mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25522

  1. Otetaan vaan tämä esimerkki. Linnan kuvaus torppareista lienee hyvin todenmakuinen. Torpparit tunsivat olonsa enemmän tai vähemmän tukalaksi kuten muutkin maattomat maataloustyöntekijät.

    Sotket ilmeisesti nyt asiassa torpparit ja sukutorpparit. Kartano-Suomessa oli pääasiassa Linnan kuvaamia torppareita. Sen sijaan Pohjanmaalla ja ainakin osin myös Savossa tällaisia torppareita ei ollut. Sielläkin oli näitä torppareita, mutta he olivat ns. sukutorppareita eli maanomistajan sukulaisia, joista pidettiin kyllä sukulaisina hyvää huolta. Valkoisten puolella taistelleet olivat nimenomaan Pohjanmaalta ja Savosta. Eteläinen kartano-Suomihan oli pian sodan sytyttyä punaisten hallussa.
  2. Ei ollut tarkoitus millään lailla tölväistä sinua, kun kehuin Akun kirjoitusta. En sellaiseen tölväisyyn halua yhtyä, koska se oli tarpeettoman epäkohtelias sinänsä asiallisuuteen pyrkivää kirjoitustasi kohtaan. Luin Akun kirjoituksen enemmän vastauksena siihen ketjun edelliseen ja siinä suhteessa kirjoitus ansaitseen snallisen kunniamerkkini.
  3. Se mitä sanot tekstissäsi, voi pitää yleisesti ottaen paikkansa. Ei minulla ole myöskään ylisuuria luuloja itsestäni. Kerroinhan, että tuossa maataloustukikysymyksessä on hyvinkin arvovaltaista väkeä samoilla linjoilla, joten ei se nyt ihan toiveajattelua siinä mielessä ole.
  4. Erinomainen krijoitus. Ystävämme Aku lienee kirjoittajana, joten myös tietoa on takana.

    Sisällissodan tulkinnat ovat edelleen kiinni sitä seuranneen maailman ja maailmanatsomuksen ideologisissa kahleissa. Tämä tauti on vaivannut pitkään myös osaa ammattihistorioitsijoita. Heikki Ylikankaan ote tapahtumiin on upeaa historiallista luettavaa. Tapahtumien alku tauosteitaan ensin selkeästi mutta lyhyesti ja sitten kuvataan sisällisodan olennaisinta, paikallisia taisteluja ja niiden kostonkierrettä. Kysymys siis teoksesta "Tie Tampereelle", joka sai Tieto-Finlandia -palkinnon.
  5. Enhän minä ideoita ole menestyvälle yrittäjälle tarjonnutkaan, vaan menestymättömille.

    Kun maatalous kerran on sosialistista muodoltaan, voidaan keskustella sen muuttamisesta markkinaohjatuvaksi (mitä itse kannatan) tai sitten sosialismirakenteeltaan paremmaksi.

    En ymmärrä, miksi otat pultteja siitä, jos sosialismia halutaan kehittää edes vähän toimivammaksi ja koko kansaa palvelevaksi, jos tätä aggraarissosialismia kerran halutaan ylläpitää. En minä sitä halua ylläpitää, vaan tällaisen sosialismin kannattajat etunenässä Keskusta.
  6. Minä edustan linjaa, jossa maatalouspolitiikan vääristymistä, mm. ylituotannosta pitäisi päästä eroon. Lisäksi markkinatalouden toimivuuden kannalta tehokkain malli on sellainen, missä tuotanto tapahtuu siellä, missä se on kokonaisvaltaisesti edullisinta. Maataloustuotteiden osalta näin on esim. sekä luonnonolosuhteiden että työvoimarakenteen osalta monissa kehitysmaissa.

    Suomessa ei sukkahousuteollisuus enää kannata eikä meidän tule siitä ehdoin tahdoin pitää kiinni. Sukkahousuteollisuuden sijaan Suomi on kehittynyt teknologiateollisuudessa. Pitää siis olla valmiutta rakenteellisiin muutoksiin posi päin kannattamattomista toiminnoista.

    Ja nyt itse vastaukseen. EU:ssa omia näkemyksiäni vastaa selvästi parhaiten tässä suhteessa Euroopan liberaalidemokraattinen ryhmä, mihin Suomen Keskustakin jostain täysin käsittämättömästä syystä kuuluu, vaikka ei tässä kaikkein keskeisemmässä kysymyksessä ole lainkaan ryhmänsä kannalla. Iso-Britannian pääministeri on myös ottanut mielestäni oikeasuuntaisesti kantaa maatalouspolitiikkaan.

    Suomessa vallitsee valitettava konsensus maatalouspolitiikassa. Meillä mennään aina uudistuksiin sitten pakon sanelemana ja se tekee aina kipeää. Nytkin WTO-prosessi voi lopulta hyvinkin tuoda merkittäviä mullistuksia maatalouspolitiikaan, mutta meillä tähän ei varauduta millään lailla. Kansanedustajistamme tulee äkkiseltään mieleen vain yksi selkeän kriittinen eli Vihreiden Jyrki Kasvi, joka katselee maailmaa oman pienen hiekkalaatikon ulkopuoleltakin. Pakkoraossa uskoisin valmiutta muutoksiin löytyvän kyllä muiltakin paisti kepulaisilta.

    Ensin ole ihan yksin, mutta vähemmistössä. Toivon, että muistelet näitä ennustuksiani kuitenkin sitten myöhemmin. Visionäärit ovat ennustuksineen yleensä aluksi aika yksinäisiä.
  7. Johannes Virolainen sentään vähän poliittisen uransa lopulla ja erityisesti sen jälkeen polemisoi Kekkosen johtamistapaa. K-linjan vihat Virolainen saikin sitten päälleen ja olihan hän jo ennen sitä koko 70-luvun K-linjan hampaissa. Johannes Virolainen oli liian moraalinen ihminen K-linjan moraalittomaan juonitteluun.
  8. Maailmankatsomuksesi vaikuttaa erittäin ja suorastaan yksinomaan biologispohjaiselta. Näet miehen roolin pelkästään lasten siittäjänä, kun perustat väitteesi miehen tarpeellisuudest/tarpeettomuudesta siihen.

    Tällainen biologinen näkemys on kuitenkin mitä ilmeisimmin hyvin yskipuolinen ja vääristynyt. Ihminen on biologisen perimänsä mukaisesti myös hyvin sosiaalinen ja vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostunut muistakin kuin lisääntymistavoitteista johtuen. Sosiaalisen ohella vaikuttimena voi olla turvallisuuden tunteen lisääminen eli kumppanuus luo turvallisuutta. Parisuhteitahan luodaan vielä paljon senkin jälkeen, kun naisen hedelmällisyysaika on ohitettu.

    Ihminen on myös kulttuurisesti, ilmeisesti myös sosiologis-biologisesti evoluution tuloksena kehittynyt niin, että kahden vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen parisuhde on selkeästi yleisin malli. Muussakin eläinmaailmassa esiintyy yleiseen malliin nähden poikkeavuutta, joten poikkeavuudet sinänsä eivät ole mitenkään epänormaaleja luonnonilmiöinä. Uudet biologiset hedelmöitystavat eivät voine syrjäyttää miljoonien vuosien kehityksen tulosta hetkessä ja tuskin koskaan.

    Vasenkätisyys tai albiinot eivät syrjäytä oikeakästisyyttä tai yleisimpiä olomuotoja eivätkä ne ole mikään uhka ihmiskunnalle. Sen vuoksi on järjetöntä pyrkiä hyljeksimään vasenkätisiä, joiden pelätty yleistyminen saattaisi oikeakätiset turhiksi, kun vasurilla iskee yhtää lujaa kuin toinen oikealla. Tarkoitukseni on sanoa, että maailma kannattaa nähdä vahän kokonaisvaltaisemmin, ettei ryhdy tekemään päättömiä johtopäätöksiä.
  9. Avauksessa oli kyllä useampaankin kertaan Tanner esillä. Tannerista puhuttiin siinä jopa ihailevaan sävyyn, kun häntä verrattiin Manneriin.

    Itse halusin tietysti Tannerista puheenollen valaista sitä, miksi hän on Suomen itsenäisyyden historiassa merkityksellinen ihminen. Mannerkin voi olla merkityksellinen sinä lyhyenä aikana itsenäisyyden jälkeen vuoden 1918 kevääseen asti, mutta hänen toimintansa ihailtavuuden suhteen oltiin silloin vähintään kahta eri mieltä. Mutta asiaa ei tulekaan enää tarkastella ihailtavana tai ei-ihailtavana, vaan historiallisen viitekehyksen ympäröimänä faktana.
  10. Arvovalinnoista en halua kiistellä. Jos asia on teille kommunisteille näin, olkaatte vaan sitten uskossanne vahvoja. Olen havainnut, että uskovaisen päätä ei uskonnosta riippumatta saa hevin käännetyksi. Usko Hitleriin ja usko Staliniin oli luja. Sinä edustat sitten kaiketi jälkimmäistä, kun haluat nostaa kommunistivaikuttajia ylistäen esiin. Onneksi te komukat olette häviävä luonnonvara, mutta aina tulee kyllä tilalle vähintäänkin pieniä äärimmäisyysliikkeitä, sillä fundamentalistifanaatikot eivät tästä maaulmasta ihan heti lopu.

    Hurjasti sinunkaltaiset kommunistit ovat edelleen demareille, "luokkapettureille" katkeria siitä, että nämä vastustivat pakkososialismia.
  11. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset saa äänestää sitä, mitä haluavat. Ongelmana on se, ettei ole olemassakaan vaihtoehtoja Merijärven yksipuoluejärjestelmässä. Kunnassa voi hyvinkin asua joukko Kepua vastustavia, mutta heidän äänensä jää kuulumattomiin näin pienissä ympyröissä, joissa Kepun valta-asema on kunnallisen päätöksenteon monopoli.

    Toimiva demokratia edellyttää aina vaihtoehtoja ja oppositiota. Aina kun mennään monipuoluejärjestelmässä yli 50 %:n kannatuslukuihin, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, koska demokraattinen kontrolli silloin heikkenee olennaisesti. Tämä on se ongelma, ei se mitä ihmiset haluavat äänestää. Ongelma on yleispätevä riippumatta, mikä puolue saa liian suuren ylivallan.
  12. Niiden lähteiden perusteella, mitä minä olen nähnyt, Kuusinen toimi puheenjohtajan pari vuotta 1911-1913. Mutta hiukan erilaista tietoa asiasta on kyllä liikkeellä. Ehkä hän oli puoluetoimikunnan puheenjohtaja vuosina 1911-1917 ja puheenjohtajana nuo kaksi vuotta. Puolueen puheenjohtajana sen sijaan oli Matti Paasivuori vuodesta 1913 lähtien uudestaan.

    Asiahan ei sinänsä ole mitenkään tärkeä, mutta historiallisesti tietysti kiinnostava.
  13. Minä en ole havainnut korostaneeni mitenkään Tannerin merkitystä. Sen sijaan olen pyrkinyt kertomaan realistisen totuuden Tannerin merkityksestä, tosin hyvin kapeasti ja vähäsanaisesti siihen nähden, mitä Korhonen on täällä hänestä kirjoittanut. Kerrataanpa vielä, sillä kertaus on opintojen äiti varsinkin, kun on kovakalloisia oppilaita.

    Väinö Tannerista tuli sisällissodan jälkeen maltillisen vasemmiston johtaja. SDP puolueena muuttui revisionistiseksi, parlamentaarisia reformeja kannattavaksi. SDP siis hylkäsi kokonaan ajatuksen vallankumouksellisesta sosialismista. Vastaavasti oikeistossa maltilliset voimat pääsivät yhä enemmän esille Maalaisliiton ja Edistyspuolueen ansiosta. Tanneria oikeistossa vastasi Kyösti Kallio. Maltillisen oikeiston voima oli se, joka pysäytti meillä äärioikeistolaisen, fasistisen kehityksen, joka toisaalla Euroopassa jylläsi. Maltillinen oikeisto ja vasemmisto rakensivat eheämpää hyvinvointi-Suomea. Maltillisessa vasemmistossa Väinö Tanner oli keulakuva.

    Sotavuosina Tanner teki pahoja virhearviointeja, tosin ymmärrettäviä eikä hän ollut yksin ajatuksineen, ei edes päällepäsmärinä. Pahimmat virhearviot olivat Cajanderin ja Erkon linjan tukeminen syksyllä 1939, mikä vei osaltaan Suomen sotaan. Jälkiviisaana voi sanoa, että tässä olisi pitänyt noudattaa Paasikiven ja Mannerheimin realistisia käsityksiä, joilla sota olisi voitu ehkä ehkäistä kokonaan tai ainakin ratkaisevasti lykätä sen alkua, jolloin Suomella olisi ollut aikaa varustautua puolustukseen. Toinen Tannerin suuri virhe, jonka hän teki Risto Rydin kanssa, oli liittoutuminen Saksan kanssa alkaen käytännössä jo kevättalvella 1940.

    Sotien jälkeen Tanner tuomittiin Urho Kekkosen johtamassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vankeuteen. NL piti Tanneria suurimpana sotasyyllisenä. Tannerilaiset asevelisosialistit olivat pitkään sodan jälkeenkin Kekkosen ja kommunistien pannassa. Merkittäviin asemiin pääsivät lopulta vain Väinö Leskinen katumusharjoitusten jälkeen ja ilman katumusharjoituksia Mauno Koivisto, jota ei kylläkään tunnettu piinkovana asevelisosialistina, vaikka ilmeisesti samaan leiriin kyllä väljästi kuului.

    SDP:n poliittinen linja muuttui tyystin kommunistimielisten jättäessä puolueen ja perustaessa oman kommunistisen puolueen. Sen vuoksi on historiallista vääristelyä nostaa esiin sellaisia johtajia, jotka ovat enemmän vaikuttaneet kommunistisen ideologian suuntaan. Jos ennen itsenäisyyttä vaikuttaneista johtajista halutaan joku maltillisempi ja siten SDP:n nykyistä linjaa paremmin vastaava esille, hän on Matti Paasivuori.

    SDP:ssä ei ole koskaan ollut myöskään mitään henkilöpalvontaa, se kun on vierasta maltillisille puolueille ylipäätään. Ääriliikket niin oikealla kuin vasemmalla harrastavat henkilöpalvontaa ja pystyttelevät patsaita korostaakseen jumalkuvaansa.

    Mitä tästä opimme? Nyt jos kykenet muistamaan, että sisällisota oli erittäin merkittävä tiejakaja SDP:n historiassa, olet oppinut paljon. Puolue ennen sitä ja puolue sen jälkeen olivat monelta osin eri asia. Maltilliset voimat jatkoivat ja ääriainekset sirtyivät maanalaiseen kommunismiin. Tämä vaihe on historiallisesti myös koko Suomelle tärkeä. SDP:n maltillisuus on nimittäin se asia, mikä myöhemmin mahdollista ns. talvisodan hengen (joka tosiasiallisesti ilmeni parhaiten jatkosodassa). Tuo sama maltillisuus todennäköisesti piti sotien jälkeen Suomen ulkona sosialistileiristä. Näin on asiaa arvioinut mm. USAn Suomen suurlähettiläs 60-luvulla. Jos tällaisia asioita voi lukea osaltaan Tannerin ansioksi, eikä hän sinustakin ansaitse suurmiehen roolin? Vai olivatko amerikkalaisten käsitykset vääriä ja he rahoittivat turhaan SDP:tä?
  14. Ei tämä ole Pohjois-Korean malli. En myöskään ole vaatinut maaomaisuuden kansallistamista. Olete ilmeisesti lukihäiriöinen, kun tuommoisia höpiset. Ideani oli ainoastaan se, että muutetaan maataloussosialistisen mallin muotoa enemmän koko kansan etuja palvelevaksi, jos kerran pitää maataloussosialismia harjoittaa kuten Kepu aina vaatii. Itse pidän parhaimpana mallina siirtymistä puhtaaseen markkinatalouteen myös maataloudessa, jolloin suomalainen ruoka halpenee huomattavasti.

    Kannattaa tosiaan ajatella mitä kirjoittaa. Varsinkin sinun kannattaa se tehdä, kun et näy ymmärtävän mistään yhtään mitään.
  15. Minähän yritin olla innovatiivinen ja sinä höpiset rajoittuneisuudesta. Menestyvä yrittäjä tuskin olet, kun et ymmärrä uusien ideoiden päälle mitään. Vai että oikein yrittäjä tuommoisena, no huh huh.
  16. Sinulla on omituinen käitys viljelijöiden haluista. Hehän ovat useaan otteeseen osoittaneet mieltään sen vuoksi, että tukia on ryhdyttu karsimaan tai pienentämään. Viimeksi tätä porua oli 141- ja sitten vielä 142-tuen osalta. Sellaista mielenilmaisua en ole vielä kohdannut, jossa viljelijät vaativat tukijärjestemien romuttamista ja normaalia markkinataloutta. Viljelijöiden etujärjestö MTK ei esim. ole syttynyt lainkaan WTO-prosessissa tehdyille tämänsuuntaisille esityksille.

    Tuottajahintoja ei voi nostaa mihinkään. Se on vain siirtymä yhdestä sosialismin muodosta toiseen. Tuottajahintojen tulee sen sijaan määräytyä vapaasti markkinoilla riippumatta siitä, kannattaako viljely vai ei. Oiva Härkönen on esim. vakuuttunut siitä, että kyllä se Suomessa aina kannattaa. Tukien maksaminen kuluttajille on siinä mielessä kyllä hyvä ehdostus, että poistaisi ylituotannon, jota kuluttajat eivät suostuisi ostamaan.
  17. EU ei vaadi mitään kopiosuojausta. EU-direktiivi koskee ainoastaan tekijänoikeuksia, joita suojellaan riippumatta siitä, onko tuote kopiosuojattu vai ei.

    Ranskan tuomioistuimen päätös koskee tavarakauppaa ja kuluttajansuojaa. Ilmeisesti tuomioistuin on katsonut, että tuotteessa on käyttöä olennaisesti rajoittava virhe, jolloin kuluttajalla on oikeus palauttaa tällainen virheellinen tuote ja saada rahansa takaisin. Kopiosuojatut tuotteet ovat siis virhellisiä, kun ne estävät kuluttajaa käyttämästä tuotetta tavanomaisella tavalla. Tuomioistuin ei ehkä suoranaisesti kiellä kopiosuojauksen käyttämistä, mutta tämän tulkinnan mukaan kuluttaja voi aina vedota virheeseen tuotteessa, kun se on kopiosuojattu, mikä käytännössä johtaa samaan asiaan.

    Meillä Suomessa tekijänoikeuslakia ei tältä kopiosuojauksen osalta valitettavasti tutkittu kunnolla kuluttajasuojanäkökulmasta. Uskoisin, että myös Suomessa tuomioistuin voisi pääty Suomen kuluttajasuojalain ja tavarakauppaa koskevien säännösten perusteella tulkintaan, jonka mukaan kopiosuojatussa tuotteessa on alkuperäinen virhe, jonka valmistaja on kaiken lisäksi siihen tahallaan asentanut. Tämän perusteella kaupan purku voi tulla kyseeseen, jos kopiosuojaus estää kuluttajaa toteuttamasta tuotteen tavanomaista käyttöä eli mm. kopioiden ottamista yksityiseen käyttöön.
  18. Tiedän kyllä, että maataloustuki ei sosiaalitukea. Sanoinhan, että hyvinkin äveriäät henkilöt voivat nykyisin nauttia tätä yhteiskunnan tukea. Senpä vuoksi ehdotinkin, että maataloustuki ja vähäosaisten sosiaalinen auttaminen niputettaisiin yhteen. Tällainen tuki saisi kansalaisilta enemmän hyväksyntää kuin valmiiksi rikkaiden ökyisäntien tukeminen.

    Vertaamisesi sosialistisiin maihin on pahasti ontuva. Niiden vaikeudet johtuivat siitä, että sosialismi ulotettiin kaikkialle ja maat sulkeutuivat globaalin talouden ulkopuolelle. Meillä maataloussosialismia voitaisiin päinvastoin tukea globaalin talouden avulla niin, että esim. 30-50 %:n omavaraisuus riittäisi ja muilta osin olisimme ostajina reilummin markkinatalouden ehdoilla.

    Vastuunlaisissa poliittisissa piireissä ei Suomessa ehkä ole suuremmin kiistaa harjoitettavasta maatalouspolitiikasta. Asia on nyt kuitenkin vähän suuremmassakin kädessä ja siellä sitä kiistaa on kyllä ollut sitten senkin edestä. Viimeksi Englannin pääministeri Tony Blair kyseenalaisti maataloustuen nykymuodossaan hyvinkin jyrkästi. Lisäksi WTO-prosessi maataloustukijärjestelmä on ollut jatkuvan kiistan aihe. Sinulta on tainnut Oiva kokonaan jäädä tämä huomaamatta. Kun mahdollisesti joudumme uuteen tilanteeseen globaalia taloutta koksevien sopimusten syntyessä, kiistoja kyllä tulee. Jos elät mitä toivon, tulet sen kyllä näkemään.
  19. Uudenlaista kuntajakoa (ehdotuksia) pitää tarkastella niiden toimivuuden kannalta. Kepu on tarkastellut kuntajakoja poliittisen vallan säilyttämisen kannalta asioista välittämättä. Näin on päästy pieniin yksiköihin, joissa piiri pieni häärii kepuhiekkalaatikolla. Demokratian irvikuva on Merijärven kunta, jonka voi sanoa olevan 100 prosenttisesti Kepun hallussa.

    Kunnan tehtävistä pitää tietysti lähteä liikkeelle. Kunnan oman päätöksenteon osalta ylivertainen päätehtävä on kunnallinen kaavoitusmonopoli. Kuntakoon suurentaminen helpottaa kaavoitusta, kun kaavoituksen vaikutukset kaavoitettavaa aluetta kauemmaskin voidaan huomioida ja kunnalla on mahdollisuus kaavoittaa alueita yhtenäisemmin.

    Kunnallisten palvelujen osalta selvä etu on siinä, että kuntien rahoituspohjan vahvistuessa kalliit erikoistoimet ei kaada kunnantaloutta. Nyt jo muutama seööainen asukas kunnassa, joiden sairaus edellyttää pitkäaikaista erikoissairaanhoitoa voi kallistaa kuntataloutta huonompaan suuntaan. Suurempi yksikkö on ikään kuin vakuutus, kun kustannukset jakautuvat laveammalle.

    Kunnat kykenevät suunnittelemaan palvelujaan muutenkin tehokkaammin ja karsimaan kuntabyrokratiaa. Kuntakoon suurentaminen ei tietenkään saa säilyttää päällekkäisiä toimintoja kuten eräissä kuntaliitostapauksissa on käynyt.

    Minusta kuntakoon suurentamisessa ei voi nähdä kuin myönteisiä puolia. Hesarin ehdottama 45 kuntaa vaikuttaa onnistuneelta aloitteelta.

    Homman onnistuminen edellyttää sitä, että Kepu pudotetaan hallituksesta. Jos seuraava hallitus on sinipunahallitus, asiassa voidaan edetäkin, muutoin olen kyllä erittäin pessimistinen, sillä Kepu ei hevin muutoksille lämpene.
  20. Koitapa tutkia uudestaan, minkä hallituksen johdolla ja kenen neuvottelemalla sopimuksella Suomi liittyi EU:hun.
    21. 1246 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt