tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Kristitty voi langeta kahdella tavalla.

    Hän sisäisesti suostuu syntiin, kenties helmasyntiin, josta kerran on jo luopunut. Ajatuksemme liikkuvat siinä, mikä on vastoin Jumalan sanaa.
    Emme karta kiusauksia, vaan suorastaan jopa etsimme niitä. Omatuntomme on levoton.

    Sisäinen lankeemuksemme saattaa olla toisenkin laatuista, josta tässä ketjussa on ollut puhetta.
    Kristitty lankeaa helposti omahyväisyyden ja itsevanhurskauden pauloihin.
    Hän on innokas jumalisuudessaan, jonka hän katsoo edukseen ja nostaa näin itsensä muiden yläpuolelle.

    Lankeemus omahyväiseen jumalisuuteen on vaarallisempaa kuin lankeemus suoranaisiin tekosynteihin.
    Mitä mieltä sinä olet?
  2. betsy.e:
    "Oli ensimmäinen kohtaamani luterilainen pappi,
    joka ei pyrkinyt korottamaan itseään muiden yläpuolelle.
    Hänen kanssaan keskustelu sujui hyvin, miksihän"?
    --
    Itsensä korottaminen muiden yläpuolelle on kovin yleistä.
    Tuskimpa kukaan on täysin vapaa tästä synnistä.

    Usein me toimimme ymmärtämättömästi.
    Meiltä puuttuu ns. tilannetaju.

    Päinvastainen tilanne sattui kerran kohdalleni kotikirkossani.
    Meitä oli joukossa myös monen uskonsuunnan edustajia.
    Eräs mukanani olleista henkilöistä sanoi minua osoittaen kirkosta poistuvalle kirkkoväelle: "Tässä on tosiuskova".
    Minua hävetti!

    Eikö ko. henkilö käytöksellään väheksynyt "tavallista kirkkorahvasta" korottamalla itseään ja muita samanmielisiä?
    --
    Suuruuden tavoittelu on inhimillistä.
    Tämä ilmeni Jeesuksen opetuslastenkin keskuudessa.

    KUKA ON SUURIN?
    Mark. 9:33-37 (Rinnakkaisteksti: Matt.18:1-10)
    --
    9:33 Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"

    9:34 Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.

    9:35 Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija".

    9:36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:

    9:37 "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt".
    --
    Saavuttuaan Kapernaumiin Jeesus kysyy opetuslapsiltaan, mitä he tiellä keskustelivat.
    Mutta opetuslapset vaikenevat häpeissään (33,34), koska he olivat tietoisia siitä, etteivät heidän kunnianhimoiset haaveensa olleet puhtaat Jeesuksen silmissä. He luulottelivat liian suuria itsestään.

    Jeesus on jo edellä puhunut taivasten valtakunnan ilmestymisen olevan lähellä (Mark. 9:1, Matt. 16:27,28).
    Kukin opetuslapsista olisi nyt toivonut pääsevänsä siinä valtakunnassa parhaalle paikalle. Tämä saa heidät nyt kyselemään Jeesukselta:
    ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa (34)?” (Matt. 18:1)
    Jeesus asettaa esikuvaksi sylilapsen (j. 36,37)). Heidän tulisi nöyrtyä lapsen kaltaiseksi.
    Lapsi ei pidä itseään suurena ja suostuu luottamuksella vanhempiensa kasvatettavaksi.

    Samoin nöyrä ihminen on riippuvainen Jumalasta. Hän ottaa todesta Jumalan sanan ja käskyt, eikä jätä siitä mitään pois.
    Lapsenkaltaiseksi tuleminen ja sellaisena pysyminen vaatii ylpeän mielemme jatkuvaa nöyrtymistä.
    Jeesus sanoo:
    "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija” (35).
  3. Totta kirjoitatte:
    "Raamattu sanoo: usko ilman tekoja on kuollut ja se koskee Jaakobin kirjeen mukaan sitäkin, että meidän tulee auttaa toisia ihmisiä ajallisissa tarpeissa ja varsinkin uskovia veljiä ja sisariamme. Toisessa kohdassa...".
    ---
    Niin..Jaakobin kirjeessä on hyvää luettavaa onhan siinä paljon kehoituksia ja varoituksia.

