mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Jos perustusvaliokunnan jäsenet ovat joutuneet painostuksen kohteeksi niin kuin on kerrottu, asia muuttuu ongelmalliseksi painostajien osalta, jos he ovat valtioneuvoston jäseniä. Suomessa kuten muissakin länsimaissa on peruslain pohjimmäisena ajatuksena pidetty vallan kolmijako-oppia, missä lainsäädäntövalta, esitys- ja toimeenpanovalta sekä tuomiovalta on pidetty erillään. Missään tapauksessa ei ole hyväksyttävää, että eri vallan käyttäjät pyrkivät painostamaan toista vallankäyttäjää tekemään määrätynlaisen ratkaisun.

    Eduskunnan painostaminen on jo vakava perustuslaillinen rike. On vielä jotenkin ymmärrettävää, että eduskuntaa ja sen valiokuntia arvostellaan myös hallituksen taholta jostain päätöksestä jälkikäteen, mutta etukäteen suoritettu painostaminen kertoo siitä, että painostukseen syyllistynyt ei ole tehtäviensä tasalla tai sitten toimii pelisäännöistä piittaamatta erittäin häikäilemättömästi. Perustuslakivaliokunnan jäsen Jan Vapaavuorihan on käyttänyt tässä yhteydessä adjektiivia "hävytön" kuvaamaan perustusvaliokunnan toimintaa arvostelleita.

    Asia pitäisi puida julkisuudessa juurta jaksain, kun on kerran esitetty väitteitä painostamisesta. Voi olla, että myös oikeuskanslerin kannattaa valpastua silloin, kun tällaisia väiiteitä esitetään ja väitteiden esittäjät ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä.
  2. Miten kepulaisten tyhjää äänestäminen oli oikea ratkaisu? Eikö heidän olisi pitänyt saada aikaan täysin toisenlainen päätös, jos vastassa olivat vain Sasi ja Alho omine kantoineen? Eihän tyhjän äänestäminen mikään mielipide tällaisessa asiassa ole. Se on vain joko merkki täysin pihalla olemisesta tai vastuun väistämisestä. Valiokunnan kannat muodostuvat emnemmistön mukaan, ei vähemmistön. Lisäksi valiokunnan edustajien määrä vastaa puolueiden parlamnetaarisia voimasuhteita.

    Valiokuntien kuulemat asiantuntijat ovat asiantuntijoita, eivät päätöksentekijöitä. Esim. akoholiasioissa voidaan kuulla kymmentä raittiusjärjestöä ja yhtä alkoholikauppiasta asiantuntijoina eikä päätöksiä tehdä sen mukaan, montako asiantuntijaa on ollut milläkin kannalla. Jos asiantuntijapäätöksiä tehdään, silloin ei eduskuntaa tarvita mihinkään. Mutta tällainen nyt vaan näyttää olevan kovin kepulainen kuva parlamnetarismista.
  3. Kannattaisko panna herätyskello uudestaan soimaan ja herätä uudestaan ja sitten vaikka vetäistä koko avaus pois. On siinä sen verran paljon virheitä ja tietämättömyyttä, että kehtaako niitä oikein julkistaa.

    Perustuslakivaliokunta ei ehdota hallituksen esityksiin mitään muutoksia. Se vain toteaa, että jos esityksen perustuslain mukainen käsittely edellyttää tiettyjä muutoksia silloin, kun esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa tai sitten se vaihtoehtoisesti edellyttää poikkeuslakina perustuslainsäätämisjärjestytstä.

    Perustuslakivaliokunta ei ehdota, että missään kohdin, että päätöksen tekisivät pääministeri ja hallitus. Päinvastoin valiokunta korostaa sitä, että perustulain 93.2 §:n mukaan päätösvalta asiassa kuuluu valtioneuvostolle eli presidentin ja hallituksen on yhteistoiminnassa ratkaistava asia.

    Se että TP on perustuslain mukaan puolustusvoimien ylipäällikkö ei voi ohittaa perustuslain muita säännöksiä, jotka ovat siihen nähden erikoissäännöksiä ja siten ohittavat yleissäännöksen. Kun perustuslain 93.1 §:ssä esim. sanotaan, että sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella, sitä ei voi tulkita niin, että presdientti päättäisikin asiasta ilman eduskunnan suostumusta, koska hän on ylipäällikkö. Samaan tapaan valtioneuvosto päättää perustuslain 93.2 §:n mukaan EU-päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. TP:n ylipäällikkyydestä ei seuraa, että tämä perustuslain säännös olisi mitätön.

    Kriisinhallinnassahan ei ole kyse Suomen puolustamisesta, vaan ainostaan suhteellisen Suomen puolustusvoimiin kuuluvan suhteellisen pienen joukon käyttämisestä tähän tehtävään. Siinä mielessä asia on tietysti puolustuksellinen, jos enitään noin 2000 henkilön luovuttamisen kriisinhallintaan arvellaan vaikeuttavan Suomen omaa puolustusta. Perustuslakivaliokunta kuitenkin kiinnittää huomiota juuri joukon pienuuteen eli ei arvioi tämän olevan ratkaisuun merkittävästi vaikuttava aspekti. Lisäksihän on niin, ettei presdienttiä ole suinkaan valiokunnan kannanotossa syrjäytetty, kun päätöksentekoon osallistuvat sekä presidentti että hallitus. Tällöin presdientillä on mahdollisuus yksittäistapauksessa aina tuoda huolensa Suomen puolustuskyvyn mahdollisesta heikkenemisestä ilmi.

    Perustuslakivaliokunta ei ehdota mitään sellaista, mikä olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Sinä itse vaan olet niin solmussa tietämättömyytesi vuoksi, että tulkitset asiaa täysin virheellisesti.
  4. Perustuslakivaliokunnassa asian ratkaisevaan käsittelyyn on osallistunut 17 kansanedustajaa. Näistä peräti 5 on keskustalaisia. Näiden viiden keskustalaisen kanssa 2 RKP:n ja 2 vasemmistoliiton jäsentä olisivat halutessaan saaneet hallituksen kannan valiokunnan lausunnon pohjaksi. Kuitenkin vain 2 vasemmistoliiton edustajaa näin menetteli kirjoittaessaan eriävän mielipiteensä. Valiokunnassa ratkaisevaan käsittelyyn osallistui 4 demaria ja 3 kokoomuslaista, jotka edustavat valiokunnan vähemmistöä. Vaikka vielä 1 vihreiden edustajakin lisättäisiin tähän, he jäävät silti vähemmistöön.

    Nyt Hokkanen Ilkassa kertoo meille, että kyse on lähinnä Sasin ja Alhon junailema kiusanteko. Mitä ihmettä valiokunnan 15 muuta jäsentä ovat tehneet? Nukkuneetko? Miksei asiassa nosteta esille keskustalaisten valiokuntajäsenten päätöskäyttäytymistä. Nämä ovat äänestäneet tyhjää asiassa, jossa on jurisena kysymyksenä periaatteessa ratkaisupakko. Mitä siitä tulisi, jos tuomioistuimet antaisivat esim. rikosasioissa päätöksiä, joissa sanottaisiin, ettei me oikein tiedetä mitä pitäisi päättää.

    Eivätkä kai Sasi ja Alho kahdestaan mitään diktaattoreja valiokunnassa ole. Mitä lällyjä ne 15 muuta sitten oikein ovat? Esim. valiokunnan RKP-jäsen, muuten juristi, Astrid Thorskin on yhtynyt valiokunnan päätöskantaan. Politikoiko hänkin tässä. Eikö Hokkasen pitäisi nostaa syyttävä sormensa myös RKP:n suuntaan politikoinnista ja Keskustan suuntaan nukkumisesta kesken kokouksen?

    Arvostelijoilla ei ole ollut suuremmin halua arvioida valiokunnan päätöksen perusteluja. Perustelut ovat juridisia. Monet asiantuntijat ovat pitäneet näitä juridisia perusteluja oikeina. Näin myös osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ja myöhemmin mm. julkisoikeuden asiantuntija Antero Jyränki.

    Mitä virkaa perustuslakivaliokunnalla on, jos se ei saa itsenäisesti antaa lausuntojaan. Ryhtyköön hallitus muuttamaan perustuslakiamme tältä osin ja perustakoon erillisen perustuslakituomoistuimen, jos asia on näin ongelmallinen kuten Hokkanen Ilkassa esittää. Taitaa olla vain niin, että tällaista ei haluta, koska riippumaton tuomioistuin on vaikeimmin painostettavissa mihinkään ratkaisuun. Jos tällainen tuomioistuin olisi nyt antanut samanlaisen ratkaisun asiassa, olisiko Vanhanen, heinäluoma ja Ilkan Hokkanen silloinkin huutaneet, että tuomioistuin politikoi.
  5. Mikä perustuslakivaliokunnan perusteluissa koskien kriisinhallintalain perustuslainmukaisuutta oli sellaista, jossa tulkinta ei ollut lainmukainen ja osoitti siten, että julkisuus oli vain mielessä? Tämä nyt olisi hyvä osoittaa ennen kuin puhua paskaa.
  6. Mistä keskustalaiset jäsenet äänestivät tyhjää. Siitäkö annetaanko lausunto tai ei? Kerro nyt meille, mistä asiasta he äänestivät tyhjää.

    Totuus löytyy valiokunnan antamasta lausunnosta. Lausunnon antamiseen eli asian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa osallistuneet kansanedustajat on lueteltu lausunnossa. Näistä vain kaksi vasemmistoliittolaista on liittänyt lausuntoon eriävän mielipiteensä. Tarkoitatko kenties, ettei keskustalaisilla ole mielipidettä asiasta? Niinkö hukassa kepulaiset ovat? Tyhjällä päällä äänestään tyhjää, vaikkei edes tiedetä mistä sitä tyhjää äänestetään.
  7. Harvoin olen kuullut noin perätöntä väitettä. Siis että läpinäkyvyys muka lisääntyisi demokraattisuuden vähetessä. Näin kai on lupa päätellä lauseesta "mitä hajautetumpi valta, sitä vähemmän läpinäkyvä yhteisö on".

    Empiria tukee mielestäni kovin huonosti tuota väitettä. Sewllaista salailua ja kulissien takaista toimintaa kuin Kekkosen aikana oli, ei demokraattisina aikoina ole esiintynyt. Silloin oli itsesensuuria ja puhetta "yleisistä syistä". Tällaiset peitetermitkö ovat läpinäkyvyyttä. Kun mennään sitten oikein harvanvaltaisiin yhteiskuntiin, toisinajattelu jopa kriminalisoidaan kuten "näin meillä naapurissa" kävi. Sallitut totuudet ovat virallista totuutta.

    Demokratiaan liittyy toki pelaamista eli politikointia politikoinnin vuoksi. Läpinäkyvyys on kuitenkin sitä, että vallanpitäjiä voidaan jatkuvasti kontrolloida ja että heidän täytyy ottaa huomioon mahdollisuus joutua arvostelun kohteeksi. Kontrolloijat jakavat mahdollisimman paljon tietoa eli luovat läpinäkyyttä, jos tieto palvelee heidän väittämiään. Vallassa pitäjät esittävät taas mahdollisimman paljon tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään. Tässä tietovarantojen esittämisessä on kyse asioiden läpivalaisusta. Kaikille annetaan mahdollisuus tehdä päätelmiä tiedon ja siitä esitettyjen toisistaan poikkeavien näkemysten varassa.

    Politiikan teko ei ole mitään käsitemyllyjen jauhamista, koska keskusteluun voi osallistua usea eri taho, jolla on mahdollisuus tuoda mukaan mitä tahansa näkökulmia. Demokratia ei ehkä aina luo selkeyttä asioihin, vaan sen on asioiden käsittelyjärjestelmä, missä uskotaan ratkaisujen olevan laajemmin hyväksyttäviä, kun päätökseen ovat voineet osallistua mahdollisimman monet. Nimenomaan tämä osallistumismahdollisuus luo yhteiskuntarauhaa. Vuoden 1917 sisällissodan yksi selkeä syy oli siinä, että suuri osa kansasta koko omien vaikutusmahdollisuuksiensa olevan poissuljettuja.

    Esim. nykyinen USA on valitettava esimerkki siitä, mihin kaipaamasi selkeys johtaa. Siellä valta ja vastuu on selkeästi annettu yhden joukon käsiin ja tämä porukka on sitä myös tavallaan sitten käsitellyt. Minulla ei tosiaan ole kaipuuta sellaiseen systeemiin minkään evoluutioteroriankaan pohjalta.
  8. Tämänkertainen Hagiksen punakoneen viritys osoittaa poikkeuksellista raakuutta ja suoranaista julmuutta, johon eivät toveritoimituksetkaan parhaimmillaan yllä. Tällaista julmaa kieroutta harvoin tapaa edes punanurkkaisuuden pahimmissa painajaisissa.

    Perustuslakivaliokunnan kannan takana kun ovat kaikki muut käsittelyyn osallistuneet paitsi kaksi jäsentä, jotka jättivät eriävän mielipiteen. Ja siinähän tämä raakuus oikein esille tuleekin, kun nämä kaksi ovat vasemmistoliittolaisia eli Annika Lapintie ja Veijo Puhto. Näin raakaa on siis punakoneen peli, kun se saa taakseen kokoomuslaiset, keput ja muiden valiokuntaan kuuluvien puolueiden jäsenet. Toveritoimitukset ovat siis saaneet pauloihinsa myös kepulaiset jäsenet. Heidät on varmaan huumattu tai heille on luvattu iloiset pikkujoulut iloisten ja Jouluna aina niin anteliaiden punalikkojen seurassa. Raakaa on peli. Kas kun veli Jaba ei ole tuota älynnyt.
  9. Jaba on harvoja ja todella esimerkillisiä kirjoittajia. Kirjoitukset ovat ymmärrettäviä ja usein hyvin perusteltuja. Ne ovat juuri sellaisia, jollaiseen toivoisi useammankin kirjoittajan yltävän. Jaban kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä ja se on parasta silloin osoittaa opponoivalla kirjoituksella asiasta - perusteluineen. Itse en ole läheskään kaikessa hänen kanssaan samaa mieltä, mutta noin tyylikäs kirjoittaja ansaitsee minusta eri mieltäkin olevan puolelta tunnustuksen. Vain kaikkein typerimmät käyvät asiattomilla pötypuheillaan henkilöön eikä hänen esittämäänsä asiaan kiinni kuin koiranrakit makkaraan.
  10. Toisella kierroksella voit äänestää sekä Vanhasta että Niinistöä ja valita vielä pari muutakin äänestettävää. Voit myöt itse tarkistaa äänestyskelpoisuutesi ja vetää vaikka yhden lapun Aku Ankalle, että tulee uskottavuuden vuoksi tilastoihin hylättäjäkin ääniä.

    Tällainen mahdollisuus siunaantuu kunkin omassa pirtissä sen jälkeen, kun virallinen vaali on ratkennut ensimmäisellä kierroksella. Itse aion tässä tapauksessa jättää toisella kierroksella kokonaan äänestämättä.
  11. Asian olisi voinut jopa aivan hyvin viedä eduskuntakäsittelyyn saakka. Tämä lakihan ei varmaankaan ole mikään hallituksia kaatava asia, joten eduskunnan lopullinen tahto olisi voitu ihan hyvin myös asiallisesti kuulla.

    Virhe on myös siinä, että Vanhanen oudolla tavalla pitää mahdottomana ja käsittämättönä sitä, että kriisinhallintajoukot eivät olisi presdientin johdettavia. Kun ottaa huomioon sen, että tällaiset joukot kuitenkin toimintatilanteessa toimivat EU:n valitseman ylipäällikön alaisina, voisi syntyä kummallisia tilanteita, jos joukoilla olisi myös kansallinen ylipäällikkö, joka komentaisi joukot kotiin kesken kuumimman hässäkän.

    Kriisinhallintaa ei pidä myöskään alistaa kansalliseksi sotilaalliseksi kysymykseksi. On Suomellekin parempi, että kyse on automaattisesta joukkojen luovuttamisesta tehtävään, jotta kansalliselle päätöksenteolle ei jää sijaan silloin, kun tilanne voi olla Suomen kannalta arkaluontoinen. Tällöin Suomi voi valtiona aina sanoa, ettei se ole millään lailla sotkeutunut asiaan, vaan EU on tässä ainoana toimijana.

    Kriisinhallinta ei ole Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan littyvä kysymys. Presidentti toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä, mutta hänen ei tarvitse toimia minkään kriisinhallintajoukon ylipäällikkönä, kun hän ei sellaisena toimi esim. silloin, kun suomalaiset antavat kriisialueelle humanitaarista apua ruuan, lääkkeiden ja lääkintähenkilökunnan muodossa.
  12. Nyt Oiva on ryhtynyt kerrankin kirjoittamaan ihan asiaa. Oiva on oikeassa siinäkin, että perustuslaissa on se vika, että siinä on edelleen annettu liikaa valtaa presidentille. Meidän tulee tässäkin länsimaistua ja pyrkiä kohti Ruotsin mallia, missä kuningasta on kiellettyä antamasta julkisuudessa mitään poliittiseksi tulkittavaa lausuntoa. Kuningas ei voi esim. paheksua sitä, että Aku Ankalla ei ole housuja, koska sellainen voitaisiin Ruotsin vapaamielisessä ilmapiirissä tulkita poliittiseksi kannanotoksi.
  13. Vanhanen osoitti tässä nirppanokkaista ikäneitimäisyyttä vetämällä herneet nenään, kun hänen oma mokailunsa havaittiin ja siihen kiinnitettiin huomiota.

