kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. "No pikaisen katsauksen jälkeen heidän sivuillaan vierailleena huomasin, että eivät he näytä rajoittavan netin käyttöä millään tavalla."

    Ei varsinaista sisältö filtteriä vaan turvallisuus sellaista:

    http://www.net.princeton.edu/filters/internet-border.html

    "Epäilen, että muita kuin adventisteja ei pahemmin adventtikirkon yliopistoissa opiskele, sillä uskonnollisen järjestön koulutus ei oikein innosta ulkopuolisia, sillä paperi on useissa tapauksissa hyödytön itse järjestön ulkopuolella."

    Siis mistä oikein puhut??? Kaikilla USAlaisilla adventtikirkon yliopistoilla on parhaana pidetty alueellinen (regional) akreditointi. Useimmat pärjäävät ihan hyvin, jotkut erinomaisesti kansallisissa vertailuissa ja niissä on yleensä 20-30% adventtikirkkoon kuulumattomia oppilaita... Joissakin vähän enemmänkin.

    "Tämä tuntuu olevan suurempi ongelma uskonnollisten järjestöjen kouluissa kuin muualla..."

    Liekö sinulla taipumusta innokkaasti hyppiä johtopäätöksiin, kun teet varsin pitkälle meneviä päätelmiä siitä, että tiedät yhden adventtikirkon 5000 koulusta suunnittelevan rajoituksia netin käyttöön. Niitä on varmaan useampia, mutta varmaan myös ihan maallisissa yliopistoissa samoin kuin kirjastoissakin on maailmalla enemmän erilaisia filttereitä kuin näyt tietävän.

    Tässä ei ole kysymys pornosta niinkuin kuvittelet eikä kunnon laitos- tai yrityskäyttöön tarkoitettuja filttereitä myöskään viisvuotiaat tai edes vähän vanhemmat villet kierrä.

    Kai
  2. Heprean kielelle on tyypillistä se, että abstraktit sanat (Jumala, taivas, jne,) ovat monikkomuotoisia. Jumalan yhteydessä voi myös olla monikkomuotoinen verbi, joka ei tarkoita sitä, että olisi enemmän kuin yksi Jumala. Kyseessä voi olla majesteetin monikko, "pluralis majesteticus" tai vain se, että teksti viittaa taivaan joukkoihin.

    Kai
  3. Kas, kun et valita siitä, että esimerkiksi maailman huippuihin kuuluvalla Princeton yliopistolla on nettifilttereitä. Se on aika yleistä korkeakouuissa. Yleensä tavoitteena on rajoittaa virusten leviämistä niinkuin edellisessä työpaikassani thaimaalaisessa Asia-Pacific International yliopistossa. Joskus, niinkuin tässä Walla Wallan keskustelussa, on kysymys sisällöstä, nettipeleistä tai facebookin kaltaisista sivustoista, koska yliopistot ohjata netin käyttöä akateemisiin tarkoituksiin.

    Paljon melua tyhjästä.

    Kai
  4. "...änkyröiden ajatukset tulevat vain aivan yllättäen... ja heidän lahkonsa ei tue näitä mielipiteitä ollenkaan?"

    Ei se, että änkyräajatuksia löytyy ole yllättävää vaan se, että joskus näytät luulevan kaikkien adventistien kirkon johtoa myöten niitä tukevan.

    "Vai onko sittenkin niin, että toiset ovat enemmän kristittyjä kuin toiset ja niiden vähemmän kristittyjen kanssa ei oikein haluta hengailla? Tärkeintä ei sittenkään ole usko, vaan uskonto, eli lahko jossa nyt satutaan olemaan..."

    Adventistithan eivät ylipäätään ole kauhean ekumeenisia vaikka yleensä uskovat, että muiden kirkkojen jäsenet ovat ihan oikeassa pelastavassa uskossa. Ja saahan adventisti kuitenkin uskoa (niinkuin monen muunkin kirkon jäsenet tekevät), että vaikka keskeisissä pelastukseen liittyvissä kysymyksissä ollaan samaa mieltä muiden protestanttien kanssa, Raamatun tulkintaan liittyvissä asioissa oman kirkon opetus on lähimpänä Raamatun kultasuonta.

    Toimivan avioliiton kannalta tuollainen yleinen luonteiden ja tavoitteiden yhteensopivuus on kuitenkin tärkeämpää kuin se, että molemmat kuuluvat samaan kirkkoon. Onhan adventiseja, jotka eivät ole kauhean onnellisia liitossa. Toisaalöta tiedän adventisteja, jotka ovat ihan hyvin toimivissa avioliitoissa luterilaisten, helluntailaisten, roomalaiskatolisten tai ties mihin kuuluvien kanssa. Ja ihan onnellisilta näyttävät... mitä nyt pari muslimin kanssa naimisiin mennyttä ovat jättäneet vähän orvon ja onnettoman vaikutelman.

    Vaikka asia lienee niin, ettei samaan kirkkoon kuuluminen ole tärkein onnistuneen avioliiton edellytys, on kuitenkin helppo nähdä pari ihan järkeenkäypää käytännön syytä kirkon endogamisiin suosituksiin. Jos helluntailainen ja vapaakirkollinen menevät naimisiin niin eihän siinä tule eteen paljoa muita kysymyksiä kuin se kummassa kirkossa sattuu tänä sunnuntaina olemaan parempi puhuja ja kumman leirille lähetetään lapset kesällä. Sitä vastoin adventistin ja helluntailaisen liitossa toinen joutuu edellämainitun lisäksi sopeuttamaan elämänsä puolison sapatin viettoon ja hyväksymään esimerkiksi sen, ettei toinen syö ihan kaikenlaisia ruokia jne.

    Toisin sanoen, vaikka tällaisessa liitossa voidaan yhdessä rukoilla ja yhdessä iloita Herran armosta, adventismin kokonaisvaltaisuus tekee tästä suhteesta paljon haastavamman, kun joutuu viikottain tai päivittäin hyväksymään sen, että adventistipuoliso tekee jotakin eri tavalla.

    Kuten sanoin, tiedän sellaisia, jotka ovat tämän kynnyksen yli menneet ja homma luistaa, mutta toisilla ei. Eiköhän tässäkin ole ihan riittävä peruste mainitulle suositukselle, jonka ei siksi tarvitse nousta pelkästä ahdasmielisyydestä tai lapsellisesta pikkumaisuudesta.

    Kai
  5. Juuri tästä syystä sanoin, että jos jotakin perustetaan olkoon se kustannusliike.

    Adventtikirkon markkinat ovat tätä nykyä sen verran pienet, että kirkko joutuu lievästi tappiollista kustannustoimintaa sponsoroimaan.

    Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että painotuotteissa tarvitaan laatua, mutta eri mieltä adventtkikirkon painotuotteiden tasosta. Tuleehan sieltä jatkuvasti sellaista, joka ei ihan pulitzeria ansaitse, mutta suhteessa kirkon kokoon tuotteet ovat viimeiset puoli vuosisataa olleet hyviä. Minä luulen, että jos joku tekisi gradun pikkukirkkojen ja herätysliikkeiden kustannustoiminnasta niin hän joutuisi toteamaan, että suhteessa adventtikirkon kokoon ja resursseihin Kirjatoimi on tuottanut enemmän ja parempaa kuin minkään muu vastaavankokoinen uskonnollisen popula Suomessa.

    Kai
  6. Adventtikirkko ei tietääkseni maksa kymmenyksiä saamistaan lahjoista vaan ne rahastoidaan (jos ovat rahallisessa muodossa) ja käytetään lyhentämättömänä lahjan antajan määrittelemään tarkoitukseen. Rahastointi tarkoittaa sitä, että kirkon kirjanpidossa avataan tili (jos sellaista ei jo ole) joka vastaa lahjoittajan tarkoitusta ja johtokunta valvoo, että rahat käytetään oikeaan tarkoitukseen. Fyysisesti mainitut rahat ovat pankissa kunnes päätös käytöstä tehdään. Jos käyttötarkoitusta ei ole määritelty lahja rahastoidaan ja käytetään vastaavalla tavalla kirkon koko toimintaan.

    Sen sijaan, jos kirkko jostakin toiminnasta sattuisi saamaan voittoa (esim. jos joku kirkon laitos tuottaisi voittoa), tästä pitäisi kaiketi palauttaa kymmenykset normaaliin tapaan.

    Kai
  7. Ehkä suurin ongelma tässä on se, että sinun adventismisi on jämähtänyt 50 -luvun fundamentalismiin. Silloin osa kritiikistäsi olisi osunut kohdalleen.

    Se voi tietenkin monista (myös sinusta??) olla häiritsevää, että nykyinen adventismi on vähän avartunut evankeeliseen ja ehkä elämää ja ihmistä paremmin ymmärtävään suuntaan. Kirkon johtajat ja valtaosa jäsenistä ovat tästä tyytyväisiä ja innostuneita ja toivovat, että vähitelleen ne kovan linjankin veljet ja siskotkin pehmenevät. Todellisuudessa on kuitenkin niin, että kaikki muutos yleensä vain jyrkentää muutamien kantoja. Vanha selitykseni hulluimmille palstan adventisteina esiintyvien mielipiteille onkin se, että kun näitä jyrkkiä kantoja ei kukaan kirkossa viitsi kuunnella, ovat ryhmittyneet tänne maailmaa parantamaan ja teitä käännyttämään.

    Mitä sitten tulee avioliittoon, kirkko toivoo ja suosittelee sitä, että molemmat vihittävät kuuluvat adventtikirkkoon (samoin kuin mm. monet luterilaiset kirkot tekevät). Terveen järjen käyttö ja olosuhteiden ja vihittävien tilanteen huomioiminen on kuitenkin sallittua. Olen yhdessä luterilaisen papin kanssa ollut vihkimässä yhtä paria, joista toinen oli adventisti ja toinen luterilainen. Toisessa ehkä vähän poikkeuksellisessa tapauksessa vihin piirikunnan johtajan luvalla toisen parin, jossa tapauksessa luterilainen pappi empi vihkimistä, kun toinen vihittävistä oli adventisti. Oma kantani on muuten se, että vihkimiset ja hautaukset ovat palvelua, jota kirkko jäsenilleen (ja joskus muillekin) tekee ja ettei ole järkevää eikä mahdollista laittaa jyrkkiä rajoja tällaisille palveluille. Neuvoja vihkipapin tietenkin tulisi antaa... ja niissä usein muut asiat kuin kirkkokunta lienevät parin tulevan onnen kannalta tärkeimpiä.

    Eli kantasi jyrkästä ankarasta ja aivot hukanneesta adventismista ei ainakaan kaikessa vastaa todellisuutta.

    :) Kai
  8. Tietämäni yksityiset adventistikoulut eivät saa penniäkään valtiolta sen enempää kuin kirkolta, mutta eivät kylläkään ole Suomessa. Mutta siellä niinkuin täälläkin, jos jollakin henkilöllä on näky asiasta ja tarvittava pääoma, hän voi perustaa minkä tahansa laitoksen aivan yhtä hyvin kuin kirkko voi sen tehdä.

    Jos kirkon jotakin pitää perustaa, olkoon se kustannusliike, mutta kyllähän sekin voisi pyöriä yksityisenä aivan yhtä hyvin kuin kirkonkin omistamana. Ei kai adventistilukijoiden määrä siitä vähene, että kirjoja myy joku muu kuin kirkko. Todisteena siitä, että tällainen voi onnistua, on se, että maailmassa on melkoinen määrä yksityisiä (erityisesti konservatiivi) adventistien omistamia tai ylläpitämiä TV asemia tai TV ohjelmia tuottavia yksiköitä, joiden osto-, perustamis- ja ylläpitokustannukset ovat miljoonissa (esim 3ABN tai David Gatesin TV asemat). Liberaalimmalla puolella esim. Spectrum ja AToday tuottavat lehteä ja joskus myös kirjallisuutta ja DVDtä. Evankeelisten adventistien Good News Unlimited tuottaa myös lehteä, kirjallisuutta samoin kuin muutakin materiaalia.

    Jos emme olisi lähteneet siitä mallista, että meidän TÄYTYY tehdä kaikki kirkkona, homma voisi toimia aivan yhtä hyvin ilman kirkon omia laitoksia ja niin kirkko kuin sen pastoritkin voisivat keskittyä evankeliumiin.

    Kai
  9. Tietääkseni Peurungan kupoli puretaan, joten paras lopettaa sen perään haikailu.

    Kun nyt päästiin sieltä pois voidaan alkaa katsoa muita paikkoja ja kierrättää juhlia eri puolilla Suomea niinkuin aiemminkin.
  10. "...pitääkin ruveta antamaan kaikki omaisuus ja tulot tai ainakin 90% kirkolle ja 10% "Jumalalle".
    Eikös tämä ole se mihin on pyritty koko ajan? "

    Ei
  11. Kiusaus perustaa laitoksia varsinkin jonkinlainen kustantannusliike on ihan ymmärrettävä. Ei niiden kuitenkaan tarvitse olla kirkon omistuksessa. Tiedän yksityisiä adventistisia kouluja, miksei yhtä lailla yksityistä kirjakustannusta jne.

    Kai
  12. "Eikös tämä liikeyritysten perustamismalli johda taas yhteen ja samaan naishenkilöön, joka on adventismin hautomon päämunija eli Ellen G. White."

    Ei. Adventtikirkon into perustaa laitoksia ei lähde EGWstä vaan liikettä alkuun johtaneista veljistä. Erityisesti James Whitesta. EGWn vaikutus ja valta oli minimaalinen ennen 1870 -luvun loppupuolta.

    Kai
  13. Kerrot tietäväsi monta tapausta, joissa kirkko on saanut hallintaansa kukoistavan liikeyrityksen ja onnistunut sen ajamaan konkurssiin...

    Kerrohan nyt muillekin, mitä kirkko on saanut. En tiedä kuin yhden tapauksen, joka on Harris Pine Mills, joka sekin oli tultuaan lahjana yhdyskunnan omistukseen vuonna 1951 tuottanut noin USD 50.000.000 palkkoina laitoksessa työtä tehneille opiskelijoilla ja yhdyskunnan kouluille ennen konkurssiaan 1986. Ongelma oli se, että muuttuneissa suhdanteissa kirkko ei tarpeeksi nopeasti osannut irtisanoa väkeä ja sopeuttaa toimintaa uuteen tilanteeseen.

    Oletan, että useimmat niistä "monista" kukoistavat liikeyrityksistä, joihin viittaat ovat olleet kirkon itse luomia parantoloita, luontaistuoteliikkeitä tms. Ja kaikissa kysymys samasta. Kirkko ei näytä pystyvän niistä luopumaan tai niiden toimintamallia muuttamaan, kun ajat muuttuvat. Näin tuntuu olevan riippumatta siitä istuuko johtokunnassa ja johtajan pallilla pastoreita tai liikealan koulutuksen saaneita. Useimmat näistä laitoksista - ainakaan täällä Suomessa ja lähimaastossa, eivät ole koskaan kirkolle mitään merkittäviä rahoja tuoneet. Pikemminkin vieneet.

    Vanha mantrani onkin, ettei kirkon koskaan olisi pitänyt perustaa ensimmäistäkään laitosta tai mitään liiketoimintaa vaan jättää sellainen yksityisille.

    Kai
  14. Sillähän ei ole mitään v'äliä, mitä minä uskon. Saanen kuitenkin varovasti ehdottaa, etten oikein löydä itseäni seuraavasta kommentistasi.

    "Sen johtopäätöksen olen tehnyt mm. tällaisista kommenteistasi. Sinun "pelastuksesi", taivaspaikkasi, tarvitsee paljon loogista ymmärrystä ja suurien oppikokonaisuuksien hahmottamista, sekä niistä "matemaattisen" tarkasti lasketun pelastussuunnitelman..."

    Pelastus ei edellytä mitään oppia... ei mitään oppikokonaisuutta... ei tippaakaan matematiikkaa... ei myöskään adventismia tai yhtään adventismin totuutta. Siihen riittää Kristus ja armo. Pelastuksen raamit ovat niin laajat, ettei edes Kristusta tarvitse osata selittää.

    Se, mihin tarvitaan logiikkaa ja joskus vähän kokonaisuuksiakin on Raamatun selittäminen. Pelastuksesta ei opissa koskaan ole kysymys. Parhaimmillaan ne ohjaavat ja kasvattavat ihmistä Kristukseen, mutta milloinkaan mitään oppia ei tule määritellä pakkopaidaksi tai käyttää lyömäaseena.

    :) Kai
  15. Tulkintasi adventtikirkon pelastusopista on melko lailla harhassa. Pelastuksen ydinasiasta kirkon opetus on: "...Kristuksen elämä, hänen kärsimyksensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa on Jumalan järjestämä ainoa keino ihmisen synnin sovittamiseksi, jotta ne, jotka uskon kautta ottavat vastaan tämän sovituksen, saisivat iankaikkisen elämän..." Tekstin jatkossa tätä sovitusta kutsutaan vielä täydelliseksi.

    Jos jossakin opinkohdassa mainitaan tuomion tapahtuvan tekojen mukaan, ei se nyt niin kummallinen kommetti ole. Sehän on suoraa lainausta siitä, mitä Jeesus opettaa tuomiosta. Sitten voi kysyä, mistä tässä on kysymys. Pelastus on armosta, ei teoista ja yksin uskosta. Miksi sitten teot ovat tuomiolla mittana?

    Loogisesti (vaikka tämä nyt taas vaatisi vähän suuremman Raamattukokonaisuuden huomioimista) täytyy ymmärtää, että oikeat teot lähtevät vain Pyhän Hengen työstä. Henki antaa rakkautta, halua auttaa, antaa anteeksi, jne...

    Se, joka rakastaa tuntee, että olisi pitänyt tehdä paljon enemmän ja siksi kysyy: Herra milloin me...? Kun taas tekoihinsa (ilman Henkeä??) luottavat kehuvat, Herra emmekö me sinun nimessäsi...

    Pelastuksen ytimenä on edelleenkin usko Jeesukseen, johon tuomiolla liittyy kysymys Jumalan Hengen johtoon antautumisesta. Tämä merkitsee myös sitä, ettei tuomio varmaankaan ole mitään syntiluettelon listaamista vaan evankeliumin kertaamista. "Se sana, jonka minä (Jeesus) on puhunut on tuomitseva teidät viimeisenä päivänä." Tämä varmaankin toimii tehokkaammin tuomiona kuin sormen heristäminen ja miljoonien ihmisten miljoonien syntien listaaminen. Ajatus tekolistauksesta osoittaa pinnallista käsitystä synnin ja uskonelämän luonteesta.

    Kai
  16. Siitä, miten asioista tulisi puhua olemme samaa mieltä. Olen jo vuosikaudet opetuksessani korostanut sitä, että yksi tai kaksi hyvää tekstiä puree paljon paremmin kuin loputon liuta tekstejä. Olisimme kaikki huolissamme talossa, jonka seinien pystyssäpitoon tarvitaan kymmeniä pönkkiä. Onko kukaan oppinut, en tiedä.

    Se, onko esitetty asia raamatullisesti oikea vai väärä ei tietenkään riipu siitä, käytetäänkö sen tukena yhtä tekstiä tai vaikka kaikkia Raamatusta löytyviä aihetta sivuavia tekstejä.

    Kun sanotaan: "Syntinen saa armon, pyytämättä, ilman temppuja" niin sehän pitää paikkansa ainakin tähän syntiseen naiseen... tai tuhlaajapoikaan, jonka isä armahtaa "kun hän oli vielä kaukana" siis ennenkuin hän ehtii pyytää tai tehdä temppuja. Jumalan armo on siis ylenpalttinen syntistä kohtaan.

    Mutta jos väität, että kaikki maailman syntiset saavat anteeksi pyytämättä ja ilman temppuja niin täytyy kysyä, keitä ne ovat, joille Jeesus viimeisenä päivänä sanoo: "Menkää pois minun luotani te kirotut." Sinä saatat uskoa universalismiin, ja lukea kaikki yhdestä tekstistä, mutta jos niin teet niin sulkemaan silmäsi kymmeniltä teksteiltä.

    Toisin sanoen kaikkea Raamatussa ei voi tiivistää yhteen tekstiin tai yhteen teesiin... ei ainakaan, jos ei tunne Raamatun kokonaisopetusta aiheesta.

    Sama koskee lakia. Otit esimerkiksi Jeesuksen ja syntisen naisen. Ajatuksesi on se, että Jeesus tässä sivuuttaa Mooseksen lain. Olen aivan samaa mieltä. Jeesushan tekee niin monta kertaa. Sinä tunnun ajattelevan niin, että tässä on sitten kaikki, mitä Jeesus asiasta sanoo. Se olikin varmaan ihan eri Jeesus, joka Matt. 15 puhuu käskyistä: "Miksi rikotte Jumalan käskyä... Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä" Toisin sanoen jokaisen oikeaan vastaukseen kuuluu kaksi puolta... Jotakin lakia on kumottu... jotakin lakia on voimassa.

    Vihjailit myös, että poimimme jonkun yksittäisen epämääräisen tekstin sieltä täältä tämän ajatuksen tueksi... Suosittelen hakusanakirjaa. Luet jokaisen tekstin, jossa puhutaan käskyistä tai laista ja sitten vielä päälle kertomukset syntisestä naisesta, rikkaasta nuorukaisesta tai mistä vain, millä on jotakin tekemistä lain kanssa. Takaan, että lain kumoamistekstit loppuvat, kun vielä on tusina hyviä, selviä lakitekstejä jäljellä.

    No armo on lakia tärkeämpi. On varmaankin tosi sana, etteivät terveet tarvitse paranantajaa vaan sairautta... ja ihmisten pitäisi ensin tehdä parannus synneistään ja sitten, mikä vaikeampaa, tehdä parannus pyhyydestään.

    Kai
  17. Nyt en oikein ymmärrä. Kommentoin antamaasi esimerkkiä, viittasin siihen pariin otteeseen ja mielestäni ainakin rivien välissä oli sanomassa, että hieno teksti, jota ilman ei voi ymmärtää Jeesuksen opetusta laista... mutta kokonaiskuvan saamiseksi tästä opetuksesta tarvitaan muitakin tekstejä.

    Sitten kysyt kuinka tulkintani liittyy sapattiin... ja laitan tähän jonkinlaista vastausta ja olet sitä mieltä, että olen eksynyt aiheesta, kun en enää puhunut Jeesuksesta ja syntisestä naisesta.

    Ei minulla tuon kertomuksen kanssa ole mitään ongelmaa. Jeesus armahti syntistä naista ja viimeisellä tuomiolla armahtaa varmasti monta avionrikkojaa... minun puolestani vaikka kaikki aviorinkkojat (!!??), varmaahan tässä on vain se, että tärkeileviä ja kaikkitietäviä fariseuksia hän ei armahda viimeisellä tuomiolla oli nimi sitten Kai A tai jotakin muuta.

    Olemme varmaankin ihan samaa mieltä sen naisen tapauksesta. Tärkeä teksti. Mutta keskustelu rönsyilee ja satuin muistamaan, että on Raamatussa joku muukin aiheen kokonaisuuden ymmärtämiseen tarvittava teksti. Ja olen vieläkin sitä mieltä, että jokainen, joka yrittää lain, tuomion ja evankeliumin suhteet ratkoa yhdellä tekstillä ei tiedä, mistä puhuu, oli sitten adventisti tai anti-sellainen.

    Mitä sitten tulee mainitsemiisi sapattisääntöihin, niin kysymyksessähän ei ole säännöt. Jos luet jutun johdannon siinä mainitaan, että tässä on neuvoja, mutta jokainen Herran edessä miettii kuinka toimia. Paras lause koko jutussa. Ja onhan siinä muutama muukin mukiinmenevä periaatteellinen ajatus, mutta minun mielestäni kirjoittajalta on täysin hukassa UTn sapatin henki. Olisi saanut lukea vähän enemmän Uutta testamenttia...

    Ei kaikki, mikä pääkonferenssista tulee ole suoraan taivaasta ja saamme kai täällä suomessa laittaa vähän paremmaksi. :)

    Kai
  18. On aivan totta, ettei UTssa ole suoraa sapattikäskyn vahvistamista. Mutta ei siellä myöskään ole suoraa sitaattia ensimmäisestä käskystä, toisesta käskystä sen enempää kuin kolmannestakaan. Ei kuitenkaan tarvita mitään suurta UTn tuntemusta ennen kuin voi päätellä, että kristityn ei ole tarkoitus pitää muita Jumalia... tai ettei uskovan tule luottaa epäjumalankuviin. Jeesus puhuu valan vannomista vastaan, mikä on yksi kolmannen käskyn merkityksistä. Eli temaattisesti UT vahvistaa myös niitä dekalogin käskyjä, joita siinä ei suoraan lainata.

    Sama tematiikka ulottuu myös sapattikäskyyn. Luukas (joka oli UTn ainoa pakanataustainen kirjoittaja) mainitsee Jeesuksen tapansa mukaan menneen sapatinpäivänä synagoogaan, opetuslasten viettäneen ristiinnaulitsemisen jälkeisen sapatin lain käskyn mukaan hiljaisuudessa tai Paavalin menneen tapansama mukaan sapattina synagoogaan ja, mikä on tietenkin paljon tärkeämpää, useat sapattina tehdyt parantamisihmeet ja sana sapatti on ihmistä eikä ihminen sapattia varten osoittavat Jeesuksen ja alkuseurakunnan antaneen sapatille uudelleen sen alkuperäisen humaanin merkityksen.

    Paavali taistelee ympärileikkausta vastaan, mutta sapatti ei ole hänelle teologinen ongelma... paitsi niin, ettei sapatin vuoksi tule tuomita. Tämä ja esim Joh 5 kuvattu sapattiepisodi osoittavat kuitenkin selvästi, että juutalaisten 39 sapattina kiellettyä työtä ja muut VTn sapattisäännökset ovat päättyneet. Niitä UT ei vahvista. UTn sapatti ei ole raskas pikkusääntöjen täyttämä päivä vaan vapauden päivä. Tulenteko tai taakankanto tai ruuanlaittokiellot ovat historiaa.

    Toinen tapa, millä tätä voi lähestyä on UT parikymmentä dekalogisitaattia joista parin yhteydessä viitataan siihen, että, joka rikkoo yhtä on rikkonut kaikissa kohdin. Pohjimmiltaan kysymys sapatista liittyy siihen onko kymmenen käskyä vielä arvosaan UTssä ja mikä on lain ja evankeliumin suhde. Nämä ovat kuitenkin vähän isompi kuin yhdellä tekstillä ratkaistava kysymys. UT toisaalta vahvistaa lakeja ja toisaalta vapauttaa niistä. Ongelma on siinä, että liki kaikki niin adventistit kuin heidän vastustajansa yrittävät ratkaista jutun jollakin yksinkertaisella yleistyksellä, kun oikea juttu olisi painiskella vähän Sanan kanssa.

    Kai :D
  19. Mukava, että on joku raamattukysymyskin välillä.

    Asiassahan ei ole pienintäkäkään ongelmaa, eiväthän adventistit ole koskaan opettaneet, että kaikki VTn lait olisivat voimassa tai, että Jeesuksen sana siitä, ettei laista häviäsi pienintäkään piirtoa tarkoittaisi kaikkia Pentateukin yli 600 lakia. Jeesushan itse muuttaa useita lakeja. Esimerkiksi hän toteaa, että Mooses hyväksyy avioeron tai valan vannomisen ja antaa sitten oman uuden lakinsa. Toisaalta hän asettaa vastakkain Jumalan käskyn (viitaten kymmeneen käskyyn) ja toteaa jälkimmäiset turhiksi.

    Sama kaksijako on Paavalilla. Laki on toisaalta "pyhä" ja "hyvä" ja osoittaa synnin ja Henki täyttää lakia ja toisaalta laki laki on pyyhitty pois. Eli joku laki tai lait ovat selvästi vielä arvossaan ja toiset ovat päättyneet.

    Jeesuksen vastaus syntiselle naiselle heijastelee sitä koko laki käsite menee Jeesuksessa uusiksi.

    Viittauksia lakiin, käskyihin, tai lainauksia käskyistä tai muita epäsuoria viitteitä lakiin on muistaakseni pitkälle yli 200 kertaa UTssä ja koska tekstit ovat niin erilaisia, jopa vastakkaisia, tätä juttua ei ratkota millään yhdellä tekstillä. Jokainen kunnon yritys selvittää lain ja evankeliumin suhde edellyttää sitä, että näistä teksteistä otetaan kunnon otos.

    Adventistit yleensä pitävät vanhasta protestanttisesta lakihermeneutiikasta, jossa VTn lait jaetaan kolmeen kategoriaan: vielä voimassa oleva moraalilaki, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset lait, jotka nykyisen yhteiskunnan lait ovat kumonneet, temppelipalveluun kuuluvat ja Jeesuksessa täyttyneet seremonialait.

    Ajatushan on ihan hyvä, mutta mielestäni aivan liian epämääräinen ja subjektiivinen. Siksi olen omassa tulkinnassani päätynyt siihen väittämään, että UT vahvistaa osan VTn laeista ja vain UTn vahvistamat lait ovat voimassa. Kymmenen käskyä, rakasta Herra Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi jne. Lait, joita UT ei vahvistaa saa unohtaa. Kristityn ei tarvitse niistä murehtia, eikä yrittää miettiä niille sovellutuksia. Joillekin niistä UT antaa vertauskuvallisen tai hengellisen merkityksen - hyvä niin. Mutta ne eivät sido kristittyä.

    Saamme siis suhtautua syntisiin naisiin ja miksei miehiinkin Jeesuksen mallin mukaan. "En minäkään sinua tuomitse..."

    Kai
  20. Sillehän ei voi mitään, että ilmeisesti kotiväkesi on vetänyt jykevän yhtäläisyysmerkin adventismin ja EGWn välille. Eikä kaiketi sillekään, että minun tuntemassani adventismissa moista yhtäläisyysmerkkiä ei ole. Saa siis olla adventisti uskomatta perusopinkohtaan 17.

    Vaikka jotkut adventisteista tekevätkin EGWstä elämänsä perustuksen niin heistä innokkaimmatkin jättävät niin etikkajutut kuin kymmenet muutkin kohdat EGWn kirjoituksista syrjään. Ja ihan hyvästä syystä - aika on mennyt niiden juttujen ohi. Tuo on siis ihan perus EGW hermeneutiikkaa niille innokkaillekin. Entä sitten meillä tavallisille muille adventisteille, joille Raamattu on ratkaiseva auktoriteetti tai jopa ainoa auktoriteetti.

    Pitääkseni asiat perspektiivissä olen tällä palstalla yleensä välttänyt EGW juttuihin sekaantumista - mitä nyt historiallisissa jutuissa kiusaus kommentoida on joskus käynyt liian suureksi.

    Vaikka muuten yleensä ajattelet loogisesti perusongelmanasi on oletus, että adventistin täytyy olla ankara fundamentalisti. Valitettavasti se ei pidä paikkaansa... ei ainakaan kaikkiin adventisteihin... Olet jäänyt 50 tai 60 -luvulle adventismikäsityksissäsi.

    Kai
    21. 55 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt