- Miten tuo vastaus taas liittyi mihinkään?
- Tuo Lenovo on varmasti hyvä silloin, kun on tarve kuskata sitä konetta mukanaan. Ap. kysyjällä ei ollut tarkoitus konettaan suuremmin kannella. 128 Gt on oikeastaan se minimi, mutta tuossakin tulee rajat vastaan ikävän nopeasti. Itse pidän sitä 8 Gt minimi keskusmuistina, ja pitää muistaa, että näytönohjain ottaa tuosta muistista osansa. Näissä koneissa ei näytönohjaimella ole kiinteää muistia. Osassa koneita pystyy määrittämään muistimäärän kiinteästi tiettyyn rajaan, esim. 512 Mt. Lenovoiden kohdalla en muista, miten tuo meni.
- Kaiva pääsi perseestä. Vanhempien Dell Optiplex 745:ssa on samainen Mint asennus toiminut ilman kaatuilua/ongelmia jo muutaman vuoden. Kone tosin lähdössä vaihtoon, kun alkaa olla sen verran vanha kokoonpano.
- Moni unohtaa sen yhden pienen asian nimittäin, kone hankitaan sen mukaan mitkä ovat tarpeet. Mikäli on tarve isolle ja vikasietoiselle tallennustilalle, ja lisäksi tarvitaan raakaa laskentatehoa. Tässä tapauksessa ei osteta kannettavaa, silloin ostetaan palvelin ja siihen riittävä määrä levyjä ja suorittimia ja muistia. Levykonfiguraatiosta tehdään sellainen, että se kestää vähintään 2:n levyn yhtaikaisen rikkoontumisen. Mikäli tarvitset omaan kotiverkkoosi tallennustilaa, ja haluat päästä siihen käsiksi usealta koneelta, silloin hankit NAS:in. Tähän sitten vaikka 2-4 TB tallennustilaa, ja jälleen siten, että 2:n levyn laitteesta se yksi levy saa hajota ilman tietojen katoamista. Tietokoneita tai mitään elektroniikka ei pidä hankkia sillä perusteella, että mikä on kivaa tai trendikästä, silloin yleensä lyödää itseään kirveellä jalkaan. Muutama vuosi sitten ihannoitiin Applen tuotteita, ei enää kauheasti kuulu hypetystä, kun julkaisevat samat tuotteet vuosittain uudestaan. Itellä ei ole ollut tapana suosia mitään tiettyä brändiä, koska se kaventaa omia valinnan mahdollisuuksia. Emolevyinä on tullut käytettyä Asrockia, Asusta, MSI. Koteloina on ollut Antecia, Coolermasteria, Compucasea, Chiefteciä, Fractal Designia. Kiintolevyinä on ollut Fujitsua, IBM:ää, Hitachia, Seagatea ja Western Digitalia, Samsungia. Jälleen on menty laajalla skaalalla. Mitä vähemmän sitoo itseään jonkin tietyn valmistajan talutusnuoraan, sen vapaammin voi tehdä hankintoja.
- Ei siinä ole mitään arveluttavaa. Nuo koneet ovat olleet jossain yrityksessä käytössä leasingsopimusen kautta. Sopimus on ollut esim. 3 vuoden mittainen. Tämän jälkeen koneet ovat palautuneet leasingfirmalle, ja tämä firma on poistanut koneista kiintolevyt tai SSD:t. Seuraavaksi koneet on myyty firmalle, joka myy käytettyjä tietokoneita. Koneisiin on asennettu uusi/vähän käytetty SSD tai mekaaninen kiintolevy. Toinen vaihtoehto on se, että koneet on hankittu jostain konkurssipesästä, eli ne ovat olleet pakkohuutokaupassa.
- Vaihdas nyt ihan oikeasti levyä. Win10 ei lähtökohtaisesti aiheuta yhdenkään koneen toimimattomuutta. Suurin ongelma monissa halvimmissa koneissa on vähäinen keskusmuisti ja liian pieni tallennustila. Tallennusmediana on käytetty eMMC -levyä, joka ei ole vaihdettavissa. Ihmiset luulevat, että kone on rikki, kun päivitykset eivät onnistu. Ei ne voi onnistua, jos ei ole tilaa mihin tallentaa. Mikäli kannettavan hankkii kakkoskoneeksi, niin mitään 1500€:n konetta ei todellakaan kannata hankkia. Itsellä on vanhalta työpaikalta saatu lähes 7 vuotta vanha Macbook Air läppärinä, ja hyvin toimii. Tosin HighSierra on viimeisin käyttöjärjestelmä, mikä tuohon asentuu.