    Vanhasen hallituksen lainsäädäntötyö vaikuttaa osin hyvin leväperäiseltä toiminnalta, mikä tuli esiin jo tekijänoikeuslain surkean valmistelun yhteydessä. Ilmeisesti nämä huonosti kouluissa menestyneet hallituksen kärkipoliitikot luulevat, että samalla holtittomalla asenteella voi kirjoitella lakiesityksiäkin kuin lyrikoi oppikoulun 6.luokalla aikoinaan tuota luokkaa tuplakerran käydessään.

    Vanhanen olisi voinut nyt tosiaan kerätä eri valiokuntien lausunnot ja siten edes yrittää viisastua uutta yritystä varten. Matin mukaan se on kuitenkin opettajien vika, kun hän jäi luokalle.
  14. Sellainenkin ihme näyttää tapahtuneen, että minä, Jaba ja Oiva olemme jokseenkin samaa mieltä jossain asiassa.
  15. Arja Alhoa olen alkanut arvostamaan suuresti poliitikkona sen jälkeen, kun hän toivoi ja vaati keskustelua SDP:n puheenjohtajavalinnan yhteydessä sekä läpinäkyvyyttä eri kandidaattien poliittisille mielipiteille. Varsinkin Heinäluoma tuli kisaan sammutetuin lyhdyin menneen ajan kabinettimeiningillä. Lisäksi Alho on korostanut aina parlamentarismia ja siinäkin läpinäkyyttä. Tällaisia poliitikkoja me tarvitsemme riippumatta heidän poliittisesta vakaumuksestaan. Omilla avioillaan ajattelemaan pyrkiviä ja sellaisia, jotka uskaltavat olla julkisesti myös toista mieltä, kun tarve vaatii. Harvalla tällaista uskallusta on. Arja Alhon kohdalla tämä on sikäli vieläkin kunniotettavampaa, kun ottaa huomioon millaisen mylläkän hän joutui käymään läpi ministerieronsa yhteydessä.

    Kimmo Sasista en halua lausua sen enmpää, mutta ainakin tässä kohdin hän on toiminut asianmukaisesti parlamentarismia kunnioittaen.

    Sinäkin tyydyt perikepulaiseen tapaan kirjoittamaan vain, että kirjoitan antototuuksia. Perustelun häivääkään ei tälle väitteelle esitetä. Aivan samantapaisia väittämiä esität näistä muutamasta poliitikosta ja taas ilman yhtäkään perustelua.
  16. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on nimenomaan tulkita lakia eikä sitä pidä syyttää siitä, että se on tämän hommansa tehnyt. Jos perustuslaki tältä osin sallii erilaisia tulkintoja, tehköön hallitus esityksen sitten perustuslain muuttamiseksi.

    En ole ihan varma myöskään sitä, että useampi näkökulma asiaan on yhtä oikea. Prustuslakivaliokunta on perustellut kantansa ja jos nuo perustelut ovat virheelliset, niitä pitäisi silloin arvostella. Nyt käydyssä keskustelussa näihin perusteluihin ei ole kuitenkaan juurikaan puututtu. Ei ole siis esitetty sitä perustuslain sallimaa toista tulkintamahdollisuutta perusteluineen.
  17. Kepun poliittinen rooli on aluepolitiikassa. Suomalainen haja-asutusmalli vaatii puolustajansa. Tämä suomalainen systeemi on epätaloudellinen, mutta kulttuurisesti ja elämänarvoperustalta puolustettavissa. Kepu ei vaan juurikaan korosta viimeksimainittuja, vaan täysin harhaisesti uskoo tai ainakin väittää politiikkansa olevan myös taloudellisesti edullista. Viidennes kansasta äänestää Kepua, mikä on hämmästyttävän paljon, kun ottaa huomioon sen, miten pontevasti puolue ajaa yhden elinkeinonharjoittajaryhmän etuja ennen muita. Minusta Keskusta ei ole turha puolue, mutta sen poliittinen valta on ollut täysin ylimitoitettua, kun tarkastelee sitä, miten suuren kansan etuja puolue ajaa.

    Vasemmistoliitolla on ehdottomasti myös oma roolinsa puoluekentässä. Voi kysyä, että mikä puolue sitten ajaisi työttömien ja syrjäytyneiden etuja, ellei Vasemmistoliitto. SDP on leimallisesti palkansaajapuolue, jolle vähäosaisin kansanosa ei ole koskaan ollut politiikan päävalokeilassa. Suomessa on huomattava suuri "unohdettu kansanosa", jonka ääni ei pääse kuulumaan, koska nämä eivät ole erityisen aktiivisia missään suhteessa.

    Omasta mielestäni turhin puolue on RKP, sillä en jaksaa mieltää kielikysymästä sellaiseksi ensijaiseksi poliittiseksi valinnaksi nyky-Suomessa, minkä vuoksi pitäisi olla oma puolue sitä varten.

    Jos saisin panna puolueknetän omavaltaiseksi uusiksi, meillä olisi:

    1)Konservatiivipuolue (arvokonservatismi, nationalismi)
    2)Liberaalipuolue (taloudellinen ja arvoliberalismi)
    3)Palkansaajien ja työväen sosiaalidemokraattinen puolue (eli nykyinen SDP)
    4)Ympäristöpuolue (eli nykyinen Vihreät)
    5)Maaseudun puolue (aluepolitiikkaa korostava puolue eli nykyinen Keskusta)
    6)Radikaali vasemmistopuolue (Työttömien ja syrjäytyneiden edunvalvoja)
  18. Perustuslakivaliokunnan kanta on tässä asiassa minusta joko oikea tai väärä. Perustuslakivaliokuntahan pohtii kunkin esityksen perustuslainmukaisuutta ja ottaa siihen kantaan. Nyt kanta on ollut se mikä on ja minusta se on oikea. Jos se on väärä, tuota vääryyttä pitäisi arvioida juridisin perustein aivan kuten Kokoomuksen Jan Vapaavuori on mm. sanonut.

    Se onko päätös oikeansuuntainen jonkun näkemyksen mukaan on toinen juttu. Vanhasen ja nyt myös Heinäluoman mukaan se on vääränsuuntainen eli tarkoituksenmukaisuusasiana ja poliittisena näkemyksenä väärä. Perustuslakivaliokuntaa ei pitäisi kuitenkaan syyttää politiikan tekemisestä, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, johon voisi viedä tällaiset kysymykset, vaan tehtävä on annettu perustuslakivaliokunnalle.
  19. Tämän viestini kommentit koskevat tähän mennessä järjestään SDP:tä eikä Kepua. Kepuleilla on vaikea erottaa sitä, mikä on palstan keskustelun aihepiiri. Tämä on kai jonkinlainen sairaus, lukihäiriö tai muu sokeuden muoto.

    Työttömien ja kurjaliston kohdalla hyvä poliittinen liike on Vasemmistoliitto, joka ajaa heidän etuaan tavallansa. Myös Kokoomus voi olla heille hyvä, jos uskoa Kokoomuksen työllistäviin toimiin riittää usko.
  20. Miten niin Kallis kyselee aiheellisesti? Kyselisi ruotsalaisilta, mitä nämä tekevät kuninkaalla, jolta on riisuttu kaikki poliittinen valta ja jopa kielletty antamasta poliittisluontoisia lausuntoja julkisuudessa. Ruotsalaiset ovat oivaltaneet, mitä tarkoittaa demokratia ja kansanvalta. Suomalaisilla ja varsin kepulaisilla sekä arvokonservatiiveilla on suuri kaipuu alamaisuuteen ja vahvaan laumanjohtajaan.

    Kokoomuksen nuori polvi on ajan tasalla ja irtautumassa demokratiaan kuulumattomista elmenteistä. Jan Vapaavuoren käistys asiasta on oikeansuuntainen. Hän sanoo nyt vireillä olevasta kiistasta, että kun juridiset argumentit loppuivat perustuslakivaliokunnan kritisoijilta, siirryttiin puhtaasti poliittisiin, vaikka perustuslakivaliokunnan päätös perustui juridiseen arviointiin. Matti Vanhasta Vapaavuori kuvaa hävyttömäksi. Tämä tekee mannaa porvariyhteistyölle. Kepun pressaehdokas on keskeisen kokoomuspolitiitikon mielestä hävytön.
    21. 1231 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt