Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
timontti
profiilit
timontti
timontti
Vapaa kuvaus
Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---
Aloituksia
55
Kommenttia
985
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Nordean turvaohjeessa sanotaan näin:
"... on erittäin tärkeää, että käyttäessäsi verkkopankin palveluja työpaikan tai muilla yhteiskäytön mahdollistavilla Internet-laitteilla, on yhteyden katkaisemisen lisäksi varmistustoimenpiteenä tyhjennettävä selaimen välimuisti- ja historiatiedot sekä aina suljettava selain. "
Eikö tuo tarkoita, että myös koneen sivuhistoria pitää tyhjentää?
13.03.2008 13:19
Toivon asiallista vastausta kysymykseen, minkä riskin asiakas ottaa, jos jättää välimuistin tyhjentämättä.
Vastakysymykseen vastaus on esim. se, että jos on ostanut vaikkapa 15 minuuttia maksullista käyttöaikaa, ei sitä kannattaisi käyttää koneen siivoukseen. Helsingin kaupunginkirjaston koneissa istunnon perustaminen vie jo monta minuuttia käytettävissä olevasta 15 minuutista ja minulla on sellainen käsitys, että siellä systeemi tyhjentää välimuistit jokaisen käyttäjäistunnon välillä automaattisesti. Helsingin Työväenopiston käytäväkoneella erehdyin kerran käynnistämään välimuistien tyhjennyksen ja se kesti mahdottoman kauan - ainakin 10 minuuttia.
Ulkomailla olen joutunut käyttämään konetta, jossa oli minulle vieras espanjankielinen selainversio. En osaa ollenkaan espanjaa, joten en olisi edes löytänyt siitä välimuistin tyhjennystoimintoa.
13.03.2008 09:22
Totta puhut. Nykyisin määräaikaistalletukset eivät ole kovin houkuttelevia (paitsi eräiden sopimuspakettien osana, kuten "Hypo Classic yhdistelmätalletus"). Esim. Tapiola Pankin avajaistarjouksena oli aikanaan 3 vuoden määräaikaistalletus 3% vuotuisella korolla. Se tuntui silloin hurjan edulliselta, mutta sittemmin korot nousivat sen verran, että viimeisenä vuonna monesta lyhyestä talletuksesta sai jo yli 3%.
Aiemmin ei ollut sellaisia avistatilejä, joille olisi saanut likimainkaan samaa korkoa kuin määräaikaitalletuksille. Ja vielä 12kk:n talletuksen korko oli selvästi parempi kuin esim. 3kk:n talletuksen. Erot vuosikoroissa olivat useita prosenttiyksiköitä eikä mitään prosentin kymmenesosia. Varmaan niistä ajoista on jäänyt tuo ajattelutapa, jota minäkin mainostin 1980-luvulla Kauppalehden haastattelussa nimellä "rahapyörä": Minulla oli siihen aikaan kahdeksan 24kk:n määräaikaistalletusta, jotka erääntyivät aina 3kk:n välein. Mutta nykyisin siis sellaista ei kannata enää pitää.
11.03.2008 12:29
Rahaa ei palauteta, mutta se näkyy luottotililläsi plus-saldona, joka pienenee sitä mukaa kun teet korttiostoksia. Monethan nostavat etukäteismaksulla luottorajaansa tilapäisesti. Siis jos sinulla on esim. 1.000 euron luottoraja käyttämättömänä ja olet lähdössä matkalle, jonka ajaksi haluaisit korkeamman luottorajan, voit maksaa luottotilille etukäteen esim. 500 euroa. Sen jälkeen sinulla on luottokortilla käytettävissä 1.500 euroa. Plus-saldolle ei kuitenkaan makseta mitään korkoa.
11.03.2008 11:21
"Mitä väliä sillä on mikä pankin nimi on?"
Jos tanskalaiset julkaisevat edelleenkin määräajoin niitä tiettyä uskontoa pilkkaavia pilapiirroksia, turistille voi olla turvallisempaa, ettei kortin perusteella luulla tanskalaiseksi.
11.03.2008 09:18
Noinhan sitä aina neuvotaan, mutta osaatko esim. sinä valistaa, mitä käytännön merkitystä sillä on? Eihän seuraavalla käyttäjällä ole kuitenkaan turvalukukorttiani ja ilman sitä ei mitään voi maksaa.
Testasin tänään Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemalla, että sillä pääsi Sampopankin verkkopankkiin ja se läpäisi testin eli siinä oli riittävän uusi selain ja Java.
10.03.2008 15:37
"Pääsääntöisesti pankkiasiota tulisi hoitaa vain omalla hyvin suojatulla koneella tai pankin omlla päätteellä. "
Noin voi tehdä, jos aina istuu kotona, mutta entäs jos eläkeläinen viettää talven Espanjassa tai Floridassa? Ehkä majapaikassa ei ole internet-liittymää ja oma kannettava tietokone helposti varastetaan. Suomalaisten pankkien verkkopankit ovat mielestäni sangen turvallisia käyttää kirjastoista ja nettikioskeista. Vaikka koko istunto jäisi koneen muistiin, koneessa ei kuitenkaan ole sitä kertakäyttösalasanaa ja vahvistustunnusta, jota seuraavalla kerralla kysytään. Sitäpaitsi suomenkielinen käyttöliittymä on jo sinänsä kuin salakieltä ulkomaalaisille.
10.03.2008 09:44
Siellä Luottokunnan sivulla oli pitkään toimimaton linkki PC-Superstoren sivuille, vaikka yhtiö oli mennyt konkurssiin jo kauan sitten. Oli siis Luottokunnan mukaan turvallista ja suositeltavaa ostaa konkurssiin menneeltä yhtiöltä! :)
Mainitsemistasi liikkeistä ainakin sivuston http://www.tietoasema.fi kansilehden vasemmassa reunassa on "Verified by Visa" -logo.
09.03.2008 20:17
Myyjän tai muun maksun saajan kuuluminen "Verified by Visa" -järjestelmään näkyy ennen maksamista ao. Web-sivulla olevasta logosta. Jos sellaista logoa ei ole esillä kansilehdellä, kannattaa tutkia sivua, jolla kerrotaan maksuehdot.
09.03.2008 20:09
Jos maksun saaja on "Verified by Visa" järjestelmässä, kesken maksamisen avautuu kortin myöntäneen pankin verkkopankin sisäänkirjoitusikkuna. Siihen syötetään pankkiavaimet. Sen jälkeen istunto jatkuu taas maksun saajan systeemissä. Siis muuten syötetään samat tiedot kuin "normaalisti", mutta lisäksi tarvitaan nuo pankkiavaimet (tai joissakin muiden kuin pankkien korteissa erityinen Verified by Visa -salasana).
Luottokortilla maksamisen suurimpia etuja on sen kuluttajalle antama turvallisuus. Tietääkseni luottokorttiyhtiöt, kuten Luottokunta Visan kotimaisena edustajana, ovat riitatilanteissa lähtökohtaisesti kuluttajan puolella. En usko, että Nordea Rahoitus Suomi Oy puolustaa yhtä hyvin kuluttajan etuja, jos heti voidaan todeta, että kortinhaltija on rikkonut sopimusta. Maallikon oikeustajuni sanoo, että vastuu jää sopimuksen rikkojalle ja rahoitusyhtiö voi vielä vaatia vahingonkorvaustakin. Teknisesti sopimuksen vastainen maksaminen kyllä onnistuu ja varmaankin moni tekee sitä jatkuvasti.
09.03.2008 20:05
".. oletko katsonut Kasvutiliä tms?"
Olen toki. Minulla olikin Kasvutili kunnes Sampo antoi mahdollisuuden avata Varatilin. Kasvutilillä maksetaan korkoa kullekin portaalle tietyn korkoprosentin mukaan, joka on tällä hetkellä pienellä saldolla 2,1% ja esim. 16.800-25.000 väliselle saldon osalle 3,4%. Siis jos rahaa on tilillä vaikkapa 18.000 euroa, kokonaiskorko jää paljon alle 3,4%:in. Etutili, jolle Avainasiakas saa saldosta riippumatta 3%, on meikäläisen saldoilla hiukan edullisempi, mutta vain Avainasiakkaana. Kanta-asiakas saa vain 2% ja Perusasiakas 1%. Aikanaan perustetun Varatilin korko on tällä hetkellä 3,753% koko saldolle saldon suuruudesta riippumatta. Uudemmilla Varatileillä korko on nyt 3,353%. (Varatilin korko lasketaan päiväsaldolle ja se on sidottu Euriboriin, joten se muuttuu joka päivä.)
"USA tuntuu kyllä olevan vähän takapajula noissa asioissa."
Euroopassa on usein käytetty turvallisuusargumentteja tekosyynä jonkin asian jarruttamiseen. Suomessa kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa. Eräs korkeatasoinen eurooppalainen virkamies totesi kerran, että internetin käyttö pitäisi kokonaan kieltää, mutta kun sitä ei voida tehdä, ainakin sitä voidaan hallinnollisin keinoin jarruttaa. USA:ssa on tärkeintä, että kauppa sujuu.
09.03.2008 19:42
Kiitos kaikille kysymykseeni tähän mennessä vastanneille! Harmittaa, että epäilykseni osui ilmeisesti oikeaan. Verkkopankista jää silloin pois sen paras ominaisuus eli käytettävyys mistä tahansa, missä pääsee internet-yhteyden ääreen.
Sampopankissa on nimittäin mielestäni ainakin seuraavat edut Nordeaan verrattuna:
1) Visan sopimusehdot internet-käytön osalta.
2) Varatilille maksetaan parempaa korkoa kuin Nordean tileille.
3) Talletussuoja nousee suomalaispankkeja korkeammaksi siinä vaiheessa, kun siitä tulee juridisesti Dansken sivukonttori.
4) Määräaikaistalletuksia voi ainakin vielä nykyisessä systeemissä tehdä itse verkkopankin kautta ja niille maksettavat korot voi katsoa milloin tahansa, vaikka tilillä ei olisi sillä hetkellä vapaita varoja. (Nordeassa ei näe korkoja eikä voi tehdä talletusta itse.)
"Verified by Visa" -ongelmani ydin on siinä, etten maksa nettiostoksia luottokortilla kotimaisille kauppiaille, vaan lähes yksinomaan USA:an, missä koko systeemi tuntuu olevan tuntematon.
09.03.2008 17:09
Mulla on täsmälleen päinvastainen ongelma! Nordean avainasiakkaana minulla on sieltä ilmaiset kortit, mutta en voi käyttää niitä sopimusta rikkomatta mihinkään nettiostoksiin, kun ostopaikoistani vain yksi kymmenestä on liittynyt "Verified by Visa" ja "MasterCard SecureCode" -varmennussysteemeihin. Siksi on pakko pitää maksullista Sampopankin Visaa, jossa tuollaista sopimusrajoitusta ei ole.
09.03.2008 12:40
Kuulemani mukaan Nordea Rahoitus hylkää työttömän MasterCard-hakemuksen, jos ei ole työsuhdetta, vaikka olisi eläkeputkessa ja ansiosidonnainen päiväraha olisi suurempi kuin pienipalkkaisen palkka. Toisaalta Nordean kortit ovat melko huonoja maksuvälineitä netissä, koska Nordean yleisissä korttiehdoissa sallitaan nettiostokset vain sellaisilta myyjiltä, jotka ovat liittyneet "Verified by Visa" tai sitä vastaavaan "MasterCard SecureCode" varmennusjärjestelmään. Viimeksi tekemästäni kymmenestä nettiostoksesta vain 1 myyjä on ollut sellainen. Näin ollen Nordean korttia ei ole voinut käyttää, vaikka sellainen on.
07.03.2008 19:52
Itselläni on kyllä ollut S-tili jo muutaman vuoden, joten bonukseni ovat tulleet sinne, mutta olen yrittänyt käyttää sitä saldopäätettä seuratakseni tilisaldon tilannetta. Tiedän kyllä, että senkin voi tehdä netin kautta, mutta olisi helpompaa ottaa kaupassa käydessä liuska käteen siitä koneesta jos se vain toimisi. Viime vuonna tein läheisen S-marketin laitteesta muistaakseni ainakin viisi valitusta. Pari kertaa huomautin siitä, että laitteessa oli niin huono värinauha, että tekstiä ei pystynyt lukemaan. Kerran taisi olla paperi kokonaan lopussa. Loppukesästä ja alkusyksystä tiliote tulostui kyllä oikein, mutta siinä oli aina monta viikkoa vanha päivämäärä. Sitten se lakkasi kokonaan toimimasta.
07.03.2008 13:28
Prosenttilaskun osaamisesta puheen ollen:
Kauppaopiston luokka kokoontui 30-vuotisjuhlaansa. Luokan priimus tuli nuhruisessa työpuvussa. Hän laati työkseen virastossa tilastoja. Luokan huonoimmasta oli tullut hyvin menestynyt yrittäjä, joka saapui hienolla Mersulla. Toiset kysyivät, kuinka suuren katteen hän ottaa välittämistään tuotteista itselleen. Liikemies vastasi: "Otan itselleni vain 2 prosenttia. Eli jos ostan markalla, myyn 200 markalla."
07.03.2008 08:08
Läheisessä S-marketissa se kortinlukulaite näyttää olevan kuukaudesta toiseen epäkunnossa.
07.03.2008 07:56
Elinkeinonharjoittajan tapauksessa kysymys lienee vain verotuksesta eli katsotaanko sijoitustoiminnan kuuluvan 1) samaan tulolähteeseen elinkeinotoiminnan tuottojen ja kulujen kanssa, 2) ihan omaksi tulolähteekseen vai 3) yrittäjän henkilökohtaiseen verotukseen.
Maallikkona arvelisin, että vaihtoehto 1 tulee kysymykseen, jos sijoittamista voidaan pitää elinkeinotoiminnan kassavirtojen hallintana. Vaihtoehto 2 edellyttää sijoitustoiminnalta tiettyä laajuutta ja aktiivisuutta. Vaihtoehto 3 on todennäköisin, jos sijoitustoiminta on muusta toiminnasta irrallista, mutta kuitenkin melko pienimuotoista.
06.03.2008 20:34
Vai ei muka ole ollut bonusseteleitä? HOK-Elanto maksoi bonukset bonusseteleinä S-pankin toiminnan käynnistymiseen saakka niille, joilla ei ollut S-etutiliä. Seteli tuli bonustiliotteen liitteenä kuukausittain Yhteishyvä-lehden mukana.
06.03.2008 20:13
Kun viimeksi siirsin rahaa Sampopankista Nordeaan, raha näkyi tililläni Nordeassa heti seuraavana päivänä. Samoin on siirtynyt kahdesta muustakin pankista. Myös kellonaika vaikuttaa eli tietyn kellonajan jälkeen annetut tilisiirrot tulevat perille päivää myöhemmin.
06.03.2008 20:07
20 / 50