mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Lännen syyttäminen Ukrainan sodasta on tosiaankin Venäjän peliä. Kukaan ei ole koskaan luvannut, ettei Nato leviäisi itään. Kyse on James Bakerin lausunnosta vuonna 1990, jolloin NL ei ollut vielä hajonnut eivätkä esim. Baltian maat olleet vielä itsenäistyneet. Bakerin lausunto koski ainoastaan Saksaa, koska ajatus Saksojen yhdistymisestä joskus tulevaisuudessa oli noussut esiin. Tuossa vaiheessa elettiin vielä neukkuaikaa ja DDR oli hengissä vaikkakin henkitoreissaan. Saksojen yhdistyminen tapahtui sitten loppuvuodesta 1990. Kyse ei siis ollut edes mistään vakuutteluista vaan koski vain itäistä Saksaa. Presidentti Bush (vanhempi) ei hyväksynyt ulkoministerinsä ajatuksia missään vaiheessa. Eli kyse oli vain Bakerin löyhästä puheesta ja koski vain entisen DDR:n aluetta.

    Suomessa ei nyt erityisemmin ole mitään natseja, mutta ääri- ja laitaoikeistolaisia kylläkin. Suomessa Venäjä-mielisyyttä ei käytännössä esiinny lainkaan eikä sillä ole merkitystä. Sen sijaan esim. Saksan äärioikeistolainen AfD on avoimesti Venäjä-mielinen puolue eikä tue lainkaan Ukrainan auttamista. Samanlaisia äärioikeistopuolueita on myös Ranskassa ja Iso-Britanniassa, Italiassa jne. Laitaoikeistolainen Unkari on valtiona Venäjä-mielinen. Merkittävä Venäjä-mielisyys yhdistyy kokonaisuudessaan ääri- ja laitaoikeistoon. putler itse on samaa äärioikeistolaista ideolgiaa, nationalismia eli sen äärimuotoa, joka alkaakin sitten olla juuri sitä natsismia.

    Kaikkein yllättävin ja hankalin asia on se, että Trumpin USA on kääntynyt Venäjä-mieliseksi ja EU-vastaiseksi. Trump on vallanhimoinen hölmö, joka menee populismin mukana. Ideolgisesti USAn uuteen linjaan näyttäisivät eniten sitoutuneet varapresidentti Vance ja puolustusministerinHegseth. Tässä se USAn päähölmojen kolmikko onkin. Sitä voi vielä täydentää vielä Steve Withcockilla ja Driscollilla, jotka ovat näitä Trumpin "erikoismiehiä" eli lik aisen työntekijöitä. Vance lienee ideologinen pääpiru, joka on käynyt välillä haukkumassa eurooppalaisia vääristä arvoista, jotka uhkaavat Eurooppaa eikä Venäjä. Samaa virttä veisaa Unkarin Victor Orban.
  2. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku ja Oulu menevät jonkun verran yli keskiarvon. Eivät reippaasti, vaan jonkun verran.

    Näiden kaupunkien keskimääräistä suurempiin tukiin on selvä perussyy. Se on asumisen kalleus. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat usein vähintään kaksinkertaiset verrattuna haja-asutusalueisiin. Jos haja-alueilla asuminen olisi yhtä kallista, tuet olisivat helposti kaksinkertaiset nykytasoon verrattuna. Haja-aleuilla ongelmana on koko ajan heikentyvä huoltosuhde. Vanhusten määrä kasvaa ja nuorten laskee. Lisäksi nuoret naiset karkaavat paremmille apajille. Suurissa kaupungeissa tukien varassa elävät siis pääosin ne, joilla itse hankittu toimeentulo ti työn puute ei riitä lähinnä asumiskustannuksiin.
  3. Hesarin juttu ei ole miltään osin virheellinen, asiantuntematon ja populistinen. Päinvastoin se on täyttä faktaa ja perustuu selvitysmies Rantalan raporttiin. Rantala on eläkejärjestelmien asiantuntija.

    Ei rahoitusjärjestelmän rahoitusvajeesta ole syytettykään nykyisiä yrittäjiä vaan järjstelmää, joka sallii alivakuuttamisen. Tottakai huoltosuhteen muutos vaikuttaa eläkkeissä kuten se tekee palkansaajillakin. Palkansaajien eläkevakuutus on kuitenkin suunniteltu kestäväksi eikä alivakuutusongelmaa ole. Rahastointijärjestelmä on osa tätä kestävyyttä. Tietysti rahoitusjärjestelmän puute yrittäjäeläkkeissä on ongelman perussyy. Mutta sehän on juuri osa alivakuutusongelmaa. Jos rahastointijärjestelmä olisi aikoinaan rakennettu, se olisi nostanut merkittävästi yrittäjien elämaksuja. Maksujen nostaminen on aina ollut yrittäjille myrkkyä. Siitähän tässä on kyse.

    Kokoomus ja ministeri voivat nyt sitten alkaa rakentamaan sitä rahastointia. Veikkaan, että yrittäjät tulisivat protestoimaan sitä vastaan rajusti, koska se nostaisi huomattavasti eläkemaksuja.

    Fakta on se, että valtio maksaa vuosittain peräti 600 miljoonaa euroa yrittäjien eläkkeistä. Huomattava sosialisointi veronmaksajilta siis. Ja erikoista tietysti Kokoomuksen politiikan suuntaa vasten tarkasteltuna noin yleisesti. Sanat ja teot eivät aina vastaan toisiaan miltään osin. Ja yrittäjäeläkkeet eivät ole ainoa valtion taakaksi siirtyneet eläkkeet. Valtion on pääosin aina huolehtinut myös maatalousyrittäjien eläkkeiden maksusta. Tämä potti on vieläkin suurempi kuin muiden yrittäjien osalta. Valtion pussista menee noin 700 - 800 miljoonaa euroa (valtion maksuosuus noin 75 %) vuosittain tähänkin tulonsiirtoon. Yhteensä siis valtio tukee yrittäjien eläkkeitä peräti 1,5 miljardilla eurolla joka ikinen vuosi ennen, nyt ja todennäköisesti myös tästä eteenpäin. Palkansaajien työeläkkesiin valtion pussista ei mene senttiäkään.
  4. RIM (Blackberry-yhtiö) oli pikkutekijä Nokian resursseihin verrattuna. Nokia oli maailman johtava matkapuhelinyritys, mutta menetti johdon väärän tilanneanalyysin seurauksena asemansa ja joutui sitten lopulta luopumaan kokonaan matkapuhelinliiketoimesta. Täysi romahadus.
  5. Jokseenkin täyttä hölynpölyä taas kerran. Yritykset eivät maksa voitoistaan yritysten kuluja. Voitto tarkoittaa sitä, että yrityksen myynneistä on maksettu kulut. Kirjanpidossa tarkastellaan vain voittoa ennen veroja ja voittoa myös verot poislaskettuina. Sen jälkeen yrityisen yhtiökokous osakeyhtiöissä päättää voitonjaosta. Yhtiökokous voi päättää, ettei voittoa jaeta ulos vaan se siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan, jolloin sitä voi käyttää esim.investointeihin.

    Osakkaat voivat sijoittaa saamansa osingot takaisin yritykseen vain siten, että yritys päättää maksullisesta osakeannista eli lisää pääomaansa. Se että osingonsaaja ostaa markkinoilta yrityksen osakkeita, ei lisää senttiäkään yrityksen pääomia, koska osakkeen ostamisessa vaihtuu vain osakkeen omistaja. Yrityksen kannalta on aikalailla samantekevää, kuka yrityksen osakkeita omistaa, kun puhutaan passiivisesta omistamisesta. Yritysten pääoma ei siis lisäänny ostamalla yrityksen osakkeita markkinoilta tai ylipäätään keltä tahansa. Entinen päämisterikin myi yrityksensä amerikkalaiselle ostajalle ja kääräisi rahat itselleen. Hänen päätöksensä tarkoitti työn loppumista monelta yrityksen työntekijältä sen jälkeen. Myöhemmin koko yritys meni konkkaan. Rahaa uusiin yritysiin tulee paljolti ns. pääomasijoituksista. Näitä sijoittajia houkutellaan sijoittamaan esim. vuosittaisessa Slush-tapahtumassa uusiin kasvaviin yrityksiin. Pääosin tämä raha tulee ulkomailta. Onhan meillä syntynytkin muutama todella hyvin menestynyt yritys tällaista tietä. Nekin on pääosin myyty ulkomaille, nimittäin Supercell ja Wolt. Pienissä listaamattomissa yrityksissä raha jäisi helpommin yrityksen kasvuun, jos meiltä poistettaisiin osinkojen hyvitysjärjestelmä, joka on täysin posketon systeemi. Ruotsissa eikä juuri muuallakaan sellaista ole. Se vaan kertoo tässäkin ruotsalaiseten paremmuudesta suhteessa sumalaisiin.

    Väität, ettei ilman osinkoja monikaan sijoittaisi yrityksiin. Itselläni on vuositttain samanaikaisesti noin 10 - 20 yrityksen osakkeita omistuksessa. Pääosin ne ovat sellaisia, jotka eivät maksa lainkaan osinkoja tai pääosin pientä nimellistä osinkoa. Esim. suurin omistukseni amerikkalainen Nvidia maksaa vuodessa osinkoa noin 0,1 % tuloksestaan. Niillä osingoilla saa ehkä käytyä muutaman kerran halvassa kahvilassa munkkikahveilla. Yritys panee siis likimain kaiken voittovaransa kasvuun ja tuotekehitykseen. Tuloksena on ollut se, että tämä yritys on noussut maailman suurimmaksi yritykseksi ja luulen, että se kärkiasema ei tule ole seuraavanikaan vuosina uhattuna vaan tulee vain kasvamaan. Ainakin kolme seuraavaksi suurinta omistustani ovat sellaisia, jotka eivät maksa senttiäkään osinkoa. Osalla näistä yrityksistä on tapana kyllä hyvittää osakkeenomistajia ostamalla omia osakkeitaan ja mitätöimällä ne, mikä nostaa osakkeen arvoa, kun osakemäärä supistuu. Em. yritykset eivät harjoita edes tällaista hyvitystä. Sijoittavat osatavat näitä osakkeita pelkästään arvonnousun toivossa. Oman salkkuni kärkiosakkeet ovat nyt Nvidia, Palantir, Credo ja Nebius. Jokainen voi käydä katsomassa pörssilistoista, kuinka paljon näiden osakkeiden arvo on muuttunut jopa tämän vuoden aikana. Omalta kannaltani muutos on erittäin positiivinen ja kaikki ilman ihmeempiä osinkoja.

    Esimerkki kertoo myös todellisuuden toisesta osasta. Sijoittaja hakee yleensä suurinta mahdollista tuottoa sijoituksilleen. Minulla se on tarkoittanut sijoittamista pääosin amerikkalaisiin teknologiaosakkeisiin viime vuosina. Eli suomalaisista osakkeista aiemmin saamani osingot on sijoitettuna tuottaviin amerikkalaisiin yrityksiin, jotka eivät tippaakaan edistä suomalaisia investointeja. Suomalaisissakin olen kyllä suosinut sellaisia yrityksiä kuin Revenio ja QT Group, jotka eivät ainakaan silloin, kun niihin sijoitin, maksaneet lainkaan osinkoja. Ja olivat maamme parhaimmat eli kannattavimmat yritykset siihen aikaan.
  6. Osingonjako ei ollut syy Nokian matkapuhelintoimintojen romahtamiseen. Nokia ei edes maksanut erityisen suuria osinkoja muihin yrityksiin verrattuna. Nokian osinko oli ennen 2010-lukua 1 - 3 %. Nokian johto töppäsi stragiassa. Arvio älypuehelinten tulevaisuudesta oli negatiivinen, sitä pidettiin vain pienen eliitin puhelimena. Ehkä tämä arvio perustui osin siihen, että Nokian kommunikaattori ei saavuttanut suurta suosiota. Se oli ehkä jonkinlainen tabletin esiaste. Nokialla olisi ollut kyllä osaamista tehdä samat uudistukset, jotka Apple toteutti.
  7. Ei pitäisi palata sen paremmin sinun kuin minunkaan lapsuuteni aikoihin. Paluu takaisin johonkin vielä huonompaan kurjuuteen ei ole mikään ratkaisu mihinkään ongelmaan.

    Mitä se tarkoittaisi, jos palaisimme takaisin aikaan, jolloin työtä riitti paremmin kuin nyt. Tämä oli sotien jälkeistä aikaa aina 1990-luvun alkuun saakka. Jotta työtä riittäisi samalla tavoin kuin nyt jouduttaisiin luopumaan digitalisaatiosta, koneellistumisesta ja automatisaatiosta. Ajasta, josta luultavasti kerrot, pankkipalveluja ei ollut netissä vaan kaupunkien jokaisessa kadunkulmassa ja niissä pankeissa oli kymmenittäin pankkivirkalijoita. Ei ollut juurikaan itsepalvelumyymälöitä vaan ruokakaupoissakin oli iso joukko myyjiä tiskin takana myymässä tuotteita. Rakentamiseen ja metsätöihin tarvittiin vielä 1960-luvulla paljon ihmistyövoimaa. Sellainenkin ammatti kuin metsuri oli hyvin yleinen ja tavanomainen maaseudulla. Kymmenet metsurit on korvannut yksi metsäkoneen kuljettaja. Työvoiman tarvetta pyritään tavoitteellisesti koko ajan vähentämään. Se tarkoittaa, ettei työtä ole niin helppo löytää kuin 60 vuotta sitten.

    Työntekijä näkee työnhinnoittelun sitä vasten, mitä palkalla saa. Hän punnitsee sitä, elääkö palkalla vai ei. 1990-luvulla koettiin naapurimaassamme Venäjällä, mihin se, ettei omalla työllä ole mahdollista elää eikä elättää perhettään, johtaa. Venäjälle se johti silloin ns. toritalouteen, jota voi verrata kirppuritalouteen. Ihmiset myivät toisilleen kaikenlaista huonolaatuista rihkamaa. Rahaa luotiin yhteiskuntaan varastamalla. Rikollisuus karkasi täysin käsistä, mikä oli keskeinen syy siihen, miksi Venäjästä tuli nykyisenkaltainen totalitaristinen valtio. Yksi opetus tästä on se, että yhteiskunnan kannattaa oman etunsa vuoksi huolehtia siitä, ettei köyhyys karkaa käsistä.

    Kaikki lapset eivät suinkaan eläneet kovin hyvin silloin ennen vanhaan. Katukuvassa näkyi ainakin kaupungeissa asunnottomuutta. Ihmisiä eli siltojen ja veneiden alla suurehkoja määriä. Maaseudun pienviljelyköyhyyttä on kuvattu hyvin Mikko Niskasen elokuvassa Kahdeksan surmanluotia. Elokuvan pohjana oli todellinen elämä pienessä maaseutukunnassa. Kyse ei ollut haluttomuudesta tehdä työtä. Itse elin lapsuuteni Helsingissä perheessä, missä vanhemmat kävivät töissä. Mitään lasten päivähoitoa ei ollut paitsi jos oli varaa maksaa siitä. Naapurit ja talonmiehet katsoivat vähän lapsien perään. Oli ns. avainlapsi, mikä tarkoitti sitä, että kodin avain pantiin kaulaan roikkumaan, jotta pääsi kotiin, kun vanhemmat olivat töissä. Lapsista tuli tätä kautta aika itsenäisiä ja omatoimsia, niin hyvässä kuin pahassa. Kaikki eivät siitä selvinneet kovin hyvin, itse oli onnekas, kun koulunkäynti ja jalkapallo kiinnostivat.

    Aika kultaa helposti muistot, joten kannattaa ehkä muistella vähän tarkemmin ja omaa napaansa laajemmalta.
  8. Kommentissasi ollaan asian ytimessä. Yhdysvaltaisista yrityksistä kaikkein kannattavimmat maksavat vähän tai ei lainkaan osinkoja. Ne panevat voittovarat mieluummin yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen. Näin tekevät mm. M7 -yritykset (Nvidia, Google, Meta, Amazon, Apple, Tesla ja Microsoft) ja monet muut teknologiayritykset.

    Sitten on kuitenkin toinen rypäs yrityksiä, joiden markkinat ovat kypsyneet eivätkä juuri kasva. Niiden on sen vuoksi järkevää maksaa suuria osinkoja. Esim. Coca-Cola ei kykene myymään määräänsä enempää. Markkina ei kasva enää merkittävästi. Pohjoismaissa esim. Norjan pörssissä noteeratut öljy- ym. tankkeriyritykset ovat maksaneet jopa 10 - 20 prosentin vuotuisia osinkoja, mutta eivät investoi laivakannan lisäämiseen, ellei ole nähtävissä selvää tuotannon kasvua. Ne toimivat kannattavasti niin kauan, kun aluskanta on jonkun verran liian pieni suhteessa kuljetustarpeeseen.

    Suomessa investointihalukkuus on umpisurkeaa. Yritysten kannattavuus on myös heikohkoa. Osinkojen hyvitysjärjestelmä motivoi osingonjakoon ja hylkii ivestointeja listaamattomissa yrityksissä. Listatuissa elinkeinorakenne on mm. yritystukien vuoksi heikosti kannattavaa. Luovaa tuhoa ja uudistumista ei tapahdu. Tulitikut ovat niin märkiä, ettei niillä saada puita rouhuamaan. Jalostusasteet ovat myös matalia, joka kielii investointihaluttomuudesta. Ehkä neukkuaikojen tuudittamana ollaan edelleen jonkinlaisessa ylivarovaisuusmoodissa niin, että uskallusta puuttuu. Suomessa on poikamiesongelmakin. Uskallusta on puuttunut.
  9. Jep. Mukava sopia kahdenkeskisesti EUn kanssa, joka on tärkein vientialueemme. Ero tarkoittaisi noin 20 %n tullia, kun se nyt on EUn vapaakauppa-alueella 0 %. Ehkä voisi olla viisasta ensin katsoa, miten briteille on käynyt eron jälkeen.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011633535.html

    Suomi on viennistä riippuvainen maa. On täysin järjetöntä erota vapaakaupasta ja lisätä vientikustannuksia ja heikentää kilpailukykyämme. Tietysti on niin, että vaikeina aikoina itsetuhoisuuskin saattaa kasvaa, mutta kansakuntana meidän tulisi sitä kuitenkin välttää.
  10. Olet kyllä erikoisen lahjaton, kun et kykene löytämään mitään faktatietoa itse. Kaikki pitää esittää lautasella tuotuna. Kas kun et pyydä opettamaan lukemaan ja kirjoittamaankin puolestasi. Tietoa on vähän joka asiaan saatavilla vaikka kuinka. Vähän viitseliäisyyttä se vain vaatii.

    Kansantaloutta koskevat faktat ovat täysin eri asia kuin jotkut makohtaiset kokemukset. Ne voivat olla jollakin aivan erilaiset ja vastakkaiset kuin toisella. Sen vuoksi asioita pitää tarkastella koko kansantalouden näkökulmasta. Faktoja löytyy tilastoista ja tutkimuksista sekä muista selvityksistä. Otetaan tähän nyt linkiksi yksi, joista noita faktoja löytyy.

    Sen perusteella voidaan nähdä, että investointien määrä on Suomessa vähentynyt, kun ne ovat samaan aikaan kasvaneet Ruotsissa 40 %. Vuosina 2008 - 2022 Ruotsin investointiaste on kasvanut lähes 10 kertaa enemmän kuin Suomessa. Maksettujen osinkojen määrä sen sijaan ei ole Suomessa laskenut. Toinen Suomen kannalta eityisen heikko mittari on työn tuottavuus. Tämäkin on Ruotsissa 4 kertaa parempi kuin Suomessa em. aikavälillä.

    "Näin oli myös Suomessa 1990-luvun alkupuolelle saakka. Sen jälkeen yritykset eivät ole sijoittaneet Suomessa aikaansaamaansa tulosta takaisin reaalitalouteen, vaan yrityksistä on tullut nettosäästäjiä. Käytännössä yritykset lyhentävät lainoja ja/tai sijoittavat rahoitusinstrumentteihin ja/tai maksavat osinkoja omistajilleen." (lähde linkissä mainittu julkaisu)

    https://www.sitra.fi/julkaisut/suomen-talouden-haaste-numeroiden-valossa/#heading-mj01trss83e
  11. Eivät nämä kaikki esimerkit kerro mistään tehokkuudesta/tehottomuudesta.

    Julkisen talouden menot, joihin kuuluvat myös terveydenhoitomenot (kohdat 1 ja 4) riippuvat siitä, miten asian on kussakin valtiossa järjestetty. Pohjoismaissa esim. terveydenhoito ja koulutus ovat suuressa määrin julkisen vallan hoitamia, kun taas USAssa ne on enemmän yksityistyistetty. Se tarkoittaa, että ihmiset maksavat ne omasta kukkarostaan joko suoraan tai vakuutusten kautta, kun ne Suomessa ja pohjoismaissa maksetaan veroina. Mitä eroa on sitten sillä, maksaako ihminen esim. 1000 euroa vuodessa suoraan palveluntarjoajalle vai veroina. Molemmissa tapauksessa kuluttajan maksukyky heikkenee periaatteessa saman verran.

    Velkaa Suomi ottaa sieltä, mistä saa. USAn itsenäinen historia on pitempi kuin Suomessa ja varallisuutta on kertynyt pitemmältä ajalta. USAssa sitä on kertynyt aiempina vuosisatoina mm. maatallouden harjoittamista, mikä taas Suomessa ei ole ollut erityisen kannattavaa luonnonolosuhteiden vuoksi. USAssa on ollut myös paljon luonnonvaroja. Suomessa lähinnä metsä on ollut merkittävässä määrin hyödynnetty luonnonvara. USAhan on kertynyt ihmisille pääomia, mistä lainata. Suomessa ongelmana on aiemmin ollut se, ettei edes lainaa ole tahtonut mistään saada. Lisäksi USAn keskuspankki on itsenäinen toimija, joka voi tarvittaessa yksinkertaisesti printata lisää rahaa ja sitä se on tehnytkin valtavassa määrin. Rahan printtaamista rajoittaa ainoastaan inflaation vaara. Jos inflaatio kasvaa, printtaaminen pitää lopettaa ja nostaa korkoja. Esim. finanssikriisin jälkeen matalien korkojen aikana FED on printannut valtavat määrät elvytysrahaan USAn talouteen. Trump jakoi ensimmäisellä kaudellaan jopa ns. helikopterirahaa kansalaisille eli annettiin jokaiselle nippu seteleitä ilman mitään vastiketta. Sehän maksoi USAn liittovaltiolle vain setelipaperin ja sen printtaamisen hinnan. Inflaatio huolehti siitä, että suuri osa rahasta palasi takaisin "lahjoittajalle".

    Velan määrä ja se, mistä se on otettu ei paljonkaan kerro talouden tilasta. Jos sen perusteella arvosteltaisiin taloutta, Venäjä olisi taloudellisesti aivan huippumaa. Ulkomaanvelan määrä on nolla ja kokonaisvelan määrä aika olematon. En itse vaihaisi kuitenkaan Suomeen velkaantunutta taloutta Venäjän velattomaan mutta äärimmäisen tehottomaan ja heikosti kannattavaan talouteen.
  12. Sinulla se vasta niitä ajattelun esteitä tuntuu olevankin. Näet kaikki eri mieltä kanssasi olevat sosialisteina ja luulet selviäsi keskusteluista vain leimaalla eri mieltä olevat sosialisteiksi. Siis sen sijaan, että edes yrittäisit perustella näkemyksiä edes jotenkin loogisesti ja faktojen kautta.

    Itse esim. kannatan markkinataloutta enkä koe olevani sosialisti. Pikemminkin liberaali, joka kannattaa sosiaalisesti vastuullista talousjärjestelmää ja sellaista talousjärjestelmää, joka pyrkii uusiutumaan ja nostamaan työn tuouttavuutta niillä keinoilla, joilla se on parhaiten nostettavissa. Historia osoittaa, että ne ylivoimaisesti parhaimmat keinot ovat erilaisia keksintöjä ja innovaatioita. Niitä taas voidaan parhaiten hyödyntää lisäämällä ihmisten koulutusta.

    Sixten Korkman kirjoitti tänään (9.12) hienolla tavalla siitä, että demokratia on edistänyt parhaiten talouskasvua ja hyvinvointia. Demokratia on vähiten huono järjestelmä talouskasvun näkökulmasta. Se ei siis riipu siitä, ovatko kulloinkin vallassa oikeisto- tai vasemmistohallitukset. Demokratiaa on verrattu Korkmanin viittaamassa laajassa selvityksessä populistihallituksiin, jotka ovat joko oikeisto- tai vasemmistopopulistisia. Nykyäänhän ne ovat enimmäkseen oikeistopopulistisia. Populishallitusten toiminnan seurauksena kansalaisten hyvinvointi hiipuu vähintään 10 % demokraattisiin hallituksiin verrattuna. Nyt esim. Trumpin oikeistopopulismin aikana on siirrytty vahvasti protektionismin aikakaudelle, joka on yleensä aina tuhoisaa taloudelle. Tätä siirtymää johtavat nyt nimenomaan oikeistopopulistit. Valitettavasti. Kannattaa lukea Korkmanin kirjoituksia muutenkin. Hän on poikkeuksellisen viisas ja avarakatseinen ajattelija. Ja tuskin häntä voidaan ainakaan sosialistiksi syyttää.
  13. Ei väitteesi ole mikään fakta vaan pelkästään oma mielipiteesi. Kun tarkastellaan eri hallitusten aikaansaannoksia historiassa, mikään ei osoita, että oikeistohallitukset olisivat kyenneet mitenkään parempaan Suomen talouden osalta kuin punamultahallituksetkaan. Vasemmistohallituksiahan Suomessa ei ole juuri koskaan edes ollut. SDP-johtoisia hallituksia kylläkin. Jos katsotaan EU-aikaa, niin parhaiten Suomen talous kasvoi Paavo Lipposen (SDP) 8 hallituskauden aikana. Heikoimmin meni Esko Ahon porvarihallituksella ja nyt sitten lapasen oikeistohallituksella. Sipilän oikeistohallitus selvityi kohtalaisesti, muttei niin hyvin kuin Lipposen hallitukset.

    Parhaiden talouskasvusuosien hallitukset ovat pelkästään punamultahallituksia sotien ja NL:n hajoamien välisenä aikana. Silloin talouskasvu oli selvästi suurinta. Yrittäjyyttä saatiin ja talous siis kasvoi. Lipposen hallituksien aikana veturina oli maamme ylivoimaisesti menestynein yritys eli Nokia.

    Nämä ovat niitä faktoja. Faktat näkyvät esim. tilastoista BKT:n ja työllisyysasteen muodoissa. Oikeistossa saatetaan ymmärtää yritystalouden päälle paremmin kuin keskustavasemmistossa. Mutta keskustavasemmistossa tunnutaan ymmärtävän taas paremmin se, että tulevaisuuden talouskasvu edellyttää aina investointien kasvua ja osaamisen parantamista. Sen vuoksi yritystoiminnasta kertyviä varoja kannattaa laittaa uudelleen kiertoon esim. koulutuksen ja tuotekehityspanosten sekä talouden mahdollistavien infrahankkeiden (tiet, muut väylät, sähköverkot, oikeusvaltio jne.) avulla. Oikeistolla on enemmän taipumusta kotiuttaa saatuja voittoja lyhytnäköisesti pääosin omistajille.
  14. Työeläke on sosiaalietuus. Työeläkkeen peruste on vanhuuden turva, kun ihminen ei enää kykene elättämään itseään omalla työllään. Mikään vakuutus ei ole siirrettyä palkkaa vaan vakuutusturvaa. Palovakuutus ei korvaa mitään, vaikka olisit maksanut elämäsi aikana kuinka paljon tahansa eläkemaksuja. Vakuutuksen maksaminen edellyttää vakuutustapahtumaa kuten tulipaloa, varkautta, kolaria, sairastumista taikka tietyn iän (eläkeiän) saavuttamista.

    Työntekijä ja työantaja eivät ole missään sopineet, että työnantajan pitäisi maksaa työntekijälleen yhtään mitään, kun tämä ei enää ole yrityksen työntekijänä. Työeläkemaksut eivät ole millään tavalla korvamerkittyjä vaan ne ovat samaan tapaan kuin muutkin vakuutusmaksut yhtenä omaisuusmassana vakuutusyhtiöillä. Palkan siirtämisestä ei ole mitään sopimusta. Toki sellainenkin voidaan tehdä, mutta se ei ole silloin lakisääteinen eläke vaan esim. vapaaehtoinen eläke tai palkansiirto myöhempään ajankohtaan.

    Pakollinen työeläke on sinullekin ay-liikkeen neuvottelma sosiaaliturvaetuus. Sinun on vaan nieltävä tämä katkera totuus.
  15. Minun mielestäni kepulaisten tulisi irtisanoutua vihdoinkin Venäjän kumartamisesta maahan asti. Kekkosen perintö on näemmä lujassa.

    Venäjä on sodan aloittanut. EUn ei tarvitse osallistua suoraan sotaan, mutta sillä on kv. oikeuden perusteella oikeus auttaa hyökkäyksen uhriksi joutunutta. Aseapua Ukrainalle tulee edelleen kasvattaa, jotta se voi puolustaa omaa maataan ja itsenäisyyttään. EUn tulee lisätä pakotteita Venäjää kohtaan. Murhaajien ja hirviöiden kanssa ei kannata kaveerata. Sen sijaan EUn tulee varautua siihen, että verenhimoinen Venäjä valitsee Ukrainan jälkeen seuraavan uhrin. putler-paholaisen sanaan ei kannata luottaa. Venäjän kanssa ei pidä tehdä mitään yhteistyötä ennen kuin he alkavat noudattaa sääntömääräistä maailmanjärjestystä.
  16. En itse pidä näkymääni lohduttomana. Miksi se olisi lohduton? Näen sen päinvastoin sosiaalisesti ja taloudellisesti lohdullisempana kuin tämän nykyisen. Mikko Alatalo lauloi ihmisen ikävästä toisen luo. Erakoituminen on sallittu valinta, mutta harvat siihen kuitenkaan haluaa. Sosiaalisuus, talous ja kulttuuri kukoistavat siellä, missä on ihmisiä. Luin jostain venäläisestä Anadyrin kaupungista, missä asuu noin 3 000 ihmistä ja joka on taloudellisilla mittareilla mitattuna Venäjän vauraimpia alueita. Se sijaitsee Siperiassa meren rannalla vastapäätä Alaskaa. Meren jäätymisen vuoksi elintarvikehuolto on kuitenkin ongelmallista. Rahaa olisi mutta ruoka loppuu. Vodka ei kuitenkaan lopu ja kaupungin asukkaista huomattava osa on alkoholisteja. Kulttuuri on viinanmaksuista ja -näköistä. Työtäkin on kaivoksilla ja rahaa siis tulee, mutta sitä ei ole tuhlattavaksi juuri muuhun kuin viinaan. Elämä on siis samanlaista kuin ennen vanhaan suomalaisilla vodkaturisteilla. Mitään muuta ostettavaa ei niihin aikoihin lötynyt mistään Venäjältä.

    Ei kannata mennä uudestaan hunaja-ansaan, vaikka kuitu kuinka vetäisi siihen hirttosolmukkaan. Elämä on muutakin kuin kuitua.
  17. Historiaa on niin monenlaista. Toiselle historia sisältää lukuisan määrän epäoikeudenmukaisuuksia, toiselle taas pelkkää menestystä. Menneiden sukupolvien saavutukset voivat olla joko hyviä, huonoja tai jotenkin neutraaleja. Kaikkia niitä mahtuu Suomenkin menneisyyteen. Sotaveteraanien uhraukset ovat tietysti kunnioitusta herättäviä ja minusta on ihan hyvä, jos niitä edelleenkin muistellaan ja kunnioitetaan. Toivottavasti se on edes hienoinen maksu siitä, mitä he ovat tehneet oman henkensä ja terveytensä uhraamalla.

    Monelta muulta osin Suomen historia on enimmäkseen hyväosaisten historiaa. Itseäni ei häiritse vetereaanien esille tuominen vaan enemmän se elitismi, minkä ympärillä itsenäisyyden juhliminen pyörii. Rahvas kokoontuu tv:n ääreen katselemaan, miten hoviväki pukeutuu juhliin. Minun puolestani nämä juhlat voisivat lopettaa. Tai sitten muuntaa niin, että kutsuttavien yläikäraja on 15 vuotta ja toisessa päässä alaikäraja 80 vuotta. Muut voivat valmistautua seuraavaan koulu- ja työpäivään.
  18. Hyvä kommentti, mutta uskon valistuksen voimaan ja kovakalloisimmankin ihmisen oppimimiskykyyn. Ongelma voi olla enemmän siellä tahtopuolella. Jumi voi olla mahdollista aukaista, ainakin osalla paise voi puhjeta. Eivät kaikki ole toivottomia tapauksia, niin uskon. Kunnes toisin todistetaan. Aleksis Kivi kuvasi hyvin näitä kovakalloisia impivaaralaisia. Rovasti yritti karttakepin avulla lyödä oppia kalloihin. Ainakin pikku Eeron kanssa hän onnistui kohtalaisesti. Jos siis edes 1/7 valaistuu, niin onhan se ihan hyvä alku.
  19. Gallup-tuloksia voi tietysti manipuloida eli väärentää. Herää kuitenkin kysymys siitä, miksi jokin yritys tuottaisi huonolaatuista ja manipuloitua tietoa. On vaikea ymmärtää, mikä intressi näillä tutkimuslaitoksilla olisi haitata omaa mainettaan manipuloimalla tuloksia.

    Gallup-tulosten tulokset eivät osu koskaan täysin oikeaan. Sekin on likipitäen tilastollinen mahdottomuus, jonka osumatodennäköisyys on erittäin epätodennäköinen. Gallupit näyttävät parhaimmillaan oikeiden tulosten sijaan muutoksia ja trendejä. Jos puolueiden kannatusluvut muuttuvat selvästi, se on herättävä tieto. Puolueissa seurataan varmasti hyvin tarkasti näitä miitauksia, koska ne voivat jo itsessään vaikuttaa äänestäjien valintoihin. Joillekin se toimii herättäänä lähteä äänestämään vastukseen ennusteen oletettuja muutoksia, toiset taas olla voittajien puolella ja vahvistaa tulosta äänestämällä todennäköistä voittajaa.

    Eihän tässä yhteiskunnassa mikään ilmaista ole. Gallupit ovat tiedotusvälineille tietysti kustannus, jolla ne uskovat pystyvänsä myymään tuotettaan eli lehteään paremmin. Suhteellisen suuri osa politiikasta kiinnostuneista ihmisistä, haluaa tällaista vaalien väliaikatietoa. Suomessa säännöllisesti näitä mittauksia tilaavat YLE ja Hesari. Muutkin mediat ym. tilaavat näitä tutkimuksia harvempaan tahtiin. Yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa kysely- ja haastattelututkimukset ovat täysin pätevä ja yleisesti käytetty menetelmä hankkia tietoa jostakin asiasta. Tulokset eivät luonnontieteellisen tarkkoja, mutta parhaat saatavissa olevat jostakin asiasta. Suomessa kuten monissa muissakin maissa on hyväksytty väitöskirjatutkimuksia, joiden tulokset perustuvat mitä suuremmassa määrin kyselytutkimuksiin. Elinkeinoelämä käyttää hyvin laajasti erilaisia kyselytutkimuksia selvittääkseen kuluttajien haluja ja kokemuksia erilaisista tuotteista. Tavoite on tietysti kasvattaa myyntiä niiden avulla.

    Kuluttajat tarvitsevat erilaisia asioita. Jokaisen osalta voi tietysti kysyä, mihin jotakin esinettä tai palvelua tarvitaan. Miksi joku tarvitsee 300 000 euroa maksavan auton, kun 10 kertaa halvemmallakin onnistuu kulkemaan saman matkan kohteesta A kohteeseen B. Miksi tarvitsen virvoitusjuomia, kun vettä tulee hanasta?
  20. Opettajaksi sinusta ei ainakaan. Niin hukassa ovat tässäkin faktat ja ennen kaikkea perusymmärrys siitä, mitä kuluttajien luottamuksella mitataan.

    Kokonaisuutena tiedoilla mitataan kuluttajan luottamusta niin Suomen talouteen kuin omaan talouteen. Mittausluvuissa painottuvat vastaajien omaa taloutta koskevat kysymykset (oma talous nyt, oma talous 12 kk:n kuluttua ja rahakäytön muutos seuraavan 12 kk:n verrattuna ed. 12 kk:teen). Näiden painoarvo on 75 %. Arvio Suomen talouden tilanteesta seuraavien 12 kk:n kuluttua saa 25 %.n painotuksen. Yksikään näistä kysymyksistä ei kuulu hallitusten suoraan päätösvaltaan. Hallitukset huolehtivat ennen muuta valtion taloudesta. Välillisesti päätökset liittyvät toki myös yksityiseen ja vastaajan omaan talouteen.

    Talouteen liittyvät asiat kuten suhdannevaihtelut vaikuttavat vastauksiin. Erityisesti työllisyys- ja työttömyystilanteella on merkitystä. Jos oma työpaikka on vaarassa, se heijastuu vastauksissa.

    Kun tarkasteellaan luottamusta Suomen talouteen, Orpon hallitus ei ole päässyt lähellekään niin hyviä lukuja, joissa Marinin hallituksen aikaan vuoden 2021 alkuolella oltiin. Tilanne synkistyi inflaation nousun ja Venäjän hyökkäyssodan alettua. Kumpaankaan minkäänvärisellä hallituksella ei olllut keinoja vaikuttaa. Inflaatiokehitys oli globaalia ja putler ei uskonut sen paremmin Marinia kuin ketään muutakaa maailmassa aloittaessaan brutaalin sotansa.

    Kuluttajien luottamus mittaa erinomaisen huonosti kansalaisten näkemyksiä hallituspolitiikasta. Luottamus Suomen ja omaankin talouteen on pysynyt perusheikkona koko nykyisen hallituksen ajan. Gallup-mittaukset eri puolueiden suosiosta ovat samaan aikaan muuttuneet radikaalista. Hallituspuolueiden suosio on matkan varrella romahtanut lähes ennätysmäisesti. Siihen voi verrata lähinnä Sipilän oikeistohallitukseen osallistuneiden, erityisesti Kepun romahdusta seuraavissa vaaleissa.
    21. 59 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt