Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25528

  1. Huijata on osattu ennenkin ja varsinkin silloin mitä merkittävämmästä asiasta on kyse. 1900-luvun yksi suuri huijaus oli kuuluisa Molotov-Ribbentropp -hyökkäämättämyyssopimus, jota Saksan ei ollut aikomuskaan noudattaa kuin väliaikaisesti. Hirler huijasi myös Iso-Britannian pääministeri Neville Chamberlainia uskottelemalle tälle, ettei Saksa ole hyökkäämässä minnekään. Suomessakin osattiin huijata. Presidenttimme Risto Ryti huijasi saksalaisia antamalla Saksalle henkilökohtaisen lupauksen, ettei hän presidenttinä riko Saksan ja Suomen liittolaisuussuhdetta. Saksa oli ehdottanut suomalaisille virallista liittosuhdetta, joka takaisi meille ase- ja elintarviketoimitukset Saksasta. Ryti oli siinä vaiheessa varma Saksan häviöstä sodasta, mutta keksi tehdä Ryti-Ribbentropp sopimuksen omissa nimissään. Rytin juoni oli siinä, ettei sopimusta tarvitse pitää, jos hän eroaa ja hänhän myös sitten erosi. Suomessa myös Väyrysen-Suomisen-Taxellin kassakaappisopimus hallituksen muodstamisesta vuoden vaalien jälkeen oli huijaus. Siinä huijattiin kansalaisia, kun sopimuksesta ei kerrottu vaaleissa ja siinä huijattiin presidentti Koivistoa, kun sopimuksella yritettiin sivuuttaa presidentin valtaoikeudet. Koivisto iski takaisin ja antoi Harri Holkerille hallituksenmuodostamistehtävän. Väyrynen on edelleen kiukkuinen Koivistolle tämän takaisiniskusta, joka tyrmäsi Väyrysen ottamaan lukua.

    Elämme epävakaita aikoja, jolloin pelissä on niin paljon muuttujia, että pelaajat reagoivat niihin milloin mihinkiin suuntaan ja muuttavat puheitaan. Maailmanpolitiikkaan voi tulla myös uusi pikantti muutos, kun Kiina kokoustaa suljettujen ovien takana uutta viisivuotissuunnitelmaa pohtimassa. Juoruämmät kuitenkin kuiskivat, että kokouksessa voitaisiin antaa kenkää presidentti Xille. Tilalle olisi tulossa länsimyönteisempi hallinto ja Venäjän tukeminen saattaisi loppua. Vallankumous on mahdollinen senkin vuoksi, että Xin terveyden epäillään olevan heikossa kuosissa. Tämä voisi olla todellinen ilouutinen, joka muuttaisi pelilaudan tilanteen ihan uusiksi. Trumpillakin olisi taas uusi tilaisuus kääntää takkiaan. Mutta ovatko juoruakat juoruamassa vai juoruamisen ilosta vai onko takana oikeaa faktaa?
  2. Maanviljelyn lisääminen olisi täysin järjetön toimi. Lisäys jouduttaisiin vuosittain polttamaan tai lahjoittamaan verovaroin ulkomaille. Suomessahan ollut krooninen ylituotanto-ongelma, joka on EU-aikana vähän helpottanut. Ei ylituotantoon kannata ehdoin tahdoin takaisin päästä. Maataloutta ei ole mitenkään viritetty sotakriisiä varten. Sota-aikanahan maatalouden pitäisi palata hevosvoimakauteen, koska polttoaineista tulee kriiseissä pula.

    Energian osalta Suomi on alkanut varautumaan hyvin lisäämällä halvan kotimaisen energian tuotantoa. Vihreän siirtymän tuuli- ja aurinkovoima ovat hieno tapa varautua myös kriiseihin. Säätövoimaa haetaan nyt enemmän uudistamalla siirtoyhteyksiä Lapin kautta Ruotsiin ja Norjaan. Sieltä saadaan siis vesivoimalla tuotettua sähköä. Ydinvoima fossiilisista polttoaineista puhumattakaan ovat kriittisiä. Ydinvoima saa kaiken polttoaineensa ulkomailta ja suurin uraanin tuottaja maailmassa on Venäjän eteläpuolella sijaitseva Kazakstan. Se tuottaa lähes puolet koko maailman uraanista. Persut ovat vastustaneet vihreää siirtymää eli vastustaneet maamme huoltovarmuutta.

    Merenkulku ei ole vaarassa laivojen liputuksen vuoksi. Esim. norjalaiset merenkulkuyritykset ovat hyvin vakaasti eurooppalaisia, vaikka laivat kulkevatkin Marshall -saarten ym. lippujen alla. Omistaja on kuitenkin se kuka ratkaisee. Nämä laivat ovat paljon keskimääräistä modernimpia. Norjan pörssissä noteeratut kuivalasti- ja tankkerialukset ovat erittäin toimintavarmoja aluksia. Rahdin kulkeminen tuskin tulee olemaan vaarassa sen vuoksi, etteikö varmoja ja luotettavia toimittajia löytyisi. Huoltovarmuuden näkökulmasta rautatieyhteys Norjan rannikolle Narvikiin tai muualle voisi kyllä olla järkevä hanke esim. Turun radan sijasta.

    Isänmaan vastustajat ovat näitä putlerin puudelin eli Trumpin ihailijoita ja EUn hajottajia. Heidän toimintansa on isänmaan edun vastaista ja vaarallista. Naapurimme putler pyrkii myös hajottamaan EUn ja hänellä on siinä sama tavoite kuin puudelillaankin. Varapresidentti Vance kävi haukkumassa eurooppalaiset vääristä arvoista ja kertoi, että naisten ja seksuaalisen tasa-arvon edistäminen ovat EUlle paljon suurempi uhka kuin Venäjä. Tämä USAn hallinto ei halua auttaa Ukrainaa vaan veljeilee mieluummin putlerin Venäjän kanssa. He levittävät putlerille pitkän punaisen maton ja Zelensky haukutaan päin naamaa ja hänelle kiroillaan. Meillä Suomessa on joukko hölmöjä, jotka ihailevat ja kannattavat tätä putlerin kaveria.
  3. Mitkä käytännön asiat unohdetaan. Venäjähän todennäköisesti käyttäisi Tomahawkeja perusteena ydinaseen käytölle. putler väittää, ettei voi tietää, onko ase varustettu ydinasein. Se antaisi luvan putlerille ampua takaisin ydinaseilla. Eihän niitä minne tahansa ampuisi vaan pelkästään Ukrainaan. Se pelottaisi Ukrainan antautumaan. putler saattaa jopa ajatella, että tällaisen aseen antaminen olisi hänelle taivaan lahja, kun se Venäjän omien doktriinien mukaan antaisi luvan käyttää ydinasetta. Minusta ydinaseen käyttö tälla tavoin rajoitetusti on mahdollista, kun Trump ei suin surminkaan halua eskaloida sotaa. Venäjä hakee tätä iskua nimenomaan Trumpin kaudella, koska seuraavan presidentin mielenlaatu voi olla jo ihan toinen. Trump lukee omia ajatuksiaan ja se tarkoittaa, että hän jättää suuremmin reagoimatta Venäjän rajoitettuihin ydinaseiskuihin.

    Kyse ei ole vain Tomahawkeista, koska Ukrainalla alkaa on omaakin kykyä tuottaa pitkän kantaman aseita. Droonit ovat tässä olleet jo erittäin tehokkaista Venäjän energiateollisuutta kohtaan. On vihjailtu myös siitä, että Ukrainalla olisi valmiutta kehittää tai valmiina pitkä kantaman ohjuksia, joilla voisi järkyttää esim. moskovolaisia. Itse näen ydinaseiden käyttäkynnyksen laskevan sitä mukaa kuin sota pitkittyy. Venäjä haluaa lopettaa sodan hyvin tuloksin mahdollisimman nopeasti, koska sodan pitkittyminen on sillekin suuri rasite pitkällä aikavälillä. Venäjän hyytyvä talous ei kestä loputtomiin. Talous kasvaa lähinnä sen vuoksi, että Venäjä tuottaa aseita massiiviset määrät. Nämä aseet sitten tuhotaan nopeassa aikataulussa. Sehän vähän sama kuin maan talous perustuisi Uuden vuoden rakettien tuottamiseen.
  4. Trump ei näillä näytöillä ansaitse muuta kuin vuoden Jänis-palkinnon. Trumphan on tullut jo kuuluisaksi siitä, että vaikka puheet ovat välillä kovia hän aina jänistää tiukan paikan tullen.

    Trumpit puheet kahdeksan sodan lopettamisesta ovat täyttä huuhaata, mikä on moneen kertaa näytetty. Gazan sodan loppuminen voi olla lähellä, jos halutaan rajata jokin tuleva sota tästä erilliseksi. Gazan sodan ns. voittaminen eikä viimeisimmänkin Hamas-terroristin surmaaminen lopeta sotimista. Sotimisen syyt eivät sotimisella poistu mihinkään vaan päinvastoin voivat pahentaa niitä. Mitä voi odottaa kahden vuoden äärimmäisessä kurimuksessa ja omaisten menettämisessä eläneiltä odottaa kuin koston päivittäistä miettimistä. Sotiminen kasvattaa vihaa, ei rauhaa. Israel näkee tässä tilaisuuden edistää alueensa laajentamista eikä se varmasti ole omiaan tuomaan rauhaa.

    Ukrainassa Trump tähtää jonkinlaiseen aselepoon hinnalla millä hyvänsä. Hinta on Ukrainalle erityisen kova, koska Trump uskoo voivansa kiristää Zelenskyn helpommin rauhaan kuin putlerin. Sen vuoksi hän hyväksyy putlerin ehdot ja huutaa ja kiroilee Zelenskylle, kun tämä ei niele pureksimatta putlerin "rauhaa". putler on valmis vetämään henkeä. Hän haluaa nimenomaan koko Dombasin, koska siellä on Ukrainan vahvin puolustuslinja. Se puolustus murrettaisiin siis väliaikaisella rauhalla eli Venäjän joukot murtaisivat sen näin helposti tulevaa hyökkäystä varten. putler ei missään tapauksessa halua mitään pysyvää rauhaan eikä turvatakuita Ukrainalle. Trump on putlerin puudeli, koska hän ei tätä ymmärrä tai sitten ymmärtää mutta ei välitä. Hän ajattelee, että seuraukset ovat Euroopan ongelma, eivät hänen. EUssa pitäisi ryhdistäytyä ja ymmärtää tämä, koska Venäjä alkaa olla jo äärimmäinen uhka koko Euroopalle.

    Rauhanpalkinnon myöntäminen Trumpille olisi pilkantekoa palkinnon koko tarkoitusta kohtaan.
  5. Velattomuus ei ole samaa kuin hyvä taloustilanne. Venäjä on pyrkinyt aina velattomuuteen. NL:n aikana talous lopulta romahti täysin. Se johtui tietysti täydellisestä talouspolitiikan hallitsemattomuudesta yleisestikin. Venäjä on jatkanut NL:n jälkeen samanlaista velattomuuspolitiikkaa. Se on tarkoittanut, ettei talous kykene varautumaan yllättäviin shokkeihin eikä taloutta voida elvyttää optimaalisesti.

    Suomessa velkaa on otettu suhteessa BKT:hen kaksi kertaa rutkasti NL:n ja idänkaupamme romahtamisen jälkeen. Ensimmäinen kerta osui 1990-luvun alkuun eli lamavuosiin. Silloin hallituksemme kävi kerjäämässä pitkin maailmaa ja ongelmaksi muodostui se, ettei meille annettu niin paljon velkarahaa kuin olisi tarvittu. Sillä oli katastrofaalisia seurauksia. Tuli massatyöttömyys, julkinen talous ajautui kriisiin ja konkurssiaalto sulatti työn kysyntää. Minkäänlaisen yritystoiminnan tukemiseen ei ollut varaa, kun velkaa ei saatu riittävästi. Suomen pelasti sillä kertaa talouslamalta nouseva aurinko eli Nokia. Se oli melkoinen onnenkantamoinen silloin.

    Toinen velkaantumispiikki osuu vuoteen 2020. Mitä silloin tapahtui. No, koronaepidemia sulki yhteiskunnan ja kotimarkkinayritykset joutuivat suuriin vaikeuksiin. Tällä kertaa saimme ulkomailta velkaa, jota otettiinkin sitten noin 20 miljardia. Sillä Suomi pelastettiin massiiviselta konkurssiaallolta ja joukkotyöttömyydeltä, jotka yhdessä olisivat ajaneet maan pitkäkestoiseen lamaan ja valtiontalouden suuriin vaikeuksiin. Velan avulla yritykset pelastettiin laman yli ja ne olivat siten iskuvalmiina, kun tauti helpotti ja yhteiskunta avattiin.

    Velkaa tarvitaan siis ennen muuta täysin yllättäviin ja odottamattomiin shokkeihin, joita em. tapahtumat olivat. Sen lisäksi Suomen taloutta rokotti vakavalla tavalla finanssikriisi ja samoihin aikoihin osunut Nokian matkapuhelinbisneksen romahdus. Talouskasvu hiipui ja jatkui sen jälkeen nollakasvuna. Valtion menotaloutta ei sopeutettu sen tahdissa, koska nollakasvun jatkuvuutta ei osattu ennakoida. Hallitukset lisäsivät taiseen tahtiin menoja ihan riippumatta siitä, minkä värinen hallitus Suomessa oli. Orpon ja Purran hallitus lisää myös menoja tappavaan tahtiin, vaikka se on toisella kädellä yrittänyt niitä karsia. Menojen kasvu ei johdu tällä kertaa mistään tautiepidemiasta vaan turvallisuuspeloista. Puolustuksen vahvistaminen tarkoittaa usein miljardien laskua. Ilmaiseksi se ei tule.

    Talousshokkien ohella velkaa on tarvittu talouden elvyttämiseen. Lamasta ylöspääsemiseksi talouselvytys on todettu toimivaksi keinoksi. Velkaraha tulee yleensä maksetuksi sen avulla korkojen kera takaisin. Jo Suomen sotakorvaukset aikoinaan olivat vastenmielisesta velvoitteesta huolimatta samalla loistava tapa elvyttää talouttamma. Teollisuutta piti uudistaa ja se tuotti sen myötä tehokkaasti teollisuutuotteita myös vientiin kilpailukykyisellä tavalla. Useimmat länsimaat elvyttävät talouttaan eri aikoina voimakkaasti. USA tekee sitä kaiken aikaa ja supervahva elvytys alkoi finanssikriisistä. USAlla on mahdollisuus monipuoliseen elvyttämiseen ja 2010-luvulla paino oli rahapolitiikassa. Lisää rahaa painettiin markkinoille miljarditolkulla ja Trump jakoi kansalle jopa ns. helikopterirahaa ilmaiseksi. USAssa ei ole pelätty myöskään valtion rajua velkaantumista. Nyt Euroopassa Saksa alkaa elvyttää talouttaan voimakkaasti ja lipsuu tiukasta velkapolitiikastaan. Se lipsuminen voi koitua vielä Suomenkin onneksi, koska se lisää vientiteollisuutemme tuotteiden kysyntää.

    Talous pyörii länsimaissa reaalitalouden ja rahatalouden vuorovaikutuksena. Rahataloutta käytetään siis sekä reaalitalouden pelastusrenkaana että vivuttajana. Se peli edellyttää toimien hallittavuutta ja oikea-aikaisuutta. Sitä varten hallinoilla on satapäin ekonomisteja asiantuntijoina, jotka tuntevat pelin säännöt. Poliitikoilla on kylläkin taipumus sotkea sitä pelia kuten USAn presidentti Trump koko ajan tekee ja aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla.

    Velkatalous, joka siis on osa länsimaista markkinatalousmallia, on toiminut joitain poikkeuksia lukuunottamatta erinomaisesti. Elintaso länsimaissa on kasvanut trendinomaisesti eikä loppua näy. Tietysti luonnonvarojen riittävyys ja ilmaston muuttuminen asettavat sille rajoja ja niistä voi tullakin uusi vakava shokki maailmantalouteen. Lisäksi kriisitekijänä on totalitaristiset valtiot, jotka asettavat muut ja hyvin abstraktit tavoitteen talouden ja elintason edelle. Näitä tavoitteita ovat kansallismielisyys, suurvaltaominaisuuden säilyttäminen, arvopoliittiset asiat kuten uskonto ja kulttuuri. Valitettavasti tällainen järjettömyys on jossain määrin levinnyt myös Eurooppaan, joka tosin edelleen on EUn osalta viimeinen rationalisuuden linnake maailmassa.
  6. Höpöhöpö. Mistä olet saanut päähäsi, että velkaa otetaan sosiaaliturvaan yms. Velka ei ole yleensä mitenkään korvamerkittyä. Sitä otetaan valtion talouden tasapainottamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

    Hätäaputöitä tehtiin enemmäti 1860-luvulla eli 165 vuotta sitten ja 1930-luvulla eli lähes sata vuotta sitten. Viimeiset hätäaputyöt tehtiin 1960-luvulla. Niiden teettämisessä ei olisi järjen hiventäkään nykyaikana eikä enää pitkiin aikoihin historiassa taaksepäin. Syynä on se, että ne tulisivat paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin työn teettäminen jollakin yrityksellä. Työkoneet tekevät lapiohommat satoja kertoja nopeammin. Työvoimaa jouduttaisiin kuljettamaan ja ruokkimaan pitkien etäisyyksien päässä. Työhön pitäisi opastaa ja kouluttaa ja sitä pitäisi valvoa. Hätäaputyötä tehneillekin maksettiin aikoinaan palkkaa, mikä oli 80 % sekatyömiehen palkasta. Ei ole mitään järkeä teettää sellaista työtä, jonka kustannukset tulevat yhteiskunnalle kalliimmiksi kuin työn teettäminen markkinaehtoisesti. Tämäkin ehdotuksesti on niin järjetön kuin olla ja voi.

    Hätäaputyöhön soveltuvia töitä on aika harvassa. Lähinnä voisi kai ajatella sellaisia töitä, joita teetäteen siviilipalvelumiehillä. Yleensä ne eivät ole mitään suurten massojen työpaikkoja vaan aika räätälöityjä kohteita harvoille ja valituille. Ehkä vanhusten ulkoiluttaminen ja sen kaltaiset tehtävät voisivat soveltua vähän suuremmille määrille. Nekään eivät toisi mitään taloudellista lisäarvoa vaan parantaisivat lähinnä vanhusten elämänlaatua.
  7. Saatat olla se tarkoittamasi Lyyli itse, kun et ymmärrä monestakaan asiasta pätkän vertaa. Ajattelusi ontuu pahasti tässä velkakysymyksessäkin.

    Velkaahan ei tarvitse ottaa lainkaan, jos julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa. Taspaino horjuu aina silloin tällöin yllättävien syiden vuoksi. Esim. vuoden 2020 budjetti päätettiin vuonna 2019 syksyllä. Näin toimitaan joka vuosi. Se on siis talousarvio tulevan vuoden menoista ja tuloista. Kun arvio pettää, joudutaan taloutta paikkaamaan usein velalla. Näin kävi juuri vuonna 2020, kun koronaepidemia hyydytti talouden. Valtio ja kunnat eivät saaneetkaan arvion mukaisia tuloja. Ja samaan aikaan menoja piti lisätä yritysten tukemiseksi, jottei seuraisi suurta konkurssiaaltoa ja jättimäistä massatyöttömyyttä. Tähän tilanteeseen oli mahdoton varautua etukäteen. Sen seurauksena valtio velkaantui sinä vuonna lähes 20 miljardia euroa. Sopeuttaminen tässä tilanteessa olisi voinut tarkoittaa esim. terveydenhuollon kovaa alasajoa, joka olisi vain pahentanut koronan seurauksia. Oli parempi ottaa velkaa kuin ajaa yhteiskunta alas kertarytinällä. Nämä olivat siinä tilanteessa ne realistiset vaihtoehdot. Kukaan ei ehdottanut silloin yhteiskunnan alasjajoa. Velkaantuminen siunattiin niin hallituksessa ja kuin oppositiossa ilman mitään soraääniä.

    Valtio on ottaa niin meillä kuin muualla velkaa myös elvyttääkseen taloutta. Tapoja voi olla monia. Meillä suosittu tapa on velkaelvytys, koska esim. valuutan devalvoiminen ei ole enää mahdollista. Ne kohdentuvat toki eri lailla, velkaelvytys nostaa maan sisäistä taloutta ja devalvaatio ulkomaan kauppaa. USAssa suositaan vähän joka sortin elvytystä. 2010-luku oli FEDIin massiivista rahapoliittista elvystä eli käytännössä vaan painettiin lisää rahaa markkinoille. Trump käytti ensimmäisellä kaudella jopa ns. helikopterirahaa eli kansalaisille jaettiin dollareita ilmaiseksi. Valtiot panevat vireille usein velkarahan avulla julkisia infrahankkeita kuten teiden, rautateiden ja muiden väylien rakentamisia elvyttääkseen taloutta ja luodakseen työpaikkoja. Näillä toimilla on sitten kerrannaisvaikutuksia eli panevat talouskehitykseen vauhtia. Usein käytetty keino on verojen alentaminen, joka lyhyellä tähtäimellä vähentää valtion tuloja, mutta voi pitkällä aikavälillä tuoda niitä lisää. Tässä onkin kaiken elvytyksen pointti. Lisäämällä valtion menoja ja/vähentämällä tuloja voidaan saada aikaan kehitys, joka vähän pitemmällä aikavälillä lisääkin valtion tuloja ja vähentää menoja. Tämä on se, mitä et näytä tajuavan sitten yhtään, vaikka julkiset taloudet eri puolilla maailmaa ovat käyttäneet näitä temppuja maailman sivu, käyttävät tänäkin päivänä ja tulevat käyttämään jatkossakin.

    Esim. Saksa on tullut tunnetuksi tiukan talouden maana, joka ei mielellään elä "yli varojensa" lyhyelläkään aikavälillä. Nyt Saksassa on huomattu, että talouskasvua ei saada aikaan ilman suuren luokan elvystä. Saksassa ei enää pelätä velkaantumista samassa määrin kuin aiemmin. Rahaa pannaan nyt elvytykseen ennätysmäärällä. Tämä on myös meille suomalaisille ilouutinen, koska se lisää vientituotteidemme kysyntää. Ottamalla lisää velkaa Saksakin haluaa nostaa bruttokansantuotettaan. Jos se nousee tarpeeksi, voi käydä niin, että velan suhde BKT:hen pienenee nopeasti, vaikka velkaa ei lyhenntäisi. Tämä tarkoittaa velan inflatoitumista eli sen takaisinmaksu tulee helpommaksi velalliselle. Asuntovelallisille tämä on ollut tuttu ilmiö jo vuosikymmenten takaa.

    Velka ei tule siis aina vaan kalliimmaksi vaan yleensä on käynyt päinvastoin. Se tulee aina vain halvemmaksi riippumatta siitä, lyhennetäänkö velkaa vai ei. Velan korko ei riipu siitä, lyhennetäänkö velkaa vai ei. Inflaation taso ja siihen perustuvat keskuspankkien korkopolitiikka määrittää korkotason.
  8. Sitä on erikseen korostettu sen vuoksi, että nainen päämisterinä on ollut harvinaista. Vasta 2000-luvulla naisia on ollut pääministerinä. Naisten asema yhteiskunnassa on ollut miehiä heikompi ja tasa-arvo kehittynyt hitaasti mutta kehittynyt kuitenkin. Naisten osuus ja asema päättäjien joukossa on yksi mittari tasa-arvosiuudesta. Olisi ehkä aika luontevaa, että kansanedustajista noin puolet olisi miehiä ja toinen puoli naisia. Tämän pitäisiä heijastua myös pääministeriyteen ikään kuin todennäköisyysmatematiikan pohjalta. Pitkässä juoksussa noin joka toinen kerta meillä olisi naispääministeri ja miespääministeri. 1900-luvulla osuudet menivät 100 - 0. Vasta 85 vuoden itsenäisyyden jälkeen saimme ensimmäisen naispääministerin. Kun tarkastellaan naispäämisteriyden kestoja 2000-luvullakin, nainen on ollut pääministerinä yhteensä noin 4,5 vuotta eli mies on ollut edelleen tehtävässä 21 vuotta tälläkin vuosisadalla toistaiseksi.

    Naisten asema on yritysten johdossa ja halintoneuvostoissa edelleen matala. Palkoissa naiset jäävät miehiä jälkeen. Miesten ja naisten suhteissa väkivallan uhri on edelleen yleensä nainen. Naisten aseman paraneminen tapahtuu nyt vahvimmin koulutuksen avulla. Naisia alkaa on ylipisto- ja korkeakoulutuksessa miehiä enemmän, koska tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin. Naisten yhteiskunnallinen ja työasema paranee myös sen vuoksi, että nykynaiset eivät suostu enää synnytyskoneiksi. Tämä vähentää lasten määrää, mikä on oma ongelmansa. Naisten miehiä pitempi elinikä mahdollistaa myös sen, että heidän työuransa voi pidentyä miehiä enemmän työuran loppupuolella, koska naiset pysyvät miehiä terveempinä pitempään.

    Pidän itseäni jonkun sortin feministinä, koska näen naisvaltaisuuden voimistumisen politiikassa myönteisenä asiana. Naiset painottavat enemmän ihmisten hyvinvointia ja sosiaalipolitiikkaa. Naiset eivät etsi turvallisuuspolitiikassa vain ns. kovia keinoja vaan näkevät keinovalikoiman laajempana. Naiset katsovat myös pitemmälle tulevaisuuteen, koska kantavat huolta myös jälkeläistensä puolesta. Miehet ovat huomattavasti lyhytjänteisempiä. He elävät vähän niin kuin yritystaloudessa, kvartaali kerrallaan.
  9. Kirjoitukseni ei koskenut sinun rivitaloasuntoasi vaan sitä, mistä työttömyyden kasvu johtuu. Korkojen nousu vähentää aina rakentamista ja asuntojen ostamista. Vähentää, mutta ei välttämättä lopeta. 1990-luvun alussa asuntoja ostettiin edelleen korkojenkin noustessa. Sitten vaan kävi niin, että monet ostajat joutuivat ns. kahden asunnon loukkuun, kun eivät saaneetkaan omaa asuntoaan myydyksi. Tämän seurauksena moni joutui myymään asuntonsa pilkkahinnalla tai sitten pankki otti sen haltuunsa, kun velkoja ei kyetty maksamaan. Samaan aikaan osui suurtyöttömyys. Korot nousivat yli 15 prosentin. Vaihdoin myös itse asunnon tuolloin, mutta ehdollistimme kaupan ja hinnan siihen, että saamme entisen asunnon myytyä. Hinta tippui molempien asuntojen osalta rajusti, mutta kun ero pysyi samana, tappiota ei tullut. Lainan tosin lyhensimme pikavauhtia pois. Noina aikoina korkokuluista suuri osa - taisi olla noin puolet - meni kylläkin valtion piikkiin, koska silloin oli vielä mahdollisuus vähentää korkokulut tuloista verotuksessa. Mutta kuten sanoin, aina voi olla selvityjiä hankalinakin aikoina. Kyse oli nyt vaan siitä, että korkojen nousu on nytkin syynä rakentamisen hiipumisen ja rakennusalan työttömyyteen. Näillä on hyvin selvä yhteys. Ay-liikkeelle ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Metsäteollisuudessa on sama juttu. Työttömyyden kasvu ei johdu ay-liikkeestä, vaan tuotteiden kysynnän vähentymisestä ja raaka-aineen hinnan kallistumisesta. Jos joku mafia on ollut tähän vaikuttamassa, se on MTK-mafia ja metsien omistajien mafia, joilla ahneus on iskenyt päälle. Näihin asioihin et vastauksessa kyennyt ottamaan mitään kantaa. Tyypilliseen tapaasi, koska sinulla on päähänpinttymä siitä, etta ay-liike on syypää kaikkeen, varmaan tulossa oleviin sateisiin ilmoihinkin.
  10. Suomessa vasemman laidan kulkijat eivät liittoutuneet natsi-Saksan kanssa vuonna 1939. Pyrkyä liittoon oli, mutta ei vasemmalla laidalla. Luepa vaikka Paasikiven muisteloista mistä Suomi pyysi apua, kun NL alkoi uhitella meitä. Suomessa kävi sitten niin, että myös ne parjaamasi vasemmanlaidan kulkijat ottivat NL:n lähettämät delegaatiot ase kädessä vastaan. Ja sen ansiosta Suomi selvisi talsisodasta niinkin hyvin kuin selvisi.

    Sitten vuonna 1941 Suomi lähti hakemaan vallattuja alueita talaisin ja arvaapa kenen kanssa. En tiedä arvasitko, koska tietoahan sinulla tuntuu olevan heikonlaisesti. Mutta natsi-Saksa se oli, jonka perässä lähdettiin kohti Uralia. Sillä saatiin aikaan se, että mentiin ensin jonkun matkaa ja tultiin sitten lopulta juosten takaisin. Tai ne tulivat, jotka olivat vielä juoksukunnossa. Sodan lopputulemana Suomi säilytti niukin naukin itsenäisyytensä, mutta NL:n liittolaiseksi meidät pakotettiin Pariisin rauhansopimuksella ja YYA-sopimuksella. NL vaati erityisesti joitakin vasemman laidan kulkijoita tuomittavaksi sotaan syyllisinä. Pahin syyllinen oli neukkujen mukaan SDP:n johtaja ja ulkoministeri Väinö Tanner, joka sai vankilatuomion. NL piti sitä tietysti liian lievänä rangaistuksena, kun siellä oltiin totuttu, että ensin pannaan kuolemantuomio täytäntöön ja senjälkeen voidaan järjestää oikeudenkäynti, missä syyllisyys todetaan. Tätä suomalaista vasemmistojoukkoa, jota sinä pyrit häpäisemään, kutsuttiin Suomessa asevelisosialisteiksi. Ehkä he olivat sitten niitä pettureita, kun lähtivät vastustamaan NL:a asein eli asettivat oman isänmaan edun etusijalle. Ajatusmaailmasi on perin outo, mutta mahtuuhan maailmaan kaikenlaisia päästään vinksahtaneita aika paljonkin.

    Kenen vanha ystävä on äärioikeistolainen ja äärinationalistinen putler? Hänen suurimpia ystäviään ovat totalitaristen itämaiden ohella läntisen maailman laita- ja äärioikeistolaiset. Unkari ja sen oikeistolainen Fidesz-puolue Orban johtajanaan on ollut putlerin pitkäaikainen ystävä. Miksi tämä idän pikkumies antaa rahaa ja tukee Euroopassa nimenomaan äärioikeistoa? Siksi tietenkin, että nämä edistävät hänen asiaansa ja ovat ideologisesti samoilla kansallis-konservatiivisella linjalla. Sosialismi, jos sitä on oikeasti koskaan edes Venäjällä ollut, on vaihtunut fasismiin, imperialismiin ja äärikansallismielisyyteen sekä militarismiin. Naamiot on riisuttu niin kuin presidentti Niinistö totesi. Presidentti Trump kehuu putleria mukavaksi mieheksi, jonka eteen levitettiin pitkä punainen matto. Suomessa ja Euroopassa vasemmisto ja liberaali oikeisto kutsuu häntä ihmishirviöksi, joka on etsintäkuulutettu ja tulee pidättää tavattaessa. Jos hän astuu Suomen maaperälle, jokaisella suomalaisella on maamme lakien mukaan oikeus ottaa hänet kiinni ja luovuttaa viranomaisten haltuun. Äärioikeistolainen Unkari ei ilmeisesti toimi näin, kun putler ehkä saapuu sinne tapaamaan Trumpia. Tosin vähän ihmetyttää, että miten putlerin onnistuisi saapua Unkariin, kun Venäjän ja Unkarin välillä ei ole maarajaa ja käsittääkseni koko Eurooppa on EUn osalta lentokieltoaluetta venäläiskoneille. Koneen pitäisi päästä ensin Serbiaan ja sitä kautta Unkariin, mutta onkohan sekään reitti kaikkineen mahdollinen.
  11. Ei kannata katsella sieltä. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka rakennusteollisuus, mistä työttömiä on tullut ehkä eniten. Samaan asuntojen myyntihinnat ovat pudonneet. Silti osatajia ei löydä. Uusia rakennuksia ei rakenneta edes hartiapankkiperiaatteella. Tilanne ei johdu tippaakaan mistään ay-mafiasta varsinkin suuri osa rakennustyöläisistä on tullut ulkomailta, Virosta, aiemmin Venäjältä, Puolasta ja muista itäisen Euroopan maista. He eivät ole yleensä suomalaisen ay-liikkeen jäseniä.

    Rakentaminen ja vanhojen asuntojen kysyntä lopahti lähes kuin seinään, kun korot alkoivat nousta. Asuntojen hinnoissa paineet hintojen alenemiseen koskee ensin vanhoja asuntoja. Ero vanhan asunnon ja uuden ostettavan asunnon välillä kasvaa. Sellainen vähentää ostohaluja.

    Rakennusalan palkoissa ei tule tapahtumaan lähiaikoina mitään olennaista muutosta. Rakennusteollisuus lähtee kuitenkin nousuun heti, kun korkotaso laskee niin alas, että asunnon ostajat lähtevät liikkeelle. Paineita on kasaantunut, minkä vuoksi rakennusala voi elpyä sen seurauksena kovastikin. Ay-liikkeellä ei ole mitään roolia tässäkään sen paremmin kuin rakennuslamassa.

    Etsit pakkomielteisesti syitä ihan vääristä asioista. Toinen esimerkki on metsäteollisuus. Siinäkään kyse ei ole palkoista vaan paljon enemmän kohonneesta puun hinnasta, paperin kulutuksen vähentymisestä ja teollisuutemme mahdollisesti huonosta asemoinnista tähän, koska tuotamme edelleen paljon paperia, jonka kysyntä vähenee ja sellua, jossa bulkkituotteena katteet ovat heikkoja. Metsäteollisuus on selvästi siirtänyt toimintaansa sinne, missä raaka-aine on halpaa ja sitä on saatavilla kuten Etelä-Amerikkaan.