Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. Ukastajat, sekoittavat opillisesti kyllä lain ja evankeliumin hyvin kohtalokkaalla. Ivaten he sanovat: "Ei vauvat osaa uskoa, eikä tehdä ratkaisua, eivätkä ymmärrä mitään"

    Uskonpuhdistaja Martti Luther taisteli oppia ihmisen tahdonratkaisua vastaan kirjassaan "sidottu ratkaisuvalta".

    Uskovaiset hylkäävät ihmisen oman ratkaisun mitä perkeleellisempänä oppina, kun monet puolustaa tuota turmiollista oppia.

    Ei hengellisesti kuollut ihminen, voi tuota hengellistä ratkaisua tehdä (1.kor.2:14; room.3:10-11).
    En minäkään ole sitä ratkaisua koskaan tehnyt, enkä tule koskaan sitä ratkaisua tekemäänkään, sillä ratkaisunteko on perkeleestä; Tämän voin hyvällä omallatunnolla Jumalan edessä tunnustaa.

    Ihminen on perisynnin turmelema, lihasta syntynyt tähän maailmaan (Joh.3:6; room.5:12,18).Perisynti on äärettömän syvä turmellus ihmisen lihassa, ettei sitä voi ihmisen luuloteltu vapaa tahto poistaa (Joh.6:63), vaan Kristuksen työ (room.5:18).

    On kolme oppia, joista pidän luterilaisena kiinni, nimittäin perisyntiopista, Jumalan lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta, sekä Lutherin kirjasta "sidottu ratkaisuvalta", unohtamatta oppia ihmisen vanhurskauttamisesta.

    Turha meidän on perustaa uskoontuloamme turmeltuneisiin kokemuksiimme.
    Kyllä meidän tunteemme ja kokemuksemme saavat synnin rotat ja hiiret järsiä. Silloin kun ihminen muuta väittää, hän ei ole nähnyt omaa syntisyyttään, kun laki ei ole sitä hänelle näyttänyt, eikä voi ymmärtää kuinka perisynnin turmelema on. Sillä me olemme luonnostamme läpeensä kyyn myrkyttämiä, eikä meissä asu mitään hyvää, sillä olemme luonnostamme perisyntiin kuolleita. Apostolit eivät koskaan sanoneet pelastuksestaan, näin minä koen tai näin minä tunnen, vaan näin sanoo Herra.

    Kaiken Jumalan työn perustan, Jumalan Pojan perustamaan työhön, enkä turmiolliseen ihmisen vapaaseen tahtoon. On turha puhua kasteesta, ellei ensin selvitetä perisyntioppia ts. turmiollista ihmisen vapaata tahtoa. Oppia laista ja evankeliumista, on selvitettävä ensin. Emme voi vähätellä perisyntiä, pakenemalla, Kristuksen sovitustyöhön, vaan perisyntioppi on selvitettävä pohjaan saakka. Perisynnistä sikiävät myös tekosynnit.

    Todellinen evankeliumi ilmenee Jeesuksen sovitustyössä ja veljien keskinäisenä lohdutuksena. Jeesus vanhurskauttaa meidät syntiset ihmiset, ilman lain tekoja yksin uskon kautta. Sillä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on, vanhurskas on elävä uskosta. Vanhurskauttamisesta käsin lähtee oikea pyhitys. Oikea pyhitys, ei ole muuta kuin syvenevää synnin ja armon tuntemista. Epäuskoiselle sanotaan, että Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Pelastus on kokonaan armosta, eikä meistä itsestämme, eikä meidän teoistamme. Pyhä kristillinen kaste on Jumalan tekemä armoliitto, eikä siedä rinnalleen mitään ihmistekoja, eikä ihmisoppeja. Jumala on hyvin tarkka kunniastaan.
  2. Raamatun sana ja kaste eivät koskaan ole kilpasilla keskenään, niin kuin uudelleenkastajat, eli kaikki villi ja hurmahenget opettavat, nimittäin kun uskot Kristukseen, uskot oman kasteesi sisällön. Kun kuulet evankeliumin sanaa, kuulet oman kasteesi sisältöä. Kaste ei ole vain mielen ja tahdon uudistus.

    Uudelleenkastajat ottavat joitakin kohtia Raamatusta ja väittävät, ettei kastetta tarvita pelastukseen. On juuri hyvä esimerkki apt. Korneliuksen tapauksen. Siinähän Jumala osoitti juutalaisille ja Pietarille, antamalla hengen ennen kastetta, ETTÄ PELASTUS KUULUU MYÖS MUILLE KANSOILLE. Kasteen tärkeydestä, voimme lukea jo Jeesuksen antamasta kastekäskystä (Matt.28:19) ja siitä, kuinka Jeesus opettaa, että vaimosta syntyneen, lihasta syntyneen ja siis ihmisen on synnyttävä uudelleen kasteessa vedestä ja Hengestä päästäkseen sisälle Jumalan valtakuntaan. Tämä kaikki ei voi sulkea pienokaisia pois kasteelta.


    Joh.3:3 Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
    4 Nikodemos kysyi: "Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?"
    5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]
    6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. [1. Kor. 15:50; Ef. 2:3]
  3. Kiitos kysymyksistä. Synnyin uudesti ylhäältä silloin, kun minut pienenä lapsena kastettiin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Joh.3:5-6). Olin myöhemmin luopunut ja tuhlaajapoika, mutta sain palaamisen kasteen armoon ja siis siihen samaan kasteen (aoristi) syntymiseen. Kaste on yksi kertaa toimitettava ja liittona Jumalan puolelta aina voimassa. Jeesus asetti uudenliiton kasteen vasta ylösnousemuksensa jälkeen (Matt.28:19). Jeesus ei tuota ennen ollut tehnyt perustusta kasteelle (Room.6:3). Meitä ei ole kastettu sillä kasteella minkä Jeesus sai Johannekselta. Johanneksen kaste kuului vain juutalaisille (apt.13:24). Johanneksen kasteen tilalle tuli kristillinen uudenliiton kaste kaikille kansoille (apt.19:1-6).

    Kaste on Jumalan sana ja asetus. Usko ei luo siis kasteen sakramenttia, vaan Jumalan sana ja asetus. Usko omistaa tuon kasteen armolahjan.

    Kaste ei ole Raamatussa uskovien kaste, vaan merkitykseltään aina uskoontulevien kaste.
    Kaste on myös vaikutukseltaan uskoontulevien kaste:

    kol.2:12. "ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista".

    apt.2:38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
    Joh.3:5. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
    6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

    Uudelleenkastajat huutelevat, etteivät ole asianyhteyksiä. mutta kyllä nämä ovat ihan asianyhteyksiä ja samasta asiasta puhuvia. Paavalillekin sanottiin ihan apostolista oppia näin: "Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä." (apt.22:16), jonka merkityksen nämä oudot hengellisyydet kieltää.
  4. viidesläinen/muromalainen opetus ei ole Raamatullinen (synergismi), eikä siten luterialinen. On kuitenkin niin, että kun usko tulee kuulemisesta (joka toki kasteessa on), sopii kastettuun lapseen erinomaisesti, että usko voisi säilyä ja tulla äänellisesti tunnustavaksi uskoksi. Niin Luther kuin luterilaiset tunnustuskirjamme eivät opeta kastetta ehdonvallan asiana, vaan välttämättömänä pelastukseen.

    Tunnustuskirjoissa todetaan kasteesta:

    Augsburgin tunnustus

    kaste on tarpeellinen pelastukseen ja että siinä tarjotaan Jumalan armo. Myös lapset on kastettava, että heidät kasteessa annettaisiin Jumalan haltuun ja että he tulisivat hänelle otollisiksi.

    Augsburgin tunnustuksen puolustus:

    Koska Kristuksen kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta, jossa ei ole sanaa ja sakramentteja, joiden kautta Kristus uudestisynnyttää, on lapset kastettava. Vedotaan Matteuksen evankeliumin käskyyn kastaa kaikki kansat. Lisäksi nähdään sen, että Jumala antaa Pyhän Hengen lapsena kastetuille, osoituksena tämän kasteen oikeellisuudesta.

    Luther kirjoittaa jotenkin vastaansanomattomasti:

    "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Tämä tarkoittaa sitä, että yksin usko tekee ihmisen kelvolliseksi ottamaan vastaan tämän pelastavan, jumalallisen veden niin, että siitä on hyötyä. Sillä koska pelastus annetaan ja luvataan veteen liittyvillä ja vedessä olevilla sanoilla, emme voi ottaa sitä vastaan muulla tavoin kuin uskomalla sen koko sydämestämme. Ilman uskoa kasteesta ei ole mitään hyötyä, vaikka se itsessään onkin ylenpalttisen suuri, jumalallinen aarre. Siksi tämä yksi ainoa sana "joka uskoo" pystyy sulkemaan pois ja ajamaan pakosalle kaikki mahdolliset teot, joita teemme saavuttaaksemme ja ansaitaksemme pelastuksen. Tämä asia näet on varma: mikä ei ole uskoa, se ei hyödytä mitään eikä myöskään saa mitään."

    Tunnustuskirjat

    Ilman kastetta ei kukaan voi pelastua ja olla kristitty, jos Raamattua,Lutheria ja Tunnustuskirjoja on uskominen;

    "Olemme nyt käyneet lävitse yhteisen kristillisen opin kolme pääkohtaa. Niiden lisäksi on vielä puhuttava kahdesta sakramentistamme, jotka Kristus on asettanut ja joiden sisältö on myös opetettava ainakin lyhyesti ja helppotajuisesti kaikille kristityille, koska ilman niitä kukaan ei voi olla kristitty."

    "Lisäksi meille on annettu vakava ja ankara käsky suostua kastettaviksi, sillä muutoin emme voi pelastua." (Iso Katekismus, Neljäs osa, Kaste." http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html)
  5. Lutherin opetus kirkkopostilla 3:sesta., Joh.3:5:t


    weha

    26.5.2015 13:36


    Lutherin opetus kirkkopostilla 3:sesta., Joh.3:5:teen.

    yksi ote s. 33: ”Meidän täytyy siis vähän tarkemmin kiinnittää huomiota näihin sanoihin. Mitä vedestä ja Hengestä syntyminen siis on?

    Ota ensiksi huomioosi: hän johdattaa osoittaa Nikodeemuksen seurakuntansa ulkonaiseen virkaan, saarnaan ja kasteeseen, sanoessaan, sanoessaan, että ihmisen täytyy syntyä uudesti vedestä ja Hengestä. Näin hän puhuu siitä virasta, jonka Johannes Kastaja Kristuksen edeltäkävijänä ja palvelijana oli pannut alulle, niin kuin fariseukset ja Nikodeemus tarkoin tiesivät ja olivat nähneet. Hän tahtoo osoittaa hänet siihen, näin vahvistaen Johanneksen saarnan ja kasteen: se virka on täydessä arvossaan, ja Jumala on määrännyt sen sitä varten, että sen kautta uudestisynnytään, ja että kukaan ei ole pääsevä taivaaseen, joka ei sitä omaksu tai sitä halveksii.

    s.34: Näillä sanoilla: ”Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä” ilmaistaan siis seuraava hänen ajatuksensa: Ihmisen täytyy uudestisyntyä evankeliumin saarnan ja kasteen viran kautta, jossa Pyhä Henki vaikuttaa…”

    s.35 Vieläpä Kristus tässä panee sanat siihen järjestykseen, että asettaapi alkuun, ensimmäiseksi veden ja sen jälkeen Hengen, siten osoittaaksensa , ettei Henkeä saa etsiä ilman ulkonaista merkkiä tai sen ulkopuolelta, vaan on se tiedettävä: Henki tahtoo vaikuttaa ulkonaisessa merkissä ja virassa, niiden kautta ja niiden yhteydessä. Molempien on pysyttävä yhteydessä toistensa kanssa, ja ihmisen on synnyttävä uudesti Vedestä Pyhän Hengen kautta, eli Hengestä, joka on veden kanssa ja sen yhteydessä…ei siis ole kysymys vain vedestä syntymisestä, vaan myös veden ohella ja veden yhteydessä tapahtuvasta Hengestä syntymisestä. Henki on miehenä ja vesi on vaimona ja äitinä.

    Kirkkopostilla 3:

    s.35:

    Tästä huomaat edelleen: kaste ei ole mikään tarpeeton asia, miksi kasteenuusijoiden joukko sitä häpäisee: sitä vailla voidaan muka olla ja jättää tai säästää se siksi, kunnes tullaan vanhoiksi-, tai ettei pienten lasten kastaminen hyödytä koska niin raivoavat, eivätkä uudestikastajat sitä voi käsittää, sillä tässä on suora sana, joka koskee yleisesti kaikkia ja joka on Jumalallinen järjestys; kaikkien, jotka tahtovat päästä sisälle Jumalan valtakuntaan, täytyy syntyä uudesti vedestä ja Hengestä. Ei sovi siis sitä hyljätä. eikä lykätä toistaiseksi, sillä se on Jumalan järjestyksen jääräpäistä halveksimista ja syrjäyttämistä. Ei siinä varmastikkaan Pyhä Henki ole.

    Kristus ei todellakaan tahdo, että pienet lapset tästä suljetaan pois, vaan että nekin käsitetään kuuluviksi tämän lausuman piiriin, mikäli heidän on päästävä sisälle Jumalan valtakuntaan: Heillekkin annettakoon ja vietäköön kaste; tahtoohan hän saada heidätkin uudestisyntyneiksi ja heissä vaikuttaa. Toisessa paikassa hän käskee heitä luoksensa tuotaviksi, sanoen, että sellasiten, jotka hänen luokseen tuodaan, on taivasteb valtakunta oleva. Jos siis heidän on tultava Kristuksen tykö, ei heiltä saa riistää niitä välineitä ja merkkejä, joilla Kristus heissä vaikuttaa.
  6. "Kaksitoista tähteä ja mikrosiru maksuvälineenä eivät vielä osoita, että kyseessä olisi Raamatussa mainittu pedon merkki, jonka käyttäjät joutuvat kadotukseen (Ilm.14:9-11). Ihmisen pelastuksen ratkaisee se, uskooko hän Kristukseen vai ei (Joh.3:16-18). Käteen ja otsaan otettu merkki tuo mieleen, miten Herra kehotti Israelia sitomaan hänen käskynsä merkiksi käteensä ja pitämään niitä tunnuksena otsallansa (5.Moos.6:4-8). Oikean uskon seurauksena on se, että ajatusten ja tekojen ohjenuoraksi tunnustetaan Herran käskyt. Epäusko tulee vastaavasti ilmi siinä, että ihmisen ajatuksia ja tekoja ohjaa Jumalan tahdon vastainen mieli. Tästä on uskoakseni kysymys pedon merkissä."

    Näin kirjoitti Justinos Marttyyri (eli vuosina 100-165) teoksessaan dialogi Tryfoksen kanssa:


    Lainaus käyttäjältä: "Justinos"

    11 – Tryfon, minä sanoin, aikojen alusta asti ei ole ollut eikä tule ketään toista Jumalaa kuin se, joka on tehnyt ja järjestänyt tämän kaiken. Emme me kuvittele, että meidän Jumalamme olisi eri kuin teidän Jumalanne vaan se sama, joka johdatti “teidän isänne Egyptin maasta väkevällä kädellä ja kohotetulla käsivarrella” (5. Moos. 5:15). Me emme ole panneet toivoamme kehenkään toiseen kuin häneen, johon myös te panette toivonne – Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan, sillä ketään toista ei ole. Mutta toivoamme emme ole saaneet Mooseksen tai lain välityksellä, muutoinhan toimisimme samalla tavalla. (2) Tryfon, olen lukenut, että on olemassa lopullinen laki ja liitto, muita sitovampi, jota kaikkien Jumalan perintöosaa tavoittelevien ihmisten pitää kunnioittaa. Horebilla annettu laki on jo vanhentunut ja se oli tarkoitettu vain teille, mutta tämä uusi on puolestaan kaikille. Laki, joka on annettu aikaisempaa lakia vastaan, kumoaa aiemman. Samoin myöhemmin tehty liitto lopettaa aikaisemman liiton. Ikuinen ja lopullinen laki, Kristus, on annettu meille ja luotettava liitto, jonka jälkeen ei tarvita lakia, ei määräystä, ei käskyä.

    (3) Vai etkö ole lukenut, mitä Jesaja sanoo (Jes. 51:4–5): “Kuuntele minua kansani, kansakunnat tarkatkaa sanojani, sillä laki lähtee minusta ja minun oikeuteni tulee kansojen valoksi. Minun vanhurskauteni on lähellä, minä tuon pelastuksen ja minun käsivarteeni kansat panevat toivonsa.” Ja Jeremiaan kautta Jumala puhuu tästä samasta uudesta liitosta näin (Jer. 31:31–32): “Tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta.”

    (4) Jumala siis julisti tekevänsä uuden liiton ja antavansa sen kansojen valoksi. Me näemme ja olemme vakuuttuneet, että ristiinnaulitun Jeesuksen Kristuksen nimen kautta ihmiset ovat kääntyneet pois epäjumalista ja muusta vääryydestä Jumalan puoleen ja ovat kuoleman uhatessakin pysyneet tunnustuksessa ja harjoittaneet hurskautta. Täten kaikki voivat päätellä näistä töistä sekä niitä seuraavasta voimasta, että hän on uusi laki ja uusi liitto, niiden toivo, jotka kaikista kansoista odottavat Jumalalta hyvää osaa. (5) Sillä me olemme todellinen hengellinen Israel, Juudan, Jaakobin, Iisakin ja Abrahamin suku, jonka Jumala hyväksyi ympärileikkaamattomana uskon vuoksi ja jota hän siunasi ja kutsui monien kansojen isäksi. Meidät on tuotu tämän ristiinnaulitun Kristuksen kautta Jumalan luo. Tämä käy ilmi keskustelumme edetessä.