Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Ei tämä kaste ole ainoa asia joka erottaa uudelleenkastajista, vaan myös opetus vanhurskauttamisesta, opetus sanasta, opetus ehtoollisesta, opetus tuhatvuotisopista, oikeastaan aivan kaikessa opetetaan eritavalla kuin meillä.
  2. saara, siis jo apostoli Johanneksen opetuslasten, eli kirkkoisien mukaan, Joh.3:5, puhutaan kasteesta, jolla lihasta syntyneet pienokaiset synnytetään Jumalalle. Älä hylkää alkukirkon kirkkoisien opetuksia.

    Raamatussa ei ole ainakaan varmuudella yhtään kohtaa, joka osoittaisi että ihminen olisi kokonaan kasteessa upotettu vetee. Tälläistä asetusta, käskyä, eikä säädöstä ole. Oikea on kristinopin selitys: "pelastusta ei saa aikaan vesi, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa.

    Kreikan kielen verbi baptizo tarkoittaa mm. upottamista, mutta se tarkoittaa myös valelemista, pirskottamista ja vedellä pesemistä, kaikenlaista vedellä koskettamista. Sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät myös UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne. Baptidzoo -sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo -sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista.
    Uuden testamentin sanonnat "hän nousi heti vedestä" (Matt. 3:16), "astuivat veteen", "Kun he olivat nousseet vedestä" (Apt. 8:38s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta "upottamisesta". Nämä sanonnat tarkoittavat eri syvyyksiin veteen menemisestä ja siitä nousemisesta, myös vain nilkkoihin tai polviin asti menemisestä ja nousemisesta. On erehdys väittää, että ne sinänsä viittaisivat upotuskasteeseen. Kastajan ja kastettavan täytyi astua veteen, koska se aivan rannassa on tavallisesti liejuista ja roskaista. Kun evankeliumeissa käytetään tätä sanaa astioiden, pöytien ym. pesemisestä, on selvää, ettei se voi tarkoittaa yksinomaan upottamista. Kun puhutaan Pyhällä Hengellä kastamisesta (Luuk.3:16; Apt. 1:5) olisi luonnotonta sanoa, että se oli Pyhään Henkeen upottamista. Gazan lähettyvillä, missä Filippos kastoi etiopialaisen hoviherran (Apt. 8:36-38), saattoi korkeintaan olla pieni kevätpuro, joka kesäisin oli melkein kuiva. Kun Ananias kastoi Sauluksen Damaskoksessa, Juudaksen talossa, on uskaliasta väittää, että siellä olisi ollut amme upottamista varten. Kun Filippin vanginvartija otti Paavalin ja Silaan kotiinsa "samalla yön tunnilla", ja kun "hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti" (Apt. 16:33), niin on ilmeistä, että sitä ei voitu tehdä upottamalla. Kun joku otti sanan vastaan, hänet kastettiin heti, vaikka keskellä yötä, kuten Filippin vanginvartijakin perhekuntineen. Kuulijakunnalla ei tietenkään ollut kastepukuja mukanaan - eihän köyhillä ihmisillä edes ollut muuta vaatepartta, kuin päällä oleva. Siihen kääriytyneenä mentiin nukkumaankin. Myöskään alastomana ei voitu esiintyä, sillä toimitusta seurasi yleisöjoukko. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset paljastavat, että valelu on todennäköisesti ollut alkukirkon yleinen kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä. Tällainen Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa säilynyt vanhin Jeesuksen kastamista esittävä kuva on syntynyt heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen, joten sen todistusvoima on suuri.

    Samoin Apostolien opetus (7:3) n. vuodelta 100 kertoo myös valelemalla kastamisesta ("valele päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"). Ilmeisesti alkuseurakunta käytti useita eri kastetapoja, tilanteesta riippuen. Kasteen muoto on siis siinä mielessä vapaa, että se voidaan tehdä joko upottamalla, valelemalla tai pirskottelemalla (vihmomalla).

    Veden määrä ei vaikuta kasteen "tehokkuuteen", mikä johtuu kasteen olemuksesta: se ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan sanaan yhdistettyä vettä. Ef 5:26. Vesihän ei sinänsä vaikuta kasteen lahjaa, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa, ja usko, joka uskoo veteen yhdistettyyn Jumalan sanaan (Luther). On tarpeetonta kiivailla vain kasteen muodollisen toimittamistavan puolesta, varsinkin jos hylätään kasteen ydin, kasteen armo ja Jumalan sana, joka kasteessa on.
  3. Pietari sanoi kohdassa synnintuntoisille ihmisille neuvona, että heidän tulee kääntyä (tottakai) ja ottaa kaste syntien anteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen lahjan saamiseksi. Kertoi myös heidän lapsilleen tämän kasteen lupauksen kuuluvan.

    Miksi pitää toistella? Eikö asia lue selvästi?