Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Minä olen aina toivonutkin sitä, että osa Kepusta voisi fuusioita Kokoomukseen, jotta pääsisimme Suomessa Ruotin atvoin selkeämpään oikeisto-vasemmisto -jakoon. Ruotsissahan ei ole mitään merkittävää Kepua vastaavaa puoluetta, vaan demarit ovat siellä suosittuja myös maaseudulla.

    Matti Vanhanen on edesauttanut toimillaan Kepun romahtamista. Hänet tullaan ehkä vielä muistamaan Mihail Gorbatshovin tapaan miehenä, joka lopetti toimimattoman ja ahdistavan systeemin. Sen paremmin Gorbatshov kuin Vanhanenkaan ei tätä romahdusta tavoitellut, kumpikin päästi vain terveen kehityksen vallalle.
  2. Kepun maataloustukipolitiikasta tuli sotien jälkeen ökyisäntätukipolitiikkaa. Samantapaista ruotsinkielisiä kartanonherroja suosivaa politiikkaa meillä harjoitettiin jo ennen itsenäisyyttä tsaarin vallan alaisena. Kyösti Kallion johdolla Maalaisliitto palasi hetkeksi eli maailmansotien väliseksi ajaksi juurilleen alkiolaiseen aatepolitiikkaan. Tämän innoittamana Suomessa säädettiin torpparilaki (1919?) ja siihen liittyvä maauudistus Lex Kallio vuonna 1924. Kekkosen saadessa vallan puolueessa Kallion johtama linja, jota Veikko Vennamo yritti kannattajiensa kera puolustaa hävisi ja tilalle astui ökyisäntämeininki. Siitä asti etuja onkin sitten pyritty Kepun politiikassa keräämään hyväosaisille viljelijöille.

    Maan asuttuna pitäminen on ollut pelkkä fraasi, silmänlumetta. Kepun poliittisen muutoksen seurauksena Suomessa alkoi massiivinen maaltapako. Tämän estämiseksi ei rahaa Kepussa vaadittu, mutta maatalosutukiin piti panna yhteiskunnan varoja vuosi vuodelta yhä enemmän. Silloin kävi viimeistään kaikille selväksi, kenen etuja Kepu oikein ajaa.

    Edelleen se puhuu kauniita sanoja maataloudenharjoittajien toimeentulon turvaamisesta. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti juuri ökytilojen toimeentuloa. Seurauksena on sitten maajussimarsseja sianpäät seipäissä juovuspäissään heiluen pitkin Helsingin katuja ihmisten rauhaa häiriten. Seurauksena on paskakasojen levittämistä Kalevi Hemilän eteen. Kepu on tehnyt kaikkensa pannakseen syyt muiden niskoille ja saanut huonsoti menestyneet perusviljelijätkin uskomaan valheisiinsa. Tosiasia on tietysti se, että maatalosutukia ei näille perusviljeljöille riitä, koska ensin pitää turvata ökysintien, kartanonherrojen ja sivutoimisten viljelijöiden toimeentulo.

    Tämä politiikka on MTK:ssa ja Kepussa sen verran suuri salaisuus, ettei siitä mielellään haluta puhua ääneen, koska se voisi olla kiusallista kuultavaa myös näiden kepulaisten perusviljelijöiden korvissa.
  3. On todella erikoista, että sellaisen puolueen jäseniä ja kannattajia, joissa suuri osa on maataloustuen saajia, aiheesta keskusteleminen ei kiinnosta. Olisi todella jymy-yytinen, jos Keskusta puolueena ilmoittaisi, ettei maataloustukikeskustelu enää kiinnosta sitä.

    Kun katselin vähän tällä palstalla avaamieni ja muidenkin avaamia keskusteluja, niin maataloustukiaiheesta on ollut täällä selvästi keskimääräistä enemmän keskustelua. Erästäkin aaiheeseen liittyvää avaustani oli kommentoitu yhteensä yli 70 kertaa ja lukijoita oli ollut yli tuhat. Nämä luvut kyllä puhuvat kovasti sitä vastaan, mitä väität tai sitten lukijat ovat ihan muita kuin kepulaisia. Kommenteista päätellen näin ei kuitenkaan ole.

    Maataloustuista ei saada aikaan kunnon keskustelua demareiden sivuilla, koska maatalous ei ole demareille mikään politiikan painopistealue. Sen sijaan Keskustalle maatalous ja siihen liittyvä aluepolitiikka ovat politiikan keskiössä, joten niistä on luonnollista keskustella tällä palstalla. Kepulaiset eivät ole vain tottuneet keskustelemaan aiheista tupailloissaan, jotka ovat luonteeltaan hartaustilaisuuksia. Siellä ollaan samaa mieltä kaikesta. Tähän poliittiseen keskustelemattomuuteen johtaa helposti sellainen tilanne kuin Merijärvellä, mikä on yksipuoluekunta.

    Demarien palstan hiljaisuus johtunee ilmeisesti siitä, että sitä puoluetta koskevia kiistakysymyksiä ei helposti löydy. Keskustan politiikka jakaa enemmän mielipiteitä. On kepulaisuuteen uskonnon lailla suhtautuvia ja sitten enemmän sellaisia kuin minä, jotka näkevät Kepun politiikan suuren vahingollisuuden koko maalle. Tästä vahingollisuudesta on tietysti hyvä pyrkiä valistamaan ihmisiä. Sehän on aivan isänmaallinen tehtävä.

    MTK:n jäsenistä valtaosa - no Wahlrooseja ja Ehrnrootheja ehkä lukuunottamatta - kepulaisia, joko puolueen jäseniä tai ainakin aktiivikannattajia. Jos maataloustuet eivät kiinnosta, niin tehän voitte pyrkiä vaikuttamaan MTK:ssa ja Kepussa siihen, että nämä asiat pyyhitään kokonaan pois etujärjestön ja puolueen asialistalta.
  4. En ole vaatinut Suomeen mitään maaorjuutta. Olen myös aiemmin sanonut, että meillä tulee edelleenkin vaalia elintarvikkeiden terveellisyyttä ja ottaa huomioon ympäristövaikutukset. EU ja Suomi voivat pyrkiä aivan hyvin siihen, että maataloustuottamisen täytyy täyttää tietyt kriteerit tervellisyyden, työvoiman suojelun ja ympäristö osalta. Jos joku maa ei halua tällaisia kriteerejä täyttyy, se saa olla sitten peruste asettaa tuontikieltoja kyseisestä maasta. Globaalissa markkinataloudessa on mahdollista päästä tällaiseen kontrolloituun systeemiin, jos on vain halua.

    Hinta ei minulle suinkaan ole tärkein kriteeri. Tärkein on hinta/laatusuhde. Suomessa on pitkään tuotettu epäterveellistä ruokaa. Tuloksena oli suuri sydän- ja verisuonikuolleisuus. Kepulainen maatalouspolitiikkamme on suosinut eläinrasvojen tuottamista ja esim. kolesterolipommikananmunien tuottamista ennen terveellisiä vaihtoehtoja. Yhdessä vaiheessa kepulainen maatalouspolitiikka jopa pyki hinnoittelemaan maitokurrin kalliimmaksi kuin rasvaisimman maitolaadun.

    Keskustassa ei suinkaan olla oltu huolisaan siitä, minkälaiset elinolosuhteet muualla on. Tätä on käytetty vain näennäisperusteena suosia kotimaista tuotantoa. Ei Kepun piiristä ole sellaisia ajatuksia esitetty, että globaalia maataloutta pitäisi edellä mainitsemallani tavalla kontrolloida.

    Maataloustuet ovat käytännöllinen kysymys ja poliittine kysymys. Maataloustuista käytännöllisenä ongelmana en ole kiinnostunut keskustelemaan eli en halua osallistua sellaiseen keskusteluun, jossa mietitään, miten veronmaksajiilta saataisiin nyhdettyä vielä enemmän eli miten hakemuksia tulee täyttää jne. Keskustan palsta sopii sen sijaan hyvin poliittiselle keskustelle, jossa pohditaan koko tukijärjestelmän mielekkyyttä poliittisena kysymyksenä. Maatalouspolitiikahan on tärkeä osa kepulaista aluepolitiikkaa, joten asian poliittinen osio sopii hyvin tälle palstalle. Kepulle maatalous- ja aluepolitiikkaa ovat olleet ja ovat poliittisen toiminnan keskiössä, mitä ne eivät muissa puolueissa ole. Tällaisten seikkojen vuoksi on luontevaa, että Kepun politiikan keskeisestä sisällöstä keskustellaan täällä.

    Valikoivasta muistista sanoisin, että sinulla ei ehkä ole sellaista, koska muistaminen puuttuu näköjään kokonaan. Viime eduskuntavaalien alla silloinen Kepun puheenjohtaja otti vaalien tärkeimmäksi kysymykseksi työllisyyden hoidon ja työttömyyden vähentämisen. Tämä samainen puheenjohtaja kritisoi voimallisesti hallituspuolueita työttömyyden huonosta hoidosta. Keskusta voitti vaalit, minkä vuoksi olisi ollut luontevaa, että se olisi päässyt vastaamaan työministerin salkulla huutoonsa ja tekemään sitä parempaa työllisyyspolitiikkaa. Kepussa eivät vaan lupaukset ja vastuu asioiden hoidosta tunnu useinkaan kohtaavan.
  5. On ilo havaita, että kerrankin maatalouspuolelta tulee järkevää tekstiä. Tukien yleinen hyväksyttävyys kasvaisi huomattavasti, jos tukiin voitaisiin liittää sosiaalinen ominaisuus eli toimeentulon turvaaminen niiden kohdalla, joilla on aito tarve toimeentulon turvaamiseen.

    Tässä lähestyttäisiin silloin myös ajatusta pitää Suomea enemmän kauttaaltaan asuttuna sekä maisemanhoidolliset näkökulmät ja työllisyysvaiktukset.

    Kepu ja MTK ovat kuitenkin myös ökyisäntien ja elintarvikealan suuryeitysten edunvalvojia. Perheviljelmien omistajien kannattaisikin osallistua näissä porukoissa vähän aktiivisemmin ajamaan omia etujaan eikä ökyisäntien etua. Kepu lähti K-linjan poliittisella suunnanmuutoksella sotien jälkeen ajamaan ökyisäntäpolitiikkaa, mikä oli Etelä-Suomessa vallitsevaa jo ennen itsenäisyyttä. Silloinkin maatilat olivat ruotsinkielisten kartanonherrojen hallussa. Alkiolainen pienviljelmäidea, jota Kyösti Kallio ahkerasti lanseerasi, sai lopun Kekkosen-Korsimon konsteilla. Sen seurauksena nähtiin sitten satojen tuhansien ihmisten joukkopako maalta 60- ja 70-luvuilla.

    Pineviljelijät yrittivät vielä 70-luvun alussa pitää puoliaan ja tekivätkin näyttävän iskun sen puolesta äänestämällä SMP:n kaikkien aikojen huikeimpaan vaalivoittoon. Vastaavasti Kepun tappio oli silloin suuri. Nämä ihmiset löysivät silloin oikean syntipukin vaikeuksilleen eli Kepun, kun Veikko Vennamo sen selväsanaisesti heille kertoi. Oma olotila todisti Vennamon sanat oikeiksi näille ihmisille. Nykyisin ei vaan tunnu löytyvät Kepulle vastavoimaa maaseudulla ja sen vuoksi vaikeudet jatkuvatkin. Jos meillä olisi Ruotsin malli käytössä eli Kepu marginaalissa, asiat lutviintuisivat paljon paremmin.