Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Jos perustusvaliokunnan jäsenet ovat joutuneet painostuksen kohteeksi niin kuin on kerrottu, asia muuttuu ongelmalliseksi painostajien osalta, jos he ovat valtioneuvoston jäseniä. Suomessa kuten muissakin länsimaissa on peruslain pohjimmäisena ajatuksena pidetty vallan kolmijako-oppia, missä lainsäädäntövalta, esitys- ja toimeenpanovalta sekä tuomiovalta on pidetty erillään. Missään tapauksessa ei ole hyväksyttävää, että eri vallan käyttäjät pyrkivät painostamaan toista vallankäyttäjää tekemään määrätynlaisen ratkaisun.

    Eduskunnan painostaminen on jo vakava perustuslaillinen rike. On vielä jotenkin ymmärrettävää, että eduskuntaa ja sen valiokuntia arvostellaan myös hallituksen taholta jostain päätöksestä jälkikäteen, mutta etukäteen suoritettu painostaminen kertoo siitä, että painostukseen syyllistynyt ei ole tehtäviensä tasalla tai sitten toimii pelisäännöistä piittaamatta erittäin häikäilemättömästi. Perustuslakivaliokunnan jäsen Jan Vapaavuorihan on käyttänyt tässä yhteydessä adjektiivia "hävytön" kuvaamaan perustusvaliokunnan toimintaa arvostelleita.

    Asia pitäisi puida julkisuudessa juurta jaksain, kun on kerran esitetty väitteitä painostamisesta. Voi olla, että myös oikeuskanslerin kannattaa valpastua silloin, kun tällaisia väiiteitä esitetään ja väitteiden esittäjät ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä.
  2. Kannattaisko panna herätyskello uudestaan soimaan ja herätä uudestaan ja sitten vaikka vetäistä koko avaus pois. On siinä sen verran paljon virheitä ja tietämättömyyttä, että kehtaako niitä oikein julkistaa.

    Perustuslakivaliokunta ei ehdota hallituksen esityksiin mitään muutoksia. Se vain toteaa, että jos esityksen perustuslain mukainen käsittely edellyttää tiettyjä muutoksia silloin, kun esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa tai sitten se vaihtoehtoisesti edellyttää poikkeuslakina perustuslainsäätämisjärjestytstä.

    Perustuslakivaliokunta ei ehdota, että missään kohdin, että päätöksen tekisivät pääministeri ja hallitus. Päinvastoin valiokunta korostaa sitä, että perustulain 93.2 §:n mukaan päätösvalta asiassa kuuluu valtioneuvostolle eli presidentin ja hallituksen on yhteistoiminnassa ratkaistava asia.

    Se että TP on perustuslain mukaan puolustusvoimien ylipäällikkö ei voi ohittaa perustuslain muita säännöksiä, jotka ovat siihen nähden erikoissäännöksiä ja siten ohittavat yleissäännöksen. Kun perustuslain 93.1 §:ssä esim. sanotaan, että sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella, sitä ei voi tulkita niin, että presdientti päättäisikin asiasta ilman eduskunnan suostumusta, koska hän on ylipäällikkö. Samaan tapaan valtioneuvosto päättää perustuslain 93.2 §:n mukaan EU-päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. TP:n ylipäällikkyydestä ei seuraa, että tämä perustuslain säännös olisi mitätön.

    Kriisinhallinnassahan ei ole kyse Suomen puolustamisesta, vaan ainostaan suhteellisen Suomen puolustusvoimiin kuuluvan suhteellisen pienen joukon käyttämisestä tähän tehtävään. Siinä mielessä asia on tietysti puolustuksellinen, jos enitään noin 2000 henkilön luovuttamisen kriisinhallintaan arvellaan vaikeuttavan Suomen omaa puolustusta. Perustuslakivaliokunta kuitenkin kiinnittää huomiota juuri joukon pienuuteen eli ei arvioi tämän olevan ratkaisuun merkittävästi vaikuttava aspekti. Lisäksihän on niin, ettei presdienttiä ole suinkaan valiokunnan kannanotossa syrjäytetty, kun päätöksentekoon osallistuvat sekä presidentti että hallitus. Tällöin presdientillä on mahdollisuus yksittäistapauksessa aina tuoda huolensa Suomen puolustuskyvyn mahdollisesta heikkenemisestä ilmi.

    Perustuslakivaliokunta ei ehdota mitään sellaista, mikä olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Sinä itse vaan olet niin solmussa tietämättömyytesi vuoksi, että tulkitset asiaa täysin virheellisesti.
  3. Perustuslakivaliokunnassa asian ratkaisevaan käsittelyyn on osallistunut 17 kansanedustajaa. Näistä peräti 5 on keskustalaisia. Näiden viiden keskustalaisen kanssa 2 RKP:n ja 2 vasemmistoliiton jäsentä olisivat halutessaan saaneet hallituksen kannan valiokunnan lausunnon pohjaksi. Kuitenkin vain 2 vasemmistoliiton edustajaa näin menetteli kirjoittaessaan eriävän mielipiteensä. Valiokunnassa ratkaisevaan käsittelyyn osallistui 4 demaria ja 3 kokoomuslaista, jotka edustavat valiokunnan vähemmistöä. Vaikka vielä 1 vihreiden edustajakin lisättäisiin tähän, he jäävät silti vähemmistöön.

    Nyt Hokkanen Ilkassa kertoo meille, että kyse on lähinnä Sasin ja Alhon junailema kiusanteko. Mitä ihmettä valiokunnan 15 muuta jäsentä ovat tehneet? Nukkuneetko? Miksei asiassa nosteta esille keskustalaisten valiokuntajäsenten päätöskäyttäytymistä. Nämä ovat äänestäneet tyhjää asiassa, jossa on jurisena kysymyksenä periaatteessa ratkaisupakko. Mitä siitä tulisi, jos tuomioistuimet antaisivat esim. rikosasioissa päätöksiä, joissa sanottaisiin, ettei me oikein tiedetä mitä pitäisi päättää.

    Eivätkä kai Sasi ja Alho kahdestaan mitään diktaattoreja valiokunnassa ole. Mitä lällyjä ne 15 muuta sitten oikein ovat? Esim. valiokunnan RKP-jäsen, muuten juristi, Astrid Thorskin on yhtynyt valiokunnan päätöskantaan. Politikoiko hänkin tässä. Eikö Hokkasen pitäisi nostaa syyttävä sormensa myös RKP:n suuntaan politikoinnista ja Keskustan suuntaan nukkumisesta kesken kokouksen?

    Arvostelijoilla ei ole ollut suuremmin halua arvioida valiokunnan päätöksen perusteluja. Perustelut ovat juridisia. Monet asiantuntijat ovat pitäneet näitä juridisia perusteluja oikeina. Näin myös osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ja myöhemmin mm. julkisoikeuden asiantuntija Antero Jyränki.

    Mitä virkaa perustuslakivaliokunnalla on, jos se ei saa itsenäisesti antaa lausuntojaan. Ryhtyköön hallitus muuttamaan perustuslakiamme tältä osin ja perustakoon erillisen perustuslakituomoistuimen, jos asia on näin ongelmallinen kuten Hokkanen Ilkassa esittää. Taitaa olla vain niin, että tällaista ei haluta, koska riippumaton tuomioistuin on vaikeimmin painostettavissa mihinkään ratkaisuun. Jos tällainen tuomioistuin olisi nyt antanut samanlaisen ratkaisun asiassa, olisiko Vanhanen, heinäluoma ja Ilkan Hokkanen silloinkin huutaneet, että tuomioistuin politikoi.
  4. Harvoin olen kuullut noin perätöntä väitettä. Siis että läpinäkyvyys muka lisääntyisi demokraattisuuden vähetessä. Näin kai on lupa päätellä lauseesta "mitä hajautetumpi valta, sitä vähemmän läpinäkyvä yhteisö on".

    Empiria tukee mielestäni kovin huonosti tuota väitettä. Sewllaista salailua ja kulissien takaista toimintaa kuin Kekkosen aikana oli, ei demokraattisina aikoina ole esiintynyt. Silloin oli itsesensuuria ja puhetta "yleisistä syistä". Tällaiset peitetermitkö ovat läpinäkyvyyttä. Kun mennään sitten oikein harvanvaltaisiin yhteiskuntiin, toisinajattelu jopa kriminalisoidaan kuten "näin meillä naapurissa" kävi. Sallitut totuudet ovat virallista totuutta.

    Demokratiaan liittyy toki pelaamista eli politikointia politikoinnin vuoksi. Läpinäkyvyys on kuitenkin sitä, että vallanpitäjiä voidaan jatkuvasti kontrolloida ja että heidän täytyy ottaa huomioon mahdollisuus joutua arvostelun kohteeksi. Kontrolloijat jakavat mahdollisimman paljon tietoa eli luovat läpinäkyyttä, jos tieto palvelee heidän väittämiään. Vallassa pitäjät esittävät taas mahdollisimman paljon tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään. Tässä tietovarantojen esittämisessä on kyse asioiden läpivalaisusta. Kaikille annetaan mahdollisuus tehdä päätelmiä tiedon ja siitä esitettyjen toisistaan poikkeavien näkemysten varassa.

    Politiikan teko ei ole mitään käsitemyllyjen jauhamista, koska keskusteluun voi osallistua usea eri taho, jolla on mahdollisuus tuoda mukaan mitä tahansa näkökulmia. Demokratia ei ehkä aina luo selkeyttä asioihin, vaan sen on asioiden käsittelyjärjestelmä, missä uskotaan ratkaisujen olevan laajemmin hyväksyttäviä, kun päätökseen ovat voineet osallistua mahdollisimman monet. Nimenomaan tämä osallistumismahdollisuus luo yhteiskuntarauhaa. Vuoden 1917 sisällissodan yksi selkeä syy oli siinä, että suuri osa kansasta koko omien vaikutusmahdollisuuksiensa olevan poissuljettuja.

    Esim. nykyinen USA on valitettava esimerkki siitä, mihin kaipaamasi selkeys johtaa. Siellä valta ja vastuu on selkeästi annettu yhden joukon käsiin ja tämä porukka on sitä myös tavallaan sitten käsitellyt. Minulla ei tosiaan ole kaipuuta sellaiseen systeemiin minkään evoluutioteroriankaan pohjalta.
  5. Asian olisi voinut jopa aivan hyvin viedä eduskuntakäsittelyyn saakka. Tämä lakihan ei varmaankaan ole mikään hallituksia kaatava asia, joten eduskunnan lopullinen tahto olisi voitu ihan hyvin myös asiallisesti kuulla.

    Virhe on myös siinä, että Vanhanen oudolla tavalla pitää mahdottomana ja käsittämättönä sitä, että kriisinhallintajoukot eivät olisi presdientin johdettavia. Kun ottaa huomioon sen, että tällaiset joukot kuitenkin toimintatilanteessa toimivat EU:n valitseman ylipäällikön alaisina, voisi syntyä kummallisia tilanteita, jos joukoilla olisi myös kansallinen ylipäällikkö, joka komentaisi joukot kotiin kesken kuumimman hässäkän.

    Kriisinhallintaa ei pidä myöskään alistaa kansalliseksi sotilaalliseksi kysymykseksi. On Suomellekin parempi, että kyse on automaattisesta joukkojen luovuttamisesta tehtävään, jotta kansalliselle päätöksenteolle ei jää sijaan silloin, kun tilanne voi olla Suomen kannalta arkaluontoinen. Tällöin Suomi voi valtiona aina sanoa, ettei se ole millään lailla sotkeutunut asiaan, vaan EU on tässä ainoana toimijana.

    Kriisinhallinta ei ole Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan littyvä kysymys. Presidentti toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä, mutta hänen ei tarvitse toimia minkään kriisinhallintajoukon ylipäällikkönä, kun hän ei sellaisena toimi esim. silloin, kun suomalaiset antavat kriisialueelle humanitaarista apua ruuan, lääkkeiden ja lääkintähenkilökunnan muodossa.
  6. Kepun poliittinen rooli on aluepolitiikassa. Suomalainen haja-asutusmalli vaatii puolustajansa. Tämä suomalainen systeemi on epätaloudellinen, mutta kulttuurisesti ja elämänarvoperustalta puolustettavissa. Kepu ei vaan juurikaan korosta viimeksimainittuja, vaan täysin harhaisesti uskoo tai ainakin väittää politiikkansa olevan myös taloudellisesti edullista. Viidennes kansasta äänestää Kepua, mikä on hämmästyttävän paljon, kun ottaa huomioon sen, miten pontevasti puolue ajaa yhden elinkeinonharjoittajaryhmän etuja ennen muita. Minusta Keskusta ei ole turha puolue, mutta sen poliittinen valta on ollut täysin ylimitoitettua, kun tarkastelee sitä, miten suuren kansan etuja puolue ajaa.

    Vasemmistoliitolla on ehdottomasti myös oma roolinsa puoluekentässä. Voi kysyä, että mikä puolue sitten ajaisi työttömien ja syrjäytyneiden etuja, ellei Vasemmistoliitto. SDP on leimallisesti palkansaajapuolue, jolle vähäosaisin kansanosa ei ole koskaan ollut politiikan päävalokeilassa. Suomessa on huomattava suuri "unohdettu kansanosa", jonka ääni ei pääse kuulumaan, koska nämä eivät ole erityisen aktiivisia missään suhteessa.

    Omasta mielestäni turhin puolue on RKP, sillä en jaksaa mieltää kielikysymästä sellaiseksi ensijaiseksi poliittiseksi valinnaksi nyky-Suomessa, minkä vuoksi pitäisi olla oma puolue sitä varten.

    Jos saisin panna puolueknetän omavaltaiseksi uusiksi, meillä olisi:

    1)Konservatiivipuolue (arvokonservatismi, nationalismi)
    2)Liberaalipuolue (taloudellinen ja arvoliberalismi)
    3)Palkansaajien ja työväen sosiaalidemokraattinen puolue (eli nykyinen SDP)
    4)Ympäristöpuolue (eli nykyinen Vihreät)
    5)Maaseudun puolue (aluepolitiikkaa korostava puolue eli nykyinen Keskusta)
    6)Radikaali vasemmistopuolue (Työttömien ja syrjäytyneiden edunvalvoja)