- Koneella on jo useampi vuosi ikää, mutta edelleenkin hakkaa 6-0 nämä markettien HP 250 -mallit ja vastaavat. 1. Tukeva runko 2. Mahdollisuus käyttää telakkaa 3. Korkean resoluution näyttö 4. Ei lämpöongelmia 5. Kannettavaksi näppäimistö on todella hyvä, ja tarvittaessa se on helppo vaihtaa
- Vaatimus tuosta sisäisestä asemasta on aika kova, koska niitä ei enää uusista koneista löydy. Optisen aseman tarve on vähentynyt, ja koneista on haluttu lähteä tekemään ohuita. On itselläni pöytäkoneessa Blu-Ray asema, mutta aika harvoin mitään optista levyä enää tulee käytettyä. Lähinnä silloin, jos joltain vanhemmilta levyiltä tulee etsittyä jotain. Tuo mainitsemani Zbook sisältää sisäisen aseman. HP käyttää HDMI:tä aika harvassa yrityskannettavassaan, yleisin on DisplayPort ja osassa edelleenkin mukana roikkuva VGA. Lenovon S440 sisältäisi HDMI:n, mutta yleisesti portteja on vähän, sama koskee T440 -mallia. Nämä koneet on yleisesti tullut nähty käytössä telakan kanssa. Mikäli ei kuitenkaan tarvitse ihan viimeisintä tehoa, niin käytettynä Dell Latitude E6540 voisi olla hyvä. https://tkvfinland.fi/tuote/dell-latitude-e6540-core-i7-q-ssd-radeon/
- Ite olen joutunut käyttämään työn puolesta jos vaikka minkälaisia käyttöjärjestelmiä, ja niiden versioita. On mahtunut mukaan vanhaa versiota CentOS:sta, Ubuntusta, Redhatista, MacOS:stä. Windows on ollut ylivoimaisesti eniten edustettuna, mutta niin kuin sanoit se on laajalle levinnyt. Vakaus ei ole Windowsin ongelma enää vuosikausiin. Tietyssä mielin ongelmallisin Windows, minkä kanssa on joutunut säätämään työkuvioissa on ollut NT4 Workstation, jollain suht vanhalla Service Packilla. 2000:sen kanssakin oli omat ongelmansa, mutta sitä et saanut "yhtä helpolla" sekaisin, kuin NT4:sta. Tiettyjä koneita ajetaan tänä päivänäkin noilla kyseisillä järjestelmillä, eikä ole ihme vaikka jostain löytyy kone MS-DOS 6.22:lla tekemässä jotain tietty prosessia.
Oikeastaan SP6a -versio korjasi NT4:sen monia ongelmia, mutta silloin NT4:sen elinkaari alkoi olla jo lähellä loppua. Tuossa tuli muistaakseni uudempi versio DirectX:stä ja monia muita korjauksia. Tämä taasen mahdollisti sen, että NT4:sta pystyi tarvittaessa käyttämään pelialustana, vaikka sitä alunperin siihen oltu suunniteltukaan.
Omalla kohdalla eniten ongelmia aiheutti aikanaan Windows 98 SE ja Millenium Edition. Ongelmat liittyivät enemmän tai vähemmän ajuriongelmiin, piirisarjan, näytönohjaimen jne. Sitä varten tulikin hypättyä Windows 2000:sen käyttäjäksi, ja hylättyä nuo kotikäyttöön suunnatut versiot. XP, Win7 ja loput versiot näistä eteenpäin ovat olleet suht vähäongelmaisia. Win8:n kahden työpöydän viritys oli ainoastaan käytön kannalta kauhea, ja se tulikin jätettyä väliin. 8.1:stä ei itselläni ole pahaa sanottavaa, se korjasi suurimmat 8:n munaukset.
Tilanteet, missä kone on saatu solmuun pahemman kerran, niin sormella on voinut osoittaa ainoastaan koneen käyttäjää. Rautaviat ovat olleet ihan asia erikseen, koneen raudan rikkoontumiseen pystyy itse vaikuttamaan aika vähän. Pöytäkoneiden kohdalla ehkä hieman enemmän, kuin kannettavien, eli riittävä ilmankierto koteloon, ainakin kerran vuodessa pölyjen puhaltaminen pois kotelon sisältä jne. - Ulkoinen, näyttö, hiiri ja näppäimistö voidaan kytkeä oikeastaan kaikkiin kannettaviin. Näyttö on todennäköisesti HDMI- liitäntäinen, eli koneesta olisi löydyttävä se suoraan, tai sitten DisplayPort, minkä voi adapterilla muuntaa HDMI:ksi. DVD-asemia ei monesta koneesta enää löydy, mikäli ulkoinen asema jo löytyy, niin USB-portit ovat riittävät. Mikäli käytetty kone kelpaa, niin itse lähtisin katsomaan HP Zbook -sarjan koneita. Käytettynä näitä saa iästä riippuen 550-900€ hintahaarukassa, tuohon ottaa vielä telakan lisäksi, niin portteja on tarjolla aivan riittämiin. Uutena kyseinen konemalli on kallis, hinta vaihtelee kokoonpanosta riippuen 1800-3000€ väliltä. Kone ei ole kevyimmästä päästä, mutta nähtävästi puhtaalle kannettavuudelle ei ole paljon tarvetta.
- Se on näköjään fanipojille ikävää, kun kaikki eivät olekkaan kehumassa tuota järjestelmää. Suurin ero Cloud Readyn ja muiden vastaavien projektien suhteen vs. Chrome OS:n on se että jälkimmäinen on jaettu OEM-valmistajille. Muut ovat täysin vapaasti asennettavissa. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, että selain on se käyttöliittymä, työpöydät näissä ovat minimaalisia. Osalla näistä projekteista on tuki ARM -suorittimille ja osalla ei. CloudReady ja ChromeOS perustuvat molemmat avoimen lähdekoodin projektiin nimeltä Chromium OS. Se tietämyksen puute taitaa olla ihan siellä jossain muualla, kuin omalla kohdallani?
- Xeonissa riittää potkua ihan tarpeeksi, mutta sille potkulle tulee myös hintaa. Tuo vanha W-sarjainen onkin hidas, eikä siitä saisi hyötyä edes virtualisoinnissa, koska tehot loppuisivat kesken. Joskus tuli asennettua seuraavanlainen serveri, runko oli Dellin. CPU:t 2xIntel Xeon E5-2650 V3, 128 Gt DDR4 ECC muistia, 2x512 Gt SSD RAID1:ssä ja 4x2 TB SAS kiintolevyt. Levypaikkoja jäi vapaaksi muistaaseni 12 kpl. Muuna kivana koneesta löytyi 10 Gbit nopeuteen pystyvä kuitukortti, mikä tuli käyttöön. Kone tuli täysin virtualisointikäyttöön ja ympäristönä oli VMware ESxi. Prosessoreiden osalta laskentatehoa oli ihan riittävästi, näytönohjain oli joku emolevylle integroitu ratkaisu. Tällä ei tosin ole mitään vaikutusta, kun kokoonpano on täysin etähallittava. Silloin olisi tarve erilliselle gpu:lle, tai useammalle jos haluttaisiin tehdä passthrough virtualisointiympäristössä, ja hyödyntää näytönohjaimen tehoa virtuaalikoneilla.
- Xeonit on enemmänkin palvelimissa ja tehotyöasemissa käytettyjä prosessoreita. Kyllä niilläkin pelata pystyy, ei se siitä ole kiinni. Tuossa W3565 on sellainen ongelma, että se käyttää LGA1366 -kantaa. Tuohon kantaan ei enää tehdä uusia prosessoreita, eli joutuu alkaa etsimään Aliexpressistä, eBaysta, Huuto.net:stä tmv. Tältä sivulta http://www.cpu-world.com/Sockets/Socket 1366 (LGA1366).html näkee ne cpu:t, mitkä ovat yhteensopivia tuon kannan kanssa. Tuo Xeon on suht vanha prossu, se on tullut markkinoille vuonna 2009. Melkein helpommalla pääsee, kun etsii kokonaan toisella cpu kannalla olevan kokoonpanon. Mikäli kuitenkin haluaa Xeon prossulla olevan koneen, niin silloin kannattaa etsiä LGA2011/LGA2011-3 -kannalla oleva kokoonpano.
- Suurin osa nykyisistä kannettavista on hyvinkin hiljaisia, poislukien ehkä tehokkaimmat pelikannettavat. Itellä on töissä työkoneena HP Elitebook 840 G5, niin koneen tuuletin on suurimman osan ajasta hyvin hiljainen tai sammuksissa. Ne hetket, kun tuuletin puhaltaa, on ääni tasaista huminaa, mikä hukkuu muihin ympärillä oleviin ääniin. Yleensä tuuletin lähtee käyntiin tilanteessa, kun avoinna etätyöpöytäyhteys palvelimelle, nettiselain ja siinä useampi välilehti, Muistio, Word ja kaksi vakiosovellusta, mitä ajetaan Citrix -istunnon kautta. Kone ei ole halvimmasta päästä, jos menee Verkkokauppa.com:in sivulta katselemaan, niin puhutaan noin 1500€:n koneesta. Kone, mitä töissä käytän on muokattu siten, että SSD on 512 Gt ja muistia on 16 Gt. Tuo nostaa hinnan arviolta sinne 1800-2000€:n tietämille. Hiljaisia kannettavia on olemassa, mutta niistä joutuu maksamaan aika paljon enemmän, kuin näistä Citymarketista ja Prismasta ostettavista koneista, mihin moni tuntuu tyytyvän.
- Sä taidat olla näitä yhden lauseen ihmisiä? Osaato kertoa itse yhtään paremmin, tai halusitko vaan vittuilla?
- Älä vastaa sellaiseen, mitä ei kysytty. AP. kysyjä kysyi mielestäni aivan muuta. Eli vastaa kysymykseen tai ole hiljaa.
- Helvetti vieköön, en todellakaan tajua sitä, että miten jaksetaan kinata käyttöjärjestelmän käynnistysajasta. Okei, toinen käynnistyy nopeammin. Mitä sitten? Mitä näillä säästyneillä sekunneilla ajattelitte tehdä? Ite joskus vertasin oman pääasiallisen koneen, ja olohuoneen HTPC:n käynnistysaikaa. Pääasiallisessa koneessa Win10 Education 64 bit, ja olohuonekoneessa Ubuntu 18.04.2. Win10 buuttasi työpöydälle noin 30 sekunnissa. Kone oli täysin sammutettuna, ei siis missään lepotilassa. HTPC, joka oli myös täysin sammutettu käynnistyi muistaakseni 5 sekuntia nopeammin. Win10 koneen rautana on Intel Xeon prossu, 16 Gt DDR3:sta ja Kingston HyperX Red SSD, HTPC:n rauta AMD Phenom X4, 16 Gt DDR3:sta ja Kingston V300 128 Gt SSD. Tämä muutaman sekunnin heräämisaika Ubuntulla onnistuu silloin, kun laite on lepotilassa, täysin sammutetun laitteen käynnistys kestää väkisinkin pidempään.
- Voi tuohon laittaa 1866 MHz:n nopeuksisia muistejakin, mutta emolevy on sen verran vanha, että todennäköisesti se tukee max. 1600 MHz:n nopeutta. Eli nopeat muistit toimisivat hitaammalla nopeudella.
- FX-sarjan prosessorit voivat toimia ainoastaan DDR3 -muistien kanssa. Intelin C2D prosessorit osasivat käyttää kumpaa tahansa muistia. AMD FX:n kanssa on käytettävä joko 1333 MHz:n tai 1600 MHz:n DDR3 -kampoja
- Tässä olisi esimerkki suht tarkasti 1500€:n koneesta:
Gigabyte X470 Aorus Ultra Gaming: 156,24 €
AMD Ryzen 5 2600X W Spire 3.6GHz Socket AM4: 225,68 €
Corsair Vengeance LPX 16GB 3200MHz DDR4 SDRAM DIMM 288-pin: 139,50€
Noctua NH-U12S AM4: 62,62€
Fractal Design Define R5 Musta: 117,80€
Sea Sonic FOCUS Plus 650Wattia 80 PLUS Platinum: 124€
WD Black SN750 500GB M.2 2280 PCI Express 3.0 x4 (NVMe): 119,90 €
WD Black 2TB 3.5" Serial ATA-600: 135,78 €
Gigabyte GeForce RTX 2060 OC 6GB: 420,36 €
Osien hinnat on katsottu Dustinilta.