vihne
Rauhaa kaikille!
Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys!
Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected].
Koulutus: ---
Ammatti: Eläkeläinen
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia136 aloitusta · 3979 kommenttia
- Salomaa ja Helvilä, en tunne enkä ole kuullut puhuvan. En voi verrata. Heitän lonkalta, että Lappiorientuneita täytyy olla, jos ovat lähetysmiehiä.
- Saarnoja ei voida vertailla varsinkaan päivämäärien perusteella, minä päivänä asiat muuttuivat. Meidän ei tarvitse spekuloida kenenkään pelastuksella. Jokainen on työstänyt lahjoillaan ja ymmärryksellään. Pelastus heilläkin on olut vain usko kristukseen ei mikään ansio. Pienen ajatustehtävän heittäisin: Jos henkilö saarnaa vaikkapa cviidellä vuosikymmenellä eikä ssarnat ole yhtään muuttuneet, herää kysymys onko sellainen henkilö ollut elossa, jos ympäristön muutokset ei olisi vaikuttanut yhtään mitään.
- Mieleeni tuli Iisakki Mielosen ensimmäinen matka kotikylälle Teuvan Perälään. Ensimmäinen kommellus hänellä kävi junan vaihto ei onnistunut Seinäjoella. Hän tuli siis myöhässä. Ruokailussa tapahtui sitten onnettomuus. Hän oli tottunut lyömään veitsellä kananmunan poikki. No, kananmuna oli vähän löysä ja sieltä valahti jotain hänen housuilleen. Hän totesi lakonisesti: Olisi nämä saanut keittää!
- Ensinnäkin ei ole olemassa yksipuista lutterinkirkkoa. On kirkko, jossa on seurakuntia, jotka käyttävät samoja kirjoja, mutta ovat silti erilaisia. Monissa paikoissa voi ja on julistettu ja vieläkin julistetaan Jumalan sanaa. Olen saanut sitäkin kokea, mutta se jää sitten ihmisten arvioitavaksi pidetäänkö sitä Jumalan sanana.
Nyt en oikeastaan tarkoittanut mitään kirkkoa eikä kirkkoa vastaan tehdyt hyökkäykset ole ehkä parasta tapaa tehdä Herran työtä. Jos Jeesus on esikuv, niin havvaitsemme, ettei hänkään aloittanut fariseuksien sättimisellä saarnojaan. Lihan käsivarret tuottavat huonoa jälkeä aina. - Sanankuuloon kokoontunut väki on seurakunta sillä hetkellä. Seurakunnalle kuuluu evankeliumi kokonaisena ja täyteydessään. Seurakunnalla on oikeus kutsua henkilön pitämään opetuksen eli saarnan. Seurakunnalla on oikeus kutsua tehtävään alttarin sakramentin toimittajat.
Lestadiolaisuus tuli ikäänkuin vieraslajina Ruotsista ja asettui kirkon vaikutuspiiriin osoittaen uskollisuutta liikkeen herättäjän LLL:n asemaa kohtaan kirkon palvelijana. Tarkoituksena oli tietenkin, että lestadiolaisuus hapattaa koko kirkon, mutta niin ei käynyt, vaan vastarinta oli merkittävää. Siitä aiheutui vastakkainasettelua eri paikoissa ja Lestadiolaisuus profiloitui lahkeessa roikkuvaksi terrieriksi. Vaikka mitä huudettaisi omalla rukoushuoneella suolasta ja valosta, niin seinien läpi se ei kauaksi kuulu. Kun on vierastettu kirkon hallintoon osallistumista, niin on lopulta jääty mopen osalle. Tehty ratkaisu ei siis ole teologisesti väärä, mutta sitten kaikki muu onkin tehty väärin. Asia toimitettiin hallinnollisella ukaasilla eikä seurakunnalle annettu aitoa valintaa. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Oliko tarkoitus perkata riihi vai tuliko wanhimmat olettaneeksi auktoriteettinsa todellisuutta suuremmaksi. Tämä on ainoa kysymys, jota en osaa ratkaista mielessäni, koska on kuitenkin ollut kyse ihan aikuisista ja järkevistä ihmisistä. - Jokaisella julistajalla on vastuu valinnasta: Ottaako sanoja Raamatusta vai toisilta puhujilta. Profeetta varottaa puhumasta toisten sanomisia.
- Raamatussa on kehotus: Muistakaa opettajianne, jotka teille evankeliumia saarnanneet ovat ja katsokaa millainen loppu heidän mmenollansa on. Se on totta, ettei ketään edesmennyttä puhujaa tai puhumatonta, pidä antaa ikäänkuin raadeltavaksi. Jos ei ole hyvää sanottavaa, ei kannata sanoa mitään. Minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että armo on pelastus kaikille, niillekkin joita on jonakin pidetty.
Joitakin välähdyksiä on jäänyt mieleen. VViljasen kasvot loistivat kuin aurinko, kun hänet viimeksi kohtasin. Olavi Savosta jäi mieleeni juttu, kun joskus viimeisinä vuosina häntä kuskasin palvelutaloon. Hän oli siinä 90 korvilla, kun hän sanoi: Semmosta rollaattorikin tarjosivat, mutta jos sellasen ottaa, niin sitä saa työntää koko loppuelämänsä. - Ystävänpäivän siunausta kaikille!
