weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. Täällä kirjoittavilla, etenkään uudellenkastajilla oppi menee perkeleelliseksi. Kun lukee Lutherin opetuksia, ne on niin raittiita ja Raamatun mukasia kun vain olla saattaa. Taistelu onkin hengellistä taistelua, josta Luther ihanasti esim. tässä opettaa.

    Seurakuntayhteys tarkoittaa sitä, että usko ja oppi on sama kirkossa (apt.16:17-18). Luther opettaa näin: Luther kirjoittaa: “Olen kuullut kauhukseni, että samassa kirkossa ja samalla alttarilla molemmat osapuolet [luterilaiset ja reformoidut] vastaanottavat ja saavat saman sakramentin, toisen osapuolen uskoessa saavansa pelkän leivän ja viinin ja toisen uskoessa saavansa Kristuksen ruumiin ja veren. Usein epäilen, voiko saarnaaja tai sielunpaimen olla niin paatunut ja pahansuopa, että vaieten antaa molempien osapuolten tulla sakramentille, kummankin siinä luulossa, että he saavat saman sakramentin uskonsa mukaan. Jos sellainen pastori sattuisi olemaan olemassa, hänellä täytyy olla kiveä, terästä ja timanttiakin kovempi sydän; hänen täytyy todellakin olla vihan apostoli... Näiden tyyppien täytyy olla todellisia korkean tason pääpiruja antaessaan minulle pelkän leivän ja viinin ja kuitenkin antaessaan minun uskoa saavani Kristuksen ruumiin ja veren siten petkuttaen minua hirveällä tavalla” (käännös: C.F.W.Walther, Kirkko ja virka. Jyväskylä 1998, s. 122.)
  2. Eikös sitä sanat suomenneta laulusta, jos on jotakin muuta kieltä kun suomi.
  3. Teksti: Lina Sandell 1859

    Suomentaja: 1869, U Lauri Thurén
  4. Parempia ne on kuin Niilot...
  5. Tarkoitan perimätiedolla kirkon perimätietoa, joka on kulkeutunut apostolista alkuajoista asti. Ne eivät ole Raamatun veroista totuutta, mutta hyvin merkittävää historiaa, jota ei voi sivuuttaa. Jumalan seurakunnasta, tullutta perimätietoa siis.
  6. Eli vielä tiedoksi kaikille, jos jäi epäselväksi, että kun julistetaan ja puhutaan evankeliumia Kristuksesta, julistaa oman kasteensa sisältöä (Room.6:3,5; Gal.3:27).

    Kaste on Jeesuksen käsky, kaste on evankeliumia, saarnaa näkyvässä ja kosketeltavassa muodossa.

    Sen sisältö on kuitenkin sama kuin saarnatussa Sanassa.

    Sinun Luther-sitaattisi puhuu erikoistilanteesta.

    Kaiken perusta on kuitenkin Jumalan sana.

    Se, joka haluaa uskoa Sanaa, uskoo myös kasteessa annettuun lupaukseen syntien anteeksisaamisesta. Miksi sellaista mitätöidä?

    Sellainen turhentaminen ei ole Pyhän Hengen työ.
    Origeneen (185-254) sitaatit kuuluvat näin: "Kirkollisen ohjeen mukaan pitää kastaa myös pieniä lapsia." "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa myös pieniä lapsia." "Ei kukaan ole synnitön, vaikka hän olisi vain yhden päivän ikäinen." Kasteeni merkitsee sitä, että minut on puettu Kristukseen ja taivas on minulle auki (Gal. 3:27) ja että minut on liitetty Kristus-ruumiin jäseneksi (1. Kor. 12:12).

    Uskonpuhdistuksen sanoma on tarpeen tänäänkin.Pelastus on: "yksin armosta, yksin uskon kautta, yksin Kristuksen tähden, ilman lain töitä"

    Tuosta kasteesta vaan vielä omakohtainen huomio: "mitä sellaisella kasteella tekee, joka ei anna mitään, eikä ole niin väliäkään mokomalla koska sen merkitys, ei ole mikään. Kysyin kerran serkultani, kun hän oli mennyt uudelleenkasteelle, että miksi ja mitä varten menit? Hän sanoi, ettei oikein muista, mutta sitten hän muisti ja sanoi "Hyvän omantunnonpyytämistä Jumalalta". Minä naurahdin ja tuumi, että eikös uskovaisella ole jo hyvä omatunto, niin kuin te helluntailaiset opetatte? Onhan luterilaisuudessa, niin kuin Raamatussakin asia niin, että kaste antaa hyvän omantunnon, kun sen uskoo.

    Raamatun sana olkoot meidän kaikkien ylin ohje.

    Raamattuni sanoo näin:

    1.Piet.3:21 Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]

    weha: Kaste pelastaa: Tämä on Raamatun sanaa!!!. Kaste ei poista syntiä, mutta antaa synnit anteeksi, ettei syntiä enää lueta (apt.22:16). Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan luona. Kasteen merkitys ja perustus on Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus.
  7. Lutherin näkemys on selviö Raamatussa. Kaste ei ole uskovien kaste, vaan merkitykseltään uskoon tulevien kaste- (apt.2:38-39; kol.2:12; Joh.3:5-6; Ef.5:26) Kaste sai uuden sisällyksen uudessa liitossa. Se oli osallisuutta Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Se kuului merkitykseltään synnintuntoiselle ihmiselle ja kasteen lupaus kuului myös heidän lapsilleen. (apt.2:37-39). Julkijumalattomille tai pilkkaajille se ei kuulunut.

    "Hän oli Polykarpoksen oppilas, joka taasen oli Johanneksen oppilas. Ireneus kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia jotka hänen kauttaan uudestisyntyvät Jumalalle. Rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia" Hän viittaa kastekäskyyn Mt 28:18-20. Ireneus oli arvostettu teologi- lähetyssaarnaaja ja opettaja. Hän puhuu lapsikasteesta täysin luonnollisena asiana, eikä tiedä mitään lapsikasteen vastustamisesta."

    Siis, tässä Ireneus puhuu lapsikasteen merkityksestä uudestisyntymisenä ja pelastuksena, kuten Luther, uskonpuhdistus ja luterilaiset, sekä luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Semmonen kaste, jota VL-uskoo, ei ole Raamatullinen, eikä siten luterilainen.

    Perisynnistä muistuttamisen tarkoituksena on viitata kasteen välttämättömyyteen, koska me kaikki Aadamista alkaen olemme synnissä siinneet ja syntyneet. Kasteeseen liitetty nimen antaminen taas muistuttaa siitä, että kastetulla kasteessaan on armonlupaus, joka on liitetty hänen nimeensä ja näin annettu hänelle omakohtaiseksi ja koko elämän ajan voimassa olevaksi. Eksorsismin aiheena ei ole suinkaan se, että lapsi muka olisi ruumiillisesti riivaajan vallassa, vaan hengellinen vankeus Perkeleen valtakunnassa, josta kaste aikaansaa vapautuksen (Ef. 2:1 ss.). Kasteentodistajien käyttäminen on erittäin tärkeää, sillä heidän ei tule ainoastaan rukoilla lapsen puolesta, vaan myös kasvattaa lapsi oikeaan uskoon, jos hän joutuisi varhain menettämään vanhempansa. Sen tähden kasteentodistajiksi on hyväksyttävä vain oikeauskoisia ihmisiä. Muunuskoiset voivat olla vain tapahtuman todistajina. Perkeleestä luopuminen ja uskontunnustus ilmentävät sitä kasteen vaikutusta, että lapsi kasteen kautta siirretään Perkeleen valtakunnasta Kristuksen valtakuntaan. Koska tämä voi tapahtua vain siten, että lapsella kasteessa on oma usko, tehdään uskoa koskeva kysymys lapselle kasteentodistajien vastatessa lapsen puolesta.

    Tällöin tietysti pidetään varmana tosiasiana sitä, että lapsella kastettaessa on usko itsellään ja ettei häntä kasteta esimerkiksi kasteentodistajien tai kristillisen kirkon tai edes oman tulevan uskonsa varassa. Joka kohdassa on pidettävä kiinni siitä, että lapsella itsellään on usko. Kaikki sellainen oppi, jonka mukaan kasteen siunaus muka tulee lapsen osaksi ilman, että usko olisi lapsen puolelta käsillä vastaanottamisen välineenä, kuuluu kristinuskon ulkopuolelle (vrt. Apologia, M. 204,18 ss.; suom. 187)."

    Franz Pieper, Kristillinen Dogmatiikka, SLEY 1995, s. 478-479, .
  8. kasteessakin on Jumalan sana mukana:

    Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. apt.39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

    "niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi." (Mark.1:4)

    Lutherin Kirkkopostillasta (ss. 183-193), Helsinki, Weilin & Göös 1885.

    N:o 17. Kolmantena Sunnuntaina Loppiaisesta.

    Evank. Matth. 8: 1-13.

    45. Tässä älköön kuitenkaan kukaan ottako syytä ajatella, kuin tahtoisimme halventaa eli kumota saarnavirkaa. Sillä totisesti ei Jumalakaan saarnauta järjellistä kuulemista varten, koska ei siitä mitään hedelmää tule; vaan hengellisen kuulemisen tähden, joka, niinkuin sanottiin, löytyy yhtä hyvin ja vielä paremmin lapsissa, kuin täysikasvaneissa, jonka tähden hekin kuulevat sanan. Sillä mikä on kaste, johon heitä tuodaan, muu kuin evankeliumi? Ja olkoon niinkin, että vain tätä kuulevat kerran. Sitä voimallisemmastipa he tuota kuulevat, sen vuoksi, että Kristus, joka käskee tuoda heitä tykönsä, ottaa heitä omikseen. Täysikasvaneilla on se etu, että sitä kuulevat usein, ja saattavat sitä uudellensa muistella. Mutta heidänkin kuulemisellansa on sama laita, ettei tämä tapahdu monen saarnan kautta; vaan yksi ainoa saarna saattaa välistä niin sattua ihmisen sydämmeen, että hänellä tästä on ijäksi päiväksi, ja mitä sittemmin kuulee, on entisen joko parantamiseksi tahi pahentamiseksi.

    46. Sanalla sanoen: lasten kastamisella on perustuksensa näissä Kristuksen sanoissa: sallikaat lasten tulla minun tyköni, älkäätkä kieltäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Tätä on se sanonut, joka ei koskaan valehtele. Lienee tämä siis oikiaa ja kristillistä, että tuomme lapsia hänen tykönsä. Eikä saata tämä muutoin tapahtua, kuin kasteessa. Niin lienee myös varmaa, että hän siunaa, ja antaa kaikille tykönsä tuleville taivaan valtakunnan, kuten hänen sanansa kuuluvat: senkaltaisten on taivaan valtakunta. Olkoon nyt tämä tästä asiasta puhuttu kylliksi tällä kerralla.
  9. Todettakoon kaikille lestadiolaisille, että Lutheri opettaa Joh.3.5 kohtaa kasteena. Näin myös Raamattu, alkukirkko, kirkkoisät, kirkon perimätieto, luther ja uskonpuhdistus, sekä luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Sensijaan Erkki Reinikainen kirjassaan "usko ja kaste", opettaa kasteesta uudelleenkastajien tavoin, ettei kyse olisi olleenkaan kasteesta. Itse pitäydyn uskonpuhdistajan opetuksessa, sillä perusteella, että kohdassa puhutaan äitistä syntyneestä, lihasta syntyneestä ja kuinka ihmisen on synnyttävä uudelleen ylhäältä, kasteessa vedestä ja Hengestä.

    Joh.3:3 Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."

    4 Nikodemos kysyi: "Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?"

    5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]

    6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. [1. Kor. 15:50; Ef. 2:3]

    7 Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.'
  10. Lutherin opetus kirkkopostilla 3:sesta., Joh.3:5:teen.

    yksi ote s. 33: ”Meidän täytyy siis vähän tarkemmin kiinnittää huomiota näihin sanoihin. Mitä vedestä ja Hengestä syntyminen siis on?

    Ota ensiksi huomioosi: hän johdattaa osoittaa Nikodeemuksen seurakuntansa ulkonaiseen virkaan, saarnaan ja kasteeseen, sanoessaan, sanoessaan, että ihmisen täytyy syntyä uudesti vedestä ja Hengestä. Näin hän puhuu siitä virasta, jonka Johannes Kastaja Kristuksen edeltäkävijänä ja palvelijana oli pannut alulle, niin kuin fariseukset ja Nikodeemus tarkoin tiesivät ja olivat nähneet. Hän tahtoo osoittaa hänet siihen, näin vahvistaen Johanneksen saarnan ja kasteen: se virka on täydessä arvossaan, ja Jumala on määrännyt sen sitä varten, että sen kautta uudestisynnytään, ja että kukaan ei ole pääsevä taivaaseen, joka ei sitä omaksu tai sitä halveksii.

    s.34: Näillä sanoilla: ”Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä” ilmaistaan siis seuraava hänen ajatuksensa: Ihmisen täytyy uudestisyntyä evankeliumin saarnan ja kasteen viran kautta, jossa Pyhä Henki vaikuttaa…”

    s.35 Vieläpä Kristus tässä panee sanat siihen järjestykseen, että asettaapi alkuun, ensimmäiseksi veden ja sen jälkeen Hengen, siten osoittaaksensa , ettei Henkeä saa etsiä ilman ulkonaista merkkiä tai sen ulkopuolelta, vaan on se tiedettävä: Henki tahtoo vaikuttaa ulkonaisessa merkissä ja virassa, niiden kautta ja niiden yhteydessä. Molempien on pysyttävä yhteydessä toistensa kanssa, ja ihmisen on synnyttävä uudesti Vedestä Pyhän Hengen kautta, eli Hengestä, joka on veden kanssa ja sen yhteydessä…ei siis ole kysymys vain vedestä syntymisestä, vaan myös veden ohella ja veden yhteydessä tapahtuvasta Hengestä syntymisestä. Henki on miehenä ja vesi on vaimona ja äitinä.

    Kirkkopostilla 3:

    s.35:

    Tästä huomaat edelleen: kaste ei ole mikään tarpeeton asia, miksi kasteenuusijoiden joukko sitä häpäisee: sitä vailla voidaan muka olla ja jättää tai säästää se siksi, kunnes tullaan vanhoiksi-, tai ettei pienten lasten kastaminen hyödytä koska niin raivoavat, eivätkä uudestikastajat sitä voi käsittää, sillä tässä on suora sana, joka koskee yleisesti kaikkia ja joka on Jumalallinen järjestys; kaikkien, jotka tahtovat päästä sisälle Jumalan valtakuntaan, täytyy syntyä uudesti vedestä ja Hengestä. Ei sovi siis sitä hyljätä. eikä lykätä toistaiseksi, sillä se on Jumalan järjestyksen jääräpäistä halveksimista ja syrjäyttämistä. Ei siinä varmastikkaan Pyhä Henki ole.

    Kristus ei todellakaan tahdo, että pienet lapset tästä suljetaan pois, vaan että nekin käsitetään kuuluviksi tämän lausuman piiriin, mikäli heidän on päästävä sisälle Jumalan valtakuntaan: Heillekkin annettakoon ja vietäköön kaste; tahtoohan hän saada heidätkin uudestisyntyneiksi ja heissä vaikuttaa. Toisessa paikassa hän käskee heitä luoksensa tuotaviksi, sanoen, että sellasiten, jotka hänen luokseen tuodaan, on taivasteb valtakunta oleva. Jos siis heidän on tultava Kristuksen tykö, ei heiltä saa riistää niitä välineitä ja merkkejä, joilla Kristus heissä vaikuttaa.
  11. Augustinuksen todistus uudestisyntymisestään on mielenkiintoinen. Selvästikin Augustinus ajatteli ettei ollut tilassa uudestisyntynyt ennen kastamistaan, siis tilassa vedestä ja Hengestä syntynyt ennen kastamistaan, vaikka Augustinus näyttää kertovan itsestään, että uskoi evankeliumin olevan totta jo silloin ennen kastamistaan.

    "Niin pian kuin sitten tuli aika, jolloin minun piti ilmoittautua kasteelle, jätimme maatilamme ja palasimme Milanoon. Minun kanssani päätti myös Alypius hakea uudestisyntymistä Sinussa, sitten kun hän oli päässyt siihen nöyryyteen, joka sopii Sinun armosi pyhiin salaisuuksiin, ... " (Augustinus: Tunnustukset, s. 301).

    "Ei viipynyt kauan meidän kääntymisemme ja kasteessa tapahtuneen uudestisyntymisemme jälkeen, ennen kuin Sinä vapautit hänetkin lihallisuuden kahleista, ja hänestäkin tuli uskova kristitty ... " (s. 292).

    "Mutta etköhän Sinä, armorikas Herra, ole kasteen pyhässä pesussa unohtanut ja antanut anteeksi tätäkin syntiä samalla kuin muutkin kauhistavat ja kuolemanraskaat syntini." (s. 290).
  12. Tuossa sanotaan siis lahkolainen, että Aadamin lankeemuksesta tuli kadotustuomio kaikille. Onhan vauva siis syntinen, siis perisyntinen. Osaatko lukea, anteeksi, mutta ottaa päähän kun saa tavata kokoajan uudelleenkastajille. Mitään ei myönnetä, vaikka teksti on selvä.

    Jeesus on kuollut kaikkien ihmisten puolesta, myös vauvojen siis objektiivisesti ja yleisesti. Tämä omistetaan vain uskon kautta henkilökohtaisesti. (subjektiivisesti). Eihän kenelläkään ole uskoa luonnostaan syntymässä. Usko taas syntyy vain sanan ja sakramenttien kautta, kuten Raamattu opettaa (Ef.5:26; Kol.2:12; Joh.3:5)
  13. Kasteen vesi on Jeesuksen verellä punattu (Room.6:3).
  14. Aloitus oli siis väärä todistus...
  15. Etkö ole avannut Raamattua koskaan, muuta kuin lahkolaispapin selityksellä?

    "Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-" (Room.5:12)

    "Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille Huom: "kadotukseksi", niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi"
  16. Helluntailaisten opetukset taitaa olla retuperällä? Arvelen tämän liittyvän ns. kielilläpuhumiseen. 1.kor.14:8 "Niinikään, jos pasuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?" Yllätyin suuresti, että teillä on nykyisin kummit/todistajat, kun vauvat siunataan. Ennen kuulin teikäläisiltä vain vastustusta kummeista. Koskahan teillä on oikein ristiäiset. Mieleen tulee elävästi, ns. lasten evankeliumeista, kunka Jeesus kutsui luokseen vanhempien tuomia vauvojakin. Koska Vapahtaja ei enää elä maanpäällä, kuten ns. lasten evankeliumeissa tapahtuu. Jeesus otti tuolloin lapsia syliinsä ja antoi heille omakseen Jumalan valtakunnan. Sitä Vapahtajan luokse vieminen tarkoittaa. Eihän Jeesuksen luokse turhaan pikkulapsia viety. Aina Jeesuksen luona saa armon.Tämä sama tapahtuu nyt kasteessa. Jeesus ottaa siinä pikkulapset syliinsä ja antaa heille omakseen Jumalan valtakunnan (Gal.3:27; Room.6:3,5). Sitähän Vapahtajan luokse meneminen aina tarkoittaa. Eihän pikkulapsia turhaan viedä Vapahtajan luokse. Siunaaminen ei ole mikään korvike ja siunaamalla ei pääse taivaaseen. Kasteessa on tämä laupaus pelastuksesta. Pienokaiset ottavat siis vastaan taivaan valtakunnan ja uskovat ja haluavat ottaa vastaan, koska Jeesus tämän vaikuttaa lupauksensa mukaan. Jos on sitten mennyt tuhlaajapojan/tytön tielle tai lahkojen ojaan, Ei tarvitse uudelleen kastamista, vaan aina uudelleen uskomista, tarvitsemme uudelleen uskomista tänäänkin. Luonnollinen ihminen ei ota vastaan mikä Jumalan Hengen on, vaan aina vastustaa. Kuten Raamattu opettaa. Luuk.18:15. "Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia16. Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

    17. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

    Tässä kohden Luukkaan sana "pienistä lapsista" prevos/äskensyntynyt vauva. kyllä Jeesus kutsui heitä luokseen ja he ottavat vastaan ja uskovat.
  17. Ihan uteliaisuutta kysyn, onko ketään, joka olisi lukenut uskonpuhdistaja Martti Lutherin kirjan "Sidottu ratkaisuvata"? Kirjaahan sanotaan Lutherin pääteokseksi. Tästä riippuu elämä ja kuolema. Kirjassa ihminen tehdään pientäkin pienemmäksi ja Jumala ja hänen armonsa ja tahtonsa äärettömäksi.

    Outoa tässä kirjassa on se, että se on osoitettu yhdelle ainoalle miehelle Erasmus Rotterdamalaiselle. Samalla kirja kuitenkin hämmästytti koko maailmaa.

    Selailen tuota kirjaa ja se on ilmeisesti kirjoitettu 1524. Tähän vaan liittyy sellainen asia, kun nuorena olin etsivällä mielellä, näissä hengellisissä kysymyksissä ja kun sukulaisiani ja tuttujani oli helluntailaisuudessa ja he vahvasti puhuivat, että pitäisi mennä kasteelle. Ihmettelin sitä kovasti ja kyselin asiaa Jumalalta. Sitten eräs kirkon tyntekijä, pyysi minua hankkimaan parhaan kastekirjan minkä tietää. Varta vasten menin sitten seinäjoelle Sleyn kirjakauppaan. Se on kangaspäällysteinen punainen kirja ja minulla se on uuden veroinen yhä.

    Kirjakaupassa kyselin hyvää kastekirjaa, joka olisi perusteellinen. Kas kummaa, myyjäkin suositteli tätä kirjaa "sidottu ratkaisuvalta". No ostin sitten, kun sitä niin raittiin tuntuiset ihmiset suosittelivat.

    No kirja oli niin hirveän raskas lukea, enkä ymmärtänyt siitä juuri mitään. No ei nyt ihan niinkään, ymmärsin ihan vain senverran ja tarpeellisen, että kastekysymys tuli hyvin selväksi. Kirjasta selvisi se pääasia, ettei "luonnollinen ihminen kykene ottamaan vastaan, mikä Jumalan hengen on, vaan se on hänelle hullutusta".
    Tämä kohta lohdutti minua syvästi ja ymmärsin jotenkin kirkaasti sen, uudelleenkasteelle sanon EI...ja samalla lapsen kaste on kaikkein varmin kaste.

    Sitten muistelin joitakin helluntailaisten "hokemia" kohtia Raamatusta esim. Joh.1:12. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä"

    Seuraava jae olikin kirjan mukaan "moukari", vapaata tahtoa vastaan: 13. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta. .

    Ajattelin heti, että tässä menivät uudestikastajien asian pieleen ja kuinka laki ja evankeliumi tuossa opissa sekoitetaan, kohtalokkaalla tavalla. Ajattelin jo silloin, että vaikka siellä olisi mikä jumallallisuuden ulkokuori, heidän kansaan ei voi uskonkysymyksissä veljeillä.

    Mietin heidän rukouksiaan, joihin ei voinut yhtyä. Mietin myös sitä, kuinka he elävät vielä helluntaita ja ihmeellisiä, jopa pelottavia henkikasteoppeja siellä oli.
    Olen halunnut pysyä visusti erossa tuommoisesta uskosta. Tämän kirjan ansiosta, ainakin itse olen saanut hyvin paljon lohdutusta.
  18. On kyllä kummallista opetusta, kun ei kasteta lapsia. Väitetään (ateistien tavoin), että nämä ei osaa uskoa, tehdä ratkaisua, eikä ymmärrä mitään. Nähdäkseni tuollaiset opit ja suoritukset eivät kuuluu armonevankeliumiin. On siis ero vanhurskauttamisopissa.

    Eikös Raamatussa sanota, että kun lapsi on alaikäinen, hän on holhoojien alainen täysikäiseksi asti. Vanhemmat voivat päättää asioita lapsen ja vauvan puolesta. Näin on esim. kaksoiskansalaisuuden, , päiväkotien, koulujen ja pukemisen suhteen. Nythän onkin kyse Kristukseen pukemisesta kasteessa (Gal.3:27). Jumala on kasteessa antavana osapuolena, ja ihminen on saavana osapuolena.
  19. Ei pidä sanoa, että Luther oli erehtymätön, vaan että hänen Raamatun tulkintansa oli oikea. Jos olet tutustunut Lutherin teologisiin kirjoituksiin, niin kerro jos niissä on jotain mielestäsi erikoista.Olen lukenut tuon Lutherin juutalaiskirjan heidän valheista kokonaan. Siinähän Luther kertoo kuinka hän hebreaa opiskellessa joutui juutalaisen käänntystyön kohteeksi ja kuinka nämä juutalaiset olivat sitten pilkanneet Jeesusta yms. Ne vastustajat, jotka ottavat sieltä jotakin kohtia, eivät ole ymmärtäneet kirjan sanomaa.

    Sehän ei oikeuta tietenkään väkivallan käyttöön ja tästä syystä suomessa ei ollut juutalaisvainoja.

    Totta kai hänkin erehtyili siinä missä kuka tahansa ihminen erehtyilee, mutta olet kai samaa mieltä siinä hänen kanssaan, että juutalaiset, jotka hylkäävät Jeesuksen messiaana, ovat pelastuksesta osattomia. Edelleen: ”Se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi” (Room.9:8). Vielä sanotaan: ”Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan” (Gal.3:29)

    siihenaikaan oli, että kenen maa, sen kanssa. Juutalaiset joutivat hyvin omaan maahansa harjoittamaan seremoniauskoaa, sen ajan katsomuksen ja lain mukaisesti. Tuskimpa minullakaan olisi tuolloin ollut tuota ajatusta vastaan mitään.
    Epäuskoiset juutalaiset olivat siis, käyttäytymisellään saaneet kaiken aikaan. Raamattu kertoo myös lihallista juutalaisista näin:
    Fil.3:2. "Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja".
    Luther oli Jumalan käyttämä uskonpuhdistaja. Hän ei ollut vain aikansa lapsi, vaan Jumalan lapsi. Niin se on asia tänäänkin, että juutalaiskysymys on Raamattukysymys, ei ajan kysymys. Juutalaisethan elivät ja elävät itse lakiliitossa, eikä he olleet Jumalan lapsia.

    Juutalaisethan elivät itse lakiliitossa, eikä he olleet Jumalan lapsia. Olen lukenut, että maailmanliiton ja sen nimiluterilaisten herätysliikejohtajien anteeksipyynnöt ovat pelkkää potaskaa ja kuinka kirja on todella väärin ymmärretty. Luther kirjoitti Mooseksen lakia, lain uskoville. Siis heidän omaa lakiaan, joka tuomitsee heidät.

    Pitäydyn täysin tuohon kirjaan, mitä se opettaa lihallisista juutalaisista. Tosin liikkeellä on käännöksiä joita lahkolaiset ovat peukaloineet, mutta, koska Jumalan miehiä ei olisi pilkattu. Jokaisesta turhasta sanasta saa palkan.
  20. Lutheri ei ollut käsittääkseni antisemisti, vaikka monet niin väittääkin. Esim. Luther ei sanonut kovia sanoja juutalaisesta rodusta ja juutalaisista, jotka kääntyivät kristinuskoon, vaan ainostaan heidän seremonia lakiuskostaan ja kuinka nämä kävivät kristinuskoa vastaan.

    Kirjassa "juutalaisista ja heidän valheistaan", Luther antaa heidän (juutalaisten omaa lakia), heidän laki uskolleen. Luther usein saarnaa, että toivoisi juutalaisten tekevän parannuksen. Tämä oli lutherin motiivi ja toivomus, johon hän joutui käyttämään koviakin sanoja. Tämän juutalaiset kyllä älykkäinä ihmisinä ymmärsivät.

    Ilm.2:9. "Minä tiedän sinun ahdinkosi ja köyhyytesi - sinun, joka kuitenkin olet rikas. Minä tiedän, miten sinua herjaavat nuo, jotka sanovat itseään juutalaisiksi vaikka eivät ole - Saatanan synagogaa he ovat!

    Olen ymmärtänyt siten, että Jeesus siis toteaa epäuskoisista juutalaisista, että he sanovat olevansa juutalaisia, vaikka eivät olekaan. Oikeita juutalaisia ovat Kristukseen uskovat. Messiaan vastaanottaneet:

    Room.2:28. Oikea juutalainen ei ole se, joka on juutalainen ulkonaisesti, eikä oikea ympärileikkaus ole se, joka on ulkonaisesti näkyvänä ruumiissa. 29. Oikea juutalainen on se, joka on juutalainen sisimmässään, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jota ei saa aikaan laki, vaan Henki. Tällainen juutalainen saa kiitoksen Jumalalta, ei ihmisiltä.

    Epäuskoiset eivät siis ole juutalaisia, vaan jäännös (Rm.: 9:27; Jer.3:12). Vaan lihallisten juutalaisten hylätessään Jeesuksen ja jatkaessaan vanhaa liittoa, he ovat tätä harjoittaessaan saatanan synagogaa. Näin Vapahtaja asian selvästi ilmaisee ja siihen meidän tulee tyytyä.
    21. 46 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt