Menestykselliseen toimintaan riittää säännönmukaisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Ilmiöiden säännönmukaisuuksien tunteminen mahdollistaa ilmiöiden käyttäytymisen ennustamisen tilastollisella tasolla mutta se ei ole yleistettävissä miksikään universaaliksi luonnonlaiksi ajallis-paikallisen havaintohistorian perusteella.
Ennusteiden toimimisesta ei kuitenkaan seuraa että se selitys/tarina/teoria/hypoteesi mikä yhdistetään siihen ilmiöön tai asiaan olisi tosi tai edes oikeansuuntainen koska säännönmukaisuuksien toimiminen ei sellaisenaan verifioi eikä falsifioi ko. ilmiöön liitettyä tarinaa eli käsitteellistä kuvausta eikä sillä kielellisellä kuvauksella ja matemaattisesti kaavan avulla ilmaistulla säännönmukaisuudella ole mitään välttämätöntä yhteyttä keskenään ja se käsitteellinen selitys on aina vahvasti oletus & uskomussidonnainen ja siinä mielessä subjektiivinen.
Ts mihinkään teoreettiseen malliin ei kannata ainakaan sokeasti uskoa vaikka ne mallit voivatkin olla hyödyllisiä ja käyttökelpoisia varsinkin soveltavan käytännön tekniikan tasolla.
Koska suurin osa tieteilijöistä (eikä muistakaan) ei ymmärrä eikä osaa arvioida omien kognitiivisten kykyjensä rajoituksia niin suurin osa ellei kaikki ns. tieteellisestä teorianmuodostuksesta on vain käyttökelpoisten säännönmukaisuuksien eli matemaattisten kaavojen päälle liimattua fiktiota johon helposti suhtaudutaan samalla tavalla kuin uskontoihin eli ihmislajin varsinkin käsitteisiin liittyvä voimakas suggestioalttius voi johtaa helposti virheellisiin uskomuksiin ja sitä kautta hyvinkin haitalliseen ja itsetuhoiseen toimintaan joka näkyy selkeästi varsinkin tällä vuosituhannella kun pitkälle kehitetty ja tehokas säännönmukaisuuksien tuntemiseen perustuva tekniikka yhdistyy ihmiskunnan kiihtyvään idioluutioon.
Ihmisluonto ei muutu muutamassa tuhannessa vuodessa miksikään ja ihminen lajina on kykenevä sekä uskomattomiin saavutuksiin että myös uskomattomiin sekoiluihin. Mitä enemmän on potentiaalia niin sitä enemmän on myös riskejä epäonnistua.
RIP Science (:D)
Ennusteiden toimimisesta ei kuitenkaan seuraa että se selitys/tarina/teoria/hypoteesi mikä yhdistetään siihen ilmiöön tai asiaan olisi tosi tai edes oikeansuuntainen koska säännönmukaisuuksien toimiminen ei sellaisenaan verifioi eikä falsifioi ko. ilmiöön liitettyä tarinaa eli käsitteellistä kuvausta eikä sillä kielellisellä kuvauksella ja matemaattisesti kaavan avulla ilmaistulla säännönmukaisuudella ole mitään välttämätöntä yhteyttä keskenään ja se käsitteellinen selitys on aina vahvasti oletus & uskomussidonnainen ja siinä mielessä subjektiivinen.
Ts mihinkään teoreettiseen malliin ei kannata ainakaan sokeasti uskoa vaikka ne mallit voivatkin olla hyödyllisiä ja käyttökelpoisia varsinkin soveltavan käytännön tekniikan tasolla.
Koska suurin osa tieteilijöistä (eikä muistakaan) ei ymmärrä eikä osaa arvioida omien kognitiivisten kykyjensä rajoituksia niin suurin osa ellei kaikki ns. tieteellisestä teorianmuodostuksesta on vain käyttökelpoisten säännönmukaisuuksien eli matemaattisten kaavojen päälle liimattua fiktiota johon helposti suhtaudutaan samalla tavalla kuin uskontoihin eli ihmislajin varsinkin käsitteisiin liittyvä voimakas suggestioalttius voi johtaa helposti virheellisiin uskomuksiin ja sitä kautta hyvinkin haitalliseen ja itsetuhoiseen toimintaan joka näkyy selkeästi varsinkin tällä vuosituhannella kun pitkälle kehitetty ja tehokas säännönmukaisuuksien tuntemiseen perustuva tekniikka yhdistyy ihmiskunnan kiihtyvään idioluutioon.
Ihmisluonto ei muutu muutamassa tuhannessa vuodessa miksikään ja ihminen lajina on kykenevä sekä uskomattomiin saavutuksiin että myös uskomattomiin sekoiluihin. Mitä enemmän on potentiaalia niin sitä enemmän on myös riskejä epäonnistua.
RIP Science (:D)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Totuudella tarkoitetaan filosofiassa absoluuttista totuutta, jota itsessään ei ole olemassa. Objektiivinen todellisuus on toki olemassa, mutta emme voi saada siitä tieteellisessä mielessä varmaa tietoa, koska tiede perustuu aina lähtöolettamuksille, joita ei voida todistaa oikeiksi.
Mutta miksi meidän pitäisi tietää absoluuttinen totuus? Ei pidäkään, vaan riittää, että tieteelliset teoriat, mallit ja menetelmät toimivat riittävän hyvin, Tieteellinen realismi ei toteudu käytännössä, kuten tiedämme, ja siksi se onkin korvattava instrumentialismillä. Näin on tehty mm. insinööritieteissä eli teknologian piirissä, ja hyvin tämä lähestymistapa on käytännössä toiminut.
Absoluuttinen tieteellinen totuus on se, että aloittaja on sekopää.
mihin argumentteihin perustat uskosi:
- menneisyyteen?
-materiaalisiin objekteihin?
-toisiin tietoisuuksiin sinun lisäksi?
Lähes kaikki uskoo näihin. Onko sitten suuri hyppy uskoa myös kuolemanjälkeiseen elämään?
Belisario, tuo tunnustautunut antitieteilijä hyökkää nyt tieteen
ennustettavuutta vastaan.
Mutta miksi?
Useamman kerran on havaittu, Belisarion tiedot logiikasta, käsitteistä,
ja ilmeisesti tieteen historiasta, puhumattakaan tieteen filosofiasta, ovat
huomattavan puutteellisia.
Tuolla ansiolistalla pitäisi alkaa sivistämään itseään tai sitten pysyä erossa
liian vaikeista aiheista.
Belisarion argumentit mm perustuvat alkeisfilosofian sidonnaisuus ja oletus
kehitelmiin, hän leimaa tiedemiehet puolipölvästeiksi, jotka eivät tajua
Belisariolle itsestään selvää rajoitetta tieteessä.
Belisarion ainoa saavutus tällä palstalla on levittää fringeläisyyttä sen
synkimmässä muodossa.
https://youtu.be/qLvGnro4Cgw
:D