Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

55

Kommenttia

985

  1. Oman kokemukseni mukaan asia oli ainakin viime talvena näin:

    Sampopankin verkkopankissa valitaan ensin maksutapa, esim. EU-maksu. Sen jälkeen systeemi vaatii EU-maksun edellyttämät tiedot. Pankin kuluja ei peritty, koska en maksa sellaisia maksukohtaisesti kotimaisistakaan maksuista. Mielestäni hyvä systeemi.

    Nordean verkkopankissa pitää ensin syöttää maksun tiedot. Sen jälkeen systeemi päättelee, täyttääkö maksu EU-maksun kriteerit vai ei. Jos pankin koodi ja tilinumero on syötetty oikein, kriittiseksi kysymykseksi jää se, kuka maksaa vastaanottajapankin kulut. Kun valitsin, että lähettäjä maksaa, laskelmaan ilmestyi pankin kuluja muistaakseni yli 27 euroa. Kun valitsin, että vastaanottaja maksaa, pankin kulut putosivat nollaan.

    EU-maksusopimukseen liittyneet maat ovat sitoutuneet siihen, että EU-maksun vastaanottaja ei joudu maksamaan enempää pankin kuluja kuin jos maksu olisi lähetetty samasta maasta. Näin ollen, ainakin Itävallan tapauksessa, maksun vastaanottajakaan ei joutunut maksamaan mitään, kun olin merkinnyt, että vastaanottaja maksaa omat pankkikulunsa.
  2. "maksuaikakorttiin tuskin tarvitaan mitään suuria tuloja, senhän voi nykyäänkin saada esim opiskelija, työtön tai pätkätyöläinen, kunhan ei ole luottohäiriömerkintöjä."

    Onkohan se asia nyt ihan noinkaan? Muistan kuulleeni tapauksista, että Luottokunta ei ole myöntänyt työttömäksi jääneelle, hyvin raha-asiansa hoitaneelle Visa-maksuaikakorttia. Asiaa perusteltiin lehtikirjoituksessa Luottokunnan puolelta sillä, että monien ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu työttömäksi jäädessä. Aiemmin myönnettyä Visaa ei kylläkään irtisanota työttömäksi jäämisen vuoksi.

    Onhan maksuaikakortissakin luottoa käyttörajan suuruinen määrä kahdelta kuukaudelta, joten ei se suinkaan ole Luottokunnalle riskitön.