weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. luterialisuutta on moneen lähtöön, mutta Kansankirkko on oiva tie viedä evankeliumia maaanssamme. Kirkko on meille rakas.

    Jeesuskin saarnasi siis synagogassa, missä oli fariseuksia ja publikaaneja, siis epäuskoisia. Naispappeus on vain kaiken luopumuksen jatkoa. Samaon toimivat apostolit synagogassa, jos saivat siihen luvan. Niin mekin voimme toimia kansankirkossa.

    Mutta nyt on lähdettävä siitä, että Pyhä Henki opettaa, vain yhdellätavalla. Jumala ei myöskään ole sekaseuraisuuden Jumala, vaan rauhan Jumala.

    "Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, josta vanhurskas on elävä". Siis Jumalan vanhurskaus siirtyy uskovaiselta toiselle.

    Mitä olen oppinut ns. vapaista suunnista? Kyllä minä teidät tunnen perusteellisesti ja tiedän opetuksenne tarkkaan. Niistä on yhtään turha väitellä. Mutta, mutta...jos teillä olisi sama henki, miksi ootte eripaikassa?

    1.Joh.4:6. Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
  2. kuulun uskovien seurakuntaan ja se on VL:ä. Pyhä Henki opettaa vain yhdellä tavalla.

    Vanhantestamentin aikana ympärileikkauksen hylkääminen merkitsi liiton rikkomista. Sen seurauksena oli kansasta hävittäminen (1.Moos.17:14). Tämän perusteella kasteen hylkääminen kadottaa. Se merkitsee uskosta ja Jumalan valtakunnasta luopumusta. Tuomio ei kuitenkaan kohdistu pieneen lapseen, vaan vanhempiin, joille kuuluu lasten saattaminen kasteen sakramenttiin. Yleiseti voidaan yhtyä, sekä vanhan että uuden liiton sakramenteista Augustunuksen tulkintaan: "Ei ilman sakramenttia jääminen kadota, vaan sakramentin halveksiminen kadottaa". Kaste on Jumalan säätämys. Aivan ensimmäiseksi Jumala tunnustaa uskovan ihmisen, myös lapsen omakseen. Sakramentti on siis evankeliumiin perustuva näkyvä armon merkki. Se on Pyhän asian vertauskuva ja tuntomerkki. Kaste on siunattu armoliitto Jumalan kanssa. Lapset kastetaan, että he pysyvät autuaina. Se on hyvän omantunnonliitto Jumalan tykönä (1.Piet.3:21). Jumalan valtakunnan arkki kulkee perille liiton veden varassa. Kristityt kilvoittelevat kasteen armoliitossa uskon kautta. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita uskon tähden, jonka Jumala on heille lahjoittanut Jeesuksessa Kristuksessa. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, kun he uskovat.


    Usko tulee seurakunnalta

    Taivaan valtakunnan avaimet ovat annettu seurakunnalle ja jos oikein ymmärrät sana sitoo sinut seurakuntaan.

    Tämä seurakunta on kristuksen valtakunta ja Jumalan sija maan päällä. Uskominen alkaa silloin kristuksen perustuksesta eikä omasta ratkaisun voimasta niinkuin ulkopuolisilla on tapana kehua.

    Jeesus sanoi Pietarille, Matteus 16

    tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.

    Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.
  3. jo lapsena saadusta kasteesta. Kasteen liitto on aina Jumalan puolelta voimassa.
  4. Sinun ohjeitasi? Olenhan sanonut, ettei teitä tule kuulla.

    Paavalin kasteen muoto on selvä.


    Vertaahan esim. Jer.4:4. "Ympärileikatkaa itsenne Herralle kuuluviksi, ympärileikatkaa sydämenne, te Juudan ja Jerusalemin asukkaat! Muuten minun vihani leimahtaa teidän pahojen tekojenne tähden ja palaa kuin tuli, eikä kukaan voi sitä sammuttaa."

    Tässäkin käsketään ympärileikkauttamaan itsenä Herralle kuuluvaksi ja myös pienet lapset ympärileikatttiin. Ympärileikkauksen tilalle tuli kaste (kol2:11-13).

    Lestadius ja Luther


    Laestauduis Ja Luther opettivat lapsikasteen olevan raamatullinen, koska he uskovat. Vanhoillislestadiolainen käsitys on Raamatun ja luterilaisen opin mukainen.

    Kirkkopostillassa Luther opettaa: Kuinka tullaan Jumalan lapseksi? "Kaikki te jotka olette Kristuksen päällenne pukeneet". Kristus on Jumalan lapsi; sen joka pukeutuu Jumalan lapseen, täytyy myöskin olla Jumalan lapsi.- - Mitä merkitsee Kristuksen pukeutuminen?

    Myös Galatalaiskirjeen selityksessä Luther analysoi näitä kolmen luvun jakeita:

    "Koska usko on itse siunaus, itse perintö, joka aabrahamille luvattiin hänen siemenessään Kristuksessa, niin senvuoksi Kristukseen uskovalla on tämä perintö. Mutta jos hänellä on perintö, ei hän ole enää kasvattajan alainen, vaan hän on vapaa, hän on Herra ja perillinen. Mutta kenellekkään muulle ei anneta perintöä kuin lapsille. Siitä seuraa se, että se, joka uskoo Kristukseen, on Jumala lapsi. Tässä merkityksessä sanotaan JOh.1:12: "Hän antoi voiman tulla Jumala lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä"

    Apostoli selittää, että he ovat Jumalan lapsia uskoessaan Kristukseen. Kaste- hän sanoo,- Saa aikaan , että te olette pukeneet päällenne Kristuksen. Mutta Kristuksen päällepukeminen on samaa kuin pukea päälle vanhurskaus, totuus ja kaikki armo, sekä koko lain täyttäminen. Sen vuoksi Kristuksessa teillä on kaikki siunaus ja Aabrahamin perintö. Mutta jos te olette pukeneet päällenne Kristuksen, niin te olette, koska Kristus on Jumalan Poika, tämän saman päällepukemisen tähden Jumalan lapsia. Tätä samaa sanontaa apostoli käyttää Room.13.14 sanoessaan: "Vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus". Ja, Ef.4, 24: "Pukekaa päällenne uusi ihminen, joka Jumaln mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen". "Totuudem" hän sano- Sillä pelkkä laki pukee päälleen ulkokullatun pyhyyden ja vanhurskauden. -- Sinä et ole- apostoli sanoo-Vanhurskas sen vuoksi että olet juutalainen ja noudatat lakia, vaan sen vuoksi, että uskot Kristukseen ja olet Kristuksen päällesi pukenut.

    Galatalaiskirjeen selitys noudattaa uskon merkitystä kuin kirkkopostillan vastaava kohta. Siitä tulee samalla tavoin selkeästi esille kasteen armomerkitys, pyhitys ja kasteen siunaus vanhurskauden sinettinä.

    Apt.22:16



    Mikä oli kasteen merkitys tässä? Tämän mukaan näyttäisi sille, että Paavali sai Pyhän Hengen, eli uudestisyntyi ennen kastetta. Kaste on Pyhän Hengen merkki ja sinetti, uskon vahvistus. Näin täytynee tämän mukaan olla…
    Uudestisynnyttääkö kaste?



    apt.22:16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.

    Tapahtumahan oli seuraava: apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
    18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.


    Aivan samoin:

    1.Kor.4:15. Sillä vaikka teillä olisi kymmenen tuhatta kasvattajaa Kristuksessa, ei kuitenkaan monta isää, sillä minä teidät synnyttänyt evankeliumia julistamalla Kristuksessa Jeesuksessa.

    Paavali oli siis synnyttänyt korintialaiset, evankeliumin sanalla...sillä, hän oli kastanut vain muutaman.

    1.Kor.1:14. Minä kiitän Jumalaa, etten minä ole yhtään teistä kastanut, vaan Krispuksen ja Gajuksen:
    15. Ettei kenkään saa sanoa, että minä minun nimeeni ketään kastin.
    16. Minä kastin myös Stephanaan perheen; sitte en minä tiedä, jos minä jonkun muun kastanut olen.
    17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.
    18. Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.
  5. kaikkiin lörpötyksiin uskoa. Raamatussa ei ole tuollaista kaavaa, että kummi vastaa vauvan puolesta, eikä sellaisia tarvita. Ne saa vain sekaannuksia ja hämmennystä aikaan.

    Lapset syntyvät Jumalan valtakunnan asukkaina (Room.5:18; Matt.18:6; Ps. 87)

    Kaste on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Uskovaisten, Lapset otetaan siinä seurakunnan. Uskovien Kummien/todistajien tehtävä on yhdessä vanhempien kanssa auttaa tukemaan hengellisessä opetuksessa.
  6. olekkaan Raamatussa kuin avoliitto. Se on sama kuin susiparia, eli ei Raamatulllinen.

    9. mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.
  7. tarkattava Raamatun opetuksia:

    Joh.6:63. "Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä."

    1.Piet.1:5. "jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen"

    Se on Pyhän Hengen teko, kun sydän synnistä hätääntyy ja etsii armoa.

    Fil.2:13. sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
  8. ei kaikkea kannata uskoa mitä kirjoitetaan. Tuollaista sekavaa kaavaa meillä ei ole käytössä, eikä vanhassa 1800-luvun katekismuksessa noin olekkaan.
  9. sinulle. Kuten sanottu, Raamatussa ei ole yhtään kohtaa mainittu, jossa ihminen olisi upotettu veteen. Ainoatakaan kohtaa ei ole. Se mitä ei ole kerrottu ja asetettu, niin siitä ei voi oppiakaan tehdä.



    Mitä kohta kertoo? Kun katsomme vaikka Saulusta Raamatussa. Ei hän saanut Pyhää Henkeä ilmestyksessä ja kokemuksessaan. Sellaista ei Raamattu kerro, vaikka kovin usein eri hengellisyydet niin väittääkin, Mutta se on väärää puhetta, tekstin mukaan.

    Tapahtumahan oli seuraava:

    apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
    18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.

    --Niin Ananiaskin sai tarkan johdatuksen Jumalalta, mihin hänen tuli mennä ja tässäkin usko siirtyi uskovaiselta nyt Saulille, eli Paavalille (vertaus Room.1:17). Jokainen uskoontullut myös täyttyy Pyhällä Hengellä. Sitten hän nousi ylös ja kastettiin.

    Kol.2:9. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään,
    10. ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

    Kasteessa ei ole pääasia veden määrä, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa: "Kastamalla Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen" (Matt.28:29:20).

    Kun Jerusalemissa kastettiin ensimmäisenä helluntaina 3000 ihmistä, upottaminen olisi vaatinut suuria järjestelyjä. Seutu ja vuodenaika oli varsin kuiva. Pienissä altaissa ei olisi voitu kastaa kovin monta, koska veden tuli olla puhdasta (Hebr.10:22; Hes.36:25). Samoin olisi ollut suuri operaatio 3000 ihmisen upottaminen Betesdan lammikolla. On siis vankemmat perusteet 3000 hengen vihmomiskasteelle, kuten Aatolainen Immo kirjassaan ”ovatko uudelleenkastajat oikeassa”s.59. Kun Filipin vanginvartijan oloissa, keskellä yönhetkeä kastettiin hänet ja kaikki omaiset kohta. Jos upottaminen olisi ainoa oikea kastetapa, tottahan Pyhä Henki olisi ilmoittanut, miten niin vaikeissa oloissa saatiin riittävästä vettä. Mahdollista on, että vanginvarttia ja kaikki omaiset kastettiin samalla kaivosta nostetulla vedellä, millä pestiin Paavalin ja Silaan haavat. Kuitenkin Raamattu sivuuttaa kastetavan kuvaamisen vaieten.
  10. Oikein järkeisuskoinen.

    Demointoituu, ei hän silloinkaan muista kasteestaan mitääm:)

    Kiittääkö epäuskoinen kastehetkellään kasteestaan? Uudestaan ei tarvitse kastaa...

    Lasten ja imevaisten suusta tulee kiitos.

    Nyt meen seuroihin. Hyvät jatkot...
  11. ja uudenliiton kaste on kaksi eri asiaa:

    apt.19:3. "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella."
    4. Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen."
    5. Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen,
    6. ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.

    Kun lasten ja imeväisten suusta, voidaan ottaa kiitos, tämä todistaa jo imeväisten uskoa. Kiitos näet on myös uskon hedelmää.

    Matt.18:6 puhuu monikossa, ei vain yhden lapsen uskosta, vaan ihan pienimmäisten lasten uskosta:
    "Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen".

    Selkeästi puhut väärää puhetta, kun kiellät pienten lasten uskon. Ei ole muuta pelastustietä pienelläkään lapsella: "Ilman uskoa ei voi olla otollinen Jumalalle" (Hebr.11:6) ja "Kellä ei oo Kristuken Henkeä, ei oo hänen omansa" (Room.8:9).

    Vasta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sääti kristillisen kasteen (Matt.28:19-20).

    Koska hän ei ollut tehnyt vielä perustusta kasteelle (Room.6:3).
  12. Raamattu puhuu uputuskasteesta?

    Eihän Paavaliakaan upotettu, vaan nousi huoneessa ja kastettiin, joko vihmomalla tai valelemalla.

    17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
    18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
  13. kiitän maailman Vapahtajaa ja kiitän myös kasteen liitosta Jumalaa.

    "Kasteentoistajilla on tapana perustaa siihen, etteivät tiedä mitään kasteestaan lapsena ja sanovat meille: »Kuinkas tiedät, että olet kastettu? Sinä uskot ihmisiä, jotka sinulle sanovat, että olet kastettu, mutta sinun täytyy uskoa Jumalaa, eikä ihmisiä, ja niin olla varma kasteestasi», j.n.e. Senpä kutsun minä löyhäksi ja mädäntyneeksi perustukseksi. Sillä jos hylkäisin kaikki, mitä en itse ole nähnyt enkä kuullut, niin en kai perin paljoa saane pitää uskoa enkä rakkautta, en hengellistä enkä maallista. Voisinpa myös sanoa: »Rakkahin, kuinka tiedät, että tuo mies on isäsi, ja tuo vaimo äitisi? Sinä et saa uskoa ihmisiä, vaan itse olla varma synnystäsi». Tälläpä olisivatkin heti kaikki lapset vapaita, eikä heidän tarvitsisi pitää Jumalan käskyä, kun hän käskee: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Sillä minä kohta väittäisin: "Miten tiedän, kutka ovat minun isäni ja äitini? Ihmisiä en usko; sentähden synnyttäkäät taas minut uudestaan, että itse sen näen, muuten en tahdo heitä kunnioittaa". Niin olisi kerrassaan Jumalan käsky kokonaan peruutettu." (Lisää: Luther "Lapsikasteen puolustamiseksi").
  14. lain teko, vaan on Jumalan sanassa ja asetusta. Ihmiset eivät ole keksineet kastetta omasta päästään, vaan se on todella yksin Jumalan säätämä liitto ihmiselle.

    Lain tekoja, ovat omavanhurskaus, eli oma ratkaisu ja sitä seuraavat työt.

    2.kor.3:5. "ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta"
  15. sillä kysymys on (synergismistä), eli ratkaisukristillisyydestä. Laki ja evankeliumi, sekoittuu ratkaisevalla tavalla.

    Uskonpuhdistuksen sanoma on tarpeen tänäänkin:

    Pelastus on yksin armosta, yksin uskon kautta, yksin Kristuksen tähden, ilman lain tekoja.

    Room.3: 28. "Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja."
  16. pienenä vauvana ja se riittää. Raamattu sanoo, että pienet lapset uskovat (Matt.18:6), ja suntyvät Jeesuksessa Kristuksessa (Room.5:18).

    Tämän todistavat kirkon kirjat ja kummit=todistajat. 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'(Matt.18:6). Kaste on eittämättä tällainen asia.
  17. Kyseisessä kohdassa Johanneksen kasteen tilalle tuli kristillinen, uudenliiton kaste, kaikille kansoille. Johanneksen kaste oli tarkoitettu vain juutalaisille (apt.13:24).
  18. Tässä eräs esitetyistä kohdista (Matt 18):

    1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
    2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
    3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
    4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
    5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
    6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

    Jeesus asettaa siis yhden lapsen opetuslasten eteen. Sitten jakeessa 6 puhuu monikossa lapsista jotka uskovat Hänen päälle.

    Tuleeko jae 6 ymmärtää niin että jotkut (= kastetut ? ) pienemmistä uskovat ja on erityisen paha asia jos juuri tällaisen lapsen pahentaa ?

    Ei!

    Tietenkin on yhtä paha jos pahentaa kaksi tai kolme lasta, eli "yhden näistä", tarkoittaa "kenen tahansa näistä".

    Ja koska jae 3 puhuu kaikista lapsista, niin emme voi sanoa että jae 6 yllättäen supistaa tuon jakeessa 3 mainitun joukon kriteerillä "jotka uskovat minun päälleni", vaan jae 6 sanoo että aina kun joku pieni lapsi vietellään tapahtuu äärettömän suuri vahinko, juuri siksi että se vietellään pois lapsen uskosta.

    Jeesus siis ottaa kantaa lapsen uskoon. He uskovat ja heidät tulee kastaa ja opettaa pitämään kaikki mitä Jeesus on sanonut. Tämä on yhtäpitävä apostolien (ja Jeesuksen) saarnan kanssa: usko ja sitten kaste. Tosin, perin runsaasti on esitetty kohtia jotka myös antavat ymmärtää että Jeesus ei tällaista asiaa jättänyt auki.

    -----

    On totta että ei ole mitään muuta tapaa päästä sovintoveren osallisuuteen kun uskomalla Kristuksen evankeliumin syntein anteeksisaamiseksi. On myös totta että ei voi pysyä uskossa mitenkään muuten kuin yhä uudelleen turvata syntein päästöön.(Käärmeen pää on rikkipoljettu mutta Aadamin myrkky pysyy meissä ja on viemässä syntiin ja epäuskoon)

    Kaikille luoduille tulee saarnata evankeliumia. Ei vaan kerran, mutta se on matkasauvana halki koko ajallisen elämän. Uudestisyntyminen tarkoittaa että ihminen saa epäuskon (ja kaikki sen hedelmät) anteeksi. Perisynnin suhteen siinä ei kuitenkaan tapahdu yhtään mitään muutosta, vaan se asuu edelleen lihassa (mika lihasta syntynyt on...) ja ihminen luonnostaan pysyy yhtä turmeltuneena ja kyvyttömänä todelliseen Jumalan pelkoon jne,

    MUTTA, kun oot saanut epäuskon ja tekosyntisi anteeksi oot saanut armon palata pienen lapsen puhtaan omantunnon omistajaksi. Ne synnit joita lihassasi tehnyt olet (joista sinä myös tuomitaan) pyyhitään pois ja niitä ei enää ole olemassa.

    Kansanomaisesti voisi sanoa että emme tarvitse murehtia Aadamin lankeamuksesta, mutta valvoa siinä että omat syntimme vaihdamme Jumalan armoon. Tähän on yksi armoväline tarjolla: elävä, korvin kuultava ja sydämellä uskottava evankeliumi.
  19. Ei uskon tule olla tietoista, että se pelastaa. Raamattu opettaa, että yhden kautta synti tuli ja yhden kautta se (Aadamin) synti sovitettiin (Room.5:18). Tästä tuli elämä ja vanhurskaus. Se jolla on elämä ja vanhurskaus on myös usko.

    Usko on myös kaikkein pienimmmillä: (Matt.18:6): "Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen". Edelleen: (Matt.21:16): Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?

    Jeesus ottaa vastaan lapset
    Luuk.18:15. "Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia,
    16. mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
    17. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."

    Luukkaan käyttämä sana tässä "pienistä lapsista" on mielenkiintoinen: "Brefos" vauva. He ottavat vastaan, eli uskovat.

    Ratkaisukristillisyys (synergismi), hylkää pienten lasten kasteen. Kuvitellaan omaavan omastatakaa jotain ymmärrystä ja kykyä, ja näin hylätään pienten lasten kaste. Tämä on villihengisyyttä. Ei hengellisesti kuollut ihminen, voi tuota hengellistä ratkaisua tehdä (1.kor.2:14; room.3:10-11). Nuo uudestikastajien opit on perkeleestä. Tämän voin hyvällä omallatunnolla, Jumalan edessä tunnustaa.

    Koska Jeesus on kuollut myös pienten lasten puolesta, tulee heidät kastaa tähän Jumalan tekemään hyvän omantunnonliittoon, Jumalalan luona (1.Piet.3:21). Kaste on merkki,vahvistus ja sinetti sovitetulle Jumalanlapselle.


    Herra on yksi, Usko on yksi ja kasteen armoliitto on yksi (Ef.4). Tätä korostaa kasteen liitto merkitys. Emme tarvitse maassammekaan uudestikastamista, vaan luopuneena uudestiuskomista.


    Raamattu ei missään puhu kristillisen kasteen uusimisesta, sen paremin, kuin upotuskasteestakaan.

    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19). Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39): kastaja ja kastettava menivät veteen, kuitenkaan upottamisesta ei puhuta eikä mainita mitään. Valelu kaste oli tässäkin tapauksessa mahdollinen. Miksi Johannes kastoi Jordanissa missä oli paljon vettä? Paljon on suhteellinen käsite. Meidän on kysyttävä mihin verrattuna on jotakin paljon. Kasteveden tuli olla puhdasta. Ihmisten jaloista seonnut vesi ei voinut kuvata kasteen puhdistavaa vaikutusta, vaan se olisi häväissyt kasteen pyhyyttä ja arvokkuutta. Ei voida näyttää toteen, että Johannes olisi tarvinnut paljon vettä upottamista varten, sillä sellaista Raamattu ei kerro.

    Raamattu käyttää kastamisesta kreikan kielistä sanaa Babtidzein. Sana Babtidzein merkitsee kaikenlaista vedellä koskettamista Raamatussa.(Mark.7:4; Joh.13:10; Luuk.11:38; Hebr.9:10; Luuk.11:39; 1.Kor.10:1,2; 2.Moos.30:17-21 jne.). ”Meren syvyyteen upottamisesta” (Matt.18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt.14:30) Raamattu ei käytä baptidzein sanaa, vaan aivan toista kantamuodossaan olevaa verbiä ”Katapontidzein”. Upotuskasteen kannattajat ovat suurissa vaikeuksissa ja mahdottomuuden edessä yrittäessään osoittaa upotuskastetta ainoaksi oikeaksi kastetavaksi. Mainittakoon ettei Luterilainen kirkko ole tehnyt kasteen muodosta lakia, vaan pitää sitä ehdonvallan asiana.


    Usein ns. vapaat suunnat vetoavat Lutheriin, vaikka hän myöskin säilytti tässä kysymyksessä kristillisen vapauden. Vaikka Luther katsoi upotuskasteen parhaiten symbolisoivan kasteen merkitystä. Luther mm. itse suoritti valelukasteita. Kirjassaan Kirkon Baabelin vankeudessa, hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti: ”Kastaja valelee kastettavan…” . Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olevan yleisen. Myöskin vastoin kasteen muodon kiihkoilijoitten oppia, kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia.
  20. pienenä vauvana, kasvettuani ymmärsin, että minut kastettiin hyvän omantunnonliittoon Jumalan luona (1.Piet.3:21). Koska Jeesus on kuollut vauvankin puolesta (koko maailman), niin kuului/luu, minulle sen pelastuksen merkki/vahvistus ja sinetti. Vaikka tovin olinkin väärässä hengellisyydessä, ymmärsin etten tarvinnut uudestaan kastamista, vaan uudesti uskomista.
    21. 564 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt