simosomerma

Vapaa kuvaus

Elämä Jeesuksen Kristuksen Rakkaudessa = EJKR Kotimaa: Suomi Koulutus: Yliopisto Lapset: ---

Aloituksia

95

Kommenttia

1568

  1. Hyvä kysymys. Siihen ei kuitenkaan voi vastata kovin lyhyesti, sillä Raamatulliseen uskoon sisältyy monia eri puolia.

    Ensinnäkin on syytä erottaa ihmisen luonnollinen usko ja usko Jeesukseen. Ihmisellä on luonnostaan taipumus uskoa jonkin itseään korkeamman, jumalaksi nimittämänsä olennon olemassaoloon. Tämä luonnollinen taipumus uskomiseen on kuitenkin aivan eri asia kuin usko Jeesukseen Jumalan lähettämänä pelastajana.

    Usko Jeesukseen on nimittäin asia, jonka synnyttää Jumalan Sana Pyhän Hengen kautta. Kyse ei siis ole siitä, että ihminen itse yrittää uskoa. Usko tulee ihmiseen hänen ulkopuoleltaan. Niinpä varsinkin uskon tien alkutaipaleella on usein niin, että uskova ei itseään tarkastellessaan voikaan löytää uskoa itsestään.

    Jos olet siis vasta lähtenyt tielle, on luonnollista, ettet löydä itsestäsi sellaista uskoa, joka vakuuttaisi sinut. Raamatusta löytyy kuitenkin mittapuita, joiden varassa asiaa voi arvioida:


    "..ei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä." 1 Kor 12:3

    "Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta." 1 Joh 4:2


    Toisin sanoen ihminen, joka on tullut vakuuttuneeksi ja tunnustaa, että Raamatun sanoma Jeesuksesta Kristuksesta Jumalan lähettämänä syntien sovittajana ja pelastajana on totta, on uskova kristitty.

    Uskova ihminen siis tunnustaa rakkautensa Jeesukseen ja tietää saaneensa syntinsä hänen nimensä kautta anteeksi. Alkuun usko voi ilmetä pelkästään tässä. Jumala kuitenkin haluaa kasvattaa jokaista lastaan, niin että usko vahvistuu ja alkaa ajan mittaan kattaa laajempia elämänalueita.

    Uskon vahvistuminen tapahtuu uskoa harjoittamalla. Käytännössä se on ensisijaisesti sitä, että ihminen alkaa tietoisesti harjoittaa itseään ajattelemaan ja toimimaan kaikissa olosuhteissa Jumalan huolenpitoon turvaten:

    "me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut." Room 8:28

    "minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt 28:20

    "Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh 16:33

    "Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1 Piet 5:6-7
  2. >Löytyykö perusteluja ja näyttöä väitteesi tueksi?<

    Historia on pääsääntöisesti jotain muuta kuin järjen riemuvoittoa.

    Ihminen ohjautuu ensisijaisesti tarvetyydytys periaattella. Jos perustarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna, älyllinen rehellisyys uhrataan tavallisesti ensimmäisenä. Esim. johonkin ryhmään kuuluminen on monille niin ensisijaisen tärkeää, että useimmat myyvät älyllisen rehellisyytensä voidakseen tuntea kuuluvansa ryhmään.

    Tällä hetkellä tärkein yhteiskunnallinen trendi, jota lähes kaikki haluavat seurata ja ola mukana, on tieteen nimiin vannominen. Ja aina kun jostain "hyvästä jutusta", kuten tieteestä, muodostuu valtavirta, älyllinen rehellisyys tavallisesti uhrataan. "Joukossa tyhmyys tiivistyy"
  3. Järki on annettu, mutta myös tunteet. Jos tunteita väheksytään, ne ohjaavat järkeä tiedostamatta. Näin tapahtuu moniissa hengellisissä piireissä suuntauksesta riippumatta, mutta yhtä lailla myös tieteen piirissä.

    En tietääkseni ole arvioinut uskoasi vaan tapaasi käyttää sanoja Raamatusta irrotettuna. Jos usko ja toivo ja rakkkaus irrotetaan Raamatusta, mistä löydät silloin rakkauden mittapuun? Mitä tarkoitat rakkaudella?
  4. Kiivailusi järkevyyden puolesta ei pelasta eikä kukaan ei muuta elämäänsä järkevyyden takia.

    Usko, toivo rakkaus ovat suussasi vain kauniita kliseitä, joille et pysty ilman uskoa Raamatuun osoittamaan mitään yleispätevää, todellista sisältöä.
  5. Esittämäsi oppi tuottaa kunniaa ihmisille, ei Jumalalle. Oppi nostaa ihmisen vajavaisen ymmärryksen epäjumalaksi.

    Se, mille ihminen on toiminnassaan alisteinen, on hänen jumalansa.
  6. "Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon." Jes 65:17-18
  7. Myös sana vahvistaa nämä kannanottosi:

    "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta." Joh 3:27

    "Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle." 2 Kor 10:5

    Saattaa näyttää, että jälkimmäinen nimenomaan vaatisi omien ajatusten tarkkailua ja kontrollointia. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, sillä ajatusten vangitseminen kuuliaisiksi tarkoittaa yksinkertaisesti, että vaikka maailman viisaus sanoisi mitä, me voimme kääntää mielemme aina ajattelemaan näin:

    "Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut" Room 8:28
  8. Jospa meidän sitten tulisi yhteistuumin ryhtyä harjoittelemaan valona ja suolana toimimista täällä ja sen lisäksi opetella rohkaisemaan toinen toistamme tässä Jeesuksen meille antamassa erityisasemassa ja -tehtävässä.
  9. Kannanottojasi on kiinnostava seurata, sillä olet selkeästi jollain kannalla. Se jo sinänsä on arvostettava ominaisuus. Kaikki eivät siihen pysty.

    Sait edellä kaksi ansiokasta vastausta, joiden kirjoittajien kunnioitus Jeesusta kohtaan on ilmeinen. Niihin en taida osata lisätä mitään merkittävää.

    Sen sijaan olen miettinyt asiaa hiukan eri näkökulmasta. On nimittäin aika ilmeistä, että ne, jotka ottavat Jeesuksen sanat elämänsä perustaksi, ottavat myös kaikki Vanhan Testamentin tekstit vakavasti. Tämä on väistämätöntä, sillä Jeesus itse rakensi koko opetuksensa sen varaan, että VT on Jumalan sanaa:

    "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa." Matt 5:17-19

    "Raamattu ei voi raueta tyhjiin." Joh 10:35

    "Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu." Luuk 24:27

    "kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa." Luuk 24:44

    Jeesus vastasi: "Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään." Joh 8:54

    Näin todelliset Jeesuksen seuraajat kunnioittaessaan Vanhaa Testamenttia nostavat arvoon ihmisten silmissä sitä Jumalaa, joka VT:ssa ilmoittaa nimekseen YWHW.
  10. Tämä on lihaan tuijottamista ja lihan kykyihin nojaamista. Mutta sehän ei peri taivasten valtakuntaa. Eihän se voi koskaan tullakaan Jumalalle kelvolliseksi.

    Usko sen sijaan sanoo näin:

    "Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki." 2 Kor 3:18

    "Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas." 1 Joh 3:2-3

    "Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva." 1 Kor 15:49

    "varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil 1:6
  11. Kiitos myös sinulle palautteestasi.

    Tervettä turvallisuuden vahvistamista todella tarvitaan nyt, kun ympäröivä maailma provosoi yhä enemmän huolehtimaan ja murehtimaan .
  12. Me voimme rohkaista toinen toisiamme tuossa valon ja välittämisen levittämisessä. Kun näen, että Jumala on valloittanut sinunkin sydämesi, voin iloiten sanoa sinulle, että nyt Jumala vaikuttaa sinussa tahtomisen ja tekemisen, jotta hänen hyvä tahtonsa toteutuisi. (Fil 2:13)

    Hän siis vaikuttaa sen ilman, että me yritämme olla hyviä. Se on vapautta Jeesuksessa. Hänkään ei ollut minkään lainomaisen ponnistelun orja.

    Kiitos viesteistäsi; niistä minä puolestani saan rohkaisua.
  13. Juuri kiusauksien kestämisen ja kärsivällisyyden kauttahan Jaakob sanoo kehityksen kohti täydellisyyttä kulkevan.

    Samaan liityy myös tämä Jeesuksen sana:
    "Uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva." Mark 11:24

    Kyse on sinnikkäästä ja pitkällisestä uskon vahvistumisen etsimisestä. Sen tuoksinassa tulee sitten kaikki oman sydämen motiivit punnittua. Kun Jumala on saanut kokonaan paljastaa sydämemme kaipuut ja motiivit, voi sydämestämme vihdoin nousta puhdas Jeesuksen nimessä anominen, jota eivät omat piilotajuiset vaikuttimet enää synnytä.
  14. Kaikki, mitä ihmissuhteissa koemme, muokkaa meidän kykyämme kokea turvallista kiintymystä ja samalla myös mahdollisuuksiamme lähestyä Jumalaa. Siihen ei vaikuta vain lapsuus, vaan elämä koko ajan ympärillämme. Kaikki rakentava vuorovaikutus vahvistaa meissä käsitystä, että turvallinen vuorovaikutussuhde toisiin ihmisiin ja lopulta myös Jumalaan on mahdollinen.

    Kaikki luotettava huolenpito ihmissuhteissa heijastaa pohjimmiltaan Jumalan huolenpitoa:

    "Sillä näin sanoo Herra: Minä ohjaan hänen tykönsä rauhan niinkuin virran ja kansojen kunnian niinkuin tulvajoen. Ja te saatte imeä, kainalossa teitä kannetaan, ja polvilla pitäen teitä hyväillään. Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen." Jes 66:12-13
  15. "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi. Joh 8:31

    Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Joh 7:17
  16. "tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat" (Matt 24:34, Mark 13:30, Luuk 21:32)

    Kaikissa kolmessa evankeliumissa on sama sanamuoto. Nämä sanat ovat vastausta kysymykseen:
    "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" (Matt 24:3)

    Jeesus aloittaa pitkän ja monitasoisen vastauksensa sanoilla: Katsokaa ettei kukaan teitä eksytä. Sitten hän kuvaa monia maailmanlaajuisia ilmiöitä, kuten että evankeliumi saarnataan kaikessa maailmassa. Koko puheen tärkein viesti on kuitenkin varoitus eksymisestä, pois lankeamisesta, toinen toisensa vihaamisesta, ei tarkan ajan määrittely.

    Kaikki nämä maailmanlaajuiset tapahtumat ja erityisesti muutokset uskovien käyttäytymisessä ovat merkkinä hänen paluustaan. Sukupolvi, joka näkee kaikkien näiden tapahtumien toteutuvan/neen, voi odottaa näkevän hänen paluunsa.

    Ja kuten sanottu, mahdollisuus eri tulkintoihinkin voi olla tarkoituksellista. Jeesus ei painosta uskomaan sanoihinsa. Se käy ilmi hänen puhetavastaan: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea... Jolla on korva kuulla, se kuulkoon.
  17. Niputat Jeesuksen ja opetuslasten odotukset. En näe siihen aihetta. Se, ettei Jeesus väittänyt tulevansa opetuslasten eläessä näkyy hyvin hänen lopunaikaa käsittelevästä puheestaan, kun sitä tarkastelee kokonaisuutena. Tämän asian Crypticall ilmaisi edellä elegantimmin kuin minä osaisin, joten en siihen puutu.

    Se, miten opetuslapset asian käsittivät, on eri asia kuin se, mitä Jeesus puhui. Siitä tässä muutama sana:

    On totta, että Jeesuksen paluu saattoi olla ongelma jo ensimmäisille kristityille. Asia on kuitenkin täysin sopusoinnussa Jeesuksen opetusten kanssa. Hänhän nimenomaan painotti, ettei hänen paluunsa hetki ole etukäteen kenenkään muun kuin Isän tiedossa. Hän siis ennakoi sanoillaan tätä dilemmaa, johon seuraajat joutuivat.

    Tilanne ei ole Raamatussa ainutlaatuinen. Samanlainen odotusajan epämääräisyys vaivasi myös esim. Aabrahamia. Myös hän tuskastui ja kamppaili, kun tapahtumat eivät edenneetkään hänen mieleensä rakentuneen aikataulun mukaisesti.

    Jumalan lupausten täyttymisen odottaminen on keskeisellä sijalla kautta Raamatun. Hän mitä ilmeisimmin haluaa, että ihmiset elävät koko ajan aktiivisessa odotuksessa. Vain sillä mielellä elävä ihminen on valmis vuorovaikutukseen Jumalan kanssa.

    Arvelen että Jumala niin vanhassa testamentissa kuin Jeesuksen suulla puhuessaankin ilmoittaa aikataulunsa tarkoituksellisesti juuri tavalla, joka hyvin kirjaimellisesti otettuna tarkoittaa, että emme tiedä tiedä aikataulua, mutta joka houkuttelee malttamattoman ihmisen tiedostamattaan sijoittamaan tapahtumat omalta kannaltaan mieluisaan ajankohtaan. Apostolit siis mahdollisesti lankesivat tähän ja odottivat Jeesusta takaisin omana elinaikanaan eli reagoivat Aabrahamin tavoin.

    Näin Jumala saa vilpittömät etsijät nöyrtymään ja sitoutumaan itseensä yhä tiiviimmin ja toisaalta Jumalaa vain omien itsekkäiden pyrkimystensä tähden tavoittelevat hylkäämään Jumalan. Jeesuksen lopunaikoja ennustavista puheista näkyy selvästi, että nimenomaan tämä kysymys muodostuu vedenjakajaksi, seikaksi, jonka ympärillä mitä erilaisimmat eksymisen/eksyttämisen muodot kukoistavat.

    Sama oikein kuulemisen ja lukemisen ongelma pätee muihinkin Jeesuksen sanoihin. Kun Hän kutsuu ihmistä, ihminen kuulee yleensä ensisijaisesti, että tarjolla on "yltäkylläinen elämä", vaikka todellisuudessa Jeesus aivan suoraan ja avoimesti lupaa seuraajilleen myös paljon hankalampia asioita:

    "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua." Luuk 9:23
  18. "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." Joh 3:36

    "Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa." 1 Joh 5:10
  19. Puheenvuoroani ei tule tulkita niin, että olisin ohjaamassa ketään mormonikirkkoon.
  20. Niin kaikkihan täällä on loppujen lopuksi tulkintaa, joten voinemme todeta vain, että tulkintamme eroavat.
    21. 63 / 79
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt