timontti

timontti profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 20v sitten
55 aloitusta · 985 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Matkoilla maksaessasi olet varmaankin aina näyttänyt sitä korttia. Ymmärsin tuon alkuperäisen kysymyksen siten, että kelpaako maksuksi pelkkä tieto jonkun ihmisen luottokortin numerosta. Kun tekee luottokortilla ostoksia internetin kautta, kortin tiedot kirjoitetaan lomakkeelle eikä siinä tarvitse korttia olla käsillä, jos muuten tietää lomakkeella kysytyt tiedot.

Vaikka useimmissa tapauksissa edelleenkin riittää kortilla näkyvien ja siitä helposti kopioitavissa olevien tietojen syöttäminen, eivät ne rahat kuitenkaan lähde pankkitililtä ilman, että maksajalla on mahdollisuus se vielä estää luottokortin kuukausilaskun yhteydessä.

Luottokorttiyhtiöt ovat perinteisesti riitatilanteissa vahvasti puolustaneet kuluttajan etua. Jos maksu osoittautuu ilman laillista perustetta veloitetuksi tai kuluttaja ei saa ostamaansa tuotetta, luottokorttiyhtiö palauttaa jo maksetutkin rahat kuluttajalle.

Esim. kerran tilasin USA:sta Visalla 4 kirjaa, joita en koskaan saanut. Maksu oli jo veloitettu pankkitililtäni, mutta se palautettiin muutaman kuukauden kuluttua. Luottokunta hoiti takaisinperinnän puolestani ilman mitään palvelumaksua.
Nordean verkkopankin ulkomaanmaksulomakkeessa on sellainen logiikka, että maksu luokitellaan toimitusmaksulliseksi tai "EU-maksuksi" lomakkeelle syötettyjen tietojen perusteella. Pankkikulujen määrä kyllä näkyy näytöllä jo ennen maksun hyväksymistä, mutta voi helposti jäädä huomaamatta. Jos maksaja onnistuu täyttämään lomakkeen siten, että maksu täyttää kaikki EU-maksun kriteerit, se luokitellaan EU-maksuksi, jolloin pankkikulujen määränä näkyy 0,00 euroa. Vaikein kohta lomakkeella on se, kuka maksaa vastaanottajan mahdolliset pankkikulut. Sitä asiaa on täällä hiljattain käsitelty toisessa keskusteluketjussa.

Sampo-pankin vastaava lomake on logiikaltaan selkeämpi. Siinä voi ensin valita maksutavaksi "EU-maksu". Sen jälkeen lomake pakottaa määrittelemään maksun siten, että se todellakin täyttää EU-maksun kriteerit. Ei siis ole sitä riskiä, että lomakkeen puutteellinen tai virheellinen täyttäminen aiheuttaisi pankkikuluja.
Kun olen tehnyt ostoksia USA:sta luottokortilla, tähän mennessä vielä yksikään myyjä ei ole käyttänyt "Verified by Visa" tai "MasterCard SecureCode" -tekniikkaa. Sensijaan maksaessa joutuu täyttämään lomakkeen, jossa kysytään kortin etupuolella olevan numeron lisäksi sen kääntöpuolella oleva 3-numeroinen koodi. Sitä ei voi ainakaan roskikseen heitetyistä slipeistä lukea. Lisäksi lomakkeelle pitää kirjoittaa kortinhaltijan nimi täsmälleen samassa muodossa kuin se on kortilla. Useimmiten nuo tiedot riittävät ja ne voi ulkopuolinenkin tietää, jos on joskus pitänyt kyseistä korttia kädessään.

Mutta maksulomakkeella kysytään nykyisin usein myös luottokorttitilin laskutuksessa käytettävä osoite ja postinumero, joita ulkopuolisen on jo vaikeampi tietää. Toisinaan maksaminen on epäonnistunut sen vuoksi, etten ole osannut kirjoittaa omia tietojani hyväksyttävässä muodossa. On nimittäin aika vaikea tietää, kuinka suomalainen osoite postinumeroineen pitäisi amerikkalaiseen systeemiin syöttää, varsinkin kun siinä esiintyy ä-kirjain. Tiedän kyllä, kuinka osoitteeni on Luottokunnan laskuissa, mutta Amerikassa osoitetta ei kirjoiteta sillä tavalla. Ainoa ohje on yleensä amerikkalainen puhelinnumero, johon voi soittaa ongelmatilanteissa!
KOP sai aikanaan jonkin kansainvälisen tunnustuksen kehittämästään valokuvallisesta pankkikortista, jonka etupuolella oli lähes passikuvan kokoinen valokuva. Kun SYP valtasi KOP:n tai miten se Merita muodostettiinkin, valokuvalliset pankkikortit kyllä edelleenkin uudistettiin kuvallisina, mutta valokuva oli siirretty kortin taakse ja se oli kooltaan vain murto-osa aiemmasta. Silloin kauppojen kassat eivät huomanneet valokuvaa, vaan pyysivät kuitenkin aina ensin henkilötodistusta. Siinä vaiheessa itse luovuin kuvallisesta kortista, varsinkin kun hinnoittelullakin tuettiin siitä luopumista. Sampo-pankki ei ole koskaan sellaista ainakaan minulle tarjonnut. Muista pankeista en tiedä.
Olen ymmärtänyt asian niin, että kotimaiset pankkikortit korvataan uudenlaisilla korteilla (esim. Visa Debit), jonka saa nykyisen pankkikortin tilalle, mutta vasta vuoden 2008 alusta alkaen. Luultavasti sellaisen saa aikanaan samoin edellytyksin kuin pankkikortinkin eli ei vaadita säänöllisiä tuloja. Vanhat kortit toimivat voimassaolokautensa loppuun saakka eli enintään vuoden 2010 loppuun. Esim. tänään saamani pankkikortti on voimassa tammikuun 2009 loppuun.

Ikävää, jos osuuspankit eivät enää uudista omia pankkikorttejaan. Silloin jää jäljelle jo monessa kirjoituksessa mainittu Visa Electron ja kauppaketjukohtaiset tilikortit, kuten S-etukortti, jonka käytettävyys luultavasti laajenee tämän vuoden loppuun mennessä.
Kun olin maksamassa noin 500 euron suuruista maksua Keski-Eurooppaan Nordean verkkopankista ja merkitsin maksavani myös vastaanottajan kulut, systeemi ilmoitti pankkikulujen määräksi muistaakseni vähän yli 27 euroa. Kun muutin määritystä siten, että maksankin vain omat kuluni, pankkikulujeni määrä putosi nollaan eikä maksun vastaanottajakaan joutunut maksamaan mitään.
En ole mikään virallinen pankkineuvoja, joten toiset korjatkoon, jos neuvon väärin:

- Pankkiyhteystiedot ovat niissä SWIFT- ja IBAN-koodeissa täydellisinä, joten pankin nimeä ja osoitetta ei tarvitse erikseen kirjoittaa ainakaan verkkopankista maksettaessa.

- "EU-maksuja" koskeva sopimus on sellainen, että toisesta EU-maasta saapuvasta maksusta ei saa periä enempää palkkiota kuin mitä perittäisiin omasta maasta saapuvasta maksusta. Maksun vastaanottajalle voi siis periaatteessa aiheutua kuluja, jos hänen pankillaan on tapana periä maksua saapuvista kotimaisistakin maksuista. Jos sitoudut maksamaan vastaanottajan pankkikulut, sinulta peritään joka tapauksessa palkkiota maksua lähettäessäsi.

- Käytännössä olen maksanut "EU-maksuja" Keski-Eurooppaan kahden eri pankin verkkopankeista siten, että maksulomakkeen mukaan kukin osapuoli maksaa omat kulunsa, mutta käytännössä kumpikaan osapuoli ei ole joutunut maksamaan mitään kuluja.
Pankit voivat myöntää kansallisia pankkikortteja tämän vuoden loppuun saakka ja ne saavat olla voimassa enintään vuoden 2010 loppuun. Itse sain juuri tänään ilmoituksen, että uusi pankkikorttini on konttorista noudettavissa. Toisesta pankista aiemmin saamani pankkikortti on voimassa vuoteen 2009.

Visa Electron ei valitettavasti ole kotimaassa yhtä käyttökelpoinen kuin pankkikortti. Kaikissa paikoissa se ei kelpaa ollenkaan maksuvälineeksi ja sielläkin, missä se periaatteessa kelpaa, aika usein olen joutunut tietoliikenneongelmien vuoksi käyttämään jotakin muuta maksuvälinettä. Visa Electron kelpaa maksuksi vain silloin, kun tietoliikenneyhteys toimii. Sensijaan pankkikortilla voi maksaa, vaikkei olisi sähköäkään, jos myyjällä on "mankeli" ja "slippejä" (maksulomakkeita).
Kysyin tuota asiaa hiljattain henkilökohtaiselta pankkineuvojaltani. Hän sanoi, että Visa Electron on ainoa kortti, jolla ulkomaiset automaattinostot menevät suoraan pankkitililtä. Kaikilla muilla korteilla ne menevät luottolimiitistä eli pienentävät käytettävissä olevan luoton määrää.
Eihän nimittäin Visalla maksettua ostosta veloiteta asiakkaan tililtä ilman hänen suostumustaan. Asiakkaalle tulee ensin Luottokunnasta kuukausilasku, jonka tarkastettuaan asiakas päättää, maksaako hän kaikki siinä olevat maksut vai ei. Vaikka olisi pankin kanssa tehty suoraveloitussopimus, asiakkaalla on ennen eräpäivää mahdollisuus pyytää Luottokuntaa poistamaan laskutettavista maksuista ne, joita hän ei hyväksy. No tietysti myyjän suora yhteydenotto asiakkaisiin vähentää asiakkaiden yhteydenottoja Luottokuntaan.
Ainakin yksi kalakauppias valitti kerran televisiossa, että ihmiset maksavat ostoksensa kolikoilla ja pankki perii aika suuren palvelumaksun, kun hän vie ne pankkiin.
Jos maksoit tosiaan Visalla etkä pankkikortilla, Luottokunnan asiakaspalvelusta saat varmaankin luotettavimman vastauksen kysymykseen, kuinka vanhoja slippejä Visa-laskutukseen hyväksytään.

Loogisella päättelyllä ei voi korvata tietoa juridisissa asioissa. Eikä kotimaisia pankkikortteja koskevista ohjeista voi varmasti päätellä Visa-slippien vanhenemisaikaa.
Näin SecureCoden toiminta on selitetty Sammon verkkopankissa www.sampopankki.fi:

"Ostaminen Verified by Visa tai MasterCard SecureCode -nettiostospaikassa

* Valitse haluamasi tuotteet ja anna toimitustiedot Internet-kauppaan.
* Siirry maksamiseen. Anna Visa- , Visa Electron tai MasterCard -korttisi numero ja kortin voimassaoloaika.
* "Maksa"-napin painalluksen jälkeen näyttöön avautuu pieni erillinen ikkuna, jossa on Sammon logo, Verified by Visa tai MasterCard SecureCode -logo sekä palvelun käyttöehdot. Tässä vaiheessa sinua pyydetään todentamaan henkilöllisyytesi antamalla verkkopankin pankkitunnukset. Pankkitunnusten tiedot eivät välity kaupalle; kauppa saa vain vahvistuksen tunnistuksen onnistumisesta myyntiluvan muodossa.
* Saat ilmoituksen onnistuneesta maksutapahtumasta ja kauppiaalta tilausvahvistuksen.

Asiointi tapahtuu aivan samalla tavalla, asioitpa suomalaisessa tai ulkolaisessa Internet-kauppapaikassa."
Ongelma ei olekaan siinä, etteikö Nordeankin korteilla saisi kaupat tehdyiksi ja maksut maksetuiksi myös ilman sitä SecureCodea. Kysymys on siitä, mistä ostaminen on asiakkaan allekirjoittaman sopimuksen mukaan sallittua ja mistä ei. Sopimuksen rikkominen on aina vakava ja seurauksiltaan ennalta arvaamaton asia. Sampo-pankki on tällä hetkellä onneksi sallivampi.

Luulen kyllä, että halutessasi voit rekisteröidä sen omankin korttisi Sammon verkkopankissa MasterCard SecureCode -palveluun. Silloin systeemi pyytää sinua varmentamaan maksun Sammon normaaleilla verkkopankkitunnuksillasi, mikäli myyjäliike on liittynyt kyseiseen palveluun. Ellei myyjäliike ole liittynyt, korttisi toimii kuten ennenkin ilman kyseistä lisävarmennusta.
Tosin Suomessa kaikki "Verified by Visa" -liikkeet ovat samalla myös "MasterCard SecureCode" -liikkeitä. Luettelo suositelluista liikkeistä löytyy Luottokunta.fi :stä.

Esim. tänään katsoessani suositeltujen tietotekniikkaliikkeiden luettelossa oli mm. Net-Superstore, joka on konkurssiin menneen PC-Superstoren nettikauppa ja jonka sivuille johtava linkki ei toimi. Osta siis sieltä äläkä esim. Verkkokauppa.comista, joka ei ole suosituslistalla! :)) Listalla ei ole mikään muukaan niistä liikkeistä, joista olen viime vuosina ostoksia tehnyt.

Tämä ongelma ei kuitenkaan johdu MasterCard-yhtiöstä vaan sen suomalaisista edustajista. Esim. USA:ssa MasterCard hyväksytään joka paikassa ja minulle on sieltä vakuutettu, että kortilla voi ostaa "normaalisti", vaikka se olisikin liitetty MasterCard SecureCode -järjestelmään. Ongelma on siis vain siinä, että niin tehdessään tulisi rikkoneeksi suomalaista sopimusta.

Tuo rajoitus on muuten jo Nordeasta vuonna 2003 saamassani julkaisussa "Nordea Pankki Oyj:n korttiehdot 6/2003" kohdassa "Korttien yleiset ehdot". Siitä päätellen se koskisi kaikkia Nordean kortteja, siis myös Visaa ja Visa Electronia. Sampo-pankilla vastaavaa rajoitusta ei tietääkseni ole. Jos se tulee heillekin, lienee pakko ryhtyä etsimään luottokorttia jostakin ulkomailta.
MasterCard ja luotollinen Visa ovat nyt vuosimaksuttomia avainasiakkaille, mutta ellei vielä ole avainasiakas korttia hakiessaan, ottaa mielestäni pienen riskin ensimmäisen maksukauden osalta. Siksi kannattaisi ehkä varmuuden vuoksi ottaa ensin pankkikortti tai Visa Electron, ellei ole ennestään kumpaakaan. Sellaisen kuukausimaksu kanta-asiakkaalle on vain 0,60 euroa ja avainasiakkaalle 0,40 euroa.

Mielestäni ei kannata tehdä keinotekoista rahastosäästösopimusta. Yhtä hyvin voi tehdä kertasijoituksen johonkin rahastoon, vaikka pienenkin. Siitäkin saa yhden "avainasiakaspisteen".
Eilisen Hesarin vertailuajankohtana Varatilin korko oli 2,82%. Sampo-pankin sivuilta:

"Varatilin korko on sidottu 12 kuukauden euribor -korkoon (365). Korko muuttuu aina viitekoron muuttuessa. 21.11.2006 lähtien avattujen tilien korko on 12 kk euribor - 1,2 %. Sitä ennen avattujen tilien korko on 12 kk euribor - 0,8 %.

Korko lasketaan päivittäin tilin loppusaldolle ja maksetaan vuosittain vuodenvaihteessa.

Varatililtä voi tehdä 2 maksutonta nostoa tai tilisiirtoa kalenterivuodessa. Lisänostot ja -siirrot maksavat 4 euroa kappaleelta."
Helsingin Sanomat julkaisi juuri eilen (keskiviikkona 3. tammikuuta 2007) sivulla D2 vertailutaulukon, jonka mukaan heti nostettavista talletuksista parhaan koron saa tällä hetkellä Sampo-pankin Varatililtä.
Ilmeisesti asia onkin niin, että kortilla voi kyllä maksaa internetissä kenelle tahansa, mutta ongelmatilantenteessa voidaan todeta ostajan rikkoneen sopimusta, jos hän on allekirjoittanut tällaisen uudentyyppisen sopimuksen.

Netistä löytyi ainakin vielä pari päivää sitten lomake, jolla Nordea Business Master Card -kortin voi rekisteröidä Master Card SecureCode -palveluun ja jossa on lievemmät ehdot: Tulostamani lomakkeen mukaan business-kortin haltija saa maksaa kortillaan myös sellaisille Internet-kauppiaille, jotka eivät ole mukana MasterCard SecureCode -palvelussa, mutta joiden sivut ovat SSL-suojattuja. Tuon ehdon täyttävät nykyisin yleensä kaikki, jotka internetin kautta jotakin myyvät.
Viimeksi kuluneiden 13 kk:n aikana ei ole tarvinut teettää yhtään korjausta, vain normaalia ylläpitoa kuten renkaiden ja öljyn vaihto. Lisäksi teetin ruostesuojauksen uusintakäsittelyn. Autoni on Brava vm. 1999.

Kesällä paikkasin itse pienet maalivauriot Delta-Autosta ostamallani italialaisella paikkausmaalilla ja revin irti oikeanpuoleisista ovista ovenkahvojen päällimmäisen kerroksen, joka oli pahasti hapertunut. Pehmeän kuoren alla on kova kahva, joka on sellaisenaan ihan riittävän siisti vanhaan autoon. Siinä olevat kuorikerroksen kiinnityskolot täytin mustalla silikonilla (Biltemasta alle 5 euron tuubi).
44 / 50
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt