mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Tämä Sauli Niinistön lausunto on jo yksin riittävä syy jättää äänestämästä häntä, vaikka tarkoituksenaan onkin ollut pohjustaa äänestyskäyttäytymistä enemmän umpikepulaisilla lakeuksilla. Niinistö ruokkii itse vastakkainasettelua tulkitsemalla asiallisen kritiikin ja keskusteluhalukkuuden sellaiseksi.

    Siinä Niinistö on oikeassa, että suomalaiselle maaseudulla voi olla tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Niistä pitää myös avoimesti keskustella ja muuntautua juuri niiden mahdollisuuksien suuntaan.

    Niinistön luonnontiedekäsitys on kovin omintakeinen. Hän ei lähde siitä, että luonnonmullistus voisikin koskea meitä eikä muuta maailmaa. Siinäkö sitten oltaisiin omavarsiuuden ehdoilla. Yksi mullistus meni vuonna 1986 liki. Vähän kovemmalla tuulella ja sopivalla sateella siitä olisi tullutkin melkoinen mullistus Suomen omavaraiselle maataloudelle.

    Kasvihuoneilmiön vaikutuksista ei olla yksimielisiä. Yksi varteenotettava mahdollisuus on Golf-virran reitin muuttuminen ja Skandinavian ilmaston kylmeneminen vastaamaan Siperian ikiroutatilannetta. Viljele siinä sitten omavaraisesti.
  2. Ei kai kukaan ole sellaista väittänytkään tässä, että tekisi onnelliseksi. Maailmanpankin maataloutta koskeviin tutkimuksiin ja kannanottoihin kehitysmaat eivät ole havaintojeni mukaan reagoineet kielteisesti, vaan päinvastoin tukevat niitä. Maataloudessa Maailmanpankki on kannanotoissaan ottanut esille juuri kehitysmaanäkökulman. Maailmanpankin toimintaan on nyt kiinnitetty enemmän kriittistä huomiota sen nykyisen johtajan henkilöllisyyden takia. Hän olikin mielikuvamielessä täysin väärä valinta.
  3. On se vaan erikoista, että demarien ryhmäpuheenvuoro onkin vain yhden ihmisen yksityisajattelua. Miksi demarit antavat Lintosen esittää ryhmäpueenvuoron, jos he kerran ovat eri mieltä asiasta. ja miten sinne YLEen onkin pakkautunut vain Lintosta tukevia toimittajia.

    Eikö sulla Oiva yhtään herätyskellot soi päässä?

    Kysymys ei ole mistään vastakkainasettelun raknetamisesta vaan normaalista yhteiskunnallisesta keskustelusta. Tottahan nyt kuluttajille on oikeus vähän edes yrittää kontrolloida ja herättää keskustelua siitä, mihin heidän rahojaan oikein käytetään. Miksi maatalous on joillekin niin pyhä asia, että maatalouspolitiikasta ei saisi esittää toisenlaisiakin mielipiteitä kuin Keputotuus. Jos kerran systeemimme on vielä demarien rakentama niin kuin väität, niin kai demareilla nyt sentään on sitten oikeus kritisoida itse rakentamaansa järjestelmää.
  4. hakevat Suomesta brasililaista pihvihärkää ja tanskalaista joulupossua?
  5. Vai on se Lintosen puhe naurettavaa propagandaa. Sinu olisi pitänyt Oiva keskittyä mukana olleen ekonomistin puheisiin. Siinä sitä vasta oikeaa puhetta tulikin. Meillä Suomessa ekonomistien pitäisikin alkaa selvittää tarkemmin maatalouden kalleutta ja tukien seurannaisvaikutuksia. Sieltä suunnalta näkyy tulevan hyvin mielenkiintoista tietoa.
  6. Haapoja kertoi itse A-talkissa saamansa tuen määrän ja sanoi, että se on noin 60 % hänen maataloustulostaan. Kauralla kuulemma on. Ohjelmassa ollut ekonomisti laski nyrkkisääntötuen määrän, joka 1000 euroa hehtaarille. Vastaväitteitä ei esiintynyt, joten kaipa sitä Haapojan kauraa silloin kasvaa noin 40 hehtaarin alalla.
  7. Minkähän valtion sosiaalituista mahtanet satuilla. Jos meillä olisi tuon suuruusluokan sosiaalituet, Suomessa kannattaisi heti siirtyä kansalaispalkkaan, jota maksettaisiin sylivauvasta haudan partaalla olevalle ikäihmiselle. Olemme me pirun rikas kansa näiden kepulitietojen perusteella.

    Ohjelmassa oli kiinnostavaa kuulla ekonomistin nekemyksiä sitä, kuinka kalliiksi maatalous veronmaksajille tulee. Edelleen oli kiintoisaa kuulla se, että maatalous on erittäin raskaasti investoitu ala. Myös pellon hinnan kehitys lienee yllättänyt monet. Edelleen tieto siitä, että maatalousmenot ovat kasvaneet reippasti muita valtion menoja nopeammin. Mielenkiintoinen oli myös tieto siitä, ettei Ruotissa makseta kansallisia tukia lainkaan. Edelleen on hyvä tietää, että maatalouden erilaiset kompensaatiot kasvattavat vain kansallisia tukia.
  8. Aina sitä voi uskoa mihin tahansa ja toivoa vaikka Joulupukilta. Vaikea on kuitenkaan uskoa, että Kokoomus, RKP ja kristilliset onnistuisivat saamaan niin suurta vaalivoittoa, että löisivät yhteen laskettuna SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vasemmistomaalaisliiton. Vihreätkin kai pitää laskea vielä jälkimmäiseen joukkoon kuuluvaksi.
  9. Ilkan kirjoitus edustaa tyypillistä suomalaista heikkoa itsetuntoa. Ollaan alamaisia, olla rähmällään. Tämä kai on perua siitä, että ollaan oltu pitkään Ruotsin kuninkaan käskyläisiä ja sitten sadan vuoden ajan Venäjän tsaarin ja hänen valitsemansa kenraalikuvernöörin johdettavana. Sotien jälkeen tsaarin korvasi Stalin ja hänen kenraalikuvernöörinsä Kekkonen.

    Koiviston tultua presidentiksi aloimme vähin erin luottaa enemmän itseemme eli parlamentaariseen demokratiaan. Demaripresidenttien aikana olemme melko johdonmukaisesti edenneet tähän suuntaan. Kepu on sen sijaan aina kaivannut vahvaa johtajaa, Kekkosta, joka pistää muka asiat kuntoon. Luottaminen johonkin yksinvaltiaaseen osoittaa alamaisasennetta ja on epäluottamus kansalaisten omaa ajattelykykyä kohtaan.

    Kekkonen on hyvä esimerkki vallan väärinkäytöstä. Hän puuttui usein asioihin, jotka eivät lakiemme mukaan laisinkaan kuuluneet presidentille. Halusipa hän lopulta erottaa jopa Johannes Virolaisen eduskunnan puhemiehen ja Kepun puheenjohtajan tehtävistä. Tätä voi kutsua aivan ennen kuulumattomaksi röyhkeydeksi ja vallankaappaukseksi.

    Rautatieläisten lakkoon puuttuminen oli presidentiltä myös törkeä puuttuminen asiassa, missä virkamiehistö ajoi itselleen laillisella lakko-oikeudella parempia etuja. Jos rautatieläisten liiton johdossa olisi ollut vähän sitkeämpiä miehiä, he olisivat katsoneet kortit ja sen, kirjoittaako Kekkonen nimensä alle vai ei. Kekkonen halusi siis puuttua virkamiesten työehtoihin, vaikka asia ei hänelle presdenttinä kuulunut. Kekkosella oli jotain erityistä kaunaa Valtion rautateillä työskenteleviä vastaan, sillä hän oli useammankin kerran yrittänyt lopettaa näiden lakkkoilun. Silloin Kekkonen keksi kutsua nämä ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Sillä kertaa yritys jäi Kekkoselta yritykseksi, kun rautatieläiset vaativat kertausharjoituksiin kutsuttuna itselleen majoitusta ja aseistusta ja ilmeisesti myös siviilien tyhjentämistä junista, ettei tule vahinkoja.

    Halonen ei tosiaankaan ole ryhtynyt tällaiseen demokratiasta ja laista piittaamattomaan menoon. Hän ei ole halunnut vahvistaa mitään alamaisasennetta, vaan on kertonut olevansa demokraattinen, yhteistyöhakuinen johtaja eikä käskyttäjä.
  10. Halonen on osoittanut vain kunnioittavansa demokratiaa. Hallitus meillä valmistelee lakiesitykset ja presidentti vain vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Presidentti voi olla allekirjoittamattakin, jolloin asia menee uuteen valmisteluun. Hallitus on kuitenkin se, joka lopulta asian ratkaisee ja niin pitää demokratiassa ollakin, koska hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Presidentti on taas valittu hoitamaan ensisijaisesti ulkopolitiikkaa. Tämän takia presdentti allekirjoittaa muodollisesti sellaisia lakialoitteita ja vahvistaa allekirjoituksellaan sellaisia eduskunnan säätämiä lakeja, joiden sisällöstä hän voi hyvinkin olla eri mieltä. Demokratiassa presdientin ei kuulu kuitenkaan ryhtyä vastustamaan hallituksen ja eduskunnan tahtoa.

    Tämän takia presidentti voi sanoa vaalikampailussa presidenttiehdokkaan ominaisuudessa olevansa eri mieltä jostain asiasta. Sen sijaan presidentin ominaisuudessa ei ole korrektia mennä tällä tavoin arvostelemaan hallituksen tomintaa.
  11. Keskustan tulevaisuus huolettaa minua kovasti. Jäätteenmäki onnistui kasvattamaan Keskustan kannatusta vasemmistopainotteisilla puheillaan. Tämä huoletti. Nyt kun puolue on siirtymässä oikealla, puiolueen kannatus vähenee ja minun huoleni silloin hälvenee. SDP:n voiton varmuus riippuu juuri tästä kehityksestä.
  12. On tietysti olemassa monelaisia gallupeja ja mielipidekyselyjä. Lehtien ulkopuolisilla ammattiyrityksillä tekemät gallupit ovat tietysti luotettavampia kuin muut.

    Tällaisessa gallupissa pitää ottaa ensinnäkin huomioon otanta. Otoksen on vastattava äänestysikäisen kansan jakaumaa sukupuoli-, ikä- ja asuinpaikkakysymyksissä ja mahdollisimman paljon muutenkin. Tähän pyritään satunnaisotannalla, joka voi olla esim. läänittäin ositettu. Tähän tapaan verrattuna esim. Ilta-Sanomien lukijakysely on väärä tapa tehdä gallup, koska tulos vastaa vain lukijoiden kantaa ja heistäkin sitä osaa, joka aktivoituu vastaamaan kyselyyn.

    Sillä miten kysytään voi olla toki vaikutusta. Kuvittelisin, että hyvä kysymys kuuluu näin: Ketä seuraavista äänestäisitte presidentiksi, jos vaalit pidettäisiin nyt? Sen jälkeen ehdokaslista (pelkät nimet, ei asemaa) perään. Ehdokkaiden osaltakin voisi tehdä niin, että järjetystä vaihdelleen koko otoksessa siten, että kaikki ehdokkaat ovat aina yhtä montaa kertaa listan eri kohdissa ja tämä järjestys vain satunnaistetaan otoksessa.

    Ammattitaitoisten gallupyritysten haastattelut ovat tähän asti vaaleissa varsin hyvin onnistuneet ennakoimaan lopputulosta. Ennustus paranee mitä lähempänä itse vaaleja gallup tehdään. Presidentinvaalissa tämä seikka korostuu, koska vaali on henkilövaali. Vaalin lopputulokseen vaikuttaa tavanomaista enemmän se, miten ehdokkaat pärjäävät tv-keskusteluissa. Ehdokaskampanjointi ei pure niin hyvin kuin se, miten ehdokas itse onnistuu esiintymisessään vakuuttamaan äänestäjiä.

    Henkilövaaliominaisuus toimii Tarja Halosen hyväksi lähtökohtaisesti. Tämä henkilövaali nimittäin saa ihmiset enemmän liikkeelle kuin muut vaalit. Tunnetusti on niin, että nukkuvia on eniten vasemmiston ja vihreiden kannattajissa, minkä vuoksi korkeat äänestysprosentit toimivat aina vasemmiston sekä vihreiden hyväksi. Korkea äänestysaktiivisuus voi tuoda myös yllätyksiä, jos mukana on joku populistinen ja karismaattinen ehdokas. Tällä kertaa sellaista ei ole, joten tavallisesti nukkuvien äänestäjien äänistä aika paljon ohjautunee Haloselle. Näissä vaaleissa avainasemassa ovat myös ne jotka sympatiseeravat vihreitä, mutta unohtavat aina käydä äänesämässä. Vihreillähän on tavan takaa korkeampia galluplukuja verrattuna lopputulokseen.
  13. Tilanne jää spekulaation asteelle sen vuoksi, että Vanhanen ei selviä toiselle kierrokselle. Hän jo nyt pyrkii korostamaan sitä, ettei ole köyhien asialla ja ohjaamaan ääniä Haloselle, ettei toista kierrosta tulisi.

    Mutta jos sellainen ihme tapahtuisi, että Vanhanen olisi toisella kierroksella, Kokoomuksessa voi tulla kiusausta liputtaa Halosen puolesta. Tätä varten Heinäluoman pitää antaa jossain välissä vain lausunto, jonka mukaan SDP ei ole sitoutunut punamultayhteistyöhön tätä vaalikautta pitemmäksi ajaksi.
  14. Asia on onneksi niin, että sinun arvostuksillasi ei tässä ole mitään merkitystä. Tilastollisesti oikein tehdyt haastattelututkimukset ovat tähän saakka onnistuneet eri vaaleissa varsin tarkkaan ennustamaan lopputulosta. Tässä suhteessä merkityksellisimmät gallupit tehdään lähempänä vaaleja. Tämän hetken tilanne on se, että Tarja Halonen tulee gallupien mukaan valituksi jo ensimmäiselle kierroksella. Jos Vanhanen jatkaa oikeistolaisia painotuksiaan kampanjassa, Halosen valinta ensimäisellä kierroksella tulee entistä todennäköisemmäksi.
  15. Kekkonen onnistui hajottamaan kaksi suomalaista puoluetta. Tällaiseen "sankaritekoon" ei ole kyennyt yksikään toinen poliitikko. Ensin Kekkonen onnistui hajottamaan 1960-luvun alussa SDP:n, josta erosi erilliseksi puolueeksi sapeli-Simosen TPSL ja SDP jakautui muutenkin toimintakyvyttömäksi kahtia. Vasta kolmatta linjaa eli kompromissihakuisuutta edustanut Rafael Paasio ("mannertenvälinen nahjus") sai puolueen yhtenäiseksi. Asevelisosialistit kuopattiin tai vaiennettiin muuten ja tilalle astui yhä vasemmistolaisempi joukko, joka huipentui 1970-luvulla Sorsan johtamaan SDP:hen. Sorsa ei sitten kaihtanutkaan Kekkosen lipemistä ja tällä tavalla SDP vähitellen nousi maan tärkeimmäksi puolueeksi vähä kerrassaan. Asevelisosialisteihin luettava Mauno Koivisto ei nöyrtynyt kuitenkaan koskaan Kekkosen edessä, minkä takia hän olikin kansan keskuudessa erittäin suosittu. Suosionsa huipulla Koivisto oli ehkä juuri 70-80-lukujen taitteessa pääministerinä ollessaan.

    Toinen Kekkosen hajotusoperaatio kohdistui SMP:hen, joka alkoi vahvasti uhata Kepun valta-asemia. Ensin Vennamo nöyryytti suurella äänisaalillaan Kekkosta vuoden 1968 vaaleissa ja sitten SMP otti rökälevoiton sekä vuoden 1970 normaaleissa eduskuntavaaleissa että vuoden 1971 hahotusvaaleissa. Jotain oli siis asialle Kekkosen ja Kepun mielestä tehtävä. Asia hoidettiin rahalla ja ilmeisesti siihen liittyen myös muilla kepulikonsteilla. Tämä oli Suomen kannalta valitettavaa, sillä SMP oli tiputtamassa Kepua jo selvästi SDP:n ja Kokoomuksen taakse kisaamaan SKDL:n kanssa samassa sarjassa. SKYPistä ei tietenkään ollut pitkään puolueeksi. Siinä oli mukana joukko typeryksiä, jotka menivät Kekkosen virittämään ansaan. Siinä operaatiossa mureni myös usko Vennamoon, vaikka puolue sitten myöhemmin nousi jopa hallitusvastuuseen saakka Pekka Vennamon ja Urpo Leppäsen toimiessa ministereinä.
  16. Negatiiviset uutiset ovat median mielestä uutisia. Jos joku tapettiin, se on uutinen, muttei se, että enemmistö on selvinnyt tänäkin vuonna hengissä.

    Samoin joukkoirtisanomiset ovat uutinen, mutta uutinen ei ole se, jos yritykset pestaavat uusia työntekijöitä tai syntyy uusia yrityksiä.

    Tilastoja ei ala kukaan väärentämään. Yksikään Tilastokeskuksen tai työministeriön virkamies ei uhanalaista työpaikkaansa tilastojen väärentämisen takia. Ei vaikka ministeri käskisi.
  17. varmistanut samalla heti kymmenkunta ääntä. Björn Wahlroosilla, Göran Ehrnroothilla ja muilla maataloustukiasia rohmuavilla kartanonherroilla ei ole vaikeuksia valinnan kanssa, kun Matti pisti bonuksena vielä varallisuusveron poiston. Paljonko pojat hyötyivät - ei taida iletä sanoa. Mutta kansaneläkeläisille Matti-setä antoi 5 euroa hyvitykseksi. Sillä voi käydä pari kertaa kuukaudessa ryyppäämässä kunnon pullakahvit.
  18. Teit nimittäin väärän arvion myös itse, jos väität minun sellaisen tehneen. En nimittäin löytänyt kirjoituksestasi kohtaa, mistä olisimme juurikaan eri mieltä.
  19. No, en minä mikään huonotuloinenkaan ole väittänyt olleeni. Olen joskus voinut sanoakin, että olen maksanut keskimääräistä enemmän veroja, kun joku on nimittänyt minua sosiaalipummiksi täällä. Kun työurani on ollut pitkä, niin onhan noita verojakin tullut makseltua. Minä maksan veroja ihan mielelläni, kunhan rahat käytettään järkeviin tarkoituksiin. Sen vuoksi ole kepulaista politiikka arvostellutkin, koska heidän tarjoituksensa eivät ole olleet niin kovin järkeviä.

    Onhan tätä hyvinvointivaltion perustamiskunniaa useinkin myös Kepulle tarjottu, mutta usein esim. täällä huseeraavat kepulaiset kieltäytyvät kunniasta pitäen sitä vain sosialistisena lumuksena. Toki poikkeuksiakin teissä kepuleissa kuten Ristimäki ja Oiva, jotka ovatkin oikeita vasemmistokeskustalaisia kansanrintamiehiä.

    En ole tunnetusti sinipunan kannattaja enkä vähemmänkään tunnetusti. Mieluiten näkisin meillä selkeämmän parlamentaarisen järjestelmän, joka jakautuisi oikeistoon ja vasemmistoon. Silloin mikään sinipunavaihtoehto ei tulisi kysymykseenkään kuin vakavana kriisiaikana.

    En ole ollut sellaisessa vaalitilaisuudessa, missä Jäätteenmäki olisi puhunut mistään maltillisesta verojen alentamisesta. Sen sijaan kuulin kyllä, mitä hän sanoi tv:n vaalitenteissä. Niissä hän lupasi, ettei veroja tulla alentamaan ennen kuin julkisia palveluita parannetaan. Jäätteenmäki asetti julkiset palvelut etusijalle veronalennuksiin nähden. Tämä oli selkeä poliittinen lupaus, joka heti ensitöikse petettiin. Röyhkeimmän petoksen kepulaiset antoivat kansaneläkeläisille luvatessaan Hyssälän suulla 300 euron korotusta. Tulikin sitten 5 euroa eli vajaa 2 % luvatusta.

    Minä en näe veronalennusten parantamisia ensisijaisesti elintasoa nostavana asiana. Veronalennukset tulee kyllä kohdentaa pieni- ja keskituloisia suosiviksi sen takia, että heillä korotukset menevät kulutuskysännän lisäämiseen. Tälla puolestaan on uskottu olevan vaiktusta työllisyyden parantumiseen. Nämä veronalannusten seurannaisvaikutukset ovat siinä keskeisimmät. Kysynnän kasvaessa hinnat yleensä nousevat ja nousevat eniten sisämarkkinoilla, missä kilpailu on rajoitettua. Esim. elintarvikkeissa käy juuri näin. Tämäkin on yksi asia, mikä puhuu sen puolesta, että maatalousprotektionismista tulisi luopua. Se on köyhemmän etu.
  20. Voi olla, että Vennamo jonkun verran kiero olikin. Kierous on maalaisliittolaista perintöä, joten ihmekös tuo. Mutta kyllä Kepusta on aina löytynyt vielä paljon kierompia kuten Urho Kekkonen ja Paavo Väyrynen.

    En ihaile kieroutta, vaan sitä, että Kepukierous saatettiin päivänvaloon ja siinä valaisemisessa Vennamolla oli oma osuutensa. Kyllähän monet muutkin havaitsivat Kekkosen kierouden ja yrittivät häntä aikansa vastustaa. Näistä tietysti ovat tunnetuimpia SDP:n enemmistö 1950-luvulla eli ns. asevelisosialistit. Myös Kokoomuksessa nähtiin kekkoslaisen kepulaisuuden perimmäiset tavoitteet. Niihin tavoitteisiin yritti päästä myös Ahti Kajalainen Väyrysen pyytämällä naapuriavulla. Vennamo ei pyytänyt sentään koskaan vieraan vallan edustajia avuksi kieroilussa.
    21. 1233 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt