mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2066 aloitusta · 26234 kommenttia
- Työnteko ei ole mikään itseisarvo. Eivätkä ihmiset yleensä tee työtä toiselle ilmaiseksi Sellainen työ, mistä maksetaan toimeentuloon riittävää palkkaa inhimillisissä työoloissa, kannustaa kyllä.
Historia kertoo meille ihan toisenlaista tarinaa. Köyhissä maissa, joissa tuloerot ovat suuri, se kyllä kannustaa työhön, mutta jossakin muualle kuin omassa maassa. Tämä lisää siis painetta siirtolaisuuteen. Se on ollut tuttua meillä Suomessakin 1800-luvulla sekä 1960- ja 70-luvuilla massamaastamuukon aikohin. Runsaat 5 % väestösä otti noin 50 vuotta sitten hatkat Suomesta.
Toiseksi se oli maamme itsenäistymisen aikoihin väkevä kannuste vallankumoukseen ja sitä myös silloin yritettiin mutta huonoin tuloksin. Siitä otettiin opiksi ja vähitellen tuloeroja alettiin pienentää ja huonotuloisten asemaa parantaa.
USAssa oppisi on vallalla. Prosentti kansasta voi erittäin paksusti, valtaosa tulee toimeen, jos uurastaa kahdessa työssä pitkiä päiviä. Syrjäytyneet asuvat kadulla eivätkä tule koskaan työllistymään. Maan polittiset olot ovat muuttuneet erittäin epävakaiksi. Arbeit macht frei ei oikein toimi sielläkään. Ja nyt tekoäly-yritysten toiminta-ajatuksena on vapauttaa suuri osa ihmisistä työn ikeestä.
Työnteon sijasta joudumme tulevaisuudessa pohtimaan tulonjakoa. Toimeentulon takaava työ voi olla tulevaisuudessa arpalippu, jossa lukee, että joka kahdeskymmenes arpa voittaa. Päävoittoja on tarjolla vain harvoille ja usein ennakolta valituille. Kuten kansanedustaja Anna Kontula puhui asiasta eduskunnan seminaarissa hänenlaisensa kommunistien unelma työn orjuudesta vapautumiseksi voi toteutua tällä vuosisadalla. Sitten jää vain pohdittavaksi se, miten itse kukin voi elantonsa hankkia. Tietenkin se hankitaan varastamalla, jos muuta keinoa ei keksitä.
Porkkanaksi tarjoamisi verohelpotukset tarkoittaisi sitä, ettei julkinen valta saisi sitäkään verokertymää, jonka se vielä nykyisin saa. Näitä pienituloisia olisi sankoin joukoin ja sitten niitä, jotka saivat sen joka 20. arpa voittaa arvan. Yrityksille myönnettäisiin tietysti verohelpotuksia sellaiselle maailmankuvassa. Vaikka miten asiaa vääntelen, ideasi vaikuttaa erittäin ylioptimiselta ja epärealistiselta historiaa ja muuta todellisuutta vasten tarkasteltuna. Luottaisin paljon enemmän tulevaisuutta työkseen pohtineiden asiantuntijoiden tulevaisuusvisioihin. Niihinhän Kontulakin perusti ajatuksiaan, kun hän itse istuu tulevaisuusvaliokunnassa yhdessä mm. Timo Harakan ja Martin Paasin kanssa. Tulevaisuuden miettijöille on nyt ylipäätään suurta kysyntää, koska maailma muuttuu niin nopeatahtisesti. On tärkeää onnistua haarukoimaan oikea suunta mahdollisimman ajoissa. - Voi mennäkin, mutta kun katsoo Tuomiojan tapausta, niin hänen isänsä ideolgia oli tyystin toinen kuin äidinpuoleisen isoäidin ja äidin. Valikoituuko siitä silloin puolet molemmilta puolin?
Antti Kaikkonen oli aiemmin naiiimisissa demarikansanedustajan kanssa. Heidän liittonsa taisi päättyä lapsettomuuteen. Mutta jos he olisivat saaneet lapsia, olisiko tästä tullut automaattisesti punamultalapsi? - On vaikea sanoa, kuinka tavoitteellisesti persut ovat Venäjä-mielisiä. Itse olen taipuvainen ajattelemaan tässä positiivisesti ja uskon, että tässä on kyse samasta ilmiöstä kuin Pisa-tulosten heikentymisessä. Some ja lyhytjänteisyys valtaavat alaa järjen käytöltä, loogiselta päättelyltä ja pitkäjänteisyydeltä. Persujen poliitiikan tavoitteet ovat hyvin kummallisia ja monasti vastoin kaikkea tietoa asiasta. He eivät vaan tajua. Tämä on siis myönteinen arvio persuista. he toimivat tyhmyytensä vuoksi, eivätkä ole tahallaan edistämässä Venäjän agendaa. Mutta panee se kyllä toisaalta miettimään sitä, että voiko ihminen todella olla niin tyhmä.
EUn yhtenäisyyden murentaminen ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien murentaminen ovat kummankin suuren öljyntuottajamaan eli Venäjän ja USAn politiikan tavoitteita. Heikko Eurooppaa on helppo hallita. Persujen suuri tavoite on heikko Eurooppa ja sen myötä vielä heikompi Suomi. Persut ovat impivaaralaisia, jotka uskovat, että kun piiloutuu omaan perunakuoppaansa, asiat ratkeavat kuin itsestään. - Kuten tuossa toisessa kommentissa jo oikaistiin, niin jos jossain 0n 100 % vajetta, se on ymmärryksessäsi.
Eikä pääseminen ole mikään syy lähteä jonnekin muualle. Aiotko sinä nyt muuttaa jonnekin muuhun maahan vain sen vuoksi, että pääset sinne. Ilamstonmuutos vaikuttaa mm. sitä kautta, että elämisen edellytykset heikkenevät. Jos olet seurannut noita lämpötiloja Espanjan ja Ranskan osalta, ehkä ymmärrät, että Marokossa ja Algeriassa on voinut olla vieläkin kuumempaa. Isot osat näitä valtioita on jo valmiiksi hiekkaerämaata. Kun elinehdot siitä kuumuuden ja aavikoitumisen kasvun vuoksi edelleen heikentyvät, se tarkoittaa sitä, että ihmiset alkavat pohtia muuttamista muualla, vihremmän ja viilemmän alueen maihin. Kun sitten avautuu mahdollisuuksia lähteä, niin lähdetään. Venäjän propaganda ja rikollisten bisnesmiehet pyrkivät yllyttämään tähän muuttoon. Ja persut menevät heti ensimmäisten joukossa tähän Venäjä-vipuun, kun tavoitteena on hajottaa EUn yhtenäisyyttä. Miksi te persut olette niin onnettomia järjen käytössä? - Olet ainakin osin oikeassa, kun katsoo persujen kirjoitusten tasoa. Sen perusteella ainakin joidenkin kantaväestöön kuuluvien kouluopetus ja suomenkielen taidon opetus on tuloksista päätellen laiminlyöty. Se johtaa persuuntumiseen näiden kohdalla. Sama koskee mielenterveyttä. Sekin lainlyönti näkyy tälläkin palstalla persujen kirjoituksista.
Tällainen laiminlyönti on väärin eikä se ole tasa-arvoista. Suomenkielen opetuksen osalta tämän vielä ymmärtää. Maahanmuuttajien tarve saada suomen ja ruotsin kielen opetusta on ilmenen. Kantasuomalaisten oletaan osaavan sitä välttävästi jo ennen kouluikää. Persuuntumisen estämiseksi ja oman elämänhallinna parantamiseksi koulupudokkuuden vaarassa oleville pitäisi lisätä tukiopetusta ja yrittää motivoida heitä kiinnostumaan opintiestä, koska se johtaa yleensä aina ns. parempaan elämään. Ja samalla saadaan siis persujen kannatusta alas. Tyttöjen osalta tämä toimii jo nyt. He ottavat koulunkäynnin tosissaan, ovat korkeammin koulutettuja kuin pojat ja välttelevät persujen äänestämistä. Tytöt osoittavat, että tämä resepti toimii. Vihervasemmiston kannatus naisten keskuudessa on nyt yli 50 %, menisikö persuilla edes 5 % rikki.
Ehdottomasti siis lisää paukkuja kouluopetukseen, sivistämiseen ja mielenterveystyöhön. Purra ei tätä tietenkään halua, koska ymmärtää, että se tarkoittaa hänen puolueelleen kannatuksen laskua. - Mihin perustuu tietosi, että Hella Wuolijoelle olisi kelvannut NL:n valtaama Suomi? Talvisodan lopulla hän ainakin toimi aktiisesti sen puolesta, että Suomen ja NL:n välille saataisiin rauha.
Avauksesi taitaa perustua ainakin osin Timo Vihavaisen blogikirjoitukseen. Siinä hän ei sano, että Hella W. vaati Tannerille kuolemantuottamusta vaan lisäsi siihen yhden sanan eli "tiettävästi", mikä kertonee, ettei Vihavainen ollut täysin varma asiasta. Blogin jatkokommenteissa tämä asia nousi esille ja kommentoija kirjoitti, että kuolemantuomiota oli vaatinut Hertta Kuusinen ja tämän Tanner jätti tervehtimättä. Vihavainen itse kommentoi tätä kirjoittamalla, että hän saattoi sekoittaa tässä Hella W:n Hertta Kuusiseen. Eli tämmöistä se on persutyyppisen huhuilun kanssa. "Kuulun sentraali-Santralta jne."
Ei Hella W. saanutkaan toimia aina Suomessa. Hänethän tuomittiin vuonna 1943 elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen venäläisen desantin majoittamisesta ja syöttämisestä.
Hella W. oli Erkki Tuomiojan isoäiti äitinsä puolelta. Tuomiojan suku on ollut poliittisesti aktiivista sukupolvesta toiseen. Hänen isänsä Sakari Tuomioja oli puolestaan useammankin kerran ministerinä ja myös pääministeri 1950-luvulla. Hän ol myös puolueensa Vapaamielisten Liiton sekä Kokoomuksen yhteisenä presidenttiehdokkaana vuoden 1956 vaaleissa. Tuomiojan suvussa on siis sekä vasemmalle että oikealle kallellaan olleita. Erkin äiti Vappu Tuomioja eli Hellan tytär ei ollut poliittisesti aktiivinen mutta poikansa mukaan vasemmistolainen. Vasemmistolaisuus vaikuttaisi olevan äidin suvun perintöä, mutta intellektuellinen perehtyneisyys ja rationalismi taas isän perintöä. - Vai okein taistolainen. Jos minä olen taistelijaluonne, oletkos sinä sitten perunakuoppaan piiloutunut pelkuri? Kuka toinen kehui. Arskako, jolla on myös tunnetusti taistelijakokemusta, kun ollut Kapin tavoin sotilaana rauhanturvajoukoissakin. Se vaatii sitä taistelijan asennetta, päätä ei voi panna pensaaseen. Ja sinä se vaan jaksat haukkua meitä taisteluun valmiita. Arskaa ei näy vaan alla, päällä eikä sivulla. Siinäkin laskit tapasi mukaan palturia. Eikä ketään muutakaan "toista".
Mutta virkistetään nyt kuitenkin apeaa mieltäsi vanhalla taistelulaululla, siis niiden taistolaisten taistelulaudulla. Vetää kyllä Kalle Holmberg aika komeasti ja taisipa olla Heikki Kinnunenkin yleisön joukossa, jos kuvasta okein näin, Paattisten työväentalolla vuonna 1972 Vappuaattona. Minä en ollut kuuntelemassa, vaikka ihan komea esityshän tuo oli.
https://areena.yle.fi/1-50142019 - Ei korjaa itse itseään. Sehän tässä juuri onkin. Keynesin oppi syntyi tästä havainnoista. Markkinatalous ei alkanut korjaamaan 1930-luvun suuren laman tuhoja. Itse asiassa vuonna 2029 alkanut lama kesti kaikkiaan 12 vuotta. Vasta sodan tarvitsemat investoinnit alkoivat nostaa USAn BKT:n suurta lamaa edeltvälle tasolle.
USAssa laman kimppuun kävi presidentti Franklin D. Roosevelt, joka sovelsi keyneslaisyyden oppeja. Pääpointti siinä ol juuri julkisten investointien aloittaminen. Se tapahtui velkarahalla, mutta ajatuksena oli, että inflaatio hoitaa velan. Talous alkoikin kohentua ja Rooseveltin suosio kasvoi huimasti. Tulevatkin presidentit sovelsivat Keynesin oppeja aina Nixonin kauteen saakka ja lopullisen niitin sille antoi vasta presidentti Clinton 1990-luvulla. New Deal -ohjelma sisälsi sosiaalipoliittisia uudistuksia sekä pankkien valvonnan lisäämistä. Erityisesti viime mainittu hiersi okeistoa. Pankkeja kiellettiin pelaamalla säästäjien rahoilla pörssissä.
Finanssikriisin (2009) jälkeen toteutettiin käytännössä myös keyneslaisia operaatioita kysynnän kasvattamiseksi. Tämä tapahtui USAn keskuspankin FEDin valtavalla rahanpainannalla. Siinä ei siis otettu velkaa vaan painettiin lisää rahaa. Lopultahan sellainen johtaa inflaation kasvamiseen jopa vaarallisen suureksi. Tämä lienee vältetty USAssa sen vuoksi, että teknologiateollisuus kasvaa niin suurella vauhdilla, että se pitää kysyntää yllä edelleen.
Elvyttävät toimet eivät jää päälle, koska niiden päällejättämiseen ei ole syytä. Sehän aiheuttaisi inflaation nousua ja työvoimapulaa nousukaudella. En ymmärrä näkemystäsi tältä osin lainkaan. Julkisia investointeja ei nousukauden aikana tasata, vaan ne lopetetaan. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Tällaisia ratkaisuja tehtiin aikoinaan Suomessa esim. kolmikantaisissa työmarkkinasopimuksissa, joissa valtio oli siis kolmantena osapuolen. Maltillisten palkkaratkaisujen puoltamiseksi valtio lupasi veronalennuksia ja julkisten investointien kasvattamista silloin, kun oltiin talouden laskuvaiheessa. Eihän sellaista tarvittu nousun alettua. Kun nousuvaihe sitten kasvatti myös valtion ja kuntien tuloja, niistä syntyi ns. jakovaraa, jota käytettiin hyvinvintiyhteiskunna rakentamiseen. Minusta vähän tuntuu, ettet erota tässä kysyntää pönkittäviä elvytystoimia sen saavutusten jakamisesta. Ongelmiahan syntyy siitä, jos kasvukauden hedelmiä aletaan jakaa enemmän kuin on ansaittu, mutta se on eri asia eikä liity keyneslaiseen kysynnän kasvattamiseen.
Sanotaan nyt vaikka tuoreena esimerkkinä Turun radan rakenteminen, jos se aloitetaan. Se ollisi viisasta ajoittaa nousukauden jälkeiseen aikaan, jos noudateen Keynesin oppeja. Investointi loppuu tietysti siinä vaiheessa, kun rata on valmis ja rahat käytetty. Ei se mitenkään jää päälle vai meinaatko, että radan rakentamista jatkettaisiin meren alitse tunnellisissa Tukholmaan asti. - Nyt löytyi. Stubb on nähty Eppujen jäähyväiskonsertissa Tampereella.
- Jo tässä hallituksella on käynyt niin, että lapasen sijasta hallitusta johtaa käytännössä Purra. Nuijaa valtioineuvoston koukouksissa heiluttaa edelleen Orpo, mutta jos Purran käskee Orpoa napauttamaan sillä omaan päähänsä, tämä tottelee. Sen jälkeen Purra vaan sanoo, että pääministerin sijaisena hän päättää nyt Orpon puolesta, kun tämä nukahti.
Orpo valitsi Rydman hallitukseen sen vuoksi, että Orpo alkoi vittuilla hänelle ja pistää persuja rasismikoulun penkille. Rydman on tunnetusti Orpon vihamies Kokoomus-ajoilta, joten Purra ajatteli, että riidelkööt nyt hallituksessa keskenään, niin hän voi hoitaa pääministerin varsinaiset tehtävät. Purra näytti Orpolle kahdesti, että kun hänelle aletaan pottuilla, Rydman valitaan hallitukseen Orpon kiusaksi. - Rydman ei ole vainkoministeri. Kun Orpo alkoi painostaa Purraa rasististen lausuntojen anteeksipyytämisestä, Purralta paloi päreet ja hän päätti kostaa valisemalla eronneen Junnilan tilalle Rydmanin. Valinta ei ollut sattuma vaan harkittu kosto Orpolle. Kaikki tiesivät, että Orpo ja Rydman ovat julkisia vihamiehiä keskenään. Purra halusi valita Rydman tietäen, että Orpo saisi siitä sätkyn. Orpo tietysti salasi tunteensa mutta välit Purraan viilenivät samantien. Purra valitsi vielä toisenkin kerran Rydman kertoakseen, ettei Orpo en ryttyile hänelle. Hallistuksen johtaminen onkin luisinut Purran käsiin. Rydman on nähnyt tämän läheltä ja sen innoittama ehdottanutkin, että persuista voitaisiin vaalien jälkeen tehdä virallisestikin pääministeripuolue vaalituloksesta riippumatta. Rydman ajattelee, että lapasen johtamaa Kokoomusta voidaan viedä niin kuin litran mittaa.
- Viljelijöitä lienee 50 000 - 70 000. Ehkä heistä valtaosa on kristillisiä. Kepu sai viime vaaleissa 350 000 ääntä (11 %). Kepu voisi siis laihtua 50 000 kristilliseen maanviljelijä-äänetäjään. Pannaan tähän nyt kuitenkin tuplaten eli 50 000 lestadiolaista kaupan päälle. Ja vielä elossa olevat umpkepulaiset eli toiset 50 000. Näin pääsemmekin Kepun tavoitekannatukseen eli 150 000 (4 - 5 %). Elikkä tillisilliä - oikea tuntuun olevan suunta.
- Avauksessa esitetty näkemys on minusta vähintään oikeansuuntainen. Demarit eivät ole kaiken kattava yleispuolue eikä keskustalainenkaan. Riippuu tietysti sitä, miten keskustaan kuuluminen määritellään.
Demarit ovat olleet perinteisesti pieni- ja keskitulosia palkansaajia edustava puolue. Palkansaajia on suuri osa väestöstä, joten kannatuspotentaali on laaja. Puolue pyrkii kuitenkin kattamaan politiikkansa kohderyhmän vauvasta vaariin. Tämän takia lapsiperheiden tukeminen ja eläkeläisistä huolenpito on kuulunut puolueen politiikkaan. SDP:n kannatus eläkeläisten parissa onkin korkea. Niiden jotka ovat entisiä duunareita. Eläke-edut ovat määräytyneet työuran aikana. Palkansaajien etujen ajaminen kallistaa demareita enemmän vasemmalle kuin keskustaan.
SDP.tä on pidetty myös työn puolueena. Se on tarkoittanut, että ihmisten toimeentulo perustuu ensisijaisesti työntekoon. Siksi puolue on vastustanut mm. kansalaispalkkaa ja esim. kotihoidontukea. - Sinulla ei kyllä tuon perusteella tuon taivaallista ymmärrystä keyneslaisyydestä. Sen perusideanahan oli korjata kapitalistisen markkinatalouden haittoja kuten massatyöttömyyttä. Ennen muuta keinona oli suhdanteiden tasaaminen. Tämä tapahtui siten, että julkisia investonteja ajoitettiin taloudellisiin matalasuhdanteisiin, jolloin työttömyydeltä voitiin välttyä. Keynesläisyys pitää kysyntää talouden pyörittämisen perusdynamona, jota vahvistamalla saadaan talouskasvua. Tästä esimerkkinä on edelleen vasemmiston vaatimukset siitä, että verohelpotuksia tulee suunnata pieni- ja keskituloiseen, koska nämä laittavat saamansa tulonlisän kaikkineen sukavarren sijasta kulutukseen, mikä puolestaan elvyttää yritystoimintaa. Julkisen sektorin menot tietysti kasvoivat, jos aloitettiin uusia väylä- ja rakennushankkeita. Julkisen sektorin kasvattaminen ei liity keyneslaisyyteen. Se oli seurausta hyvinvoinnin kasvusta, jolloin kaikenlaisia palveluja terveydenhoidossa, koulutuksessa, kulttuurissa, sosiaaliturvassa ym. voitiin kasvattaa. Rakennettiin siis hyvinvointivaltio talouskasvun avulla.
- Tilanne oli samantyypinen sotien jälkeisessä neukkuajan Suomessa. Silloin hyppy demarien äänestäjästä komujen äänestämiseksi oli liian paha suoritettavaksi. Demari äänesti mieluummin kokoomuslaista kuin komua. Komu taas äänesti mieluummin kepulaista kuin demaria. Liittoumat olivatkin SDP-Kokoomus ja toisella puolen Kepu-SKDL. Tämä huipentui vuonna 1962, kun SDP, Kokoomus, Vennamon Pientalon poikien puolue, RKP:n enemmistö ja pari liberaalipuoluetta osittain asettivat yhteiseksi ehdokkaakseen oikeuskansleri Olavi Hongan. Kekkosta tukivat Maalaisliitto ja komut sekä vähemmistö RKP:sta ja enemmistö Kansanpuolueesta. Honka-liitto kaatui noottikriisiin, jota on epäilty Kekkosen ja K-linjan tilaustyöksi Kekkosen voiton varmistamiseksi. Kepun ja komujen liitolla on ptkät perinteet. Lisäksi maaseudulla ja Pohjois-Suomessa komut olivat vasemmiston ykköspuolue. Lakeuksilla ei pilkata jumalaa eli Kekkosta. Jotenkin näyttää edelleen, että Kepussa on enemmän ymmärrystä Vasemmistoliiton kuin demarien politiikalle. Se johtunee historian lisäksi aluepoliittisten näkemysten yhteneväisyydestä.
Kepu on aina kyennyt sopimaan vasemmistopuolueiden kanssa jakopolitiikasta eli sulle-mulle jaoista. Kepu vihaa säästöpolitiikkaa, koska se tuo Kepulle pelkkiä hankaluuksia. Kyläkoulujen lopettaminen ja terveys- ym. palvelujen etääntyminen yms. ovat tästä esimerkkejä. Kokoomus ja persut haluavat säästää kaikesta mahdollisesta ja ajavat yövartiovaltiota. Tämä on Kepulle äärimmäisen kiusallinen tavoite. - En sanoisi, että ovat erittäin kaukana toisistaan, mutta eivät myöskään ole erittäin lähellä toisiaan. Näitä puolueita yhdistää muutama samaan suuntaan virtaava pohjavire.
Yksi sellainen on impivaaralainen maailmankatsomus. Uppoudutaan itseemme pakoon pahaa maailmaa. Tämä näkyi kepulaisten vastustaessa EUhun liittymistä 1990-luvulla ja persuilla poliittinen tavoite on erota EUsta. Persuilla tämä näkyy myös vahvana maahanmuuttovastaisuutena. Kepun johdossa on ollut paljon arvoliberaaleja, joiden politiikka on osin eronnut kannattajien näkemyksistä. Siksi virta on käynyt persuihin päin. Tästä esimerkkinä erittäinkin osuvana on Pekka Aittakummun loikkaus persuihin. Kepulainen lestadiolainen löysi muitta mutkitta uuden poliittisen kodin persuista lähinnä varmaan sen vuoksi, että persujen johto on paljon konservatiivisempaa kuin Kepun. Varmaan rakkauskin veti Aittakumpua, mutta tuskin nyt pelkästään.
EU-vastaisuuden perinne (impivaaralaisuus) ja konservatiivinen arvomaailma (koti-uskonto-isänmaa) yhdistävät ruohonjuuritasolla näitä kahta puoluetta.Kepussa vaan seinät ovat leveämmällä eli porukka voi vaeltaa Pride-kulkueesta suviseuroihin kuten Soini asiaa sanoitti. Yhteistä on myös sosiaalidemokratia-vastaisuus. Kepukaan ei koskaan ole lukenut päävastustajakseen kommunisteja vaan nimenomaan demarit. Persuille demarit ovat samalla tavoin suurin kauhistuksen aihe. Tämä on sama on tarttunut aika vahvasti myös Kokoomuksen konservatiisempaan osaan. Esim. Kokoomuksen ruotsinkieliselle vastineelle RKP:lle demarit eivät sen sijaan ole koskaan ollut mikään päävihollinen kuten ei myöskään Kokoomuksen liberaalisiivelle.
Demaripelkoon on kyllä syynsä ja aihetta. Kun tarkastellaan pääsyitä siihen, miksi vihervasemmiston kannatus on kasvanut, pääsyylliseksi nousee tasa-arvoinen kolutuspolitiikka ja ylipäätään tasa-arvo, mitä SDP on iät ajat edistänyt. Se nosti Suomen neidot valokeilaan ja avasi naisille sosioekonomisen aseman nousun ja itsellisen aseman. Vihervasemmisto saa asiasta kiitoksen naisilta. Naisten osalta meillä on viimeisen gallupn perusteella vihervasemmistolainen enemmistö. Naiset ovat uhka miehiselle konservatismille. Kyllä siellä puolen aitaa on havaittu naisten suuri merkitys Suomen yhteiskuntarakenteen muutoksessa. Vihervasemmisto vetää naisia puoleensa sitä enemmän sen mukaan kuin tämä kehityskulku etenee. Kokoomuksessa asia on noussut nyt akuutiksi ongelmaksi. - Ja keksustasuunatisetkaan eivät odota 16,5 %:n ylitystä. He odottavat 12,5 %:n alitusta. Persut eivät odota mitään, sillä eivät muista mennä äänestämään.
- Eivät demarit enää odotakaan 16,5 %:n ylitystä. Sen yli on jo menty että heilahti. Nyt demarit odottavat jo 26,5 %:n ylitystä.
- Tarkoitatko näitä?
https://pride.fi/pride-media/suomen-tasavallan-presidentti-alexander-stubb-ja-puoliso-suzanne-innes-stubb-ovat-helsinki-pride-viikon-suojelijoita-vuonna-2025/ - No niinpä onkin. Vielä kun joku kertoisi, että mitä kaikkea siihen Kepuun ja sen politiikkaan kuuluu, olisi helpompi tehdä rajauksia. Osaisitko sinä kertoa? Tässä joku aika sitten tein avauksen, missä oli suora lainaus Kepun ympäristöpoliittisesta linjauksesta ja pyysin keskustelijoita kertomaan, että mieltä he olivat politiikkalinjauksen sisällöstä. Osa kaiketi kepulaisista piti sisältöä vihervasemmistolaisena höttönä, mitä pitää kaikin tavon vastustaa. Avaus oli minusta ihan sitä itseään eli Kepun poltiikkaa, kun sisältö oli kaivettu suoraan Kepun poliitiikan linjasta. Silti se poistettiin. Osaatko kertoa, miksi Kepun politiikkaakaan koskeva sisältö ei sopinut keskustelun aiheeksi. Sen vuoksi tässä on aikalailla ymmyrkäisenä, että mikä sitä Kepun politiikkaa on, jos ei edes puolueen dokumentoidut linajukset.
Please, kerro nyt ja viisasta meitä, kun jatkuvasti tunnut kyseenalaistavan eri avausten kuulumisen tälle palstalle.