Muistisairaus kehittyy yleensä hyvin hitaasti, jolloin sen havaitseminen ja lisäksi myöntäminen on vaikeaa. Muistisairautta on enenemässä määrin päihdeongelmaisilla, jolloin päihdedementia syntyy hyvin nuorena (30 - 40 vuoden iässä), joka korostuu päihteisenä.

Muistisairauden edetessä lähimuisti heikkenee ja vanhat ajat muistuvat mieleen, tässä tilanteessa muistisairaus on edennyt pitkälle. Kontaktin saaminen henkilöön tapahtuu usein vanhojen laulujen, ruuan ja toimintojen herätteillä.

Yleinen väärinkäsitys on siinä, että oletetaan muistisairaan olevan heti "zombi", näin asia ei ole. Hän voi elää tavanomaista elämää hyvinkin pitkään, joskin hänen käyttäytymistään pitää seurata, ettei tapahdu vahinkoja. Lisäksi tulee huomioida myös muistin heikkeneminen, joka on yleensä ikäsidonnainen ei päihdeongelmaisilla, tällöin pitää keskustella henkilön kanssa ja tarvittaessa tehdä muistitesti MMSE.

Muisti voi heiketä hyvin nuorella, syynä on usein ADT (Attention Deficit Trait), joka on itseaiheutettu keskittymishäiriö - tähän on lääkkeenä ns. mulitaskaamisen lopettaminen ja oman ajan antaminen itselleen. ADT on hyvin vakavasti otettu mm. työterveydessä. Huom! ADT -ei ole luokitettu kuten ADD tai ADHD.

Mielisairauteen sen verran, että 70-80% vakavista mielensairauksista kärsivistä (skitsofrenia) ovat sairauden tuntoisia.
Vaikkapa fysiikkaa, tähtiedettä, filosofiaa, historiaa jne. Lisäksi nykyisen ammatin vaatimuksen mukaisia tieteen osia.

Olen ollut aina monitieteinen eli kiinnostunut useista aloista. Hyvin pitkään on ollut helppoa opiskella, jos vain intoa riittää, sillä esimerkiksi Avoin yliopisto on todella kaikille avoin.

Opiskelun ei tarvitse olla pänttäämistä opinahjossa, vaan kotona opiskelua omaksi ilokseen, kasvattamalla samalla yleisivistystä.

Muutamia kymmeniä vuosia sitten oli paljon työväen- ja kansanopistoja, joissa oli opintokerhoja huomattavan laajalla aihevalikoimalla. Tällä hetkellä näiden toiminta on mielestäni rapautunut aiheiden ollessa usein pseudotieteellisiä.