Vapaa kuvaus

"Elämättömästä elämästä ei saa rahojaan takaisin". Elä siis kuin viimeistä kesäpäivää :)

47v mies, 183 cm, 295 kg (17.8.2020) . Housujen kaulus 230 cm.

fP-Kol 5.2 mmol/l
fP-Kol-HDL 1.59 mmol/l
fP-Kol-LDL 3.2 mmol/l

B -Eryt 5.71 E12/l
B -GHb-A1C 8.0 %
B -Hb 173 g/l
B -HbA1c 64 mmol/mol
B -Leuk 7.2 E9/l

Verenpaine Omron RS-7 rannemittarilla mitattuna 170-180 / 110-120 ja pulssi aamuisin mitattaessa 83-86.

Rohkeasti sähköpostia osoitteeseen [email protected]

Linkit: http://kotleetti.angelfire.com

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: Sinkku

Lapset: ---

Email: [email protected]

Aloituksia

1

Kommenttia

2035

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Painoarvoa on saman verran eli liikkuu 225-226 kg välillä. En näe mitään tarvetta laihduttaa (muuttaa elämäntapaani). Kyllä minun on itse tehtävä työni ja hoidettava talouteni. Ei niitä kukaan muu tee puolestani. Ei minun ole tarvinnut olla tekemättä lihavuuden vuoksi tai lihavuuden nojalla. Vaatia voi vaikka mitä mutta minä teen sen mikä tuntuu hyvältä ja mukavalta. En ole mikään sätkynukke eikä minun tarvitse mielistellä ketään tai yrittää hakea hyväksyntää.

    Riippuvuutta on lähinnä syömisen osalta :) Kokonaan syömättä kun ei voi olla eli se eroaa siten tupakoijasta tai tissuttelijasta yms.
    En ole kokeillut laihdutuslääkkeitä aiemmin enkä nytkään. Laihdutuslääkkeet voivat joillekin toimia tsempparina vaikkei niistä olisi mitään hyötyä ja siten "motivoida" laihtumaan liikuntaa lisäämällä ym.
    Minä voin ihan hyvin sanoa lapselle, että olen syönyt liikaa karkkia ja jäätelöä ym makeaa ja minusta on tullut sen takia näin lihava :)
    En kommentoi tuijottelua. Kyllä siihen tottuu eikä siitä välitä. Toki vuosia sitten sanoin kerrankin piruuttani yhdelle aikuiselle tuijottelijalle, että "tunnetaanko me toisemme?". Siinä meni tuijottelijalla vähän pasmat sekaisin.

    Kaikki eivät toki tuijota ja jotkut voivat sanoa hyvää tarkoittaen, että "siinähän on miehen kokoinen mies". Niinkuin se onkin. Viimeksi vajaa kuukausi sitten yksi taksimies sanoi niin matkalaukkua vastaanottaessa ja oli sen jälkeen ohjaamassa minua taksin etupenkille sillä epäili etten mahdu takapenkille. Mahduin kuitenkin epäilystä huolimatta takapenkille :)
  2. Yleensä ei ole ollut erityistä säpinää kummaltakaan puolelta. Mukavaa jutustelua ym kuitenkin.
  3. Ei ole mitään syytä kaunistella syömistä tai hävetä lihavuutta :)

    On minua arvioitu alaisten sekä ulkopuolisten konsulttien toimesta sekä lisäksi myös oman esimiehen toimesta ja verrattu niitä muiden esimiesten tuloksiin. Lisäksi toki myös psykologit ovat arvioineet sopivuutta esimiestyöhön.
    Ensimmäisellä kerralla työpaikan tulokset olivat muistaakseni alaisten antamien arvosanojen perusteella keskiarvoja huonommat (tosin arviointi oli muutaman kuukauden päästä aloittamisesta jolloin kuhertelukuukaudet olivat jo takana ja eikä alaisilla ollut tarvetta ainakaan mielistellä arviointia antaessa) :) Esimies antoi paremman arvioinnin mutta enemmän minulle merkkaa alaisten antamat palautteet.
    Alaiset eivät silti tuloksista huolimatta osanneet antaa kehitettävää (rakentavaa) palautetta. Kehityskeskustelut ja niiden välillä pidettävistä kahdenkeskisistä juttelutuokioista saa paljon enemmän irti kuin numeraalisista arvioista ja vaadin alaistelta palautetta ja annan sitä myös heille jotta he edelleen kehittyvät työssään ja pääsevät uralla eteenpäin haluamaansa suuntaan. Minä pidän siitä, että alaiset ovat tietotaidollisesti osaavampia. Silloin minä voin ihan hyvin jakaa vastuuta ja olettaa heidän kantavan vastuun hyvin. Muussa tapauksessa saa itse tehdä työt mikäli luottoa ei ole. Minä haluan tekijöitä enkä kyselijöitä.
    Arvioinnit ovat ajan myöden parantuneet keskitasolle ja joskus keskitason paremmalle puolelle. Oli siinä sitten säälipisteitä tai ei :)

    Kaverit eivät ole järjestäneet sokkotreffeille mutta ystävät ja työkaverit ovat toki esitelleet erilaisissa tapahtumissa sinkkunaisia :)