    Oikea Jumalanpalvelus on palvelemista, lähimmäisistä huolehtimista.
    Jumalanpalvelusten lopussa kuulee papin usein sanovan: ”Menkää ja palvelkaa Herraa ilolla”. Tehkäämme niin!

    Vanhan Testamentin ajan profeettojen saarnojen pysyvä sanoma kohdistui rikkaitten harrastamaa köyhien sortoa vastaan (Aamos 8:4, Miika 2:2, Jes. 10:2, Jer. 5:28, Hes. 22:29 jne.).
    Almujen anto oli Israelissa jokaisen velvollisuus. Sillä haluttiin lieventää köyhien hätää.

    Jeesus piti itsestään selvänä, että hurskaat antoivat almuja. (Matt. 6:1), mutta Hän varoittaa vääristä vaikutteista.
    Alkuseurakunnan ensimmäisiä tehtäviä oli järjestää köyhien avustaminen (Apt. 4:32, 6:1)..
    Kristittyjen tehtävänä on kautta aikojen ollut köyhien ja syrjäytyneiden avustaminen.

    Tänä päivänäkin avuntarvitsijoiden määrä maassamme on lisääntynyt. Sen huomaamme ruokajonoista. Lasten huostaanotot ovat myös kasvussa.
    Vaikka elämme ns. hyvinvointiyhteiskunnassa, niin kuinkahan moni loppujen lopuksi voi hyvin.

    Jaakob varoittaa meitä ummistamasta silmiämme, kun näemme hädässä olevan ihmisen (Jaakob 2:15,16) lähellämme. Älkäämme olko välinpitämättömiä.

    ”Hätä ja tuska maailman, suurempi on kuin aavistan. Ken tahtoo kärsivää auttaa”?
  4. Mohikaani_27:
    "Te siihen uskovat elätte mielikuvitus uskossa, jo siksikin, että uskotte vauvan uskovan Jumalaan? Mahdoton ja mielikuvituksellinen taikuuteen ohjaava uskomus, ette varmaan usko tuollaista älyttömyyttä itsekkään" ?
    --
    Mikä Raamattu opettaa pienen lapsen uskosta?

    Jeesus ei aseta mitään ikärajaa uskomiselle.
    “Ja joka viettelee yhden näistä PIENISTÄ, JOTKA USKOVAT, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen”. (Mk 9:42)

    Koska pikkulapsi voi olla Jumalan rakkauden kohde, hänen armonsa vastaanottaja (Mark. 10:15), yksi niiden, joiden on Jumalan valtakunta, hänet voidaan myös kastaa.
  5. voi pimeyttä: "Mutta vauvakaste on lakia, koska se tehdään väkisin, vastoin lapsen omaa tahtoa"!
    --
    Monet uskovat siunaavat lapsiaan kätten päällepanolla.
    Tapahtuuko tämä "vastoin lapsen omaa tahtoa"?

    Lue Mark. 10:13-16
    (Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
  6. kastettuna: "Itse en kannata lapsikastetta, ehkä n. 11-12 vuodesta eteenpäin kyllä, jos nuori tulee uskoon...".
    ---
    Apt. 2:39
    "Sillä teille ja teidän LAPSILLENNE tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
    --
    Pietari sanoo, että kaste syntien anteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen lahja) kuuluvat myös lapsille "ja KAIKILLE, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.".
    Kutsuuko Jumala (Jeesus) tykönsä vain tietyssä iässä ja ymmärryksessä olevia lapsia/nuoria?
    (esim. 11-12 vuodesta eteenpäin.)
    Onko Raamatussa ja Jeesuksen antamissa esimerkeissä tälläistä rajausta?

    Esim. Mark. 10:13-16
    (Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
    --
    10:13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

    10:14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

    10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

    10:16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
  7. mathetes: "Kaste ei siis ole uskoa synnyttävä toimi, vaan jo uskon kautta syntyneen uskon toimi"!
    --
    Tarkoitatko, että kaste on lakia eikä evankeliumia?
  8. "Jos siis tahdot saada syntisi anteeksi, niin anna heti itsesi kastaa, ... "
    (Martti Luther: Huonepostilla, SLEY, (1544), (1902), s. 665)
    --
    Pietari opetti helluntaisaarnassaan juutalaisille:
    “Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” (Ap.t. 2:38)

    Uusi testamentti täyttää nämä ennustukset heti Jeesuksen kasteesta lähtien: ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.” (Matt. 3:16)
    Ensin kaste, sitten Henki, eikä toisinpäin.

    Jos Pietari olisi ollut vapaan suunnan edustaja, sanoma olisi ehkä kuulunut seuraavasti:
    ”Kääntykää ja ottakaa vastaan Jeesus Kristus, niin syntinne annetaan anteeksi ja saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Kastautukaa sitten merkiksi uskoontulostanne.”

    Mutta Pietarin sanoma on toinen: kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja.
  9. Kaste ei ole pelkkää vettä ("vesikaste").
    Veden lisäksi kasteeseen liittyy Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
    Erityisesti Henki (Joh.3:5, 1.Kor.12:13).
  10. Matt 15:24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".
    ---
    FOINIKIALAISNAISEN USKO
    Mark. 7:24-30
    (Rinnakkaisteksti; Matt.15:21-28)
    --
    Jeesus lähtee luvatun maan rajojen ulkopuolelle pakanoitten keskuuteen (24). Vaikka Jeesuksen työ rajoittui vain Israeliin, niin saattoi Jeesuksen apu tulla pakanallekin.
    Kanaanilainen vaimo on ”esikoislyhde” pakanakunnan laajalta vainiolta, samoin kuin sadanpäämies (Mark.8:5-13).

    Jeesuksen aikomus käydä vaimon ohi (27) panee vaimon uskon todella koetukselle. Mutta vaimo on sinnikäs aikomuksessaan.
    Kaikiksi ajoiksi on vaimon uskosta tullut esimerkki; usko, joka huolimatta omasta mahdottomuudesta ja ulkonaisista esteistä turvaa Jeesukseen, saa avun. Vaimon tytär vapautuu riivaajasta (29,30).

    Jeesus parantaessaan pakankansoihin kuuluvan kanaanilaisen vaimon tyttären (Matt. 15:21-28) toteaa:
    "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö" (j.24).
    Tätä taustaa vasten ymmärrämme Jeesuksen pidättyväisyyden.

    Mark. 7:27,28
    ” Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi; sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".
    Mutta hän (oli kreikkalainen vaimo) vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja".
  11. Ved.2: "Täytyy ottaa huomioon, että ihminen viestittää ruumiin kielellä yli yhdeksänkymmentä prosenttia, vaikkei siihen ruumiin kieleen nyt keskityttäisikään. Ehkä sen vuoksi KH:n kanssa olemme tutustuneet ja selvittäneet välejämme myös muiden ihmisten ja heidän uskonsa kanssa".
    --
    Hyvin teette!

    Paavalikin halusi tehdä samoin galatalaisten suhteen.
    Gal. 4:20
    "...tahtoisinpa nyt olla teidän tykönänne ja äänenikin muuttaa"!
    ”Kunpa voisin olla luonanne ja löytää oikean äänensävyn!” (uusi käännös)

    Apostoli on huolissaan.
    Hän kokee, että pelkkä kirje on puutteellinen väline viestittämisessä. Se on ”eloton”.

    Luther sanoo tästä:
    "Olosuhteet vaihtelevat, paikat, henkilöt, tavat ja tunteet ovat niin moninaiset, että mikään kirje ei voi ottaa kaikkea huomioon.
    Siksi kirje vaikuttaa lukijoihin eri tavoin; milloin se tekee vastaanottajan surulliseksi, milloin iloiseksi, aina sen mukaan, millä mielellä tämä on.
    Elävä ääni kykenee tulkitsemaan, lieventämään ja oikaisemaan sitä, mitä on tullut sanotuksi purevasti tai harkitsemattomasti.
    Siksi Paavali toivoo, että voisi olla paikalla ja muunnella ääntään aina sen mukaan, kuinka huomaa kuulijoiden suhtautuvan puheeseen.
    Jos hän huomaisi muutamien joutuneen voimakkaan mielenliikutuksen valtaan, hän hillitsisi puhettaan, jottei masentaisi näitä.
    Jos kuulijat näyttäisivät ylimielisiltä, hän moittisi heitä entistä ankarammin, ettei heistä vain tulisi kovin suruttomia ja lopulta Sanan halveksijoita”.
    (Luther)

    Muistammeko me tämän kirjoittaessamme tänne?
    Varsin usein tapahtuu väärinkäsityksiä, kun me arvioimme toista ihmistä pelkän hänen kirjoittamisensa perusteelle.
  12. Tässä luvussa on mainittu useita armolahjoja:

    -profetoimisen armolahja (6)
    Miksihän se mainitaan ensimmäisenä?

    -virka ja opettaminen (7)
    Mitä viralla tarkoitetaan?

    -kehoittaminen, antaminen, johtaminen, laupeuden harjoittaminen (8).
    (Antamista voi ainakin jokainen meistä harjoittaa!)
  13. --Jakeet 4-12:
    Herra on antanut meille erilaisia kykyjä ja armolahjoja, jotta voisimme Häntä palvella. Herra tulee vielä kerran meiltäkin kysymään, kuinka olemme asioineet niillä.
    Tulee "tilinteon" aika (Matt. 25:19).

    Miten voimme oikein käyttää leivisköitämme ((Matt.25:14-30)?
    Leiviskä=talentti
    ------------------
    -jakeet 13-21
    Miten kohtelemme lähimmäistämme/Uskonveljiämme ja sisariamme?

    Sorruin alatyyliseen sananvaihtoon eräässä keskustelussa (Näin on tapahtunut useamminkin.).
    Käytin sellaisia sanoja, joita ei olisi tullut käyttää. Minua vastaan hyökättiin yhä suuremmalla vihalla.
    Luonnollisen, "lihallisen" ihmisen suhteen on totta:"Niin metsä vastaa, niinkuin sille huudetaan".
    -
    Room. 12:2
    "Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä".
  14. S.F. lainaat: Roomalaiskirje 12:9 "Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni."
    --
    Kannattaa lukea kyseistä lukua laajemminkin.
    Siinä on hyviä kehoituksia, joista meidän tulisi ottaa vaarin.

    UUSI ELÄMÄ
    Room.12:1-21
    --
    12:10 Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.

    12:11 Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.

    12:12 Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.

    12:13 Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.

    12:14 Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.

    12:15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

    12:16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.

    12:17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.

    12:18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.

    12:19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".

    12:20 Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".

    12:21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.
    --
    Taidampa laittaa uuden aloituksen ko. luvusta!
  15. KariHenrik: "...olen tosiasiallisessa elämässä onnistunut hoitamaan välini kuntoon monien ihmisten kanssa - esim. Tapio522, Terene.Hill, m12, Asiile, Sa--i, Naomi, Timoriepu - ...".
    --
    Tästä olen iloinen!

    Kol. 3:13
    ”...kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa”.
    --
    Jumalan lapsissa tulisi kuvastua armahtavaisuus, niin kuin Jumalakin on armahtavainen meitä heikkoja syntisiä kohtaan.
    Kristus sanoo:
    ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.

    Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi. Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta.

    Paavali kehoittaa elämään rauhassa kaikkien kanssa ja voittamaan paha hyvällä (Room. 12:9-21).
    Hän sanoo jopa:
    ”Vaan jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle” (Rm 12:20).
    Room. 12:18
    "Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa".

    2.Kor. 13:11
    "Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, ELÄKÄÄ SOVUSSA, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne".
  16. Usein väitetään, että ainoa oikea kaste tapahtuu upottamalla.
    Tällaiselle väitteelle ei löydy tukea itse Raamatusta.

    Raamatussa ei ole mitään säädöstä kasteen muodosta ja veden määrästä siinä.
    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19).
    Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39).

    Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen asetti kristillisen kasteen, hän ei puhunut veden määrästä mitään.
    Hän yksinkertaisesti vain sanoi, että pelastukseen kuuluu usko ja kaste:
    ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark.16:16).
    Edelleen:
    ” tehkää kaikista kansoista (“kaikkiin kansoihin” kuuluvat lapsetkin!) opetuslapsia kastaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19).
    Myöskään Jeesuksen opetus kasteesta ei puhu veden määrästä, vaan kasteen välttämättömyydestä:
    ”...ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh.3:5).
    --
    Raamatusta ei siis löydy tarkkaa säädöstä kasteveden määrästä.
    On sama kastetaanko upottamalla, vihmomalla vai valelemalla.
    Rooman eräästä katakombista on löydetty toiselta vuosisadalta olevasta kastekappelista kuva. Siinä Johannes kastaa Jeesuksen kaatamalla astialla vettä Jeesuksen päälle.
    Kappelissa on kastevettä varten vain pieni lattiasyvennys, johon upottaminen oli mahdotonta.
  17. Johanneksen 3:ssa luvussa puhutaan siitä, kuinka Nikodeemus keskustelee Jeesuksen kanssa uudestisyntymisestä ja uskosta.
    Nikodeemus ei ymmärrä Jeesuksen puhetta ”vedestä ja Hengestä”-syntymisestä (Joh. 3:5-9) ja kysyy: ”Kuinka tämä voi tapahtua” (9).
    Jeesus vastaa: Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä” (10).

    Miten Nikodeemuksen oli mahdollista tietää, mitä Jeesus tarkoitti vedestä ja Hengestä syntymisellä?
    --
    Nikodeemus oli fariseus. Fariseukset olivat puhtauskiivailijoita ja he olivat tarkoja lain noudattamisessa. Nikodeemukselle oli siis tuttuja Vanhan Testamentin puhtaussäädökset.

    "Israelin opettajana" (Joh.3:10) Nikodeemuksen piti olla tietoinen siitä, mitä Jeesus hänelle opetti uudestisyntymisestä.
    "Vedestä ja Hengestä"-syntymisellä on vanhatestamentillinen lähtökohta.
    --
    Nikodeemukselle oli tuttua esim. pappisvihkimys, jota kuvataan 2 Ms. kirjan 29. luvussa.
    Vihkimiskaavaan kuului kaksi elementtiä: papin pesu vedellä ja voiteleminen öljyllä. Öljy on Raamatussa Pyhän Hengen vertauskuva.
    Näin ollen papin voitelu öljyllä antoi papin virkaan tarvittavan hengellisen varustuksen, joka oli Pyhä Henki.
    Näin heidät erotettiin ja vihittiin tehtäväänsä.

    Pappien peseminen vedellä muistuttaa myös siitä mitä Uusi Testamentti puhuu kristillisestä kasteesta.
    Siihenkin liittyy vesi ja Pyhä Henki (Joh. 3:5).

    Myös me olemme "...valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka meidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa ” (1 Piet. 2:9).
  18. Kun ihminen herätykseen tultuaan on selvittänyt välinsä Jumalan kanssa, mitä hänen tulee tehdä tavaroille, jotka hän on laittomasti hankkinut?
    Onko hänen tunnustettava syntinsä ihmisille?
    Entä jos ihminen, jolta olet varastanut, on jo kuollut?
  19. "...autamme häntä kartuttamaan ja suojelemaan omaisuuttaan ...". (Katekismus)
    ---
    Saatamme tahallamme tai huolimattomuuttamme vahingoittaa toisen omaisuutta.
    Näin kävi itselleni viime kesänä.
    Peruutin huolimattomuuttani Noormarkun kirkon parkkipaikalla takana olevaan autoon. Siihen autoon tuli iso lommo, mutta omani säilyi suht´koht ehjänä.
    Auton omistajaa ei näkynyt.

    Mielessäni pyöri monia ajatuksia. Sielunvihollinenkin kuiskutteli, että pakene paikalta, ei kukaan saa tietää syyllistä.
    Päätimme matkatoverini kanssa kirjoittaa auton omistajalle tuulilasiin lapun, jossa pahoittelimme tilannetta. Lappuun laitoimme vielä yhteystiedot.

    Ajoimme pois omille asioillemme.
    Kun olimme poissa noin tunnin, palaisimme takaisin parkkipaikalle katsomaan, josko auton omistaja olisi paikanpäällä.
    Kun saavuimme parkkipaikalle, niin auton omistaja olikin juuri tulossa autolleen. Hän ei ollut vielä huomannut lappuakaan tuulilasissa.
    Sanoin: "Hyvä että tapasimme sinut" (auton omistaja oli vanhahko nainen). Pyysin anteeksi huolimattomuuttani ja hänelle tuottamaani mielipahaa ja vahinkoa (Autovakuutus korvaa vahingon. Itse menetin autoni bonukset!)
    Yllätyin, kun nainen toivotti vielä Jumalan siunausta poistuessamme paikalta.
    ----
    On kyse varastamisesta, jos vahingoitamme toisen omaisuutta, emmekä korvaa tuottamaamme vahinkoa.
  20. Seitsemäs käsky ulottuu paljon laajemmalle, kuin mitä tulemme ajatelleeksikkaan.
    Käskyyn liittyy mm. murrot, myymälä- ja taskuvarkaudet, palkan ottaminen huolimattomasti tehdystä työstä, laiskottelun työaikana, lainattujen tavaroiden, työkalujen ja kirjojen palauttamatta jättäminen sekä ala-arvoisten tavaroiden tyrkyttäminen ostajille, velanmaksun laiminlyöminen ja kaikki muukin epärehellisyys.
    I
    tse muistan, kuinka pienenä keräsimme käpyjä.
    Kiipesimme puihin ja keräsimme oksista kävyt. Välillä poimiminen ei ollut kovinkaan luontoystävällistä. Kiipesimme puun latvaan ja katkoimme oksia, joista emme ylettyneet poimimaan käpyjä, ja heittelimme ne alas maahan.
    Samoin teimme naapurinkin metsissä.
    Kävyt myimme lähikauppaan. Kävyn koko oli oltava vähintään 4 cm. Joskus laitoimme pienemmät kävyt astian pohjalle. Pian kauppias huomasi meidän petoksemme ja epärehellisyytemme.
    Vieläkin hävettää tekosemme.

    Kesäisin teimme veljeni kanssa töitä naapurin heinäpellolla. ja saimme siitäkin hieman taskurahaa.
    Yhtenä kesänä olimme taas auttamassa enoani heinien korjuussa. Sitä kesti noin viikon verran. Enoamme sanoi töiden jälkeen, että hän maksaa palkan talvella heinien hakumatkalla.
    Pettymykseksemme enomme unohti tulla maksamaan velkaansa eikä pitänyt sanaansa.

    Sinullakin lienee vastaavankaltaisia esimerkkejä.
    21. 54 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt