Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. ihan sitä mitä Raamattu opettaa. Että jos joku tuo toista oppia, häntä ei hengelliseti tervehditä, eikä huoneeseen oteta opettamaan, eikä oo hengellistä siten hengellistä yhteyttä.

    10. Jos joku tulee teidän tykönne ja ei tuo tätä opetusta kanssansa, niin älkäät häntä huoneeseen ottako, älkäät myös häntä tervehtikö.
    11. Sillä joka häntä tervehtii, hän on osallinen hänen pahoista töistänsä.

    Sitten jos veli/sisko elää synnissä, puhutellaan häntä "lempeydellä", ellei hän kuule, otetaan todistajat mukaan, ellei hän sittenkään kuule, ilmoitetaan seurakunnalle. Ellei hän kuule seurakuntaakaan, hän on kuin pakana tai publikaani.

    Syntiä tekevä veli ja seurakunta
    15."Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin.
    16. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
    17. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
    18. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.

    1.kor.1:11. Mutta nyt minä olen kirjoittanut, ettei teidän pidä heihin sekaantuman, jos joku, joka veljeksi kutsutaan, olis huorintekiä, taikka ahne, eli epäjumalain palvelia, taikka pilkkaaja, eli juomari, taikka raatelia; älkäät senkaltaisen kanssa syökö;
    12. Sillä mitä minun tulee tuomita niitä, jotka ulkona ovat? Ettekö te niitä tuomitse, jotka sisällä ovat?
    13. Mutta Jumala ne tuomitsee, jotka ulkona ovat. Ajakaat itsekin paha pois tyköänne.
  2. Haluan korjata tämän Elkirahwin, esittämän väitteen kaikille palstan lukijoille.

    Toistan: Myös tunnustuskirjamme s.537 (Sley 1990) sanoo ainoastaan:

    "...Jo äidin kohdussa hän osoitti jumalallisen majasteettinsa siinä, että neitsyt synnytti hänet neitsyyttään menettämättä..."

    Edelleen: "senjälkeen hänelle (Marialle) kyllä syntyi myös muita lapsia (näin esim. Iknatios Antiokialainen ja Justinus). Myöhemmin syntyi ajatus siitä, että Maria pysyi jatkuvasti neitsyyenä..."


    Siis tunnustuskirjat eivät puhu ainaisesta neitsyestä, vaikka jotkut Ortodoksit niin yrittää väittää, pönkittääkseen omia käsityksiään, Raamatun ulkopuolisilla lähteillä.

    Yrittäessään herättää epäilyksiä tämän väitteen ja ehdottomaan Tunnustuskirjoihin sitoutumisen suhteen Tunnustuskirjojen arvostelijat usein nostavat väitteen, että tunnustukset opettavat Marian ainaista neitsyyttä Schmalkaldenin opinkohtien artiklassa I, 4. Ensinnäkin on huomattava, että artikla I, 4 ei käsittele Mariaa vaan Kristuksen kahta luontoa. Saksalainen ja latinalainen teksti sanovat:

    Poika on tullut ihmiseksi siten, että hän ilman miehen myötävaikutusta sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi puhtaasta, pyhästä [latina: ainaisesta] neitsyestä Mariasta.

    Latinalainen teksti viittaa Mariaan puhtaana, pyhänä ja ainaisena neitseenä. On huomionarvoista, että saksalainen teksti viittaa yksinkertaisesti puhtaaseen, pyhään neitsyt Mariaan. Jos Tunnustuskirjat halusivat väittää Mariaa ainaiseksi neitseeksi, saksalaisen version kirjoittaja tunaroi työn täydellisesti, koska saksalaisessa tekstissä ei ole mitään viitettä ainaiseen neitseyteen. Näyttää siltä, että latinankielisen version ainainen neitsyt (sempervirgine) oli yksinkertaisesti vakiosanonta, jolla kuvattiin Marian neitseyttä. Artikla ei pyri tekemään mitään muuta väitettä Mariasta sen tosiasian lisäksi, kuin että hän synnytti lapsen ilman ihmis-isää.1

    http://www.tunnustuskirkko.fi/artikkeli2.html
  3. Ei olekkaan luterilaisen opin vika, vaan nimiluterialisen opin vika, että ihmiset elävät luopuneessa tilassa ja Jumallattomasti. Ei ole kirkkokuria. Puhuin nyt kansankirkosta: Lapsen usko ei voi säilyä kun opetus ei seuraa.

    Muutenkin väärä kasteoppi passivoittaa ihmiset ja niin sanotaankin: "Hedelmistään puu tunnetaan".

    Taitaa tuo kasteoppi helpolla korostua väärin ja ihminen tulee toimeen omillaa ja se johtaa passiivisuuteen ja kuolleeseen uskoon. Kun joissain noissa ns. luterilaisissa piireissä pyörii, niin joissain ei muuta paljon puhutakkaan kuin kasteesta. On se evankeliumin tärkein asia? Miksi ei voi puhua omilla nimillä ja selkokieltä?, kuten Jeesus ja parannuksen armo. Onko niin että muu keskeinen;opetus täytyy lähes sivuuttaa? kovin on yksipuolista ja miksei se tympäännytä silloin.

    Ainakin pystyin jo näkemään ulkopuolisena, kuin VL-kristillisyydessä, usko säilyi ihan suvuttain. Toteutui lupaus: Matt.28:20. Ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti. Amen!
    P. Matteuksen Evankeliumin loppu.

    Mitä parannus tarkoittaa: "parannuksesta opetetaan, että ne, jotka kasteen jälkeen ovat tehneet syntiä, saavat milloin hyvänsä, kun tulevat parannukseen, syntien anteeksiantamuksen. Seurakunta ei saa evätä heiltä synneistäpäästöä. Todellinen, oikea parannus taas ei itseasiassa ole mitään muuta kuin katumista ja hätää eli peljästystä synnin tähden, mutta kuitenkin sen ohessa evankeliumin ja synneistäpäästön uskomista, että synti on anteeksiannettu ja armo Kristuksen kautta ansaittu. Tämä usko lohduttaa ja rauhoittaa sydämen. Sitten pitää seurata ja sen, että synnistä luovutaan; juuri näiden näet pitää olla parannuksen hedelmiä, niinkuin Johannes, Matteuksen evankeliumin kolmannessa luvussa sanoo: "Tehkää parannuksen soveliaita hedelmiä" (Ausburgin tunnustus).
  4. Oppini on ihan Raamatun mukainen. Jos tunnustuskirjat opettavat kolmenlaista kasteoppi, niin tottakai pitäydyn siihen Raamatulliseen, jos siellä sellainen on.

    Katso nyt itsekkin kansankirkkomme tilaa. Ei kaste ole heille autuutta tuonut, vaan useimmat ovat julkijumalattomia. Ei kirkommme käytä esim. seurakuntakuria pätkääkään.

    Tunnustuskirjat


    Ef.lut.tunnustuskirjamme opettavat kolmenlaista kasteoppia?

    1. s.186, 5 Sanan ja sakramentin vaikutus sama

    2. ...Perisynti on todella synti, joka tuo iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan s.52. = Sitoo uudestisyntymisen kasteeseen.

    3. on se jota itse edustan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).

    Tähän haluan lisäksi laittaa vastaansanomattoman kohdan Raamatusta:

    1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.

    Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.
    17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.

    Kaste on välttämätön pelastukseen, mutta ei kasteen tahaton puute kadota, vaan sen hylkääminen ja halveksiminen (Laestadius, Luther, Augistunus), ovat tämän kannalla.
  5. liittyy vahvasti myös sakramenttioppiin.

    Otetaampas nyt hieman Raamattua lisää:

    Kun yleinen synti tuli yhden kautta, niin se yleinen synti myös sovitettiin yhden kautta:

    Room.5:18. Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.

    Parannusta tehdään sitten uskon ja ymmärryksen kautta omista tekosynneistä. Vauvahan ei ole mitään syntiä itse tehnyt. Meidät tuomitaan omien tekojemme mukaan(Ilm.20:12-13).

    On totta että ei ole mitään muuta tapaa päästä sovintoveren osallisuuteen kun uskomalla Kristuksen evankeliumin syntein anteeksisaamiseksi. On myös totta että ei voi pysyä uskossa mitenkään muuten kuin yhä uudelleen turvata syntein päästöön.(Käärmeen pää on rikkipoljettu mutta Aadamin myrkky pysyy meissä ja on viemässä syntiin ja epäuskoon)

    Kaikille luoduille tulee saarnata evankeliumia. Ei vaan kerran, mutta se on matkasauvana halki koko ajallisen elämän. Uudestisyntyminen tarkoittaa että ihminen saa epäuskon (ja kaikki sen hedelmät) anteeksi. Perisynnin suhteen siinä ei kuitenkaan tapahdu yhtään mitään muutosta, vaan se asuu edelleen lihassa (mika lihasta syntynyt on...) ja ihminen luonnostaan pysyy yhtä turmeltuneena ja kyvyttömänä todelliseen Jumalan pelkoon jne,

    MUTTA, kun oot saanut epäuskon ja tekosyntisi anteeksi oot saanut armon palata pienen lapsen puhtaan omantunnon omistajaksi. Ne synnit joita lihassasi tehnyt olet (joista sinä myös tuomitaan) pyyhitään pois ja niitä ei enää ole olemassa.

    Kansanomaisesti voisi sanoa että emme tarvitse murehtia Aadamin lankeamuksesta, mutta valvoa siinä että omat syntimme vaihdamme Jumalan armoon. Tähän on yksi armoväline tarjolla: elävä, korvin kuultava ja sydämellä uskottava evankeliumi.