Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. on varmasti asiantuntevimpia VL:ie parissa tässäkin kysymyksessä. Nähdäkseni, se meikkaaminen ja "korva killuttimien" laiton syynä on syvempi luopumus sydämessä. Tässäkin kysymykseessä se, joka on uskomassa haluaa olla rakkaudellinen muita kohtaan, eikä tuollaiseen takerru. Se on vaan tässä uskossa näin.

    Tummat ovat ehkä vielä niin hetken olleet uskossa, etteivät heti ymmärrä, mutta asiasta varmasti neuvotaan... Minusta kyllä sellainen luonnollinen, Jumalan luoma on kaunista.
  2. tähän Alpo Aholan kirjoituksen, joka liittyy aiheeseen.


    Kirjoitin Todistaia lehdessä 7 /1995 aiheesta "Rooman oppiin tutustumassa" kirjoituksen, johon viittaan. Paavi erotti Martti Lutherin bullalla 15.6.1520 Rooman kirkosta. Luther ei siis ensin itse ollut
    aktiivinen eroaja, vaan hänet erotettiin. Luther tiesi bullan sisällön jo ennen sen saamista j a odotti sitä
    herkeämättä. Bulla julkaistiin Wittenbergissä 10.10.1520 ja 60 päivän määräaika opin peruuttami seksi täyttyi 10.12.1520. Luther ei perunut oppiansa, vaan poItti bullan 10.12.1520 klo 10.00 Wittenbergissä. Paavin lopullinen panna 2.1.1521 sinetöi tilanteen lopullisesti.
    "Staupitz vapautti Lutherin munkkikunnalle annetusta uskollisuudenvalasta. Ehkä hän toivoi päästävänsä augustinolaiset vastuusta tai halusi kenties vapauttaa veljen kahleistaan. Mutta Luther tunsi jääneensä ornan onnensa nojaan. "Minut on kolmeen kertaan erotettu seurakunnan yhteydestä:
    ensin sen teki Staupitz, toisella kertaa paavi, kolmannella keisari (Tässä seison s. 78).
    Luterilaisten tilanne ornaan kirkkoon kypsyi osin kuin tilauksesta. Leisnigin (Iähempänä Leipzigidiä kuin Dresdeniä) seurakunta oli kutsunut itselleen pastorin 1522. Luther laati kirjasen
    1523 seurakunnan oikeudesta kutsua itselleen pastorit, joka tuki Leisnigissä tehtyä päätöstä. Lutherin ystävä Johan Staupitz kuoli 28.12.1524. Näin kaikki ystäväsi- Leisnigissä tehtyä päätöstä. Lutherin ystävä Johan Staupitz kuoli 28.12.1524. Näin kaikki ystäväsiteetkin Roornaan oli poikki ja Lutherin alkarna uskonpuhdistus sai jatkua teologisesti ja myös toiminnallisesti itsensisesti. Ilmeisesti muuta mahdollisuutta ei ollutkaan.Kaikesta kuitenkin saatetaan huomata, ettei Luther Iähtenyt Rooman kirkosta suin päin, vaan luterilaiset hakivat kirkon sisäistä uudistusta vielä Augsburgin 1530 valtiopäivillä.
    Paavi joukkoineen oli Jurnalan Sanan alle taipumaton, joten luterilaiset opillisesti ja toirninnallisesti eriytyivät paavin alaisuudesta. En ole kuitenkaan löytänyt varsinaista dokumenttia, jolla Luther
    olisi irtisanoutunut paavin kirkosta, vaikka sitten viittaavia lausumia on useita. Enempi ero tuli esille laajana ja nopeana kansanliikkeenä, joka alkoi levitä teesien naulaamisen jäIkeen. Sitä vastoin on dokumentteja Lutherin erottamisesta. Taistelun vuodet olivat 1517 1521. Rooman kirkon väärä oppi sekä bullassa todettu erottaminen ja Lutherille langettamat tuorniot kypsyttivät Lutherin eroa maan paavin vallasta.Luther
    osoitti opillisesti ja toiminnallisesti olevansa irti paavin pakkovallasta. Lutherin sanat Rooman kirkosta, paavista ja kardinaaleista olivat kovia ja periksi antarnattornia, sillä olihan kyse hengellisestä sodasta.
    Luther ei pitänyt oikeana Böömin veIjien kevyttä ja omavaltaista eroa Rooman kirkosta. He itse erosivat, heitä ei erotettu, kuten Luther. Böömiläisten eroon ei liittynyt tarvittavaa perustuksien esiin kaivamista ja opillista taistelua Rooman kirkon kanssa. Näyttääkin siltä, että Böömin veljet eivät koskaan päässeet opilliseen selvyyteen vanhurskauttarnisesta ja monesta muustakaan oppikysymyksestä. Tämä piirre käy selvästi esille Lutherin tuotannosta, vaikka
    hän antoikin myös tunnustusta Böömin veIjille molempien aineiden käytöstä ehtoollista nautittaessa. Vaikka kaikki paavista eronneet eivät taistelleet Lutherin rinnalla, niin hän toivoi heille ja lausui heille onnentoivotukset.Böömiläisistä ei tullut Lutherin uskonpuhdistuksen vankkumattomia kannattajia. Tiettäväsi böömiläisten kasteopetus (lapsen uskon kielto) on ollut arveluttava (WA15,710 711.A.
    Alpo Ahola Lähde: Koetelkaa kaikki, STLK 1974 Tässä seison, SLEY 1982
  3. on Jumalanlapsi, niin nämä eivät sulje pois toisiaan...