Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Suomalaisen yleisurheilun nousu ei kaikilta osin varmaankaan ollut dopingin varassa, mutta epäilemättä suurelta osin kuitenkin oli. Varsinkin voimalajeissa voi epäillä dopingin käytön olleen yleistä, kun välillä näytti, että pojilta lähtee käsikin työnnön tai heiton mukana irti. Suurkilpailuissa, joissa oli testejä tulostaso voimalajeissa putosi yleensä roimasti kauden muista kilpailuista.

    Maaninkan ja Vainion tapaukset olivat selviä ja sitkeitä huhuja oli myös Virenin ympärillä verenvaihdosta.

    DDR:n urheilun raju nousu perustui pääosin dopingiin, kun naisillekin alkoi parta kasvaa. Suomalaiset lienevät olleet jossain keskikastissa näissä asioissa. Itä-Euroopan maissa lääketie oli valjastettu parhaiten urheilun hyväksi tai sitten jenkkien kyky peitellä asioita oli parempi.
  2. Melko aktiivisena yleisurheilun seuraajana sanoisin kuitenkin, että Suomi menestyi näissä lajeissa poikkeuksellisen hyvin 70-luvulla. Menestys alkoi Helsingissä 1971 samaisena päivänä eöi 10.8, kun Juha Väätäinen voitti hienosti EM-kultaa kympillä ja kohta perään muutaman päivän kuluttua vitosella. Lasse Viren (SE 5000m) oli kympillä kahdeksas, mutta jo seuraavana vuonna lyömätön. Muita menestyjiä olivat Pekka Vasala (edelleen SE 1500m), Martti Vainio (SE 10000m), Tapsa Kantanen (SE esteet), Riitta Salin (SE 400m), Nina Holmen, Markku Taskinen, Antti Kalliomäki (SE seiväs), Pertti Pousi (SE 3-loikka), joukko keihäsmiehiä jne. Suomalaiset pikajuoksijatkin tappelivat mitaleista kuten Arto Bryggare (SE 100m aidat), Markku Kukkoaho (SE 400m), Raimo Vilen (käsiajalla satanen 10,0) ja Ossi Karttunen sekä Ari Salin (SE 400m aidat ainakin käsiajalla). Miesten puolelta löytyi lähes jokaiseen lajiin mitaliehdokkaita 70-luvun kisoissa ja myös naisilla oli varsin kova kalusto. Ruotsi lyötiin sadalla pisteellä maaotteluissa. Aika monet ennätyksetkin ovat edelleen tuolta ajalta (kuten edellä suluissa), mm. Riitta Salin voittotulos Roomassa ja Kukkoahon 400 m tulos Munchenissä eli suurkilpailuissa tehtyjä. Suomen miesten 4-400m viestijoukkueen SE-aikaa Munchenissä 1972 ei tulla ilmeisesti koskaan lyömään. Suomi oli tuolloin Euroopan parhaita yleisurheilumaita NL:n ja Saksojen jälkeen tasapäisesti Iso-Britannian, Ranskan ja Puolan kanssa.
  3. Monet syyttäjäthän hoitavat käsittääkseni nykyään rikosasioissa asianomistajan mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen, jolloin asianomistajan ei tästä syystä useinkaan tarvitse saapua paikalle. Ilmeisesti sinua on kuitenkin haluttu kuulla asianomistajana myös jutun subtanssipuolen kulusta "asianomistajatodistajana". En osaa sanoa, onko puhelinmenettely mahdollista, jos kerran jutun tuomarikaan ei osaa sitä suoralta kädeltä sanoa. Tuntuisi kuitenkin järkevältä mainitsemistasi syistä, että kuuleminen voisi tapahtua esim. lähetystössä, jossa henkilöllisyytesi olisi ensin varmistettu ja Suomen edustaja kertoisi oikeudelle siitä, miten varmistaminen on tapahtunut. Jutun tuomarin on tietysti syytä olla tässä tarkkana, ettei mitään muotovirhettä pääisisi syntymään, mikä taas antaisi syytetylle tilaisuuden vetkutella asiassa myöhemmin.

    Asia on sen verran erikoinen, etten siis tiedä suoraa vastausta siihen. Periatteessa voisi kyllä ajatella niinkin, ettei suomalainen tuomioistuin tässä ulota toivavaltaansa maan rajojejen ulkopuolelle. Onhan aivan hyvin mahdollista, että lähetät tuomioistuimelle esim. joitain hallussasi olevia dokumentteja maan rajojen ulkopuolelta eikä sitä silloinkaan katsota toimivallan ulottamiseksi maan rajojen ulkopuolelle. Asia on eri silloin, kun oikeusapua joudutaan pyytämään sen vuoksi, ettei joku vapaaehtoisesti saavu oikeuteen tms. syyn vuoksi. Nythän kuuleminen on lähinnä eri vaihtoehtojen hakemista, kun nykytekniikka hyvin mahdollistaa sen muuallakin kun paikan päällä. Tietysti joissain tapauksissa kuuleminen on suoritettava paikan päällä, jotta oikeus voisi muodostaa kuvan kuultavan luotettavuudesta näkemänsäkin perusteella ja vastapuoli voisi esittää helposti suoraan omia näkemyksiään. Kaikenlaista tällaista oikeus joutunee asiassa punitsemaan.

    Todella erikoiselta ja ilmeisesti ainutlaatuiselta kuulostaa se, että tuomioistuimet olisivat asianomistajan asemassa jutussa. Tuomioistuimilla on tietysti itsenäinen hallintobudjetti, mutta olen käsittänyt, että palkkiot ohjataan valtionkonttorin kautta. Tätä asiaa en kuitenkaan tiedä, koska olen puuhastellut pääosin muissa kuin tuomioistuintehtävissä.
  4. Olen toiminut lakimiehenä ja koulutukseltani olen lakimies. Työurani koostuu myös muista tehtävistä, joihin koulutukseni pätevöittää. Sen myötä ja muutenkin olen tutustunut historiaan ja muihin yhteiskuntatieteisiin. Lakimiehiä toimii monilla yhteiskunnan sektoreilla ja yksityisellä puolella. Esimerkkinä käy vaikkapa RKP:n entinen ministeri Christoffer Taxell, jolla on ministeriuran jälkeen myös pitkä kokemus yksityissektorilta yritysjohtajana.

    Tilastokeskuksessa en ole koskaan työskennellyt, mutta erilaisiin tilastoihin olen kyllä tutustunut ja olen hankkinut aikoinaan tilastomatemaattista koulutustakin sitä varten. Lakimieskoulutus pätevöittää moniin tehtäviin, mutta tehtävät ovat silti usein sellaisia, että muunkin alan lisäkoulutus on tarpeen, jos haluaa suoritua työstä hyvin.

    Vaikka asia nyt tuli puheeksi en halua korostaa koulutustani, sillä arvostan kaikenlaista ammattitaitoa olipa sen miltä alalta tahansa. Niinpä minullakin on myös jonkinmoista nikkarointitaitoa, kun olen aika pitkälle osallistunut mm. oman taloni rakentamiseen.

    Kun lakimiesammattista tuli puhe, niin on hyvä muistuttaa, että useat presidenteistämme ovat saaneet kyseisin koulutuksen. Ja kaiken lisäksi kaikkein merkittävimmät presidenttimme eli J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Myös Tarja Halonen on koulutukseltaan juristi ja itse asiassa olen hänen kanssaan niissä puitteissa taannoin joutunut tekemisiinkin, samoin kuin Anneli Jäätteenmäen kanssa. Halosen vahva asiantuntemus teki jo silloin vaikutuksen, mutta ylivoimaisesti vahvin lakimiespoliitikko juridisen asiantuntemuksen suhteen on ollut RKP:n Christoffer Taxell. Myös nyt presidenttiehdokkaana oleva RKP:n Henrik Lax on EK:n lakiasianvaliokunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana tehnyt hyvällä harkintakyvyllään vaikutuksen.
  5. Olen myös jostain kuullu tai lukenut tuosta Unto Varjosen keksiäästä repliikistä käryn käydessä. Se kuvaa varsin hyvin Unto Varjosen nokkeulluutta. Unto Varjonen oli poliitikko, joka valitettavasti kuoli ennen aikojaan. Hän oli asevelisosialistien kyvykkäin poliitikko, josta olisi voinut nousta kovan luokan johtaja SDP:lle. Tosin Väinö Leskinen oli sellainen jyrä, ettei ihan helposti olisi päästänyt Varjosta itseään määräilemään.
  6. Stadionin sisäänpääsylippuihin voidaan kirjoittaa vaikkapa, että toisten vara-alushousujen tuominen on stadionille kiellettyä. Toinen asia on sitten se, onko tällaisella kiellolla mitään merkitystä ja tarvitseeko sitä noudattaa. Ei jonkun tilaisuuden järjestäjä voi määritellä yksipuolisesti kaikkea sitä, mitä jokin asiakas saada tuoda mukanaan tai olla tuomatta. Vain lainsäätäjä voi rajoittaa lainmukaista yksityisyyden suojaa. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi esim. poliisi voi antaa tällaisia ohjeita, mutta kiikaria ja kameraa voi tuskin tulkita esineiksi, joilla yleistä turvallisuutta ja järjestystä vaarannettaisiin.

    Tässä tapauksessa kysymys on hieman samasta ilmiöstä kuin siinä, että vähittäiskauppiaat valintamyymälöissä vaatuvat asiakkaita avaamaan kassinsa ja jättämään ne kaupan ulkopuolelle. Itse en ole kertaakaan vielä avannut kassiani kassalla enkä tule avaamaankaan. Olen yhden kerran joutunut sen vuoksi lakia tuntemattoman kassan uhkailun kohteeksi hänen sanoessaan pyytävänsä vartiomiehen paikalle. Sanoin että senkus pyydät, mutta minulla on jo kiire kotiin joten en ehdi odottelemaan.

    Esko Aho on toiminut täysin oikein ja lainmukaisesti tuodessaan kiikarin stadionille ja katsellessaan sen läpi kisatapahtumia. Myöskään stadionilla valokuuvamista ei voi estää, jos valokuvaaminen kohdistuu julkiseen kilpailutapahtumaan. Yksityishenkilöllä on Suomessa täysi oikeus ottaa valokuvia omaan käyttöönsä. Jälkikäteen on selvinnyt, että kieltovaatimukset ovat perusteneet joidenkin kisatapahtumia tallentavien yritysten vaatimuksiin. Suomessa noudatetaan kuitenkin Suomen lakia eikä yritysten vaatimuksia.