Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2023
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
timontti
profiilit
timontti
timontti
Vapaa kuvaus
Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---
Aloituksia
55
Kommenttia
985
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Jos maksun lähettäjä kirjoittaa "ALL CHARGES OURS" niin se tietysti tarkoittaa, että maksun lähettäjä haluaa maksaa kaikki kulut eli myös vastaanottajan pankin kulut. Pankki veloittaa silloin varmuuden vuoksi melko suuren summan kulujen varalle, eikä sitä tietääkseni palauteta maksun lähettäjälle, vaikka vastaanottajan pankki perisi todellisuudessa vähemmän tai ei mitään.
04.08.2007 12:49
Oman kokemukseni mukaan asia oli ainakin viime talvena näin:
Sampopankin verkkopankissa valitaan ensin maksutapa, esim. EU-maksu. Sen jälkeen systeemi vaatii EU-maksun edellyttämät tiedot. Pankin kuluja ei peritty, koska en maksa sellaisia maksukohtaisesti kotimaisistakaan maksuista. Mielestäni hyvä systeemi.
Nordean verkkopankissa pitää ensin syöttää maksun tiedot. Sen jälkeen systeemi päättelee, täyttääkö maksu EU-maksun kriteerit vai ei. Jos pankin koodi ja tilinumero on syötetty oikein, kriittiseksi kysymykseksi jää se, kuka maksaa vastaanottajapankin kulut. Kun valitsin, että lähettäjä maksaa, laskelmaan ilmestyi pankin kuluja muistaakseni yli 27 euroa. Kun valitsin, että vastaanottaja maksaa, pankin kulut putosivat nollaan.
EU-maksusopimukseen liittyneet maat ovat sitoutuneet siihen, että EU-maksun vastaanottaja ei joudu maksamaan enempää pankin kuluja kuin jos maksu olisi lähetetty samasta maasta. Näin ollen, ainakin Itävallan tapauksessa, maksun vastaanottajakaan ei joutunut maksamaan mitään, kun olin merkinnyt, että vastaanottaja maksaa omat pankkikulunsa.
04.08.2007 12:42
Tietysti täytyy käyttää samaa sanaa, mitä laissa käytetään. Varmaankin laissa käytettiin 1930-50-luvuilla sanaa "perunkirjoituskirja". "Perukirja" on sen vuoksi kielellisesti huono sana, että nykykielessä ei käytetä sanaa "peru" missään muussa yhteydessä. Ei ainakaan tule mieleen. Sensijaan esim. sanoissa "jakokirja", "kauppakirja", "lahjakirja", "osituskirja", "pöytäkirja", "velkakirja", "verokirja" jne yhdyssanan alkuosa on yleisesti tunnettu sana. Sellainen on mielestäni myös "perunkirjoitus". Se hahmottuu ainakin minulle tietyn tilaisuuden vakiintuneena nimenä, enkä ajattele, että siinä tilaisuudessa "kirjoitettiin peru". "Perintökirja" olisi myös hyvä sana, mutta sillä taitaa olla jo jokin muu merkitys.
03.08.2007 19:21
Näkemissäni juristien 1930- ja 1950-luvuilla laatimissa asiakirjoissa ja niihin viranomaisten lyömissä leimoissa käytetään sanaa "Perunkirjoituskirja". Mielestäni se on kielellisesti selkeämpi kuin nykyisin käytettävä lyhyempi sana "perukirja".
03.08.2007 11:35
Jos Kelalle ilmoittaa, että omaisuutta kyllä on, mutta se ei tuota yhtään pääomatuloa, meneeköhän se läpi? Toki omaisuus voi olla tuottamattomassakin muodossa.
03.08.2007 09:33
Minkähän takia sitten tarveharkintaisen työmarkkinatuen laskentalomakkeella kysytään sekä omia että puolison pääomatuloja? Yleensä omaisuudesta saa pääomatuloja. Lomake on osoitteessa:
http://asiakas.kela.fi/tilaskenta_app/TILaskentaApplication
02.08.2007 23:15
Jossakin saamassani tiedotteessa kerrottiin, että nykyisin HOK-Elannon S-tilillä olevat rahat siirretään tiettynä lokakuun päivänä S-pankkiin ja asiakkaalle ilmoitetaan uusi tilinumero sen JÄLKEEN! Mielestäni olisi korrektia avata uusi tili ensin, ilmoittaa asiakkaalle sen numero ja tilin käyttöön tarvittavat tunnukset tms ja siirtää rahat vasta sen jälkeen. Ei saisi tulla sellaista välivaihetta, että rahat on jo siirretty, mutta asiakas ei vielä pysty käyttämään niitä.
29.07.2007 13:16
Anteeksi keskustelun rönsyily sivuraiteille!
Tuskin antavat pankista tietoja. Jos testamentti on sellaisessa tallelokerossa, johon sinulla on pääsy, niin siellä voit sen tietysti nähdä ja ehkä lukeakin. Ilmeisesti sinulla on jokin tietty syy olettaa, että testamentti on pankissa, jos sellainen on laadittu. Sehän voi olla missä tahansa muuallakin. Lakiosasi saat joka tapauksessa eli puolet siitä, mitä saisit, jos testamenttia ei ole.
26.07.2007 13:05
Jos Visan ottaa "luotollisena" Nordeasta, niin sen myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy, kuten MasterCardinkin, ja se on avainasiakkaille maksuton. Jos Visan ottaa "maksuaikakorttina", sen myöntää Luottokunta ja siitä peritään Luottokunnan vuosimaksu (2 % kuukauden käyttörajasta). Korjatkaa, jos olen väärässä!
24.07.2007 09:48
Alkuperäinen kysymys koski rahan siirtoa Sammosta Nordeaan, mutta reagoin vain siihen väitteeseen, ettei muka minkään pankkien välillä raha liikkuisi reaaliaikaisesti. Siis Evli Pankki Oy on kyllä pankki, mitä taas Veikkaus Oy ei ole.
Ennen oli olemassa myös ns. pikasiirto, jolloin raha meni heti, mutta siirrosta perittiin korkeampi maksu. Onkohan se nyt jätetty kokonaan pois palveluvalikoimasta?
23.07.2007 21:57
Onhan siitä ostajalle se hyöty, että pelkillä luottokortin tiedoilla ei pysty tekemään ostoksia sellaisilta myyjiltä, jotka ovat liittyneet "Verified by Visa" -järjestelmään. Puute on vain siinä, että suurin osa netissä tuotteita ja palveluja myyvistä ei ole siihen liittynyt.
23.07.2007 18:44
Ainakin Nordeasta Evliin siirtyy saman verkkoistunnon aikana. Se tapahtuu käytännössä siten, että kirjaudut Evli Pankin systeemiin verkkotunnuksilla, valitset siellä toiminnon "Rahan siirto Nordeasta" ja merkitset siirrettävän euromäärän. Silloin avautuu Nordean verkkopankki-istunto, johon kirjaudut sisään Nordean tunnuksillasi. Siellä on tilisiirto hyväksymistä vaille valmiina eli siinä on jo tilinumerosi, nimesi maksun saajana ja aiemmin syöttämäsi euromäärä. Kun olet vahvistanut maksun, Nordean ikkuna sulkeutuu ja istuntosi Evlissä jatkuu siten, että siellä olevalla tililläsi näkyy juuri Nordeasta siirtämäsi eurot. Sen jälkeen voit heti käyttää ne Evlissä johonkin sijoitukseen tai määräaikaistalletukseen. - Tosi hyvä systeemi ja se on toiminut jo vuosia!
23.07.2007 18:35
Testamentti kannattaa säilyttää pankin tallelokerossa. Silloin sen olemassaolo tulee aikanaan varmasti kirjatuksi, sillä lokeron sisällöstä tehdään kuoleman jälkeen luettelo kahden pankkivirkailijan läsnäollessa.
23.07.2007 17:33
Tietääkseni lapsenlapsi ei jää perinnöttömäksi, jos hänen äitinsä määrää perinnöttömäksi, vaan päinvastoin perintö hyppää silloin yhden sukupolven ylitse suoraan hänelle.
22.07.2007 07:55
Maistraatin sivuston http://www.maistraatti.fi/ kohdasta "Holhoustoimi" löytyy erilaisia ohjeita ja linkki Oikeusministeriön sivuille, missä on selitetty mm. edunvalvonnasta perittävät palkkiot. Palkkiota ei ole pakko ottaa, mutta sitä ei saa ottaa enempää kuin mitä ohjeissa sanotaan.
19.07.2007 22:09
Sitäpaitsi: Jos Visa-maksuaikakortin käyttöraja on mainitsemasi 2000 euroa, voit tässä kuussa ostaa 2000 eurolla ja ensi kuussa taas 2000 eurolla eli yhteensä 4000 eurolla ennen kuin lasku tämän kuun ostoksista erääntyy ensi kuun viimeisenä päivänä.
Tietääkseni tappio ei tule pankille vaan Luottokunnalle, ellei heillä sitten ole pankkien kanssa jokin takausjärjestely, josta en tiedä.
19.07.2007 18:09
Voiko suomalaisesta postista lähettää vakuutetun kirjeen USA:an? Eräs kysyjä täällä kerran valitti, että hänen piti lähettää sellainen, mutta se ei ollut mahdollista.
19.07.2007 11:37
Niinhän se periaatteesa on. Itsekin ihmettelen amerikkalaista shekkikäytäntöä. Siellähän laskut maksetaan yleensä siten, että asiakas liittää laskun mukana tuleeseen "slippiin" oman shekkinsä ja postittaa ne kirjekuoressa maksun saajalle. Jopa Visa-laskut maksetaan siellä sillä tavalla eikä suoraveloituksena tililtä, kuten meillä. Eikä niitä shekkejä tosiaankaan lähetetä kirjattuina kirjeinä. Vastaanottajat käsittelevät saapuvat shekit slippeineen usein täysin koneellisesti, minkä vuoksi niitä ei saa edes nitoa yhteen.
Minäkin olen lähettänyt USA:an tuhansia dollareita shekkeinä kirjaamattomissa kirjeissä. Ihan turvatonta se ei ole, sillä shekin voi "viivata" eli vetää sen ylitse poikittain kaksi viivaa, jolloin sitä ei makseta kenellekään käteisenä vaan vain pankkitilille, mikä helpottaa jäljittämistä. Shekkihän palautuu lopulta takaisin siihen pankkiin, minkä tililtä maksu lähtee, joten shekin taakse kirjoitetusta siirtoketjusta näkee, kenen tilille rahat on hyvitetty. Suomalaisesta pankista ostamani dollarishekit ovat olleet valmiiksi viivattuja. Viivaus on kansainvälinen käytäntö, jota vastaa USA:ssa paremmin tunnettu käytäntö kirjoittaa shekin taakse "For account only" (jos nyt muistan sen sanamuodon oikein).
19.07.2007 11:34
Shekin ostaminen pankista tapahtuu siten, että sinä täytät lomakkeen ja pankki kirjoittaa shekin. Lomakkeeseen joudut täyttämään maksun vastaanottajaa koskevat yhteystiedot sekä omat yhteystietosi. Myös maksun aihe on hyvä merkitä muutamalla sanalla, jolloin se voidaan kirjoitta shekkiinkin. Saat shekin käteesi ja voit lähettää sen tavallisena kirjeenä. Riski jää silloin kylläkin sinulle, jos kirje katoaa matkalla.
Suomalainen pankki perii shekistä palkkion (esim. 20 euroa), joten ihan pieniin ostoksiin sitä ei kannata käyttää. Jos pyydät pankkia lähettämään sen tai lähetät itse kirjattuna kirjeenä, kuluja tulee vain lisää. Sitäpaitsi maksun vastaanottajalle kirjattu kirje aiheuttaa ylimääräistä työtä. Yleensähän shekkimaksuja käsitellään Amerikassa hyvin mekaanisesti.
19.07.2007 10:39
"maksuaikakorttiin tuskin tarvitaan mitään suuria tuloja, senhän voi nykyäänkin saada esim opiskelija, työtön tai pätkätyöläinen, kunhan ei ole luottohäiriömerkintöjä."
Onkohan se asia nyt ihan noinkaan? Muistan kuulleeni tapauksista, että Luottokunta ei ole myöntänyt työttömäksi jääneelle, hyvin raha-asiansa hoitaneelle Visa-maksuaikakorttia. Asiaa perusteltiin lehtikirjoituksessa Luottokunnan puolelta sillä, että monien ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu työttömäksi jäädessä. Aiemmin myönnettyä Visaa ei kylläkään irtisanota työttömäksi jäämisen vuoksi.
Onhan maksuaikakortissakin luottoa käyttörajan suuruinen määrä kahdelta kuukaudelta, joten ei se suinkaan ole Luottokunnalle riskitön.
19.07.2007 10:24
33 / 50