon vapaa tahto tai muutkaan hömppä-asiat."
Energeettinen moiteettomuus ei ole eikä voi olla mikään lähtökohta vaan se oikeastaan sivutuote samalla tavalla kuin onnellisuus voi olla elämän sivutuote.
Vain valintoja tekemällä voi oikeasti oppia koska silloin se oppiminen perustuu omaan kokemukseen eikä muiden kokemukseen tai pelkkään ohjeiden seuraamiseen. Valintojen tekemisessä on aina riski epäonnistumiseen ja väärässä olemiseen mutta se ei ole mitenkään erityisen fataalia jos osaa oppia niistä virheistään eikä toista niitä.
Valinta on tietyssä mielessä vapaimmillaan kun valintatilanne on sellainen että "Kyllä" ja "Ei" ovat tasapainossa eli on punnittu tarkasti molempien vaihtoehtojen potentiaaliset seuraukset eikä valinnan tekeminen tunnu helpolta.
Ihmisen automaattiset opitut rutiinit taas huolehtivat pääsääntöisesti siitä että todellisia valintoja joutuu käytännössä tekemään hyvin harvoin ja silloin kun niitä joutuu tekemään niin ne ovat yleensä niin merkityksellisiä että niitä valintoja ei kannata tehdä kevytmielisesti eikä hätiköiden.
Ns. fysikaalisen kausaalisuuden kanssa valinnoilla ei ole mitään välttämätöntä yhteyttä koska fysikaaliset ns. luonnonlait eli säännönmukaisuudet ovat lähinnä kollektiivisen alitajunnan tapoja toimia rutiinin- tai tavanomaisesti mahdollisimman matalalla energiatasolla.
"Nagualismissa ne tunne- ja kehoaspektit ovat tärkeämpiä, kuin se äly. Tällaisessa keskustelussa toisaalta, vaikeutena on se, että tuosta huolimatta, niihin liittyvä kommunikaatio on vaikeaa."
Itse en lapsena ja nuorena ollut millään tavalla älyllinen ja minulla oli esim. massiivisia ongelmia saada edes yhtä ainekirjoitusta tehtyä äidinkielentunneilla koko lukuvuoden aikana koska tunsin koko ajan olevani ikäänkuin väärällä planeetalla väärään aikaan ja kaikki ympärillä tuntui sekä oudolta että järjettömältä.
Tunneihmisille on tärkeintä kehittää älyään ja kehoaan ja vastaavasti älyihmisille tunteitaan ja kehoaan jne. koska vain tasapainoisesti kehittynyt ns. aidosti normaali yksilö kykenee heräämään konsensustranssistaan ja muuntamaan itsensä sellaiseksi kuin hänen oma persoonallinen alitajuntansa oikeasti on. Kaikki yksipuolisesti kehittyneet ihmiset ovat tavallaan epänormaaleja vaikkakin tavallisia tässä ympäristössä jossa mikään ei ole normaalia ja kaikki on tavallaan "ylösalaisin" ja hahmotetaan "ylösalaisin". - Gurdjieffin Neljännen Tien opettaja William Patrick Patterson on kirjoittanut mielenkiintoisen teoksen Carlos Castenedan nagualismista jossa hän vertaa sitä Gurdjieffin oppeihin ja samalla selvittää nagualismin taustoja.
William Patrick Patterson Explores The Life & Teachings of Carlos Castaneda
https://youtu.be/NtMf_1J2tU8
Kannattaa huomata että hänen kuulijansa eivät käyttäydy aivan tavanomaisella tavalla koska he ovat sen verran perehtyneet G:n oppiin että ego-tietoisuus on heillä vähemmän esille kuin ns. taviksilla mikä on seurausta mm. siitä että kokemuksen painopiste ei ole pelkästään päässä eli loogis-analyyttisessä hahmotuksessa vaan sen huomion voi siirtää esim. isovarpaaseensa samalla kun katsoo tuota videota jolloin saavutetaan helpommin neutraali asenne eikä diktaattoria leikkivä loogis-analyyttinen robottiminuus pääse niin helposti sotkemaan kognitiota. .
Arkipersoonallisuus eli ego on kirjaimellisesti vieras installaatio eli koulutuksen,kasvatuksen ja kaiken muun ehdollistamisen luoma näennäis -minuus jonka vaikutusta pitää vähitellen tietoisesti heikentää ja palauttaa sen toiminta takaisin avustavan sihteerin rooliin johon sen loogis-analyytinen kyky riittää.
Pohjimmiltaan naugualisminkin ydin on tuon vallan kaapanneen pseudominuuden heikentämistä ja vastaavasti sen alitajunnassa uinuvan todellisen minuuden vahvistamista kunnes se persoonallinen alitajunta ei ole enää alitajuista vaan pomo jolla on aidosti vapaa tahto. Pseudominuuden "tahto" on aina ulkoa ohjattua.
Koska ihmistyypit voidaan karkeasti jakaa äly, tunne & kehoihmisiin sen mukaan mikä moodi on aktiivisin niin erilaisia metodeja tarvitaan erilaisilla yksilöillä alitajunnan herättämiseen ja aktivoimiseen.
Castanedan nagualismi voi toimia hyvin jonkinlaisena peruskoulutasoisena opetuksena mutta se ei veny mihinkään kehittyneempään koska liikaa painotusta on mm. psykoaktiivisten aineiden ja perinteisen shamanistisen noituuden harjoittamisessa joka usein vain vahvistaa egoa eli pseudominuutta ja tuottaa samalla valheellista vallan & oikeassaolemisen tunnetta.
Unennäön taito taas on ehkä vaarallisin metodi koska silloin avaa mielensä helposti vahingollisille vaikutteille koska unitilassa mielen palomuuri ei kunnolla toimi ja voi joutua negatiivisten epäorgaanisten vaikutteiden alaiseksi samalla tavalla kuin ns. kanavoinnissa ja meediotilassa jolloin vieras tietoisuus voi ottaa vallan kehosta ja mielestä kuten hypnoosissakin tapahtuu. - "Kun vihdoin vuosikausien odottelun jälkeen Belisario oli saanut "tajunta ensin" filosofiansa muotoiltua ymmärrettäväksi ja julkaissut sen. Siis antanut arvioitavaksi, kuten filosofiassa kuuluukin."
"Tajunta ensin" filosofia tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että valitaan maailman selittämisen vipuamisen alkupisteeksi välitön kokemuksellinen tietoisuus eikä vain pelkästään aistihavaintojen kautta fysikaaliseksi epäsuorasti tulkittu ns. fysikaalinen todellisuus.
Kyse on erilaisesta näkökulmasta ja maailman selitystä voi alkaa vivuta erilaisista perusoletuksista lähtien.
Tiede on aina aloittanut todellisuuden hahmotuksen Demokritoksen ajoista lähtien spekulatiivisesti postuloidusta aineesta (esim. atomeista) ja on oletettu että ns. heikon emergenssin kautta aineen käsitteen avulla voidaan selittää kaikki muut ilmiöt.
"Tajunta ensin" filosofia on vähemmän abstraktinen eikä postuloi kokemuksen ulkopuolisisa entiteettejä.
Minusta nämä molemmat toisiinsa nähden vastakohtaiset suuntaukset ovat harhaanjohtavia vaikkakin molempien kautta voi tuottaa sellaisen loogisesti ristiriidattoman kuvauksen joka kuullostaa uskottavalta juuri sen takia että se on loogisesti ristiriidaton mutta ei kuitenkaan kattava.
Esim. tässä lyhyessä videossa selkeästi ilmaistaan fysikalistinen malli jossa kaikki tietoisuuteen liittyvät ilmiöt kuitataan heikolla emergenssillä eli olettamalla ne näennäisiksi pelkästään kompleksisuudesta johtuviksi asioiksi.
Sean Carroll - Physics of Free Will (n. 5 min)
https://youtu.be/bxqcuPZnOl4
Tuossa SC unohtaa että ei ole löydetty mitään uskottavaa selitystä sille miten atomitason ilmiöistä voisi johtaa mitään kokemuksellisen tietoisuuden kaltaista.
TE (tietoisuus ensin) näkökulmasta taas ns. aineellisuus on mielen aistihavaintojen perusteella tuottama mielikuva aineesta eikä ns. ainetta koskaan voida havaita aistien eikä mittauslaitteiden kautta suoraan vaan se on aina tietoisuuden kautta prosessoitua aineistoa. Unien näkeminen ja varsinkin ns. selkounet osoittavat että unikokemus voi olla niin todelliselta tuntuvaa että sitä on usein mahdotonta erottaa valvekokemuksesta.
B. Kastrupilla on taas videokooste materialistein virhetulkinnoista:
Top 10 Materialist Fallacies
https://youtu.be/2m7BxlWlvzc
Minusta nuo molemmat näkökulmat ovat kumpikin omasta näkökulmastaan tarkasteltuna hyvin perusteltuja vaikkakin puutteellisia eli fysikalisti ei kykene selittämään miksi tietoisuus ja kaikki siihen liittyvät ilmiöt ovat ylipäätänsä olemassa ja idealistilla on samantapaisia vaikeuksia fysikaalisen todellisuuden olemassaolon suhteen ja molemmat unohtavat fyysisen ja henkisen rajapinnan eli elollisuuden jossa kaikki mahdolliset ilmiöt näyttäytyvät.
Kuten olen muuallakin kirjoittanut niin periaatteessa mikä tahansa käsitteellisesti ilmaistu filosofinen kanta on perusteltavissa ja kuullostaa uskottavalta kunhan vain valitsee sen näkökulman eli päättelyn vipuamisen alkukohdan sopivasti ja jättää sitten huomiotta kaikki sellaiset asiat jotka eivät eksplisiittisesti ilmene sen etukäteen valitun näkökulman premissien kautta.
Kiellisis-looginen analyyttinen ajattelu johtaa helposti ja lähes aina harhaan ja valheelliseen varmuuden tunteeseen jota kutsun "tietämisen illuusioksi" joka syntyy kun maailmaa koetaan ikäänkuin "avaimenreikäperspektiivistä" joidenkin "tieteellisiksi" oletettujen teorioiden ja mallinnusten valossa. Sellainen tuottaa fragmentoituvaa ja lokeroivaa ajattelua jossa kukaan ei enää kykene hahmottamaan kokonaisuutta eli "ei näe metsää puilta".
Kokonaisvaltaisempi hahmotus voi käytännössä olla vain henkilökohtaista ns. "oikean aivopuoliskon" intuitioon perustuvaa ajattelua joka taas edellyttää että sitä henkilökohtaista "alitajuntaa" tai perusolemusta kehitetään ja jalostetaan systemaattisesti esim. metodein jotka on perinteisesti luokiteltu esoteerisiksi ja kaikkien olemuspuolten (älyn, tunteen ja kehon) tasapainoiseksi ja harmooniseksi kehitykseksi (esim. joogan ja meditaation eri lajit, Gurdjieffin ja Castanedan opit varauksin. )
Kokonaisvaltaista hahmotusta on mahdotonta ilmaista tyhjentävästi käsitteellisin metodein eikä se myöskään avaudu pelkän loogis-analyyttisen metodin kautta. Tiede ja filosofia eivät sellaisenaan riitä alkuunkaan vaan ihmisen itsensä pitää muuttua ja kehittyä eli tavallaan alkemistisesti muuttaa tavis-tason lyijy kullaksi. :D
.....
Nyt helteitä tulossa joten en vähään aikaan jaksa kirjoitella. - https://youtu.be/qLvGnro4Cgw
:D - 537-538
Vastauksesi oli juuri sellainen kuin odotinkin ja sen takia naureskelin koko ajan lukiessani.
Onnea yrityksellesi. Sitä todellakin tulet tarvitsemaan:D
Minä luotan vain alitajuntaani. Se tietää ja huomaa kaiken (PISTE) - jatkoa:
"Itse aloitin CC:n kirjojen lukemisen "Unennäön taidosta..."
Olemme sitten täysin päinvastaisia koska oma kiinnostukseni lopahti enkä saanut tuosta Unennäön taidosta mitään irti ehkä sen takia että en edes yleensä muista uniani ja pyhitän sen nukkumisen nimenomaan nukkumiseen ja rentoitumiseen jolloin alitajunta prosessoi sitä mitä olen päivän aikana lukenut , katsonut tai kuunnellut eikä muunlaiset aktiviteetit edes jaksa kiinnostaa enää. Aamuisin joskus sitten pulpahtaa mieleen joitain mielenkiintoisia oivalluksia.
"Niissä on kyse siitä, että ihmisen lähtökohtaisesti tavoittamattomissa olevaa energia siirretään intentionaalisesti tavoitettavissa olevaksi."
Aina löytyy tietysti joku selitys. Minusta ne liikkeet ovat aika irvokkaita ja jotenkin itsetrakoituksellisia ja CC ilmeisesti halusi jonkun fyysisen harjoituksen repertuaariinsa samoin kuin G ja Steiner aikoinaan.
Itse en ole koskaan ollut kovin liikunnallinen kävelyä lukuunottamatta ja kävelin nuorempana usein useita kilometrejä päivittäin kun huomasin että ideata pulppuaa silloin mieleen paremmin kuin paikallaan ollessa. Urheilusta en ole ollut koskaan kiinnostunut millään tavalla ja yksinkertaisesti kouluaikoina vaan lopetin liikuntatunneilla käynnin ja sain lopulta vapautuksen koko touhusta kun keppi eikä porkkana toiminut eikä ole koskaan toiminut minkään muunkaan suhteen. :D
"Nagualismi on optimaalinen järjestelmä, eikä siihen nimenomaan pidä sekoittaa lisäksi mitään hömppää, kuten indeterminismiä tai epämääräisiä filosofioita, jotka vain pilaavat koko systeemin."
Voi olla joillekin. Sinä taas sotket siihen determinismin hömppää joka on myös metafysiikkaa ja filosofiaa.
"Minusta nagualismin soveltaminen on henkilökohtainen asia, enkä sen vuoksi ole kiinnostunut tieteellisestä verifioinnista sen asiayhteydessä, enkä myöskään, koska sen verifioinnin yrittäminenkin on järjetöntä energiantuhlausta."
Minusta ei kannata sitoutua mihinkään sellaiseen minkä toimivuutta ei ole itse verifioinut. Ilman verifiointia ja kunnollista harkintaa kyse on hyvin riskaabelista touhusta. Huijareita on esoteeriset piirit täynnä. Itse en ole muutenkaan millään tavalla liittyjätyypiä enkä halua uskoa ja luottaa kehenkään sokeasti enkä varsinkaan seurata ketään.
"Mielestäni se on täydellinen järjestelmä, mutta se ei tarkoita, että kyseessä olisi uskonto, koska sillä ei ole niitä ominaisuuksia, joita uskonnoilla on. Nagualismi on aivan omassa luokassaan - tieteen, filosofian ja etenkin uskonnon yläpuolella."
Nagualismi on uskomusjärjestelmä ja tieteessä ja filosofiassakin on paljon uskomuksia jotka on omaksuttu annettuina ja luotettu liikaa itse itsensä auktoriteeteiksi julistaneisiin tapauksiin. Se jos mikä on orjuuden kaltaista sokeaa uskoa ja luottamusta jota tässä ihmisten maailmassa on aivan liikaa aina ollut.
"Nagualismissa ei ole pimeää puolta, vaan kyseessä on täydellinen järjestelmä, mistä toisaalta ei tietenkään seuraa, että kaikki kykenevät noudattamaan sen periaatteita ja etenkään ei, koska täydellisen järjestelmän noudattaminenhan on tietenkin erittäin vaikeaa."
Ei mene kaupaksi:D
"Mitä taas Castaneda:an ja hänen seuralaisiinsa tulee, mikä on tietenkin paljon vähemmän tärkeä asia, kuin nagualismi sinällään, niin varmuuttahan asiasta ei ole ja ehkäpä siis Castaneda yhdistyi kuollessaan universumin kaikkiin pisteisiin ja ne seuralaiset seurasivat häntä, koska hän oli naguaali. Tuollainen tarina on don Juan:in mukaan ainakin sellainen, joka ei ns. "loukkaa henkeä"..."
Joopa joo. Aina tarinoita riittää joilla huijata herkkäuskoisia. Sinulta en ostaisi käytettyä autoa kuten sanonta kuuluu vaikka en muutenkaan ostaisi kun ei ole ajokorttia koskaan ollut ja kinnostus autoiluun aina ollut nolla. :D - XPR-0535:
"Nagualismi on silti nimenomaan universaalisti pätevä maailmankatsomus."
Niin sinun mielestäsi. Minusta se on aika tyypillistä guruilua jossa edellytetään ehdotonta luottamusta eikä vaivauduta selittämään mitään mikä oikeasti osoittaisi sen toimivuuden ja pätevyyden. Tuon tyyppiset opit aiheuttavat riippuvuutta seuraajissaan.
Gurdjieffin oppi taas perustuu ymmärtämiseen eli ei kehoiteta tekemään mitään ennenkuin ymmärtää sen tekemisen merkityksen ja seuraukset kunnolla. G myös korosti kaiken verifiointia omassa kokemuksessa eli ei siis minkäänlaista sokeaa uskoa auktoriteettiin.
Gurdjieffin Neljäs tie kolahti aikoinaan minulle koska se perustui ensisijassa järkeen eikä sokeaan uskoon ja luottamukseen. Castaneda ei koskaan minulle kolahtanut kokonaisvaltaisesti muuten kuin siltä osin kuin se oli yhteensopivaa G:n opetusten joihin myös jossain vaiheessa aloin suhtautua kriittisemmin kun vietin kuukauden Gurdjieffin seuraajien kanssa parikymmentä vuotta sitten.
Kuten G opetti niin kaikkien mahdollisten asioiden alut voivat olla hyvin voimakkaita ja inspiroivia mutta vähitellen niiden teho heikkenee varsinkin kun niiden alullepanijat kuolevat ja syntyy ns. laskeva oktaavi jossa alkuperäinen opetus alkaa heiketä ja jossain vaiheessa voi muuttua jopa sen alkuperäisen vastakohdaksi. Tätä kutsutaan ns. seitsemän laiksi joka pätee kaikkiin mahdollisiin prosesseihin.
Tietyissä oktaavin kohdissa tarvitaan uusi voimakas sysäys jotta alkup. suunta säilyisi ja pysyisi toimivana. Castaneda edusti mielestäni heikkenevää oktaavia ja nagualismi käytännössä kuoli hänen kuollessaan koska mitään uutta inputtia ei syntynyt. Sekä mikä oli alussa tuoretta ja inspiroivaa alkoi muuttua rutiininomaiseksi ja uusiutumiskyvyttömäksi.
Näin käy kaikille prosesseille ja myös ihmisille jotka eivät kykene uusiutumaan vaan jäävät jumittamaan siihen mikä joskus on toiminut hyvin.
Jos uusiutumista ei tapahdu niin entropia tappaa vähitellen kaiken sen mikä alkuvaiheessaan oli energistä ja toimivaa.
"Ihminen on parhaimmillaan juuri tuonkaltaisissa olosuhteissa."
Pitää paikkansa mutta toisaalta pidän irti päästämistä ja rentoutumista paljon tärkeämpänä kuin jonkun kaavamaisen ja kurinalaisen metodin seuraamista joka helposti johtaa nimenomaan uusiutumiskyvyttömyyteen.
Gurdjieff porukoissakin oli tapauksia jotka ovat kymmeniä vuosia yrittäneet saavuttaa jonkun taidon eivätkä ole onnistuneet kun taas joku uusi tulokas voi oppia sen saman taidon hetkessä. Ihmiset ovat erilaisia.
Minulle toimii Gurdjieff esoteeristen oppien suhteen, nagualismi elämänasenteen suhteen mutta koe minkään opin orjallista seuraamista tärkeänä enkä toimivana vaan haluan välillä tehdä ihan jotain muuta ja sitten palata myöhemmin siihen alkup. projektiin joka sujuukin taas entistä paremmin kun alitajunta on saanut sitä rauhassa prosessoida ilman että tietoinen ego on sitä jatkuvasti hoputtamassa.
Ts. en ole millään tavalla pakkomielteinen eikä minulla ole kiire mihinkään eikä myöskään mitään ehdottomia päämääriä ja intressejä juuri minkään suhteen ja ns. kunnianhimoa kaikken vähiten koska pääsääntöisesti halun olla omassa rauhassani kenenkään häiritsemättä. Teen sitä mikä sattuu kulloinkin kiinnostamaan eikä minulla ole mitään tarvetta todistella itselleni ja muille mitään.
"Sanonko mitä mieltä olen nyky-yhteiskunnasta. :D"
No minähän nimenomaan kritisoin nykyistä yhteiskunnan menoa. Minusta 1980-luku oli jotenkin vielä ok mutta 90-luvun jälkeen kaikki on muuttunut kiihtyvällä vauhdilla yhä sekopäisemmäksi. Pitäisi löytää joku tasapaino ääripäiden välillä eli sellainen missä kaikki on harmoonisesti tasapainossa ilman ylilyöntejä mihinkään suuntaan ja ihmiset voisivat rauhassa tehdä mitä haluavat kunhan eivät häiritse muita.
"Niin, joutavuuksiahan nuo ovat; energeettiseen moitteettomuuteen verrattuna, joka liittyy mm. resurssiensa tiedostamiseen."
Resurssien tiedostaminen ei voi olla mikään itsetarkoitus. Resurssit ovat olemassa sen takia että niitä voi käyttää johonkin omasta mielestään mielekkääseen aktiviteettiin eikä vaan keräillä niitä kuin joku saituri rahaa koskaan käyttämättä sitä mihinkään.
"Energeettistä moitteettomuutta ei pysty väärentämään ...."
Koen olleeni aika onnekas vaikka aika monasti jo n. 6 v lähtien olen asettautunut aika poikkiteloin ympäristön ja yhteiskunnan vaatimusten suhteen. Olen kuitenkin aina jotenkin saavuttanut sen mitä oikeasti olen halunnut ja tinkinyt sitten muusta kuten esim. nykyään esim. matkustamisesta, vaatteista ja kämpän sisustuksesta ja käytän rahaa vain kaikkein välttämättömimpään kuten ravintoon ja loput sitten harrastuksiin kuten esim. kirjojen hankkimiseen ja tietotekniikkaan. Kirjojakaan ei ole tarvinnut viime aikoina ostella kun archive.orgista löytyy aineistoa pitkäksi aikaa.
jatkuu.... - XPR-0529-531
Minusta kannattaa kyllä muistaa se alkuperäinen nagualimin viitekehys eli intiaaniyhteisö jossa naguaali toimi tietäjänä.
Energeettinen moitteettomuus on juuri sellainen asia joka mahdollistaa mahdollisimman optimaalisen toiminnan vaarallisissa ja epäsäännöllisissä olosuhteissa jossa käytännössä ollaan koko ajan hengenvaarassa.
Toisin on nykyisessä kulttuurissa ja yhteiskunnissa joissa nimenomaan kannattaa pohtia tarkoituksia koska ympäristö on suhteellisen turvallinen ja mahdollistaa sellaisen ja vaihtoehtoja erilaiselle olemiselle ja toiminnalle on äärettömän paljon enemmän.
Filosofiaan ja tarkoitusten pohdiskeluun riittää aikaa ja energiaa vain sellaisissa yhteisöissä joissa elossapysyminen eli evolutiivisen kelpoisuuden ylläpitäminen ei vie kaikkia resursseja.
Yhtä hyvin voisi väittää että tieteen tekeminen ja tekniikan kehittäminen kuluttaa energiaa ja vieroittaa tieteentekijän ja tekniikan suunnittelijan moitteettomuudesta.
Alkuperäisestä nagualismista saa aika hyvän vaikkakin selkeästi länsimaisen näkökulman kuvauksen tästä jo aikaisemmin tänne linkkaamastani dokumentista joka löytyy archive.org sivustolta.
https://archive.org/details/cu31924020427542/mode/2up?q=nagualism
Kuten monissa muissakin shamanistisissa kulttureissa niin ns. paranormaaleilla kyvyillä on ollut suuri merkitys ja tuossa dokumentissa mainitaan myös se että intiaaneilla oli myös omanlaisensa astrologiaa mikä vaikuttaa olevan universaali trendi kaikissa muinaisissa kulttuureissa (Sumer, Egypti, Kiina)
Nagualismi sellaisena kuin esitetään CC:n kirjoissa ei juurikaan sellaisenaan sovellu nykyiseen kulttuuriin ja elämään muuten kuin ehkä henkilökohtaisen asennoitumisen tasolla eli ns. "soturin tie" on hyvin käyttökelpoinen varsinkin oman asenteen muokkauksen suhteen eikä se soturin tie ei todellakaan tarkoita sitä että korostetaan julkisesti sitä omaa energeettistä moitteettomuutta ja vastaavasti syyllistetään samalla muita sen oletetusta puutteesta.
Minusta CC:n varhaiset kirjat olivat paljon elävämpiä ja todemmantuntuisia kuin ne myöhemmät joiden kirjoittamisen aikana Don Juan ei enää ollut elossa eikä CC minusta saavuttanut läheskään sitä tasoa mitä DJ ja muut kirjoissa esitetyt naguaalit edustivat vaan CC eli itse hyvin länsimaalaista ja vaurasta elämää niillä miljoonatuloilla joita hän onnistui kirjoillaan keräämään Los Angelesissa.
Tensegrity liikkeet eivät ainakaan minua vakuuttaneet varsinkin kun siitä vertaa Gurdjieff Movements liikkeissiin ja olen molempiin tutustunut käytännön tasolla vaikkakin melko lyhyen ajan ja pintapuolisesti.
Kokonaisvaikutelma oli minusta paljon toimivampi G:n liikesarjoissa joihin oli koodattu muinaista viisautta symbolisessa muodossa ja jotka perustuivat ikivanhoihin Egyptin ja Sumerin kulttuureiden temppelitansseihin. G itse pitikin itseään tanssinopettajana ja esitti julkisesti oman balettinsa The Struggle of the Magicians joka kertoi maagien välisestä taistelusta.
Minun hyvin vaikea ymmärtää miksi ylipäätänsä olet niin kiinnostunut nagualimista koska muuten edustat hyvin tyypillistä akateemista materialistia ja jopa aika äärimaterialismia deterrminismin ylikorostamisen ja vapaan tahdon totaalidenialismin suhteen.
CC: kirjoissa on paljon vähemmän sellaista aineistoa jonka voisi jotenkin tieteen metodilla yrittää verifioida kuin monissa muissa esoteerisissa opeissa kuten esim. hinduismin jooga & meditaatioperinteessä ja jonka seurauksia voisi tutkia tieteellisellä metodilla ja todeta käytännössä toimiviksi.
Ilmeisesti nagualismi on sinun uskontosi jonka koet olevan niin täydellinen omasta mielestäsi ettei sen toimivuutta voi millään tasolla verifioida eikä falsifioida millään konkreettisella tasolla.
Nagualismissa on myös oma pimeä puolensa johon viittaa mm. se että yksi CC:n naisseuralaisista teki itsemurhan CC:n kuoltua syöpään.
https://aldianews.com/culture/heritage-and-history/secret-life-castaneda
Sinun versiosi nagualismista on kaiken lisäksi selkeästi vääristeltyä ja tarkoitushakuista monessa kohdin joten miksi kenenkään pitäisi uskoa sinua?!
Sekin herättää epäilystä että olet itse täällä ilmaissut että et itse suosittele CC:n kirjojen lukemista vaan kaikkien pitäisi vain uskoa ja luottaa sinuun.
Minä pidin varsinkin CC:n varhaisvaiheen teoksista ja ne olivat hyvin ja hauskasti kirjoitettua helposti omaksuttavissa olevaa esoteriaa jolla oli paljon yhtymäkohtia muihin esoteerisiin perinteisiin mistä CC:n kriitikotkin ovat huomauttaneet ja hänen ns. tieteelliset ansionsa intiaanikulttuurin tutkimuksessa olivat aika kyseenalaiset vaikka hän olikin koulutukseltaan antropologi.
Länsimaiseen hippiajan lukijaan CC: n teokset upposivat kuin häkä varsinkin erilaisten psykoaktiivisten aineiden vahvistamina. :D
...
Eiköhän tämä riitä sinun nagualismin versiostasi:D - "Onhan sinun kelpoisuus-epäkelpoisuus logiikassasi myös premissejä,tuo logiikka siirtää totuusarvon sijasta "kelpoisuutta", tuo on aika paljon pragmatismin tuntuista ajattelua."
Perinteinen muodollinen logiikka pätee lähinnä vain kiinteiden fysikaalisten kappaleiden viitekehyksessä eli "ihmisen kokoisen" välittömän arjen tasolla ja on sen puitteissa kehittynyt samoin kuin yhteenlaskuun perustuva perusmatematiikka. Se pätee melko huonosti abstraktien mielen tason ja sellaisten asioiden kanssa joiden suhteen ei ole suoraa "selkäydintason" kokemusta.
Mitä kauemmaksi arkikokemuksesta eli arkisesta esim. ruohonjuuritason kaupankäynnin tasolta siirrytään niin sitä varmemmin perinteinen logiikka voi johtaa jonkinlaiseen systemaattiseen itsepetokseen jossa ei lähestytä enää totuutta vaan jatkuvasti etäännytään siitä vaikka samalla voi syntyä oikeassaolemisen ja varmuuden tunnetta joka helposti aiheuttaa jumittumista.
Sopivasti premissejä ja havaintoja tarkoitushakuisesti valikoimalla niin melkein minkä tahansa sekoilun voi loogisesti "todistella" itselleen ja muille uskomisen arvoiseksi.
"Kelpoisuuslogiikka" sen sijaan ei ole prossessoitavissa minkäänlaisten päättelysääntöjen mukaan vaan sen toimivuus perustuu puhtaasti käytäntöön ja kokemukseen eli edistääkö se evolutiivista kelpoisuutta vai ei ja se evolutiivinen kelpoisuus liittyy lähinnä yksilön ja lajin hengissäsäilymiseen.
Totuuden kanssa kelpoisuudella ei kuitenkaan välttämättä oile mitään tekemistä muuten kuin satunnaisesti aivan sillä arjen tasolla koska ihmislaji on evolutiivisesti optimoitunut nimenomaan hengissäsäilymiseen ja lisääntymiseen eikä mihinkään absoluuttiseen totuuteen.
Kelpoisuuslogiikan taso on se mikä on loogis-analyyttisen vasemman aivopuoliskon optimaalista toimintaa. Kaikki abstraktimmat ja kauempana välittömästä arkikokemuksesta olevat asiat on syytä jättää oikean aivopuoliskon kokonaisvaltaisen intuitiivisen puolen prosessoitavaksi ja se intuitiivinen puoli toimii nimenomaan alitajunnan kautta ja vain silloin kun se vasen loogis-analyttinen puoli älyää hiljentyä ja antaa työrauhan.
Älykkyystestit mittaavat pääsääntöisesti nimenomaan sitä loogista analyyttisyyttä eli todeolla suurten mokien tekemiseen tarvitaan suuria neroja joilla se intuitiivinen puoli on jo suurinpiirtein kokonaan surkastunut pois. Ei liene sattumaa että nerolla ja keisari Nerolla voi olla yhteisiä piirteitä:D
"Käsitteet ovat subjektiivisia, voit määritellä minkälaisia hyvänsä, niillä ei ole totuusarvoja eikä kelpoisuusarvoja, hinta tuosta subjektiivisuudesta on se, etteivät muut välttämättä ymmärrä niitä tai eivät vain usko niihin."
Ongelma ei olekaan käsitteissä sinänsä vaan niiden logiikan sääntöjen mukaisessa prosessoinnissa varsinkin abstraktilla tasolla. Käsitteen ymmärtämiseen ei riitä pelkkä määritelmä vaan se edellyttää sen oppimista missä yhteydessä sitä käsitettä käytetään käytännössä eli käytännön kokemusta jota ei voi korvata pelkällä teoriapuolen opetuksella.
Käsitteellinen kommunikointi on äärimmäisen työlästä varsinkin silloin kun intuitiivinen puoli ja kokemus puuttuu keskustelukumppanilta joka taas yhdistää niihin käsitteisiin omia assosiaatioitaan ja sitten prosessoi niitä muodollisen logiikan keinoin eli loogis-analyyttisesti mikä ei riitä koska se kokemuspuoli ja intuitiivinen hahmotus uupuvat. - jatkoa:
"Maailmankatsomuksemme eroavat oleellisesti siltä osin, että ilmeisesti oletat, että ihminen kykenee muuttamaan todellisuutta sinällään"
Tavallisesti ihminen ei kykene muuttamaan todellisuutta ainakaan merkitsevässä määrin koska intentio ei koherentti vaan poukkoilee kohteesta toiseen ja kumoaa toiset aikaisemmat intentionsa helposti.
Yhteiskunnassa myös vallitsee niin paljon keksinäisiä intentioristiriitoja että on vaikea luoda koherenttia ja stabiilia ympäristöä ja periaatteessa ns. "hajoita ja hallitse" metodi on tehokkain keino estää väestön laajamittainen ja koherentti intentio joka periaatteessa voi kyetä melkein mihin tahansa kunhan ensin kykenee tiedostamaan sellaisen mahdollisuuden olemassaolon ja sellaista valtaapitävät eivät todellakaan tyypillisesti halua että ihmiset laajamittaisesti itseorganisoituisivat.
", kun taas oma kantani on se, että kyse ei ole siitä, vaan siitä, että selittämätön voima; henki, saa aikaan sen, että kokoomapiste liikkuu ja siis siten sen, että ihminen tiedostaa todellisuudesta tietyt asiat, sen sijaan, että tiedostaisi toiset asiat, vaikka ne kaikki ovatkin jatkuvasti osa todellisuutta."
Jokainen meistä on sen selittämättömän voiman dissosiaatio ja sen voiman kokonaisuus ei ole koherentti eikä valmis vaan kykenee kehittymään vain meidän kauttamme tässä lokaalissa todellisuudessa jossa voi oppia valintojensa ja tekojensa seurauksia ikäänkuin simulaatiossa.
Epälokaalissa maailmassa ei voi olla valintoja eikä tahtoakaan koska kaikki tapahtuu viiveettä ja peruuttamattomasti eikä voi oikeastaan oppiakaan mitään. Kehittyminen ja oppiminen on mahdollista vain lokaalissa viiveellisessä maailmassa jossa opitaan vähitellen omien ponnistelujen ja rajoitusten kautta kontrolloimaan omaa intentiota.
"Vapaus-käsitettä nagualismissa olen toisaalta analysoinut aiemmin melko yksityiskohtaisesti tuolla (XPR-0453...). Kaikenkaikkiaan, "vapaus", on tietysti nimenomaan hyvä esimerkki sellaisesta käsitteestä, joka on hyvin sumea ja jonka käyttö voi siis helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17276130/vapaus-nagualismissa"
Olen tuon lukenut mutta en silloin jaksanut kommentoida.
Viitteiden lukumäärällä on suuri merkitys esim. Googlen kaltaisissa hakukoneissa mutta voi kuitenkin olla aineistoa joka käsittelee nimenomaan asioita joiden esiintyvyys tekstissä voi olla olematon tai hyvin vähäinen esim. koska ne on esim. korvattu tarkemmilla erilaisilla käsitteillä vaikka silti käsitellään samaa asiaa kuin sen epämääräisemmän käsitteen puitteissa.
Ei filosofiaa käsittelevässä teoksessa välttämättä tarvitse mainita käsitettä "filosofia" kertaakaan eli ei sen käsitteen tarvitse olla eksplisiittisesti esillä ja silti se implisiittinen merkitys voi silti olla siellä vaikka sitä ei tekoälyllä eikä tilastollisilla menetelmillä löydykään vaan ainoastaan keskittymällä itse lukemaan se aineisto ajatuksella ja eläytyen.
Enempää en jaksa vähään aikaan:D - jatkoa:
"Vapaan tahdon mahdottomuus -päätelmään voidaan päätyä hyvin monilla eri tavoilla. "
Vastakkaiseen päätelmään voidaan myös päätyä monella eri tavalla ja olennaista ovatkin niiden päätelmien premissit ja niistä seuraavat tulkinnat.
"Mielestäni vapaan tahdon käsite on nimenomaan sellainen käsitteellisen ajattelun tuote, jolle ei löydy vastinetta todellisuudesta."
Havaintotodellisuudesta ei löydykään vastinetta tahdolle, vapaudelle, tietoisuudelle ei millekään muullekaan sellaiselle asialle joka ei ole selkeästi havainto-objekti.
Tietoisuuden sijasta voidaan havaita vain käyttäytyminen joka näyttää tietoiselta jos sitä vertaa omaan käyttäytymiseen jonka kokee tietoiseksi. Vain oman tietoisuutensa voi normaalisti kokea ja muiden tietoisuus voidaan vain päätellä analogiapäättelyn avulla käyttäytymisen perusteella epäsuorasti.
"Kyse on siitä, että käsitteellinen ajattelu pyrkii typistämään todellisuutta käsiteltävissä olevaksi, mihin liittyy esim. se, että kuvitellaan, että kausaaliketjuilla on alku, vaikka esim. nagualismin mukaan naguaalilla ei ole alkua eikä loppua."
Kausaaliketjuilla on lukemattomia alkuja ja mikään kausaaliketju ei ole katkeamaton.
"Mielestäni on ilmeistä, että suuri osa sellaisista asioista, joiden jotkut ihmiset kuvittelevat olevan reaalisia; kuten esim. vapaa tahto, selitys on yksinkertaisesti ihmisen kognition rajoitteet, eli kun esim. ei havaita syytä siihen, että tahdotaan jotakin, niin kuvitellaan, että se tahtominen ilmestyy tyhjästä, mikä puolestaan on myös kategoriavirhe, koska olematon ja olevainen ovat laadullisesti toistensa vastakohtia jne."
Tässä on syytä erottaa toisistaan fysikaaliset deterministisiltä näyttävät syyt ja sitten valintojen perustelut jotka eivät ole välttämättä millään tavalla ehdottomia varsinkin jos vaihtoehdot ovat suurinpiirtein samanarvoisia tai samantekeviä.
Tahtomiselle on tietysti aina syy ja mieluiten mahdollisimman optimaalisia seurauksia mahdollistava syy. Älykkyyttä ei ole ilman valinnanmahdollisuutta mutta fysikaalisia syitä ei pidä sotkea tietoisuuden tason syihin ja eri tietoisuuden tasoilla on erilaiset mahdollisuudet valita (decision space).
"Toivoisin, että vapaa tahto -käsitteen käytöstä luovuttaisiin kokonaan, koska se aiheuttaa vain sekaannusta, mutta ymmärrän kyllä, että toiveillani ei ole juurikaan vaikutusta asiaan ja sekoilu siis jatkuu."
Ei se ole sekoilua vaikka jääräpäisesti tunnut niin uskovan. Voi olla että tosiaan koet kaiken pakottavana mutta itse en jaa sellaista kokemisen tapaa joka muistuttaa pakkomiellettä.
"Mitä taas energiaruumiiseen tulee, niin energia on fysikaalinen käsite ja kuten itsekin käsittääkseni olet todennut, niin ns. fyysinen ruumis on tavallaan vain tietty näkymä siihen, että mikä ihminen on ja pohjimmiltaan ihminen on nagualismin mukaan energiaa. Tämä ei tarkoita sitä, että fyysinen ruumis olisi illuusio, vaan vain sitä, että tyypillinen näkemyksemme siitä on vain osittainen näkymä siihen."
Periaatteessa kaikki voidaan mieltää fysikaalisena kunhan muistaa että kaikki fysikaalisuus ei ole ominaisuuksiltaan ja mahdollisuuksiltaan samanlaista.
Suhteelliuusteorioilla ja kvanttifysiikalla ei ole enää mitään tekemistä tietoisuuden erilaisten energiatasojen kanssa puhumattakaan Newtonin fysiikasta josta seuraa täydellinen determinismi joka on tosin näennäistä vaikka makrotasolla se voi näyttää todelliselta.
"Mielestäni niissä tahto-asioissa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihminen pitää tietyntyyppisiä tapahtumia toivottavina ja toisentyyppisiä epätoivottavina, sen seurauksena, että mikä niiden vaikutus ihmiseen on ja käsitteellisesti kutsuu tahdokseen sitä, että keskittyy siihen, että muistaa sen, että mitä pitää toivottavana jne., mikä ilmeisesti voi johtaa siihen, että kokoomapiste liikkuu siten, että tiedostetaan todellisuus siten, että tapahtumat tapahtuvat siten, kuin niiden tahdotaan tapahtuvan, mitä kykyä puolestaan kutsutaan nagualismissa henkilökohtaiseksi voimaksi."
Tuo mekanistinen kokoomapisteen tulkinta. Vapaa tahtominen ja siihen liittyvä itsenäinen kokoomapisteen valinnainen muuttaminen liittyy korkeamman tasoiseen tietoiseksi muunnetun alitajunnan mahdollisuuksiin kun taas pakonomainen kokoomapisteen liike on sen loogis-analyyttisen formatoorisen apparaatin toiminalle tyypillistä ja joskus voi nähdä välähdyksiä niistä suuremmista mahdollisuuksita kun kokoomapiste esim. jonkun psyykkisen stressin tai järkytyksen seurauksena siirtyy sinne alitajunnan tasolla joka muuttuu hetkellisesti tietoiseksi jolloin voidaan kokea sellaista mihin sitten myöhemmin löytyy motivaatiota pyrkiä systemaattisesti kun on palattu taas takaisin taviksen tasolle ns. mystisen kokemuksen tai kundaliniheräämisen seurauksena.
jatkuu.... - XPR-0534:
"OK, vastauksesi ovat tällä kertaa hyvin asiallisia."
Kyllä minä aina pyrin olemaan asiallinen mutta en jaksa samaa toistaa loppumattomiin varsinkaan kun vastapuoli ei halua sitä mitenkään prosessoida vaan yrittää tarkertua aina johonkin mitä kuvittelee voivansa kritisoida ja on myös niin syvälle kaivautunut oman kantansa poteroon ettei koe mahdollisena että mikään hänen omassa kannassaan voisi olla puutteellista tai virheellistä.
Dialogi nykyään merkitsee turhan usein sitä että keskustellaan niin kauan että vastapuoli väsyy ja kääntyy omalle kannalle tai sitten köydenvetoa jatketaan loppumattomiin eikä kumpikaan puoli anna periksi. Maailmaan mahtuu kyllä erilaisia mielipiteitä koska eri yksilöillä tilanne ja ns. kelpoisuusarvostukset ovat erilaisia.
Aloitukseni tässä oli lähinnä samantapainen tehokeino jota Gurdjieff käytti hidastaakseen ja hämätäkseen lukijan mekaanista loogis-analyyttistä apparaattia koska se on väärä koneisto tiettyjen asioiden ymmärtämiselle. Samasta syystä en useinkaan viitsi oikolukea viestejäni ja jätän kirjoitusvirheitä korjaamatta koska lukijan alitajunnan intuitio pääsee paremmin toimimaan kun tietoisen tajunnan prosessointi työllistetään muulla tavalla.
Jos keskustelun avaa aggressiivisesti kritisoiden niin vastauksestakin tulee helposti samanlainen eli niin se metsä vastaa kun sinne huudetaan. Koska energiaa eikä aikaa ole käytettävissä itselläni loppumattomiin niin samojen asioiden uudelleen iteroiminen samoilla vanhoilla argumenteilla ei ole erityisen kiinnostavaa eikä kehittävää ja johtaa helposti kyllästymiseen ja ärsyyntymiseen vaikka en samaistukaan sellaisiin tunteisiin ja unohdan ne pääsääntöisesti heti kun poistun palstalta.
Rajansa kaikella ja se ärsyyntynyt "pimeän puolen" käytös on tarkoituksellinen signaali tai vihje sille että samaa peliä voi pelata tarvittaessa molemmat osapuolet.
"Abstraktioitahan ne tosiaan ovat, mutta kyllähän havaintojen mukaan tietyt asiat silti toteutuvat todennäköisemmin; tarkoitan aina oletusarvoisesti ns. "epistemologista todennäköisyyttä, kuin toiset."
Epistemologinen todennäköisyys liittyy nimenomaan aikaisemmin havaittuihin säännönmukaisuuksiin mutta siitä ei seuraa sitä etteikö voisi ilmaantua jotain sellaista mikä poikkeaa niistä aikaisemmista säännönmukaisuuksista. Se säännönmukaisuus sinänsä ei ole ongelmallista vaan sen säännönmukaisuuden selitys jota ohjaa havaitsijan uskomukset ja odotukset sekä laajempi yhteiseksi koettu "konsensustranssi"
"Eli, esim. vaikka onkin mahdollista, että kivi voi muuttua kvanttimekaanisesti esim. leiväksi, niin yleensä sellaista kuitenkaan ei tapahdu tai tarkemmin ilmaisten, ei ainakaan havaita tapahtuvan ainakaan täällä ja "näinä aikoina" ja "näillä tienoilla" ja siis pätenee käytännön kannalta väite, että "kivet eivät muutu leiviksi jne." mutta "oikeanlainen" tarkkuus ilmaisuissa siis on tarpeen, jos halutaan, että väitteet ovat todennäköisemmin ja yleispätevämmin tosia."
Leipää voi syödä mutta kiveä taas ei vaikka jotkut bakteerit kykenevät siihenkin. Auto kulkee bensalla mutta ihminen taas ei jne. Kyse on eritasoisista ontologioista eli jaottelu idealismiin ja materialismiin ei toimi käytännössä koska kaikessa konkreettisessa on aina mukana molemmat aspektit vaikkakin eri määrillä, laaduilla ja intensiteeteeteillä.
Organismin ontologia toimii välittäjänä ja rajapintana lokaalin ja epälokaalin todellisuuden välillä.
Nykyinen tiede on läpikotaisin metafyysistä ja filosofista perusteiltaan mutta sekä metafysiikkaa että filosofiaa torjututaan ja vähätellään varsinkin jos se koetaan ns. vääränlaiseksi filosofiaksi ja metafysiikaksi kun taas ns. oikeaoppinen filosofia ja metafysiikka on materialismia koska ainakin makrotasolla aine näyttää tiukasti säännönmukaisuuksia seuraavalta ja aineen suhteen tuntuu pätevän myös muodollinen logiikka riittävän hyvin. Näin syntyy helposti motivaatio julistaa se aineellinen säännönmukainen eli deterministinen todellisuus ainoaksi mahdolliseksi ja kaikki muut metafyysiset suuntaukset ja filosofiat haihatteluksi ja sekoiluksi.
Tietoisuus sinänsä on selkeä anomalia suhteessa fysikaaliseen tasoon ja sitä kuvaa varsin hyvin David Chalmers tässä vanhassa haastattelussa:
David Chalmers - Does Consciousness Defeat Materialism?
https://youtu.be/PI-cESvGlKc
Jos taas ottaa esim. kaukonäkemisen ja muut vastaavat paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt huomioon niin minusta mikään Chalmersin esittämistä tietoisuuden selitysvaihtoehdoista ei voi pitää paikkaansa.
Kuvaavaa oli että heti kun USA:n kaukonäköprojekti siirrettiin CIA:n alaisuuteen niin se lakkautettiin jo ennen kuin se ehti aloittaa taas toimintaansa vaikka sitä oli mm. armeijan alaisuudessa harjoitettu parikymmentä vuotta. Samalla CIA julkisti julkisen raportin jossa väitettiin että kaukonäkemisestä ei ole ollut mitään hyötyä eikä se toimi mikä tietysti miellytti varsinkin skeptikkoyhteisöjä.
jatkuu,,, - XPR-0533:
"Lyhennelmä aloituksesta: "Fractalmind:in/Belisario:n mielestä seuraava väite kuvaa todellisuutta oikein: "Kaikki todellisuutta kuvaavat väitteet ovat virheellisiä."" :D"
Oma kantani on että todellisuutta koskevat käsitteellisesti ilmaistut väittet ovat paikkansapitäviä korkeintaan vertauskuvan eli analogian tasolla koska käsitteelliset määritelmät ja väitteet ovat aina liian yleistäviä ja pelkistäviä suhteessa johonkin konkreettiseen asiaan eli siinä mielessä ne eivät voi olla missään absoluuttisessa mielessä tosia vaan aina riippuvaisia perusoletusten ja havaintojen tulkintojen paikkansapitävyydestä.
Olenkin korvannut totuus-epätotuus dikotimian kelpoisuus-epäkelpoisuus käsitteillä jotka tarkoittavat käyttökelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta jäykän ja toimimattoman totuus-epätotuus dialektiikan sijasta.
"Mikä muuten olikaan kantasi "reductio ad absurdum":in pätevyyteen? Muistanko oikein, että se on mielestäsi sellaista "loogista hömppää", jossa ei ole riittävästi epätarkkuutta, jotta voitaisiin luottaa sen pätevyyteen? :D"
Reductio-ad-absurdum muodollisen logiikan puitteissa on samalla tavalla riippuvainen premisseistä kun taas kelpoisuuslogiikassa se tarkoittaa äärimmäistä epäkelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuuden puutetta.
Esim. Ollin idea alun mahdottomuudesta on sillä tavalla paikkansapitävä että maailmankaikkeus ei ole voinut alkaa absoluuttisesta tyhjyydestä vaikka periaateessa kylläkin sellaisesta tilasta joka näyttää tyhjältä koska se ei ole tarpeeksi erilaistunut niin että jotain voisi mitata, havaita ja verrata (kvanttityhjiö, nollapiste-energia) .
Sinun ideasi vapaan tahdon loogisesta mahdottomuudesta on taas erittäin vahvasti premissisidonnainen koska olet omaksunut ehdottoman determinismin esim. siinä mielessä että jos kivellä ei ole vapaata tahtoa niin sitä ei voi olla ihmiselläkään.
Nagualismin puitteissa suhteellisen vapaa tahto voi olla tarpeeksi kehittyneellä energiaruumiilla (johon liittyy ns. alitajunta) mutta ei sen fysikaalisella vastineella joka on lähinnä sen energiaruumiin templaatin kokoama kopio karkealla fysikaalisella tasolla joka mahdollistaa lokaalin kokemisen. - Tässä+ehkä+tähän+mennessä++paras+löytämäni++videoluento+kontrolloidun+kaukonäkemisen+periaatteista+ja+käytännöstä.
- "Leibniz on mielestäni yliarvostettu henkilö, joka ei keksinyt mitään omaperäistä. Pystyi toki jatkokehittelemään Pascalin keksimää mekaanista laskukonetta ja Newtonin keksimää differentiaali- ja integraalilaskentaa,"
Leibniz keksi differentiaalilaskennan Newtonista riippumatta vaikka asiasta on kiistelty Leibnizin ajoista lähtien.
Wikikään ei tunnu olevan kovin yksimielinen asian suhteen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Leibniz–Newton_calculus_controversy
Nykyään matematiikassa käytetään differentiaalilaskennassa Leibnizin alkup. notaatiota ja Newtonin versio on unohdettu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Notation_for_differentiation
Kokonaisuudessaan koko Leibniz vs Newton kiista haiskahtaa politikoinnilta koska Newton oli britti ja Leibniz taas saksalainen. Leibnix ei julkaissut teoksia vaan koko hänen tuotantonsa koostui tuhansista kirjeistä joita hän lähetteli kollegoilleen ja vain pieni osa niistä on julkaistu.
Minusta Newton on äärimmäisen ylihypetetty tapaus varsinkin kun ottaa huomioon että hän laskeskeli Maan ikää Raamatun pohjalta eli vaikutti siis omalta osaltaan nuoren maan kreationismiin. Alkemistina Newton myös todennäköisesti haisteli liikaa elohopeahöyryjä.
Leibniz oli selkeästi omaperäisempi ja hänen monadi-ideansa on minusta varsin mielenkiintoinen ja omaperäinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Monadology
"En ymmärrä miksi ihmeessä Leibniz on nostettu jalustalle joidenkin taholta nykyään, koska siihen ei ole kunnon perustetta."
Minä en ymmärrä kenenkään tutkijan nostamista jalustalle ja minusta varsinkin Newton, Einstein, Darwin ja monet muutkin ylihypetetyt tapaukset ovat lähinnä sellaisia joiden tutkimusta sen tutkimuksen rahoittajat ovat ohjailleet. Itsenäiset ja omaperäiset tutkijat yleensä unohdetaan koska he ns. keinuttavat liikaa ns. virallisen liturgian "venettä" vaarantaen samalla propaganda-agendan.
"Mitä tulee Leibnizin filosofiaan, se on puhdasta rationalismia, jolla ei ole mitään järkevää käyttöä nykytieteessä, eikä muutoinkaan."
Nykytiede on suurimmaksi osaksi täyttä roskaa varsinkin 2. maailmansodan jälkeen joloin natseja seuraten tiede jakautui suurelle yleisölle tarkoitettuun kulutustieteeseen ja toisaalta salaisiin projekteihin jotka suoritetaan yrityksissä jotta niitä ei tarvitsisi koskaan julkistaa minkään FOI lain perusteella. Salailua on tosin ollut todennäköisesti aina tieteeseen ja sen tuloksiin liittyen. - "Oikeastaan voisimme olla tarkempia terminologian kanssa, paradigma on tieteellisten näkemysten muodostama suuntaus."
Olet tavallaan oikeassa mutta silloin pitäisi myös määritellä mikä voi ylipäätänsä olla tieteellistä.
Itse olen kallistumassa sille kannalle että ainoa hyödyllinen asia mitä ns. tieteellisellä metodilla voi ylipäätänsä saada aikaan on toimiva tekniikka joka perustuu havaittuihin lokaaleihin säännönmukaisuuksiin.
Universaalien ns. luonnonlakien olettaminen menee jo selkeästi metafysiikan puolelle samoin kuin fysikalismin ja idealismin olettaminen.
Tieteen avulla ei voi ylipäätänsä saavuttaa mitään absoluuttista eikä täydellistä totuutta joten kaikki kiistat esim. alkuräjähdykseen ja evoluutioon liittyen ovat aika turhia koska tieteen metodille ei voi niihin antaa vastauksia koska tieteen postulaatit eli perusoletukset ja niistä seuraavat havaintojen tulkinnat ovat aina hyvin subjektiivisia ja riippuvaisia vallitsevista uskomuksista,oletuksista ja metafysiikasta,
Paradigmat sinänsä ovat loppujen lopuksi aina jonkinlaista metafysiikkaa jonka oikeellisuutta on mahdotonta todentaa. Jos luovutaan paradigmoista ja metafysiikasta niin jäljelle jäävät vain ne havaittavat säännönmukaisuudet. Tiede ei voi osoittaa mitään maailmankuvaa eikä ontologiaa oikeaksi eikä vääräksi.
Se idealismin muunnelma, jota tuot esille on ontologinen käsitys, joka ei oikeastaan ole mikään paradigma."
Ei olekaan eikä se liity filosofiaan oikeastaan mitenkään vaan siihen että ainakin oman ja monien muidenkin kokemuksen mukaan tietoisuudella on paljon suurempi merkitys kuin nykyinen tiedeyhteisön ja suuren yleisön enemmistö olettaa. Itse en edes pidä itseäni idealistina filosofisessa mielessä enkä kannata ainakaan varauksettomasti mitään tunnettua idealismin muotoa ainakaan sellaisenaan eikä loogis-analyyttinen pohdinta muutenkaan toimi erityisen hyvin ja on lähinnä sellaista analyyttistä peitettä (analytical overlay) joka vain sotkee ja vääristää kokemusta.
Ns. tietoinen metakognitio on muutenkin aika avutonta ja surkeaa koska sen avulla kyetään hahmottamaan vain parin asian keskinäisiä suhteita kerrallaan ja se on muutenkin äärimmäisen virhealtista koska liikaa korostetaan mekaanista logiikkaa ja pelkistetään kokemusta sopimaan ennalta määriteltyihin käsitteisiin.
Alitajunta on se oikea tajunta jonka kyvyt ovat ainakin potentiaalisesti paljon laajempia kuin binäärinen loogis-analyyttinen käsitteellinen kognitio ylipäätänsä mahdollistaa. Yksilöiden välillä on tietysti massiivisia eroja sen suhteen kuinka sitä alitajuntaansa kykenee hyödyntämään ja suurimmalla osalla se on joko syvässä unessa tai surkastunut olemattomiin (walking dead:D)
"Idealismilla on pitkä historia, menestys tosin ei ole ollut ihmeellinen,subjektiiviset versiot ovat aika pikkuisia suosioltaan, sinä taidat olla merkittävin asian puolesta puhuja."
Suosio on totuuden kannalta aika epäolennaista koska suurin osa aina seuraa vertaisryhmäänsä ja ryhmäajattelussa tyhmyys muutenkin tiivistyy aika tehokkaasti.
B. Kastrup lienee tunnetuin idealistinen filosofi enkä ole hänen kanssaan läheskään joka asiasta samaa mieltä vaikka periaatteessa pidänkin tietoisuutta paljon tärkeämpänä kuin ns. ainetta varsinkin jos tietoisuus käsitetään henkilökohtaisen ja kollektiivisen alitajunnan kautta eikä pelkästään tavallisena havaitsemisena ja käsitteenmuodostuksena.
"Objektiivinen idealismi ilmenee oikeastaan kahdessa perususkonnossa,tietyissä kristinuskon osissa ja islamissa, tosin kumpikin on joutunut turvautumaan kyseenalaisiin menetelmiin kannattajiaan kohtaan,kumpikin kiristävät kohteitaan pahimmilla mahdollisilla uhkauksilla."
Ns. monoteistiset jahveuskonnot (juutalaisuus, kristinusko ja islam) ovat lähinnä väestön kontroilloinnin apuvälineitä kuten suuri ns. tieteestäkin nykyään eli lähinnä propagandaa varsinkin nykyisessä muodoissaan ja periaatteessa harhautuksia joissa on tarjolla 2 toisiinsa nähden polarisoitunutta vaihtoehtoa jotka molemmat ovat vääriä koska ne ovat ikäänkuin saman jatkumon ääripäitä ja vääritymiä eli lähinnä "hajoita ja hallitse" manipulointia.
"Toivon myös, ettet ala haukkumaan muita filosofioita,etkä markkinataloutta tai koulutusjärjestelmää, ne ovat tässä epäoleellisia."
Voihan sitä aina toivoa mutta kirjoitan aina mitä parhaaksi näen.
....
Sinun vänkäämisesi on taas niin puuduttavaa ja junnaavaa tahallisten väärinkäsitysten sumaa että en nyt vähään aikaan viitsi vastailla kun minulla on parempaakin ja mielenkiintoisempaakin tekemistä kuin haaskata aikaani moiseen.
Sinä olet minusta aika toivoton tapaus :D - jatkoa:
"Tähän kohtaan sopisi jokin ajatuskoe."
Ei sovi.
Ajatuskokeilla voi yrittää huijata itseään ja muita koska kaikki sen ajatuskokeen perusoletukset ja tulkinnat liittyvät aina siihen olemassaolevaan paradigmaan.
Pelkkä loogis-analyyttinen ajattelu ei riitä vaan on kehitettävä omaa kokemuskykyä esim. jonkinlaisella meditoinnilla niin että se toisenlainen todellisuus vähitellen alkaa resonoida niin että se tuntuu todellisemmalta kuin se vanha suppeampi kokeminen.
Itämaisissa opeissa ja myös jossain länsimaisissa perinteissä tämä ymmärrettiin hyvin mutta nykyihminen on ohjelmoitu niin kiireiseksi kuluttaja-tuottajaksi ettei aikaa ja energiaa jää mihinkään pintaliitokokemusta syvempään olemassaoloon.
Paasauksen alku:
Tämä on kuin vankilaplaneetta jossa elämä on kaikkia yksityiskohtia myöten äärimmäisen kontrolloitua ja ohjelmoitua vauvaiästä kuolemaan asti eli todellinen maanpäällinen helvetti monessakin mielessä useimmille ihmisille jotka tosin eivät enää osaa edes haaveilla paremmasta ja meno senkun kiiihtyy jatkuvasti tekoälyn ja kaiken muun vastaavan transhumanistisen sekoilun myötä.
Parasta olisi kai palata metsästäjä-keräilijöiksi mikä saattaa vielä onnistuakin jos 3. maailmansota on tulossa ja käytännössä sitten kaikki infra tuhoutuu ja vaikuttaa siltä että sellaista maailmanloppua on haaveiltu monissa uskonnoissa koska se heidän mielestään toteuttaa ns. lopunajan ennustukset, rapturet, Jessen, mahdin ja vastaavien uudelleentulemiset yms. sekoilut eli kollektiivinen alitajunta näyttää toimivan taustalla koska koko ihmiskunta on jumittunut umpikujaan yksipuolisen tieteellis-teknisen sivilisaation ylilyöntien seurauksena ja muutenkin äärimmäinen korruptio kukoistaa kaikissa valtainstituutioissa kaikkialla.
Paasauksen loppu (:D) - "Ongelmana on perustella se tavalla, joka tekisi sen jotenkin uskottavaksi."
Se uskottavuus liittyy aina kokemuksiin. Kannattamani paradigma ei todellakaan ole mitään tyypillistä konsensuskokemusta varsinkaan tässä länsimaisessa mekanistis-reduktionistisessa kulttuurissa.
"Filosofiaan tutustuneet kyllä tunnistavat tälläisen kehitelmän, historia on täynnä esimerkkejä tälläisestä."
Entä sitten? Se että sellaisia kehitelmiä löytyy filosofian historiassa pikemminkin todistaa sen puolesta että muutkin ovat hahmottaneet omaa kokemustaan samantapaisella tavalla.
Tämä nykyinen fysikalistinen hölmöily on suurimmaksi osaksi Descartesin kehittämän dualistisen mallin syytä jossa hän jakoi todellisuuden jyrkästi vastakkaisiin kategorioihin joista toinen oli äärimmäisen mekanistinen ja kaavamainen ja toinen taas toiseen äärimmäisyyteen viety henkisyys joilla D:n mukaan ei ollut mitään selkeää vuorovaikutusta toistensa kanssa.
Tavallaan tuon jaon kahden vastakkaiseksi miellettyyn substanssiin ymmärsi koska se käytännössä tarkoitti työrauhan antamista sen ajan tieteilijöille joiden ei tarvinnut enää pelätä inkvisitiota edellyttäen että he pysyivät tiukasti oman reviirinsä puolella ja kirkko taas sai rauhassa huseerata ihmisten sielujen kanssa.
Tuo oli aikanaan varmaan aika hyvä diili mutta sen seuraukset osoittautuivat varsin negatiivisiksi 1800-luvulla jolloin käytännössä tiputettiin kokonaan se henkinen puoli pois ja keskityttiin pelkästään mekaniikkaan koska kuviteltiin kaiken olevan kuvattavissa pelkkien matemaattisten kaavojen avulla.
Tietotekniikan kehittymisen myötä tämä fysikalistinen maailmankuva on muuttanut ihmisten elämän ja koko kulttuurin äärimmäisen kontrolloiduksi ja ylhäältäpäin säädellyksi ikäänkuin vankilakoneistoksi jossa ei enää ole juuri mitään mielekkyyttä.
"Ajatuskoe on pitemmälle viety perustelu, tässä tapauksessa filosofinen ajatuskoe, jotta saat toimia omassa paradigmassasi."
En minä tarvitse enkä kaipaa kenenkään lupaa ja oikeutusta hahmottaa todellisuutta siten kuin parhaaksi näen vaikka se tuntuukin ärsyttävän monia sellaisia jotka ovat omaksuneet tuon mekanistisen paradigman omaksi uskonnokseen ja uskovat siihen koska ovat sen omaksuneet koulutuksensa ja ympäristön vaikutuksen kautta.
Descartesin todellisuuden hahmotus oli täysin virheellinen ja tieteen puitteissa se alkoi valjeta n. sata vuotta sitten kun alettiin kehittää kvanttifysiikan perusteita jonka takia perinteinen aineen mielikuva romahti eikä ollut enää perusteltavissa tieteellisen tutkimuksne pohjalta. Änkyröintiä ja vastustusta on tietenkin edelleen kuten "turpa kiinni ja laske" metodi jota itse kutsun strutsitaktiikaksi koska se on selkeää denialismia ja takertumista vanhaan ja toimimattomaan filosofiaan.
"Erikoiset väitteet vaativat erikoisia todisteita."
Tuo on hölmö ja umpimielinen väite jota olen aina ihmetellyt ja se on tyypillstä ns. skeptikkojen eli oman paradigmansa ja uskontonsa fanaattisten puolustajien jargonia.
Maailmankuvan muutos edellyttää näkökulman avartamista ja omien asenteiden ja ennakkoluulojen hillitsemistä ja paljon vaivannäköä mikä ei tietenkään ole erityisen houkuttelevaa koska se voi vaarantaa ainakin lyhyellä tähtäimellä monien urakehityksen ja edellyttää tietoisten riskien ottamista ja muutenkin suurin osa ihmisistä on mieluiten perässähihtäjiä ja valmiin ladun seuraajia. On paljon helpompaa vain uskoa ja luottaa ns. asiantuntijoihin ja auktoriteetteihin kuin vaivautua itse ajattelemaan puhumattakaan omaehtoisesta tutkimisesta.
"Tuossa omassa paradigmassasi uskomukset, oletukset, käsitteelliset hahmotukset ovat yleistä perustavaraa, mutta siitä eteenpäin analogiat eivät ole niin selviä kuin ajattelet, lopputulos vaatii uusia käsitemäärittelyjä, miksi pitäisi lähteä moiseen."
Paradigman muutokset eivät ole koskaan helppoja ja niitä vastustetaan aina äärimmäisen kiivaasti ja kiihkomielisesti niin kauan kuin ne vastustajat ovat vallassa ja hengissä. Kukapa haluaisi muuttaa sellaista todellisuuden hahmotusta jonka on omaksunut jo nuorena ja joka on monille osa identiteettiä ja valta-asemaa.
Paradigmaa ei yleensä muuteta eikä edes voi muuttaa ns. järkisyillä koska niitä verrataan aina yksitellen siihen vanhaan paradigmaan eikä ymmärretä että uusien asioiden lisääminen vanhaan paradigmaan ei onnistu vaan koko vanha malli on heitetteävä roskiin ja aloitettava ns. puhtaalta pöydältä hahmottamaan uudestaan todellisuutta sen mukaan mitä on oikeasti havaittu ja koettu ja hylätään vanhojen arvausten muodostama korttitalo koska se on käytännössä korjauskelvoton jo perusoletustensa ja niihin liityvien tulkintojensa osalta.
Valtavirran kannattajat käyttäytyvät ihan samalla tavalla kuin Galileon vastustajat aikoinaan jotka eivät halunneet katsoa Galileon kaukoputkeen eli nykyään vaihtoehtoisia paradigmoja tukevaan todistusaineistoon ja varsinkin siihen aineistoon mikä ei sovi olemassaolevaan paradigmaan ilman ad-hoc virityksiä.
jatkuu... - jatkoa:
"Muista videoista, en viitsi käyttää tuntikaupalla aikaa niiden erittelyyn."
Kannattaisi tutustua välillä sellaiseenkin aineistoon mikä ei tue omia ennakkokäsityksiä ja uskomuksia vaikka niin äärimmäisen harvoin tapahtuu. Voisit ehkä jopa oppia jotain uutta.
Useimmilla maailmankuva kiteytyy lopulliseen muotoonsa jo varhaisaikuisuudessa ja sitä sitten pönkitetään koko loppuelämä ja suljetaan korvat ja silmät kaikelta sellaiselta mikä voisi kyseenalaistaa uskomusten kokoelman.
"Viimeisestä videosta sen verran, en ole asiantuntija alalla, enkä tiedä atsovatko asiantuntijat näitä videoita, Asiantuntijaksi ei ainakaan tulla näiden videoiden avulla."
Unzicker suhtautuu terveen kriittisesti nykyiseen fysiikkatieteeseen vaikka en olekaan hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä.
Ns. asiantuntijat ovat aina omaksumaansa paradigmaan vahvasti sitoutuneita. Itsekin olen aika tiiviisti tutkinut fysiikan historiaa Einsteinin ajoista nykypäiviin ja varsinkin 2. maailmansodan jälkeinen tutkimus on ollut varsin avutonta ehkä juuri sen takia että on tietoisesti unohdettu ns. luonnonfilosofiset perinteet ja keskitytty pelkkään matematiikkaan joka ei sellaisenaan edes voi kertoa mitään todellisuudesta vaan pelkästään oletusten loogisista seurauksista.
"Hermot voivat jotenkin tuottaa tietoisuuden, emme vielä tiedä kuinka, ...."
Neurokorrelaattien puute ei todellakaan tarkoita tietoisuuden puuttumista (esim. NDE tutkimukset) .
"Yksikäsitteisen kokeen tekeminen pitäisi olla mahdollista, vaikka nyt ajatuskokeena, olet luetellut joitakin esteitä, olisit luetellut sen sijaan vahvoja kohtia joiden takia ajatuskoe on mahdollista."
Kokemuksen tulkintoja ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi. Mitään metafyysistä kuten ontologiaa ei voi todentaa tieteellisen metodin kautta joka perustuu havainnointiin, mittauksiin ja niiden tulkintoihin. Aineellisuus ja ns. "henkisyys" (idealismi) ovat molemmat ontologioita.
Henkilökohtaisesti voin kyllä vakuuttua jonkun ontologian oikeellisuudesta mutta se edellyttäisi esim. jonkin verran ns. yliaistillisia kykyjä jotka taas ovat ristiriidassa niiden tieteen metodin periaatteiden kanssa joiden mukaan tiede ei ole havaitsijan tietoisuuden ominaisuuksista ja kyvyistä riippuvaista.
Sinun omaksumassasi ns. "luonnontieteellisessä" paradigmassa ja maailmankuvassa ontologian falsifiointi ei ole mahdollista.
Koeta itse keksiä sellainen koejärjestely koska ilmeisesti uskot sen olevan mahdollista.
Minä en usko koska todistaminen toimii vain saman paradigman sisällä ei erilaisten paradigmojen välillä.