- Kaikilla asioilla on historiansa. Olen kuullut eräästä hengellisentyön tekijästä kertomuksen. Hänellä oli kellarikerroksessa rauhallinen rukouskammio, johon hän vetäytyi rukoilemaan. Hän otti kissan mukaansa, kun kissa jhalusi olla samassa paikassa. Kului aikoja ja hän jätti tämän maailman ja toimintaa jatkettiin. Kissalla oli edelleen merkittävä rooli rukoilijoiden elämässä, kunnes joku keksi kysyä minkä värinen se kissa oli.
Olen lukenut erään papin tutkielmasta, joka koski lestadiolaisuutte, seuraavan luonnehdinnan. Ensimmäiset seurakuntalaiset olivat suurelta osin lukutaidottomia, joten sanan oppiminen tapahtui saarnoja kuunnellen. Ehkä tämä on muuttunut dokmiksi, että vain saarnaaja voi lukea raamattua ja tulkita sitä oikealla tavalla. Toinen asia ainakin osittain on seurausta siitä, että lestadiolaisuus tuli ulkomailta vieraslajina eikä saanut suopeaa vastaanottoa vallanpitäjien eli kirkkoherrojen taholta monessakaan paikassa. Siinä syntyi mielestäniu juopa maailmaan ja hajannus toi ainoan oikean ajatuksen kuhunkin haaraan, koska kenenkään ei kannata olla väärässä tietoisesti. - Kyllä riidan saa aikaan vaikka mistä, jos oikein kovasti haluaa. Ehkä kannattas vähän miettiä?
- Eräältä saarnaajalta kysyttiin: Missä se sellainen helvetti on? Hän vastasi: Kolme kämmenenleveyttä leukasi alla, kun Jumala tarttuu elämääsi. Sen ovat monenmonet ihmiset kokeneet, että se on totta.
- Valkeuden enkeli on ankara synnille sen jälkeen, kun se on sinetöity esimerkiksi lainsäädäntöön. Se laittaa ihmiset protestoimaan vasta sitten, kun ei mitään ole tehtävissä. Hurskaalle Lutherille hän ilmestyi pelottavana, joka lisäsi kuormaan kiviä. Nykyihmiselle ilmestyy kompromissin henkenä miten ihanaa harmoniaa voi kokea maailmassa, kun ei erotu.
- 30-luvulla jellivaaralaisuus muuttui loukkauskiveksi Torniojoenlaaksossa erään kirjeen mukaan.
- Tarjontaa ainakin tuntus olevan ja jokaisella on vain vappaus tehhä niinko haluvaa! Tuo on hiukan heikko avaus: Tehkää parannus... Ihan niinko toinen olis oikeutettu nöyryyttämään toista. Jos ajatus on vilpitön, niin silloin vain kutsutaan ja julistettu sana tekee tehtävänsä ja parannusta tapahtuu, jos Herra suo. Saattas olla asioita vähän ristiin ja rastiin.
- Väärinkäytökset eivät tee aitoa asiaa tyhjäksi! Miksi nurjaa puolta pitää korottaa?
- Asiat ovat todella yksinkertaisia, mutta mitään ei voi, jos Pyhä Henki ei avaa asioita. Surettaa todella.
- Älkää rakkaat ihmiset käyttäkö niin kovaa kieltä. Siunatkaa, älkää sadatelko! Jos jonkin mielestä olen korottanut itseäni, niin koittakaa muistaa anteeksiantavalla mielellä. Se on meidän kaikkien tie ylpeyden kukkuloilta nöyryyden laaksoon, ettei jäisi yhtään kannetta jälkeen, kun täältä lahdemme. Jos on sovittavaa, kannattaa sopia ajassa, koska ajan rajan takaa ei ihminen voi vastata.
- Jumalan valtakunta on maailmanlaajuinen ja se muistuttaa Paavalin sanojen mukaan ihmisruumista, jossa päänä on itse Kristus. Siksi mikään ruumiinosa ei voi julistautua ainoaksi oikeaksi.
- Ei kuulunut, ei! Siksi toinen vaihtoehto toteutui, kun sanoin niin tapahtui. Kun nyt olet minut tuominnut, niin olen vapaa ihmisten tuomioista ja saattaisinkin kysyä: Kuka sinä olet joka toisen palvelijaa tuomitset?
- LateLammas. En ole koskaan laittanut mitään wanhinten syyksi. Kokus polveili niin, että ihan pystyyn nousten sanottiin jotain. Kuitenkin muistan ratkaisevat sanat: Aika kuluu, pitää mennä syömään. Tämä ei nyt tässä selviä. Puhukaa vielä siellä Suomessa. Nykyisistä wanhimmista yksikään ei varsinaisesti osallistunut keskusteluun. Lars Larsson tulkkasi Odd Mindelle ja Gunnar Persäterille. En nyt hirveästi halua kaikkea muistella, mutta minä piän, että tottuus vain pysyisi paikallansa.