- Samaan tilaan vaan koira hihnassa. Ja niin että sen ensisijainen tehtävä on totella sinua, ei lähestyä aluksi millään tavalla äitiäsi.
Pääseekö äitisi yhtään kävelemään? Kun kaikkein hellävaraisin totuttelutapa on laumauttaminen, jolloin kaikki käveltte samaa matkaa, ja koiran ensisijainen tehtävä on taas vain seurata omistajaansa aluksi. Sen jälkeen kun koira on rentoutunut, ja voi lähestyä rauhallisesti äitiäsi, kannattaa aloittaa positiivinen ehdollistaminen lisäksi, äitisi antaa jonkun koirannamun, jossain vaiheessa lisätään harjoitusta eli koira tottelee, vaikka vain istuu, ja äitisi palkitsee koiran.
Lisäharjoituksia voi etsiä mistään vaan, keneltä nyt vaan ilkeät kysyä voiko kävellä yhtämatkaa, on se ihminen kyynärsauvojen kanssa, rollaatorilla ym: mulla omat lemmikit on totutettu lastenvaunuihin, pyörätuoleihin, rollaattoreihin ym, eikä niistä mitään ole ollut omassa perheessä tai lähisukulaisella. Ja tuolla namittamisella ja laumauttamisella ovat niin ehdollistettuja pikkulapsiin ettei haittaa vaikka joku ipana ottaisi hännästä kiinni. Siis ovat varmuuden vuoksi ylitreenattuja, jotta olisivat mahdollisimman turvallisia lemmikeitä.
Kun käytöstä yritetään saada hallintaan yhdeltä osa-alueelta, niin yleensä kaikki koulutuksen lisääminen auttaa saamaan koiran kokonaisvaltaisesti hallintaan ja sitä kautta myös sen halutun asian. - Voiei, olen oikeasti pahoillani puolestanne. =( Tuo on niin ikävää että te, omistajina ja koira, kärsitte vain koska jonkun ulkonäkötavoittelut meni yli kaiken. Ja kun sitä luulee voivansa luottaa ihmiseen joka vaikuttaa sitoutuneelta rodun jalostukseen. Oli hyvä muistutus, että vain taustat tarkasti tutkimalla voi varmistua asioista.
Se taitaa se heikkohermoisuus liittyä osin siihen sisäsiittoisuuteen ja siihen ettei ole käytetty luonteeltaan työkoiraksi soveltuvia koiria kun on haettu tiettyä väriä. Itellä on kokemusta lappalaisista, jotka ovat luonteeltaan työkoiria: Hyvähermoinen lappalainen menee häntä heiluen uusiin paikkoihin, oli se sitten uusi kyläilypaikka tai eläinlääkäri, se ei hätkähdä vaikka vastaan rymistelisi hirvi tai rekka-auto. Kalliit oppirahat ootte saaneet maksaa siitä että joku pelleilee ulkonäön kanssa, ja koko rotu myös. - Sopii jos olette todella lenkkeilevä ja aktiivinen perhe, siis käytte juoksemassa lenkillä vähintään 5km päivässä? Bordereiden aktiivisuus vaan voi olla sitä luokkaa että ne ovat maailman huippuja paimentamisessa ja esim agilityssä.
Shetlanninlammaskoira voisi olla parempi. Jos karvapalleroissa haluatte pysyä, islanninlammaskoira- ja lapinkoiranarttu ovat myös hyviä vaihtoehtoja, mutta niissäkin aktiivisemmat tarvitsevat todella ulkoilutusta ja koulutusta etteivät räksytä hermoja pilalle koko lähiympäristöltä. Tavallinen pitäkarvainen collie-narttu? Sileäkarvainen kettuterrieri on turkiltaan aika kivan helppo, ja on erinomainen lenkkikaveri... - Oma kokemus furunkelin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on 1.kuivaus, 2.kuivaus. ja
3. kuivaus.
Pidä tassut puhtaina ja kuivina. Lenkin jälkeen puhdistus ja varsinkin kuivaus. Monet käyttävät vielä pyyhekuivauksen jälkeen viimeiseen kuivaukseen talouspaperia. Vetramil on oikein hyvää ihonhoitoon lievissä tapauksissa ja sillä voi ylläpitää tassujen ihon terveyttä, jotta iho ja anturat pysyvät ehjänä ja joustavana. Vakavemmissa tarvitaan oikeat puhdistusaineet tai jopa antibiootteja.
Pahassa tulehduskierteessä käytössä kostealta suojaavat tossut, esim mustin ja mirrin verkkokaupassa on sellaisia kokonaan muovisia tossuja. - Ei se ole mikään hyvä kasvattaja ja kenneli, jos väri on se tavoite. Lappalaiset ovat/ pitäisi olla käyttökoiria joissa toimintakyky ja terveys ovat ensisijaisia jalostuksen kohteita, väri on toissijainen. Noita omasta mielestään erinomaisia "kasvattajia" on tämä maa pullollaan. Joku parin päivän kasvattaja-kurssi ei kovin kummoisia pätevyyksiä anna.
Ruohon syönti ja sen oksentaminen on aika normaalia monella koiralla rodusta riippumatta.
Mitkään tittelit eivät suojaa eläintä väärinkäytöksiltä. Voihan sen pennuttamisen tehdä ns. sääntöjen puitteissa, mutta silti se täyttää pentutehtailun merkit. Voihan niille koirille saada näyttelyissä ulkomuodosta hyvät arvostelut, muttei se takaa että koira olisi terve tai se mukamas jalostus terveellä pohjalla. Jos koiralla on epilepsiaa, silmäsairauksia, Addisonia, tms, oikea kasvattaja ei käytä sellaista koiraa jalostukseen.
Tiedän aika tuoreen tapauksen, missä rekisterissä olevilla koirilla teetettiin pentuja, vaikka toisella vanhemmista oli ollut epileptisia kohtauksia, minkä pitäisi olla jalostuksesta poissulkeva tekijä. Pennut tulivat rekisteriin, eikä tuosta epilepsian periytymisestä voi tietää ellei koiran omistaja ilmoita sitä jalostusjärjestelmään tai edes kerro pennun ostajalle. Että se siitä jalostuksesta. - Sitkeästi vaan. Laita kissa valjaisiin ja ala käyttämään lenkillä, saavat jonkun päivärytmin ulkoilulla.Vaatii kärsivällisyyttä muttei ole mahdoton homma:
Tädille vietiin kerran juuri tuota aloittajan kissojen ikäluokkaa oleva kolli, pääosin ulkona elänyt, ja niin se vaan on nykyisin täysin hihnaan oppinut. Välillä käy pienillä kävelyillä hihnassa kulkien, usein saa olla ulkona hihnasa kiinni hetken aikaa pihan laidassa ja pyydystelee hiiriä pensasaidasta -kun on niin rauhalinen ettei hermostu vaikka hihna jäisi jostain kiinni. Yksi parhaiten hihnassa kulkevista kissoista, mitä tiedän, vaikka ensimmäiset ikävuotensa sai kulkea vapaana ulkona.
Aikaa meni tietty useampi kuukausi ennenkuin noin täydelliseen hihnakäytökseen päästiin. - Nälkäsimmät katit on joskus vaan kävelleet jalkojen juureen. On se kyllä kauheaa ottaa semmoinen luuta ja nahkaa oleva kissa syliin, inhottavasti tuntuu jokainen luurangon osa kiillottoman karvan alta kättä vasten...
Ei kesäkissoille, ja muillekin hetken mielijohteesta otetuille lemmikeille. - Esimerkiksi satunnainen Patella luksaatio, googlaapa tuo, niin pääset alkuu nivelongelmissa.
- Jotain riskejä on pois kun ostaa kotimaisen koiran. Silti noissa koirahankinnoissa saa olla tarkkana, kun tehtailupennun voi saada ihan suomalaiseltakin, mitkään paperit tai tittelit eivät suojaa eläintä väärinkäytöksiltä.. Suo siellä, vetelä täällä -tilanne melkein, kunnes tietää tarpeeksi asioista....
Onnea matkaan! - Huhhuh, en nyt sentäs laittais koiria ja susia samalle viivalle; sudet on villieläimiä, jotka luonnonkarsinnalla pysyvät terveinä, eli jalostus on terveellä pohjalla. Koirat on varsin sairas laji, joiden "jalostuksessa" ei välillä ole mitään järkeä. Monelle nykykoiralle 10km päivässä on riittävä tai jopa liikaa.
Sekä mikä yhdistää koiria ja susia enää on varsin kaukainen asia, koira on ihmisen oikkujen aikaansaannos, eikä noita voi enää verrata. - Tässä maassa on jo ihan riittävästi koiria ilman että niitä on mikään pakko tuoda riskimaista. Virossa on eläintauteja mitä Suomessa ei vielä ole: Tuollaisilta epämääräisltä myyjiltä ostaminen emää näkemättä on hyvin kyseenalaista.
Se että kuvassa on joku aikuinen koira jonkun pennun kanssa, ei takaa mitään. Takapaksi pennuista ei taida olla kovin montaa hyvää tarinaa.
Evira.fi löytyy eläinten tuontimääräykset ja tietoa eläintaudeista. - Joku tiettävästi käyttää menestyksekkäästi metsäveristä karjalankarhukoiraa rauniokoirana ja etsinnöissä, onhan koira hyvärakenteinen, jaksaa liikkua vaikeammissakin olosuhteissa ja osaa käyttää nenäänsä. Rodun valintaperusteena ollut juuri rakenteen kestävyys ja nenän käyttö.
Metsästyskoirat ovat erinomaisia käyttökoiria muuallakin, kunhan niiden energian osaa suunnata oikein. Setterit voivat olla varsin nopeita ja nokkelia,sillä yhdistelmällä, plus koko, saa vaikka tokoon ja agilityyn kivasti näyttävyyttä. - Kyllä noilla koirilla on paremmat oltava kuin monella muulla, jos joillekin ei hahmotu tuo hehtaarin alue; kyllä siellä on kiva kaivella myyränkäytäviä.
- http://www.mustijamirri.fi/tuote/feel-meow-kissanvaljas-punainen/027175/
Siis tuon tyyppinen valjas, mutta tuossakaan ei taida olla rintaremmi säädettävä, mikä on aika oleellinen asia, jos meinaa saada nykäisyn kohdistumaan oikein eikä kaulaan. - Parhaat olleet nahkaisia, jotka eivät kuluta ja huopaannuta hienoakaan karvaa. Kaikki remmit säädettäviä, eli kaulan ympäri menevä, kehon ympäri, ja rintaremmi; silloin voi säädellä talvi- ja kesäkarvan mukaan ja jos kissa kasvaa, lihoo tai laihtuu. Rintaremmi on hyvä jos kissa saa hepulit ja pinkaisee taluttimen loppuun, niin kaikki paine ei kohdistu kaulaa, niin kuin pannassa, vaan se jakautuu koko rintarankaan.
Tosin tutuilla on näitä rauhallisia katteja jotka ulkoilevat pannassa. - Halvalla ne nivelhivenet saa heppaosastoiltakin verrattuna apteekin hintoihin.
Jos nyt jotakuta häiritsee toisten huolellinen rahankäyttö. - Jos aikaisemmin vuosia sisäsiistinä ollut koira alkaa pissailla sisälle,epäilisin että sillä on joku virtsatieinfektio, virtsakiviä tai muuta lääkärin hoitoa vaativaa...
- Voi sitä vanhempaa kissaa hiukka ojentaa ettei miten sattuu leiki pienemmällä; niskasta kiinni ja leikin rauhottaminen, tai vesipullosta suihkaus jos jahtaa pienempää.
- Koirat karkailee koska ne eivät saa riittävästi tekemistä ja koulutusta. Ja siksi myös jahtaavat autoja.
Meilläpäin koirat on viety joka päivä jonkunlaiselle lenkille vaikka olisi isot aitaukset tai pitkät juoksulangat; eihän niihin koiriin muuten saa rakennettua kunnon kumppanuutta ja yhteistyötä. - Minkä verran pentu saa nyt liikuntaa??
Tuolla käytösellä, tuossa iässä, ulkoilun ja kouluttamisen määrän saa tuplata.