mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25532

  1. Tulee jotenkin väkisinkin ja luonnostaan korostettua tuota agraarisuutta kahdella g:llä. Yritän vastedes muistaa.

    Palkkioksi kerron, että sana "ihan" kirjoitetaan "ihan" eikä "iahn". Kumpi on sitten pahempi - liikaa kirjaimia vai kirjaimet väärässä järjestyksessä? Minulla sattuu kyllä molempia mokia.

    Hyvää Joulua!
  2. Miten tästä kaavasta millään saadaan porvarillinen presidentti, kun ehdokkaat ovat tämän hetkisen gallup-tilanteen mukaan seuraavat:

    1) Vallassa oleva presidentti, ay-taustainen, puolueväriltään demari
    2) Työväen presidentiksi pyrkivä ehdokas
    3) Aggraarisosialisitien ehdokas
    4) Vihreiden ei-kovin porvarillinen ehdokas
    5) Kallis porvari
    6) Ruotsalainen arvokalaporvari
    7) Unohdetun kapakkakansan mölyääni
    8) Tiedemaailman porvarillinen lahja vaalitenttien kiusaksi

    Ensimmäinen porvari näyttäisi olevan tällä hetkellä tässä listassa sijalla 5. ja seuraava sijalla 6.
  3. Vuosaaresta satamapaikkana olen kyllä Oivan kanssa vähän samaa mieltä. Satama pilaa luonnonkaunista Vuosaarta, missä on helsinkiläisittäinkin aivan poikkeuksellista merenläheisyyttä ja virkistymismahdollisuuksia. Vuosaaressa itsessäänhän asuu jo runsaasti ihmisiä. Etelärannikolta olisi voinut löytyä kyllä joku soveliaampikin paikka satamaa varten.

    Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan sijoittaminen Helsingin yliopiston yhteyteen ja ainakin Helsinkiin on ihan turhanpäiväistä. Kun meillä Kepun toimesta satsataan tähän tunturi- ja suomaatalouteen, otollisempi ympäristö löytyisi jostain Kainuun korvesta tai Lapista.

    Pääkaupunkiseudulla on kyllä tonttimaata riittämiin. Pääkaupunkiseudulla on myös kaavoitettua rakennusoikeutta käyttämättä paikoittain paljonkin. Ehkä jonkinlainen raknetamattoman rakennusmaan korotettu kiinteistövero voisi panna vähän vauhtia rakentamiseen.

    Elitistisen lentoharrastuksen suosiminen ei kylläkään ole peruste jättää Malmin lentokenttäaluetta rakentamatta. Joutavat nämäkin mennä johonkin korpiseudulle, minne saa minun puolestani kyllä viedä oopperatalonkin Helsingistä.

    Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen yhdeksi kunnaksi lisäisi raknetamisen vapauksia. Juuri silloin esim. Itä-Vantaan rakentamattomat alueet tulisivat houkutteleviksi rakennuskohteiksi. Myös suhteellisen lähellä pääkaupunkiseutua esim. Sipoossa on paljon tyhjää aluetta, melkein aarnimetsiä.
  4. Viime kunnallisvaaleissa Kepun kannatus oli pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) yhteensä 5,8 %. Jos gallup-tietojen mukaan Vanhasta kannattaa 7 %, se voi olla pyöristettynä väliltä 6,5 - 7,4 %. Näin ollen Vanhasen kannatus Kepun edelliseen kunnallisvaalimenestykseen vaihtelee välillä plus 0,7 - 1,6 %. Kun tässä vielä otetaan huomioon tällaisten gallup-tutkimusten tilastollinen virhemarginaali, Vanhasen menestys voi tosiasiallisesti olla jokseenkin sama kuin Kepun kannatus viime kunnallisvaaleissa. Voi se toki olla suurempikin, mutta tämän perusteella näyttöä sen puolesta ei saada toisin kuin Oiva väittää. Kyllä edes Joulun alla pitäisi löytyä kepulaiseltakin vähän enemmän rehellisyyttä.

    Muilta osin voi vain toivoa, etteivät ihmiset koskaan tulisikaan huomaamaan Kepun hyödyllisyyttä pääkaupunkiseudulle. Sellaisen huomaaminen nimittäin pian näivettäisi pääkaupunkiseudunkin Kepupitäjien tasolle.
  5. Vanhasen heikko kannatus pääkaupunkiseudulla ei johdu Vanhasen heikkoudesta, vaan siitä, että pääkaupunkiseudulla on valtaisa epäluottamus Kepuun. Ihmiset alkavat vihdoinkin käsittää sen, kuinka haitallinen puolue Kepu on koko maalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

    Jokainen ehdokas Vanhanen mukaan lukien kehuu pääkaupunkiseutua ja pitää erittäin tärkeänä pääkaupunkiseudun kehittämistä ja sen erityisaseman korostamista. Oiva Härkösen suulla on voitu koko ajan kuulla, kuinka Kepu on vastustanut tätä. Lipposen hallitukset muka suosivat vain pääkaupunkiseutua. Jos näin olisi, presidenttiehdokkaat tuskin esittäisivät pääkaupunkiseutukeskeisyyden edelleen korostamista. Talouselämä on erityisesti Jorma Ollilan suulla vaatinut pääkaupunkiseutuun satsaamista, jos maan taloutta halutaan parantaa. Kepu haraa koko ajan vastaan.
  6. Onko keriksestä tullut Lipposfani, kun noin USA-suhteita hehkuttaa. Tähän asti Kepun puolelta on heitetty hiekkaa rattaisiin, minkä keretty ja liian läheinen USA-suhde otettiin oikein päävaaliteemaksi SDP:tä vastaan. Jäätteenmäen mielestä Lipponen oli sekä liian USA-myönteinen että harjoitti liian oikeistolaista politiikkaa.

    Tämän Lipposvastaisen, USA-vastaisen ja oikeistolaisvastaisen politiikanko takia Kepu panikin Jäätteenmäen jäähylle.

    Kannattaisi myös tutustua puoluetoverisi Timo Ristimäen täällä kirjoittamiin teksteihin, jotka kertovat ihan muuta kepulaisesta USA-suhteesta kuin kerimäen huolet. Miten se Ristimäki aikoinaan luonnehtikin tätä puoluetoveriansa. ...No, olkoon kun on Joulukin ovella.
  7. Itse oikeudenkäynnissä ja ennen sitä sotasyyllisyyslakia säädettäessä vedettiin puolustuksen taholta esille myös Kekkosen ja Paasikiven sodanaikaisia lausuntoja. Kyllä tämä kai merkitsee syyttävän sormen nostamista näitä kahta kohtaan. Jälkikäteisarviosta en ole aivan varma, mutta muistelisin Edwin Linkomiehen suhtautuneen pisteliäästi Kekkoseen muistelmissaan tässä suhteessa.

    Tanneriin taas eräässä mielessä henkilöityi Honka-liittoon johtanut ja päättynyt Kekkosen poliittinen vastustus. Mikä paino sotasyyllisyyskysymyksillä tässä on ollut, on vaikea sanoa. Tanner kuten eivät muutkaan tuomitut pyrkineet esiintymään minään marttyyreinä, vaan mielsivät itsekin sotapalvelunsa isänmaan puolesta jatkuvan tällä tavalla. Ryti kai tämän ihan suoraan sanoikin, että linnassa tai vankilassa, isänmaata palvellen.
  8. Yhteinen valuutta ja yhteinen rahapolitiikka veivät maton alta valuuttaspekulanteilta. Markkinavoimat heiluttelivat pienten maiden valuuttaja varsinkin kriisitilanteissa, niin myös Suomessa. Valtiolta eli Suomen pankilta paloi sitten paljon rahaa, kun valuutan arvoa yritettiin puolustaa näitä spekulaatioita vastaan. Talous on sen jälkeen pysynyt Euroopassa vakaana ja Ruotsikin on hyötynyt tilanteesta. Kriisin sattuessa Ruotsi voi olla helisemässä oman valuuttansa kanssa.

    Yhteínen valuutta ja yhteinen rahapolitiikka siirsi katseen kohti muuta maailmaa vasten. Energiaa ei haluta enää tuhlata euroopplaisten keskinäiseen kilpailuun keinotekoisilla talousinstrumenteilla. Jos meillä tai muualla devalvoitiin, sillä oli usein dominovakutus. Lopulta kukaan ei hyötynyt, mutta taloudet saatiin sekaisin ikään kuin ravistelemalla.

    Ruotsin tilanne oli laman kynnyksellä toinen kuin meillä. Suomen tilanteen ongelmallisuus johtui NL:n kaupan suuresta osuudesta. Ilman sitä lamamme olisi jäänyt Ruotsin ja Norjan tasolle.

    Toki Ruotsilla on kulkenut hyvin, muttei Suomenkaan osalta suurta valittamista ole. Aateveljesi Oiva Härkönen täällä todisteli - eilenkö se oli - että Suomella on kulkenut EU:ssa varsin nyt Vanhasen hallituskaudella vallan loistavasti. EU:n sisältä on myös Ruotsia parempi esimerkki maasta, jossa on ollut kova kasvuvauhti, paljon kovempi kuin Ruotsilla tai Norjalla. Irlannin kasvu on ollut enneätyksellistä ja maa on hyötynyt erittäin paljon EU:sta. Kun otat esimerkkejä aina sieltä täältä, niin heitäpä ne vastakkain Irlannin kanssa. Ehkä sinustakin tulee sen jälkeen kiihkeä Euvostoliittolainen.
  9. Jonkun on kuitenkin kerättävä ja koottava myös se tieto, mikä on löydettävissä eri lähteistä. Tällaista aikalaistiedon keräämistähän joku on puolustellut esim. siinä, kun Juhani Suomi kirjoittaa Kekkosesta sen, minkä Kekkonen kertoi istestään ja ajastaan. Ei siinäkään mitään kontekstia ollut.

    Kun historian palapeliä rakennetaan, paloja voi jossain vaiheessa olla niin paljon, ettei olennaisesti enempää (lisäarvoa) ole löydettävissä ja joku voi alkaa sijoittaa noita palasia erilaisiin konteksteihin. Tässä Rautkallion-Lehtisen kirjassa sen paremmin kuin aiemmissakaan aihetta käsitelleissä kirjoissa ei ole löydetty mitään suurempaa kontekstia. Tuskin historiankirjoitusta voi silti kontekstin puutteen takia kokonaan tyrmätä. Ja onhan kai näillä ollut jonkinlaista yritystä asettaa Kekkosen toiminta johonkin kontekstiin. Se konteksti on silloin kai luonteeltaan vähän sosiaalipsykologinen eli yhden ihmisen suuri vallanhalu keinoja kaihtamatta. Joku toinen taas asettaa Kekkosen toiminnan kontekstiin, missä isänmaata pelastettiin katkaisemalla vaikka tarpeettomia jäseniä ruumiista kunhan itsenäisyys säilyi.

    Kaupungisyumiskehityksen kontekstiin en ole huomannut vielä kenenkään sotasyyllisyyskysymystä asettaneen.
  10. Pitää ensin kysyä, olisiko Suomessa ketään teloitettu, vaikka sotasyyllisyysoikeudenkäyniä ei olisi järjestettykään.

    Suomen tilanne poikkesi huomattavasti muista sodan hävinneistä maista. Suomi oli tehnyt erillisrauhan ennen maailmansodan loppumista ja jäänyt ainoana hävinneiden puolella olevana miehittämättä.

    Sotarikosten osalta Suomi erosi vieläkin enemmän muista. Suomalaiset eivät syyllistyneet sotarikoksiin eivätkä rotuvainoihin kuin korkeintaan vähäisessä määrin. Poliittinen johtomme ei tällaiseen syyllistynyt laisinkaan. Suomessa ei myöskään ollut Quislingeja tai Petaineja, jotka olisivat toimineet vihollisen kanssa yhteistyössä. Muissa maissa teloitetiin juuri näihin kahteen sorttiin kuuluvia fasistien lisäksi. Jos Saksa olisi ollut Suomessakin miehittäjävalta, meillä olisi ihan surutta teloitettu tällaisen Saksan kanssa yhteistoiminnassa olleita.

    NL:n eikä liittoututuneiden taholta vaadittukaan mitään teloituksia. Mahdollisiin sotarikoksiin syyllistyneet olisi voitu ihan hyvin tuomita ja sellaiset tuomiot olisivat silloin kaiketi koskeneet sodanjohtoa esim. venäläisten vankien kohtelun osalta, jos syytä siihen olisi löytynyt.

    Epäilemättä sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli rahallisten sotakorvausten ohella poliittinen hinta, sotakorvaus. Sotasyyllisyyden maksussa on vaan se historiallinen erikoisuus, että on epäselvää, olisivatko venäläiset edes huomanneet sellaista vaatia ilman kotimaista avitusta. Välirauhansopimuksen 13 artiklassahan puhuttiin vain sotarikoksiin syyllistyvien tuomitsemista. Se ei käsitellyt mahdollisten sotaan syyllisten tuomitsemista.
  11. Olen nähnyt tuon taltioidun ohjelman. Ainakaan siinä ei esitetty erityisen purevaa kritiikkiä juuri muiden suusta kuin Juri Derjabinin. Päinvastoin esim. Martti Häikiö totesi sen kysymyksen olevan edelleen auki, painostiko Stalin ja Moskova Suomea sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin.

    Voisitko mainita, missäkohdin Rautkallion-Lehtisen kirjassa esitetyt kannat oikein tyrmättiin. Itse ole lukenut kyseisen kirjan eikä siinä itse asiassa oteta kovin vahvoja kantoja minkään tulkinnan puolesta, vaan esitellään lähinnä kerättyä materiaalia ja esitetään sen pohjalta avoimeksi jääneitä kysymyksiä.

    Olennaisin avoin kysymys koskee sitä, kuka oli aloitteellinen sotasyyllisyyskysymyksessä. Oliko se Stalin, Zhdanov, britit, Kekkonen vai kotikommunistit? Kuka oli aloitteellinen syytettyjen piirin suhteen? Kuka vaati lopulta kovempia tuomioita kuin mitä tuomioistuin oli valmis langettamaan? Tutkijoiden sanoma asiassa on se, että ei löytynyt dokumentteja sen puolesta, että Stalin ja NL:n hallitus olisi tällaisia asioita vaatinut.
  12. Sinäkin puhut sotasyyllisistä eli siitä, että Suomi tunnusti sotaan syyllisyytensä. Tuomitut eivät olleet sen paremmin turvassa vankilassa kuin vapaudessakaan, koska yhdeltäkään taholta ei ole osoitettu, että heidän luovuttamistaan olisi vaadittu. Ainoa joka tähän viittaa on valvontakomission puheenjohtahtaja Zhdanov kuiskauspuheenvuoroissa, mutta hänkin varoo visusti dokumnetoimasta asiaan ja saattamasta sitä Stalinin tietoon. Stalinille sotasyyllisyyskysymys ei nimittäin tähäna sti löytyneiden dokumenttien valossa ole näyttänyt mitenkään tärkeältä.

    Suomi oli Stalinille pehmeän politiikan kokeilu. Venäläiset olivat ilmeisesti ottaneet tosissaan suomalaisen kansanluonteen, jota he pitivät alkukantaisena. Molotov sanoi useaan otteeseen suomalaisten olevan niin itsepäistä kansaa, että vältytään suuremmilta vahingoilta, kun ei tarpeettomasti ärsytetä kovakalloisia suomalaisia. Ilmeisesti suomalaiset koettiin siellä vähän samanlaiseksi jääräpääjoukoksi kuin roomalaiset kokivat gallialaiset tunnetussa Asterix-sarjakuvassa.
  13. Vanhasen ja hänen hallituksensa suosion kyllä voi hyvin ymmärtää viime aikojen tapahtumien valossa. Vanhanen onnistui EU:n budjettineuvotteluissa hyvin. Vanhanen on myös tyrmännyt MTK:n hölmöilyt erilaisista kompensaatiopuheista. Maatalouden cap-tuethan vain nousivat seuraavalle budjettikaudelle ja Suomen maksuosuus on vähäisempi kuin muiden yhtä rikkaiden maiden.

    Näyttää siltä, että vain puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakangas yhdessä MTK:n ja krstillisdemokraattien sekä perussuomalaisten kanssa yrittää nakertaa maata pääministeri Vanhasen jalkojen alta. Keskustassahan näitä viidennen kolonnan miehiä oikein näyttääkin olevan.
  14. Jaa noinko se sitten oli. Mikko elää siis unimaailmoissa ja satuilee täällä haavemaailmojensa tarinoita. Eikö satuha varten olisi joku oma palsta, kun täällä on kai tarkoitus käydä ihan oikeaa keskustelua politiikasta.
  15. Tätä samaa olen yrittänyt jankata palstalla jo pitkään yhdessa Jaban kanssa. Maaseutuyrittämisessä ja maataloudessa pitäisi olla rohkeutta uudistautua ja visioida eteenpäin. Suomen tulee löytää nimenomaan erikoisosaamisen siivuja, monipuolisuutta, innovatiivisuutta. On todella eriskummallista, että tarvitaan joku italialainen aloittamaan suomalaisten metsäsienten bisneksen. Puunjalostus tarjoaisi paljon mahdollisuuksia ja töitä.

    Ongelma on siinä, että tuotetaan sitä, mistä saadaan parhaat yhteiskunnan tuet eikä sitä, mistä saataisiin parhaat katteet. Tukipolitiikka passivoi maaseutuihmisten ja tukahduttaa kekseliäisyyden. Kepu ja MTK käyttävät kaiken energiansa tukieurojen laskemiseen. Nytkin MTK:n päähuolena on kansallisten tukieurojen lisääminen. Tätä samaa soopaa jauhaa mm. Kepun varapuheenjohtaja Antti Rantakangas.
  16. En ymmärrä sitä, millä logiikalla Mikko saa Keskustan kannattajat kokoomuslaisiksi, jos Kepua ei olisi. Ruotsin oma Kepu on marginaalipuolue ja siellä demareita kannatetaan sekä Pohjois-Ruotsissa että syrjäseuduilla. Tämän perusteella voisi melkein väittää, että Kepun olemassaolon puute jakaisi kannatuksen aikas lailla tasan Kokoomuksen ja SDP:n kesken.

    Sellainen luulo, että keskustalaiset kuuluisivat poliittiseen oikeistoon, on täyttä huuhaata. Kepun politiikka on verraten vasemmistolaista ja budjettipolitiikka on Kepulla jopa keskeisemmässä asemassa kuin SDP:llä.

    Kyllä jokaisessa puolueessa toivotaan kovasti Kepun kannatuksen laskua. Aikoinaan sitä eivät toivoneet ainoana kommunistit, koska Kepulla ja kommareilla synkkasi yleisistä ja tunnetuista syistä hyvin.
  17. Nyt olen kerrankin maatalousasioista Oivan kanssa ihan samoilla linjoilla. Maatalousprotektionismia tulee ajaa vakaasti mutta hallitusti alas globaalisti. Tärkeämpää kuin tuista eroon pääseminen on maataloustuotteiden vapaan liikkuvuuden edistäminen eli suojatullien ja kiintiöjärjestelmien poistaminen.

    Itse kehuin tällä palstalla heti Vanhasta ja hänen hallitustaan nyt saavutetusta budejttisovusta. Tulos on vähintäänkin kohtuullinen Suomelle. Vanhanen on perusteluissaan täysin oikeassa ja tässä hän osoitti valtiomiehen otteita olemalla rohkeasti eri mieltä kaiken maailman mtk:den kanssa. Tärkeä oli myös Eero Heinäluoman linjaus siitä, että tästä eteenpäin Suomen silmätikkunana tulee muiden rikkaiden maiden tapaan olemaan budjettikurin vaaliminen.

    Tuohon väitteeseesi, että Suomi on vaurastunut Irlannin jälkeen eniten, en halua sanoa mitään vastaan. Toivon vain, että nimimerkki "Keskustaporvari" panee tämän nyt merkille ja on hyvä, että puoluetoveri sen hänelle kertoo. Muuten se voitaisiin vain kuitata euvostoliittolaisena paskapuheena.
  18. Oiva sekoittaa jälleen kerran totuuden ja toiveajatelun keskenään. Ei se että sinä olet selvittänyt jotain asiaa täällä ja Hesarin mielipidekirjoituksessa, tee asiasta totuutta. Olen moneen otteeseen esittänyt vasta-argumentteja väitteillesi.

    Olen myös useaan otteeseen sanonut, etten ole maatalousvastainen. Vastustan ainoastaan Kepun harjoittamaa maatalouspolitiikkaa. Sinä vedät yhtäläisyysmerkit näiden kahden välille, en minä.

    Maataloustuet eivät ole mikään sosiaalidemokraattinen idea. Sosiaalidemokraatit ovat kautta sodanjälkeisen historian suhtautuneet tukiin ja erityisesti niiden jatkuvaan korottamiseen varauksellisesti. Kepu ei ole tehnyt elettäkään siihen suuntaan, että se tukisi EU-ryhmänsä politiikkaa maatalousprotektionismin lopettamiseksi. Kepu ja MTK eivät halua nähdä maataloustukipolitiikalle vaihtoehtoa, vaikka sellainen on ihan silmien edessä eli käymässä oleva WTO-prosessi. Britannian esimerkki kertoo siitä, että EU:ssa voi ajaa muunkinlaista maatalouspolitiikkaa kuin Ranskan suosimaa protektionismia.

    Väitän siis edelleen, että maatalousvastaisuus Suomessa johtuu Kepusta ja sen harjoittamasta maatalouspolitiikasta. Siinä on luotu vastakkainasettelu maksajien, kuluttajien ja tuottajien välille. Muussa yritystoiminnassa ei vastaavaa vastakkainasettlua ole eikä sen takia mitään yritysvastaisuutta.

    Tukipolitiikka on luonut mielikuvia, että jotkut maanviljelijät ovat ostelleet mersuja ja tehneet etelän lomamatkoja veronmaksajien varoilla. Samoin eräiden ökytilallisten tukemista pidetään maksajien keskuudessa kummallisena. Nämä mielikuvat eivät välttämättä ole kaikkinensa oikeita, mutta aiheuttavat maatalousvastaisen ilmapiirin. Senkin vuoksi pitäisi tehdä kaikki voitava, jotta maatalousprotektionismista päästäisiin eroon. Tällä tavoin olisi mahdollista parantaa maatalouden imagoa. Kepu ja MTK eivät kuitenkaan korvaansa lotkauta maatalouden imagon parantamiseksi.
  19. Suomen EU:lta saamat perinteiset cap-tuet nousevat uudella budjettikaudella ja MTK sen kun valittaa. Kun mikään ei riitä.
  20. Maatalousvastainen ilmapiiri johtuu kahdesta asiasta. Toinen on Kepu ja toinen on maataloustuet (ja muu maatalousprotektionismi).

    Jos maatalous olisi tavanomaista markkinaehtoista yritystoimintaa eikä meillä olisi jatkuvasti kaupunkilaisveronmaksajien taskuja kyttäävää Kepua, maatalousyrittäjiä arvostettaisiin erittäin korkealle.

    Kepu on politiikallaan ajanut maatalousyrittäjät ahtaalle. On annettu aikoinaan katteettomia lupauksia elinkeinon kannattavuudesta. Ruusuisen kuva ja todellisuus ei ole sitten kohdanneet, kun Kepun kaikki ylimitoitetut aamu-, päivä-, ilta- ja yölypsyt eivät ole onnistuneetkaan. Semmoista se on, kun elinkeinon harjoittamisen kannattavuus pannaan poliitikkojen vastuulle. Ne yritykset, jotka luottavat poliitikkoja enemmän markkinoihin, menestyvät hyvin ja näiden yritysten imago on vahva.
    21. 1225 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt